Murustettu tempeh & cashew-misokastike kauden juuresten kera

by Juulia 2 Comments
Murustettu tempeh & cashew-misokastike kauden juuresten kera

Pikkujoulubrunssin tilan ja juomat tarjosi Juomavinkki

tempehMurustettu tempeh & cashew-misokastike + mitkä vaan rehut = brunssiherkusta jalostettua arkiruokaa

Nyt kun kevät jo kolkuttelee ovella, on varmaan oivallinen hetki pohtia pikkujoulutarjoiluja. On on! Vietimme nimittäin blogaajaporukalla viime marraskuussa mitä herkullisimman pikkujoulubrunssin, mutta minä saamaton luuseri en saanut aikaiseksi kertoa siitä teille lukijoille silloin oikeana ajankohtana. Niinpä palaan asiaan nyt …eh… aloitan ensi pikkujoulujen suunnittelun kerrankin oikein hyvissä ajoin!

Parempi myöhään…

Olen huomannut, että ellen kirjoita asioista kun ne ovat tuoreessa muistissa, ne tuppaavat unohtua minulta kokonaan. Näin on käynyt lukuisien ruokamatkaraporttien kanssa (niinpä, montako sellaista olette täältä edes lukeneet?) ja hyvin usein myös erilaisten kausiruokien kanssa. Kun tietyn tuotteen sesonki on ohi enkä ole saanut juttua ajoissa kyhättyä kasaan, se unohtuu arkistoihini eikä pääse esiin enää edes myöhässä. Usein on nimittäin niin, että kun aihe olisi taas ajankohtainen, eivät ne vanhat kuvat enää ylitäkään rimaani ja resepti jää tyystin julkaisematta ellen innostu uudelleenkuvaamaan sitä… (Näin kävi esim. fuusiokeittiön sipulikeiton kanssa: kuvasin sen jo vuosi sitten mutta en saanut juttua julki ennen kevättä. Uusintakuvaushommiksi meni!)

Tästä harmistuneena olen nyt ottanut asiakseni siivota juttuluonnosten arkistoani ja pistellä siellä pidempään hillottuja aivan hyviä ideoitani julki, vaikkeivät ne sitten olisikaan enää 100% julkaisuajankohtaan sopivia teemaltaan.

Beach House Kitchenin punajuuriarancinit ♥♥♥

Huh mitkä näkymät!

Hannan Sopan paahdetut kurpitsalohkot miso-cashewkastikkeen kera: tämän päivän reseptin inspiraationlähde!

…kuin ei milloinkaan!

Minulle itseasiassa jäi niistä pikkujoulubrunssin syömingeistä muutamakin ruokaidea arkikäyttöön, joten jollet ole laillani valmis aloittamaan ensisyksyn pikkujoulukauden tarjoilusuunnitteluja ihan vielä, voit saada tästä koosteesta ideoita ihan arkiruokailuusi. Miksei tietysti myös tuleviin kevään juhliin?

Tarjolla oli seuraavat herkut:

Itse toin tarjolle mustalla baba ganoushilla ja hauskasti poksuvalla pop rocks dukkahilla päällystettyä kotitekoista hapanjuurileipää 🙂

Pikkujoulubrunssimme juotavat (mm. muutamassa kuvassakin näkyvä Kahlúa Espresso Martini) ja hulppean Helsingin kattojen yläpuolelle levittyvän tilan tarjosi meille Juomavinkki.

pop rocks dukkah

Musta baba ganoushMusta baba ganoush & pop rocks dukkahpop rocks dukkah sekä itse leivottua hapanjuurileipää
Mutta palataanpa vielä asiaan arkiruokainspiraatio! Yksi ihanista brunssiherkuistamme, Hannan Soppa -blogin paahdetut kurpitsalohkot miso-cashewkastikkeen kera sai minut niin pauloihinsa, että jotain samankaltaista oli tehtävä hyvin pian brunssin jälkeen kotonakin. Erityisesti rakastuin misolla maustettuun cashewkastikkeeseen, jota olisin oikeastaan voinut syödä ihan sellaisenaan lusikalla suoraan purkista tilaisuuden tullen.

Blogiani tiiviisti seuraavat sen varmaan jo tietävätkin, että käytän erilaisia misotahnoja jos jonkinlaisissa ruuissa. Jostain syystä cashewpohjainen misokastike ei kuitenkaan ole tullut mieleeni! Törkeän hyvää ja voi miten helppoa. Cashew-misokastiketta onkin tullut tehtyä brunssin jälkeen säännöllisen epäsäännöllisesti, eikä kyllästymistä ole näkyvissä. Päivän reseptissä paritan tuon herkun kelta- ja raitajuurien, bok choyn ja suolaisenmakean, kullanrapeaksi paistetun tempeh-murun kaveriksi.

murustettu tempeh

Murustettu tempeh ja cashew-misokastike + kauden juureksia

2:lle

vegaaninen

n. 500-600 g kypsiä juureksia ja/tai kurpitsaa (esim. kelta-, puna-, tai raitajuurta, myskikurpitsaa, bataattia…)

nippu bok choyta

Murustettu tempeh:

125 g tempeh -kiekko

1-1½ rkl soijakastiketta

1 rkl agavesiirappia / vaahterasiirappia

1 tl raastettua tuoretta inkivääriä

1 raastettu valkosipulin kynsi

1½-2 rkl öljyä (itse tykkään käyttää tässä miedon makuista seesamiöljyä)

Cashew-misokastike:

50 g suolattomia cashewpähkinöitä

1 satsuman / puolen appelsiinin mehu

1 tl raastettua tuoretta inkivääriä

1½ rkl vaaleaa ja mietoa misotahnaa (shiromiso)

½-1 tl soijakastiketta

Liota cashewpähkinöitä runsaassa vedessä n. 2 tuntia. Kiiretapauksessa voit liottaa pähkinöitä kuumassa vedessä puolisen tuntia. Kypsennä käyttämäsi juurekset/kurpitsa haluamallasi tavalla – itse tykkään paahtaa ne uunissa.

Rouhi muutamaan osaan paloiteltu tempeh karkeaksi muruksi tehosekoittimen silppurissa tai pala kerrallaan sauvasekoittimella pienen kulhon pohjalla. Voit myös raastaa tempen raastimen karkealla terällä. Kuumenna pannulla öljy keskilämmöllä ja paista murustettu tempeh välillä pohjia myöten sekoitellen rapeaksi. Lisää pannulle sitten kaikki mausteet ja jatka paistamista, kunnes neste imeytyy tempeen ja muru on kullanruskeaa.

Tempen valmistuessa viimeistele misokastike ja muu salaatti. Annostele lautasille juures/kurpitsapalat sekä bok choy (pienet lehdet voit tarjota kokonaisina, isommat muutamaan osaan paloiteltuina ja joko raakana tai muutaman minuutin ajan höyrytettyinä/kiehautettuina). Huuhtele ja valuta cashewpähkinät ja soseuta ne muiden kastikkeen raaka-aineiden kanssa tasaiseksi paksuhkoksi tahnaksi. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa hieman soijaa (soijan määrä riippuu käyttämäsi soijan ja misotahnan suolaisuudesta).

Viimeistele annokset tempeh-murulla ja cashew-misokastikkeella. Tarjoile heti!

tempeh salaatti

53 views

Lomailevan kokin jakkihedelmä -tacot

by Juulia 0 Comments
Lomailevan kokin jakkihedelmä -tacot

Upton’s Naturals & Santa Maria -tuotteet saatu testiin blogin kautta

vegaaninen tacoValmiiksi maustettu jakkihedelmä + kaupan tacoveneet = lomailevan kokin ruokaa

Terveisiä hiihtolomalta! Takana on leppoisa ja rauhallinen viikko kotoilua. Olen saanut keskittyä tekemään tai olemaan tekemättä joka päivä juuri sitä mitä kulloinkin on huvittanut: olen Netflixannut (Flavorful Origins!!!), haahuillut Kalliossa ja vieraillut isoäidillä. Ja nukkunut! Voiko lomalta enempää edes toivoa ♥

Pyrin yleensä siihen, etten tekisi lyhyemmille lomilleni sen kummempia suunnitelmia, kun arkeni on aina niin viimeistä minuuttia myöten aikataulutettu. Usein kuitenkin käy niin, että huomaamattani alan jo etukäteen kaavailemaan yhtä asiaa: ruokailua. Jollen ole tarkkana, voi lomani yhtäkkiä olla aikataulutettu kokkailulla! Eikä siinä mitään, onhan ruoka rakkain harrastukseni 🙂 Välillä se kuitenkin on tämän blogin myötä myös työtä ja niinpä siitäkin on minusta välillä ihan hyvä ottaa pieni loma!

minitaco

Kokkausloma?

Tällä lomalla järjestinkin siksi ruoka-asiat niin, että tein yhtenä päivänä niin valtavan satsin makaronilaatikkoa, että siitä syötiin kolmena päivänä. Lisäksi ollaan syöty poikkeuksellisen paljon ulkona tai tilattu ruokaa kotiinkuljetuksella – kokkausloman nimissä hei! – ja sitten on syöty kaupan ruokaa! Kyllä vaan, luitte oikein! Niin kovasti kuin rakastankin tehdä asioita alusta asti itse, käytän minäkin nimittäin ajoittain eineksiä, puolivalmisteita sekä jos jonkinmoisia purkki- ja pakasteruokia.

Opettelin taannoin tekemään pelmenejä itse ja rakastan tehdä hapanjuuripizzaa, mutta kenellä niihin aina aikaa tai energiaa riittäisi? Pakastepelmeneillä ja -pizzalla pelastetaan monta monituista väsynyttä ja liian kiireistä iltaa myös tässä huushollissa. Tällä lomalla ei kuitenkaan ole syöty pakasteita vaan BBQ jakkihedelmä -täytteisiä tacoveneitä. Kuulostaa ehkä työläältä mutta kaikkea muuta – tacoveneet valmistuvat pientä pilkkomista ja sekoittelua lukuunottamatta ihan vain purkkeja avaamalla.

jakkihedelmä

Tacoveneiden pääkomponentit ovat minulle lähetettyjä testituotteita: Upton’s Naturals maustettua jakkihedelmää ja Santa Marian  Taco Tubs -tacoveneitä. Hauskempi juttu siinä mielessä, että on melko epätodennäköisesti että olisin ostanut itse kumpaakaan tuotetta 😀 Kaapissani on itseasiassa kököttänyt purkillinen aasialaisesta marketista ostettua maustamatonta jakkihedelmää jo pitkään … eli olen ajatellut maustaa sitä tietysti itse + eiväthän tuollaiset pikkuiset tacoveneet voi mitenkään pysyä kasassa syödessä? En harrasta tacokuoria muutenkaan, meillä syödään lähinnä tortilloja ja nachoja!

Kuinka ollakaan, tacoveneet eivät kuitenkaan hajonneet haukattaessa vaan olivat yllättävän käteviä mutusteltavia ja tuo jonkun muun maustama BBQ-jakkihedelmäkin maistui varsin hyvälle. Se on maustettu hyvin samaan tapaan kuin itsekin tällaisen BBQ-tyyppisen ruoan maustaisin. Tuore jakkihedelmä on herkkua, jonka makuun olen päässyt Aasiassa, vielä kun saisi sitä jostain! Todettakoon myös, että jakkihedelmä on kätevä hätävara – paketti säilyy avaamattomana huoneenlämmössä ja se säilyy pitkään. Siitä vaan sitten nälän iskiessä pussi auki ja pannulle! Mitä sen sijaan kritisoisin on tuotteen määrä suhteessa hintaan: reilun neljän euron paketti väittää sisältävänsä neljä annosta, mutta kyllä tuo meille kahdelle ihan kerralla upposi. Hmm…

Jakkihedelmä -tacot avocadokreemillä

vegaaninen

2:lle

4-6 tacokuorta

200g BBQ-maustettua jakkihedelmää + 1 rkl oliiviöljyä

1 purkki salsaa (sellaista mistä nyt satut tykkäämään)

2 tomaattia

1 kevätsipulin varsi

ruukku tuoretta korianteria

½-1 tuore jalapeño

(vegaanista cashew-ricottaa / “nachojuustoa” / raastettua vegaanista cheddaria)

Avocadokreemi:

1 kypsä pieni avocado

150 g kaurafraîchea

½-1 limetin mehu

½-1 tuore jalapeño

korianteripuskan varret

ripaus suolaa

Valmista ensin avocadokreemi: Soseuta avocado, kaurafraîche, korianteripuskan varret, jalapeño (itse poistan siitä yleensä siemenet) sekä limettimehu. Mausta ripauksella suolaa. Jos laiskottaa oikein kovasti, tarjoile kaurafraiche, limetti, jalapeno ja avocado ihan sellaisenaan yhteen sekoittelematta tacon päältä.

Kuumenna oliiviöljy paistinpannussa ja kumoa jakkihedelmä pannulle. Paistele vajaa kymmenen minuuttia keskilämmöllä puuhaarukalla hedelmän rakennetta rikkoen. Mikäli käytät itse tehtyä vegaanista “juustoa” valmista myös se etukäteen (arvaatte varmaan että täällä tuli lomalla juustokin paketista). Viipaloi tomaatti ja kevätsipuli. Poista jalapenosta siemenet ja viipaloi myös se ohuiksi renkaiksi.

Kokoa sitten minitacot: aseta tacoveneen pohjalle maun mukaan käyttämääsi juustoa. Lusikoi päälle salsaa sekä kuumaa jakkihedelmää. Annostele tomaattiviipaleet tacoveneille. Nostele jokaiselle veneelle nokare avocadokreemiä (tai viipaloitua avocadoa, puristus limettiä ja lusikallinen kaurafraichea) ja viimeistele annokset tuoreella korianterilla, jalapenolla ja kevätsipulilla. Älä aikaile syömisen kanssa, tacoveneet menettävät nimittäin pitkään seistessään rapeutensa.

jakkihedelmä

Ps. Kuten kuvista ehkä näkyy, lomalla ei ehkä kokattu mutta kuvaamishimoa en raaskinut hillitä. Kirkas auringonpaiste innosti kokeilemaan vaihteeksi tällaista supervaloisaa tyyliä! En ole ihan varma vielä mitä siitä edes ajattelen, mutta onpahan ainakin vähän vaihtelua niihin tummiin ja seesteisiin kuviin, joita olen viime aikoina lähestulkoon yksinomaan ottanut 🙂

81 views

Löytö: vaaleanpunainen omena

by Juulia 0 Comments
Löytö: vaaleanpunainen omena

vaaleanpunainen omena

Mikä väri!

Siinäpä sitä oli ihmettelemistä, kun törmäsin kaupassa sisältä vaaleanpunaiseksi väitettyihin omeniin, kiikutin ne kotiin ja halkaisin ne. Vaaleanpunainen omena, toden totta! Moisia olen ihmetellyt aiemmin vain Instagramissa.

Värin lisäksi iloinen yllätys oli tämän kauniin omenan maku: se oli raikas, mehukas ja kirpeä hieman Granny Smith -lajikkeen tapaan ja koostumus puraistessa rapean rouskahtava ja kiinteä. Toisinsanoen, juuri sellainen omena, mistä minä pidän.

sisältä punainen omena

Olen bongannut näitä omenia valitettavasti toistaiseksi vain yhdestä kaupasta: Kauppakeskus Redin K-Supermarketista – ja nyt edellisestä kerrastakin alkaa olla jo aikaa. Arvatkaa, muistinko kirjoittaa ylös tämän hurmaavan värisen omenalajikkeen nimeä tai alkuperää? Juu, en. Kiikutin vain löytöni kotiin, annoin kameran laulaa ja söin saaliini. Ja nyt kun lähes kuukautta myöhemmin yritän selvittää, millähän nimellä tätä omenaa meillä Suomessa myydään, en löydä siitä niin mitään tietoa. Onneksi julkaistuani kuvan näistä ompuista Instagramissa, sain pian eräältä seuraajalta vinkin lajikkeesta: kyseessä on Red Moon -lajike 🙂

Vaaleanpunainen omena?

Maailmalla tällainen sisältä punainen omena voi olla esim. Pink Pearl-, Surprise, Firecracker-, Pink Princess- tai Christmas Pink -lajiketta. Itseasiassa vaaleanpunaisia omenia guuglaillessa käy ilmi, että niitä on yllättävänkin paljon … ja ne ovat kaikki aivan yhtä kauniita. Näistä saa kauniiden kuvien lisäksi taatusti aikaiseksi vaikka mitä herkullista ja ne vaikuttavat säilyttävän värinsä myös kypsennettäessä (toisin kuin jouluna ihastelemani pinkki peruna).

pinkki omena

Oletteko te jo törmänneet näihin ihaniin omppuihin? Mitäs tykkäsitte?

81 views

Vegaaninen sienibolognese + “ricotta” cashewpähkinöistä

by Juulia 4 Comments
Vegaaninen sienibolognese + “ricotta” cashewpähkinöistä

sienibologneseVegaaninen sienibolognese & cashew “ricotta”

Pastavuodenaika

Vielä on talvea jäljellä! …ja mitä se tarkoittaa minulle? Vielä on pastavuodenaikaa jäljellä! Itse lanseeraamani termi “pastavuodenaika” on se aika vuodesta, kun sekä mieli että keho vaatii lämmittävää, täyteläistä, runsasta ja hiilaripitoista ruokaa: pastaa. Pastavuodenaika alkaa minulla noin loka-marraskuun hujakoilla ja jatkuu yleensä helmi-maaliskuuhun. Tämä pimeän vuodenajan lempiruokatyyppi valmistuu tarvittaessa vauhdilla ja bonuksena jonkinlaisen pastakastikkeen saa yleensä aikaan kaappien aarteista ihan ilman kauppareissujakin. Täydellistä ruokaa päiviin, jolloin väsyttää ja on kiire. Riittää, että kaapissa on kuivapastaa, jonkinlainen tomaattisäilyke, oliiviöljyä, valkosipulia… Opiskeluaikoina pastani oli yksinkertaisimmillaan vahvassa kasvisliemessä keitettyä makaronia voinokareella.

Pasta onkin minulle siis ensisijaisesti arki- ja pikaruokaa. Välillä sitä kuitenkin haluaa tehdä myös pastaa pitkän kaavan mukaan ja tällöin se menee vahvasti kategoriaan lohturuoka! Varsinkin erilaiset ragùt ovat minusta lohturuokien aatelia. Sellainenhan se iskän bravuurikin oli silloin lapsuudessa, se 80-luvun Suomiversio bolognesesta… ♥ Lohturuokakategorian pastakastikkeita sopii haudutella rakkaudella, pitkään ja hartaasti koko päivän ja niitä teen mieluiten aina kerralla jättiläiskattilallisn, josta sitten saa nauttia myös arkena.

sienetSieniä, sieniä, enemmän sieniä

sieni bolognese

Mitä tulee vegaanisiin ruokiin, arkipasta onnistuu minulta vegaanisena ilman sen kummempaa miettimistä. Meillä siis syödään hyvin usein vegaanisia ruokia ilman että niitä olisi varta vasten sellaisiksi edes suunniteltu – eikä sitä ajatella vegaaniruuaksi, se on kuulkaas ihan ruokaa vaan. Mutta kun puhutaan vegaanisesta lohturuuasta, alan olla isomman haasteen äärellä: lohturuokaan kun kuuluu minulle lähes aukottomasti juusto. Todella hyvää vegaanista juustonkaltaista en ole vielä kaupasta löytänyt, joten se juustontapainen on minusta parempi tehdä itse. Esim. Vegaaninen “parmesaani” on oikein passeli pastanpäällyste (jonka heittää kuivakaapin antimista kasaan hetkessä), mutta niin on onneksi tämänpäiväinen cashewpähkinöistä valmistuva “ricottakin”!

Next level sienibolognese

Pitkään ja hartaudella hauduteltava täyteläinen vegaaninen ragù valmistuu minusta parhaiten sienistä. Niissä on reilusti lohtumakuaistiani tyydyttävää umamia ja erilaisista sienistä saa ragùun hauskasti erilaisia tekstuureita. Tämä tämänpäiväinen reseptini, vaatimattomasti paras sienibolognese mitä olen konsanaan valmistanut, sisältääkin mielellään kaikki seuraavat sienet: herkkusieni, osterivinokas, kuningasosterivinokas JA kuivattu herkkutatti. Ja kaikkia tarvitaan paljon! Osan sienistä pilkon pieneksi silpuksi, osan viipaloin, osan revin käsin ja osan riivin haarukoilla kuin nyhtöpossun konsanaan.

sienet

osterivinokas

Okei, sienibologneen tulee siis sieniä. Mutta mitäs muuta? Ruokaisuutta ja proteiinia tähän kastikkeeseen tuovat punaiset linssit, kermaisuutta kaurakerma, täyteläisyyttä taittaa tomaatti ja jo mainittujen sienien umamia tukee sherryssä liotettu kuivattu herkkutatti, soijakastike ja misotahna (salaiset aseeni lähes jokaisessa vegaanisessa ruuassa), sekä aivan loppuvaiheessa kastikkeeseen käänneltävät ravintohiivahiutaleet.

Sienet kannattaa ruskistaa rauhassa ja huolella – mieluiten osissa – ja sitten koko komeutta pitää vielä kärsivällisesti haudutella aikansa. Mikään pikaruoka tämä sienibolognese ei siis todellakaan ole! Kaiken pilkkomisen, ruskistelun ja hauduttelun palkkana on kuitenkin sellainen next level sienibolognese että ei kuulkaa paremmasta väliä.

sieniragu

Pohja sienibologneselleni on perinteinen ragùn sielu soffritto, jota muuten kannattaa tehdä kerralla isompi määrä ja pakastaa (kuten Kokit ja Potit -blogin Hannele tekee) annoksina niitä kiireisiä arkipastoja varten 🙂 Soffritton perussuhde on kaksi osaa sipulia + yksi osa selleriä ja porkkanaa kumpaakin, mutta itse tykkään lisästä seokseen vielä valkosipulia.

Vegaaninen sienibolognese

4:lle

Soffritto:

1 keskikokoinen sellerinvarsi

1 keskikokoinen porkkana

1 iso keltasipuli

4-5 valkosipulin kynttä

n. 2 rkl oliiviöljyä

Sienibolognese:

soffritto

600 g sieniä (kuningasosterivinokkaita, herkkusieniä, osterivinokkaita ja/tai metsäsieniä)

n. 3 rkl oliiviöljyä

10g kuivattua herkkutattia

1½ dl kuivaa sherryä

400 g purkki kokonaisia säilyketomaatteja

n. 3 dl vettä

n. 1 rkl tuoretta timjamia (tai 1-1½ tl kuivattua)

¾ dl punaisia linssejä

½ tl vastarouhittua mustapippuria

1 tl savupaprikaa

1 rkl soijakastiketta

2 rkl misotahnaa (mieluiten shiromiso)

Viimeistelyyn:

2 dl kaurakermaa

½ dl ravintohiivahiutaleita

1-2 rkl savustettua oliiviöljyä

(½-1 tl suolaa)

+ pastaa nälkätilanteen ja syöjämäärän verran

Valmista ensin soffritto:

Paloittele sipuli, kuorittu porkkana ja sellerinvarsi hyvin pieneksi kuutioksi – itse pyrin sellaiseen 5 mm x 5 mm kuutioon, mutta ei se toki niin tarkkaa ole. Kuullota vihanneskuutiot oliiviöljyssä täysin pehmeiksi ja läpikuultaviksi. Lisää pannuun sitten hienonnettu valkosipuli ja nosta lämpöä hieman, niin että vihanneskuutiot saavat hieman väriä ja valkosipuli kypsyy. Varo polttamasta seosta! Siirrä soffritto sitten pannulta pieneen kulhoon odottelemaan ja jatka sienien pariin.

Sienien käsittely:

Aivan ensimmäiseksi laitan kuivatun herkkutatin likoamaan sherryyn. Kuten jo aiemmin kerroin, tykkään tuoda tähän kastikkeeseen reilusti erilaisia tekstuureja käsittelemällä käyttämäni sienet monella tapaa. Voit käyttää herkkusienien ja osterivinokkaan lisäksi/sijasta portobelloja ja siitakkeita, sekä tietysti täydentää tätä soossia syksyllä erilaisilla metsäsienillä. Ainoa, mitä en vaihtaisi mihinkään muuhun on kuningasosterivinokas, joka tuo kastikkeeseen käsittelynsä ja rakenteensa vuoksi sen aivan oman juttunsa.

Noin puolet kaikista sienistä silppuan hyvin pieneksi (n. 5mm x 5 mm kuutioiksi), mutta osan herkkusienistä viipaloin, osan osterivinokkaista revin pieniksi riekaleiksi käsin ja muutaman kuningasosterivinokkaan riivin tai “nyhdän” kahdella haarukalla suikaleeksi (ja tämä riivitty sienisuikale on minusta juurikin tämän kastikkeen juju). Käytän sienien ruskistamisessa isointa omistamaani paistinpannua, jotta paistopintaa on paljon, ja ruskistan sieniä sitä mukaan kun saan niitä pilkottua. Pyrin myös pitämään huolen siitä, ettei pannu ole missään vaiheessa liian täynnä, jotta sienet todellakin ruskistuvat ja lisään öljyä aina tarvittaessa. Sitten kaavin ruskistettuja sieniä pannulta kulhoon odottelemaan, että koko satsi on käsitelty ihanan ruskistuneeksi.

Kun kaikki sienet on ruskistettu, noukin herkkutatit sherryn seasta, silppuan ne ja kippaan ne pannulle. Lisään pannulle sitten takaisin kaikki paistetut sienet ja kumoan sherryn sienille. Annan seoksen kuplia hetken niin että sherry imeytyy sieniin ja sitten on aika lisätä pannulle loput kastikkeen raaka-aineet!

Sienibolognese:

Lisää sienien sekaan soffritto, tomaatit liemineen (puristelen kokonaiset säilyketomaatit kädessäni murskaksi, mutta toki tässä voi käyttää myös tomaattimurskaa), punaiset linssit sekä vesi. Lisää pannulle myös savupaprika, mustapippuri sekä timjami. Kiehauta seos ja alenna sitten lämpö sellaiseksi että kastike juuri ja juuri pulputtelee rauhallisesti. Peitä pannu kannella ja jätä muhimaan noin puoleksi tunniksi. Käy sekoittelemassa kastiketta muutaman kerran pohjia myöten.

Kun linssit ovat täysin kypsiä on aika laittaa pasta kiehumaan ja viimeistellä kastike: mausta sienibolognese misotahnalla ja soijalla. Lisää pannulle kaurakerma ja sekoita hyvin. Anna kastikkeen kiehua rauhassa vielä vartin verran ja tarkista sitten suolaisuus. Lisää suolaa tarvittessa. Kääntele sekaan juuri ennen tarjoilua ravintohiivahiutaleet (näin niiden sisältämät ravinteet säilyvät parhaiten). Sekoita sienibolognese pastan sekaan ja tarjoile cashew-ricotan kera (ohje alla). Itse tykkään viimeistellä annokset vielä lorauksella savustettua oliiviöljyä, johon olen ollut koukussa siitä asti kun tein syksyllä vegaanisia “kampasimpukoita” (kuningasosterivinokasta muuten nekin) – eli koko tämänvuotisen pastavuodenajan ajan 🙂

sieniraguSiinä se nyt on: paras ikinä tekemäni sienibolognese!

Koska tällainen täyteläinen lohturuokapasta kaipaa mielestäni jonkinlaista juustomaista lisuketta, surautan mieluusti sienibolognesen kylkeen helpon “ricotan” cashewpähkinöistä. Tämä lisuke valmistuu nopeasti, kunhan cashewpähkinät laittaa likoamaan hyvissä ajoin ennen muun kokkailun aloittamista. Liottamista voi tarvittaessa nopeuttaa käyttämällä kuumaa/lämmintä vettä ja liottamalla pähkinät huoneenlämmössä. Liottaminen tekee tahnan rakenteesta silkkisen, vähemmän liotetut pähkinät eivät nimittäin soseennu yhtä kiltisti ja rakenne jää rakeisemmaksi. Lisäksi pähkinästä tulee liottamisen ansiosta helpommin sulava.

Cashew-“ricotta”

100 g maustamattomia cashewpähkinöitä +  reilusti vettä

3-4 rkl vettä

1 tl misotahnaa (mieluiten shiromiso)

1 rkl ravintohiivahiutaleita

1 tl sitruunamehua

n. ½ tl suolaa

Liota cashewpähkinöitä reilussa vedessä jääkaapissa 2-4 tuntia (peitä kulho jottei pähkinöihin tartu makuja jääkaapista). Huuhtele ja valuta hyvin.

Soseuta liotetut cashewpähkinät tasaiseksi veden, sitruunamehun sekä mausteiden kanssa. Ohenna tarvittaessa vedellä. Itse tykkään jättää tämän tahnan melko paksuksi ricottajuuston tapaan. Tarjoile cashew-ricotta sienibolognesen kera.

sienibolognese

sienikastike

Jos joku jäi kaipailemaan nopen sienibolognesen ohjetta, niin Kokit ja Potit -blogista löytyy juuri sellainen: nopea sienibolognese!

Omasta blogistani pastaohjeita löytyy myös toki moneen lähtöön, myös lukuisia vegaanisia pastoja. Alla oma kaikkien pastaohjeiden top vitoseni just nyt:

339 views