Munakoisovuoka & tomaattikastike uunissa yhden vuoan taktiikalla

by Juulia 0 Comments
Munakoisovuoka & tomaattikastike uunissa yhden vuoan taktiikalla
Uunitomaattikastiketta, munakoisoa ja ihana pinaatti-ricottakerros!

munakoisovuoka

Maukkaassa tomaattikastikkeessa kylpeviä munakoisosiivuja ja pinnalta rapea pehmoinen pinaatti-ricottapeitto. Siitä on tämä munakoisovuoka tehty!

Laiskan oivalluksia

Välillä tuntuu, että parhaat oivallukset tekee kun yrittää vältellä vaivannäköä – kuten vaikkapa tiskaamista. Tiskaaminen on minusta ehdottomasti se kurjin osuus kokkaamisesta ja vaikka meillä toki on tiskikone ja tiskeistä vieläpä huolehtii yleensä Juuso, on selkärankaani juurtunut tapa vältellä turhan tiskin tekemistä ajoilta jolloin elämässäni ei ollut kumpaakaan. Viimeeksi kun yritin vältellä tekemästä tiskiä hoksasin, ettei tomaattikastiketta ole suinkaan pakko tehdä aina liedellä (minkä moni muu on varmasti oivaltanut jo kauan sitten) mutta myös että voin paistella esim. munakoisosiivut uunissa paistinpannun sijaan! Ooh… mullistava ajatus, totta tosiaan! 😀 (Nyt osa teistä varmaan nauraa, mutta hei, ei sitä kaikkea vaan aina tule ajatelleeksi kun vaan toimii automaatilla kuten aina ennenkin…)

Näin syntyi uunitomaattikastikkeesta jalostunut munakoisovuoka, jossa mitään ei paisteta erikseen paistinpannulla tai keitellä kattiloissa, vaan kaikki ladotaan vuorollaan yhteen ja samaan uunivuokaan. Kokkailussa kestää tällä yhden vuoan taktiikalla ehkä vähän pidempään kuin kattilan ja paistinpannun avulla, mutta tiskaamista ei lopuksi kaipaa uunivuoan lisäksi kuin veitsi, leikkuulauta ja yksi sekoitusastia. Sekä tietysti lautanen, mikäli sellaiselta syö (enkä muuten aikoinaan yksinasuvana tiskinsäästäjänä aina edes syönyt…)

munakoisovuoka

tomaattikastike uunissa

Kokkaus-flow

Tämä oivallus syntyi itseasiassa jo alkusyksystä, kun olin tilanteessa, jossa eräiden tuotekuvausten jäljiltä keittiöstä löytyi runsaasti kokonaisena säilöttyjä tomaatteja, valkosipulia, tuoretta pinaattia ja munakoisoa. Olin pusertanut kokonaisena säilötyt tomaatit käsin uunivuokaan kuviani varten ja mietin että jotainhan näistä on nyt kehiteltävä. Kaikenlaista kivaa on pöydällä ja kamerakin valmiina dokumentoimaan prosessin mikäli se onnistuu – miksi siis siivota viritelmiäni pois kun voin sen sijaan kokata raaka-aineista vielä jotain!

Tomaatit olivat uunivuoassa; mitäs niitä siitä mihinkään siirtämään ettei tule turhaa tiskiä! Päätin siksi hetken mielijohteesta tehdä niistä uunissa tomaattikastiketta – valkosipulia viipaleina vaan siihen päälle! Jotta saisin aikaan hieman karamellisoituneita makuja, ripottelin pinnalle suolan ja pippurin lisäksi hieman sokeria ja valelin sitten kastikkeen pinnan ja valkosipulit oliiviöljyllä. Näin syntynyt uunitomaattikastike porisi sitten uunissa puolisen tuntia, jossa ajassa sekä tomaattiseoksen pinta että pinnalla köllöttelevät valkosipulit saivat hieman väriä ja pikaisen sekoituksen jälkeen (jottei valkosipuli kärähtäisi) lykkäsin kastikkeen uuniin muhimaan vielä toviksi.

uunitomaattikastikeUunitomaattikastike matkalla uuniin

munakoisovuoka

munakoisovuoka

Ei aivan melanzane alla parmigiana

Tässä vaiheessa alkoi jo olla aikamoinen nälkä, joten uunissa muhivalle tomaattikastikkeelle piti keksiä jatkosuunnitelma. Koska uunivuoassa oli jo runsaasti tuota ihanaa tomaattikastiketta ja pöydällä pyöri kuvausrekvisiittana toimineita munakoisoja, päätin jalostaa tomaattikastikkeesta munakoisovuoan hieman italialaisen klassikon, melanzane alla parmigianan tyyliin.

Munakoison paistaminen pannulla ei kuitenkaan huvittanut yhtään! Kun paistinpannulle ei koskaan mahdu kerralla kaikkia viipaleita ja viipaleet pitää vielä paistaa molemmin puolin, tuntuu paistamisessa aina menevän iäisyys. Niinpä viipaloin munakoisoni miettien, että jos valkosipulin voi paistaa tomaattikastikkeen päällä niin miksein munakoisonkin. Jotta munakoiso ruskistuisi ja pehmenisi kunnolla, sivelin siivut reilulla määrällä oliiviöljyä, lykin siivut tomaattikastikkeeseen ja tuuppasin vuoan sitten takaisin uuniin.

Tässä kohtaa lähdin kaivelemaan jääkaappia jonkinlaisen juustoisen kuorrutteen toiveissa. Onnekseni sieltä löytyi sekä kimpale pecorino romanoa että purkillinen ricottaa, joilla vuokani päätin kuorruttaa. Sellaisenaan kuorrute tuntui kuitenkin jäävän aika vähäiseksi… joten päätin jatkaa seosta ensin silputulla pinaatilla, sitten kananmunilla ja lopuksi vielä hyvin spontaanisti rasvaisella turkkilaisella jugurtilla. Vaikka hetken ehti mietityttää tuliko jugurtin kohdalla tehtyä sittenkään kovin fiksusti, lähti vuoka kuitenkin vielä viettämään viimeisiä hetkiään takaisin uuniin.

pinaatti ricotta

munakoisovuoka

munakoisovuoka

Huoli oli kuitenkin turha ja lopputulos oli onneksi mitä ihanin! Pehmeän ja pinnalta paahtuneen pinaattisen ricotta-kuorrutteen alta paljastui rivi silkkisiä munakoisosiivuja täyteläisessä tomaattikastikkeessa ja aikaansaamani impromptu munakoisovuoka katosi lähes kokonaan parempiin suihin siltä istumalta.

Koska tässä vuoassa ei juustojen ja kananmunien lisäksi ole muita perinteisiä proteiinin saatikka hiilareiden lähteitä, on annos tätä munakoisovuokaa juustoisesta kuorrutteesta huolimatta melko kevyt ateria. Tykkään tästä sattumanvaraisesti syntyneestä luomuksestani tällaisenaan itseasiassa kovasti, ja sitä on syöty syksyn mittaan pariinkin otteeseen. Lopputulosta voi kuitenkin helposti virittää ruokaisampaan suuntaan lisäämällä tomaattikastikkeen sekaan proteiinia esim. säilykepapujen tai jonkin kasviproteiinivalmisteen muodossa. Vuokaan voi halutessaan piilottaa myös vaikkapa kerroksen ohuelti viipaloitua perunaa tai kaupan tuoregnoccheja – mitä nyt kotoa sattuu löytymään. Kunhan ei joudu lisäysten ansiosta tekemään enempää tiskiä!

Munakoisovuoka

2-4:lle

3 tölkkiä kokonaisena säilöttyjä tomaatteja (3 x 400g tölkki)

8-10 valkosipulin kynttä (tai muutama yksikyntinen valkosipuli)

½+ tl suolaa

1 rkl sokeria

1+ tl vastarouhittua mustapippuria

n. 1 rkl chilihiutaleita (chilihiutaleiden tulisuudesta ja halutusta poltteesta riippuen)

n. 2 rkl oliiviöljyä

350g munakoisoa (joko yksi iso munakoiso tai useampi pieni) + n. 3 rkl oliiviöljyä + suolaa

Ricotta-pinaattiseos:

250g ricottaa

50g tuoretta pinaattia silputtuna (tai sulatettua ja valutettua pakastepinaattia)

2 luomumunaa

1 dl rasvaista maustamatonta jogurttia (tai creme fraichea)

100+ g raastettua pecorino romanoa (tai parmesaania)

1 rkl kuivattua chiliä (minulla käytössä mieto Pul Biber)

maun mukaan suolaa

Tomaattikastike uunissa:

Muserra kokonaisena säilötyt tomaatit käsin murskaksi korkeareunaiseen uunivuokaan. Viipaloi valkosipulin kynnet ja ripottele ne tomaattien päälle. Valele päälle muutama ruokalusikallinen oliiviöljyä ja ripottele vuokaan vielä suola, sokeri, chili sekä vastarouhittu mustapippuri. Älä sekoita! Paista tomaattikastiketta 225 asteisessa uunissa keskitasolla (tai 200 asteisessa kiertoilmauunissa) puolisen tuntia. Pidä tilannetta paistaessa hieman silmällä: tarkoitus on että valkosipulin kynnet saavat hieman väriä kastikkeen pinnalla, mutta eivät pala. Kun valkosipuli on saanut hieman väriä, sekoita uunivuoan sisältö tasaiseksi ja jatka paistamista vielä vartin verran. Tarkista sitten maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja/tai pippuria.

Munakoisovuoan valmistus:

Tomaattikastikkeen valmistuessa uunissa pese ja viipaloi munakoiso noin kolmen millin paksuisiksi siivuiksi. Pyri siihen että siivut ovat kauttaaltaan saman paksuisia, jotta ne kypsyvät uunissa keskenään samassa ajassa. Sivele siivut molemmin puolin oliiviöljyllä (itse hieron öljyn siivuihin ihan vaan käsin, kas kun näin säästyy taas hieman tiskiä…). Kun tomaattikastike on pulputellut uunissa valmiiksi, ota se uunista ja lado munakoisosiivut sen päälle limittäin niin, että ne uppoavat puoliksi kastikkeeseen ja peittävät koko pinnan (riippuen minkä kokoisia ovat vuokasi ja munakoisosiivusi, täytyy siivujen olla enemmän tai vähemmän limittäin). Ripottele siivuille hieman suolaa ja voit lorauttaa lopuksi pinnalle vielä hieman lisää öljyä. Jatka sitten vuoan paistamista uunissa keskitasolla munakoisosiivujen paksuudesta riippuen 30-45 minuuttia. Kun munakoisot ovat pehmenneet ja saaneet sieltä täältä väriä, on aika kuorruttaa vuoka!

Ricottaseos:

Munakoisojen kypsyessä uunissa valmistele ricottaseos. Pese ja silppua n. 50g tuoretta pinaattia (tai sulatettua ja valutettua pakastepinaattia). Sekoita pinaattisilppu, ricotta, kaksi luomumunaa, desin verran jugurttia (tai creme fraichea) sekä noin 100g raastettua pecorino romanoa. Mausta seos chilillä (käytän itse tässä mieluiten melko mietoa Pul Biber -chiliä, jota Aleppon pippuriksikin kutsutaan) ja ripauksella suolaa. Pecorino on tosin sen verran suolaista ettei seos välttämättä kaipaa lisättyä suolaa ollenkaan.

Kun munakoisosiivut ovat pehmenneet ja saaneet hieman väriä, lusikoi pinaatti-ricottaseos munakoisokerroksen päälle ja raasta pinnalle vielä hieman pecorino romanoa. Laita vuoka sitten uunin ylätasolle ja jatka paistamista vielä noin vartin verran, tai kunnes ricottaseoksen pinta saa väriä sieltä täältä.

Anna munakoisovuoan vetäytyä pöydällä hetki ennen tarjoilua. Meillä munakoisovuoka syödään yleensä suurimmaksi osaksi sellaisenaan, mutta se mitä jää yli maistuu itseasiassa minusta ihanalle myös kylmänä esim. hapanjuurileivän ja tuoreen basilikan kera.

munakoisovuoka

munakoisovuoka

224 views

Harissa shakshouka – ei vain brunssiruokaa!

by Juulia 0 Comments
Harissa shakshouka – ei vain brunssiruokaa!
Harissa shakshuka ja rapeakuorinen leipä on brunssiruokien aatelia

harissa shaksoukaHarissa shakshouka, rapeakuorinen leipä, feta ja suolainen granola

Shakshouka

Muistan kuinka äimänä olin kun tein ensimmäisen kerran shakshoukaa: miten herkullista näin yksinkertainen ruoka voi olla. Kyseessähän on vain tomaattikastikkeessa kylpeviä munia! ‎Ei tule kalliiksi, eikä tekemisessä kauaa nokka tuhise. En voi kuitenkaan sanoa tehneeni shakshoukaa vuosikymmeneen mitenkään säännöllisesti, enkä ihan tajua miksi! Shakshouka on älyttömän ihana, helppo ja moneen makuun muuntautuvainen ruoka, jolla häätää nälän kerralla kevyesti useammaltakin kurnivalta masulta mihin vuorokaudenaikaan vain.

Shakshouka (shakshuka, chakchouka, şakşuka…?) on peräisin välimeren ja Lähi-idän alueelta ja siellä siitä on eri ruokakulttuureissa olemassa hieman erilaisia ja eri nimisiä versiota. Vaikka yksinkertaisimmillaan shakshouka sisältää lähinnä tomaattikastiketta ja kananmunia, voi seassa olla myös lihaa, erilaisia vihanneksia, monenlaisia mausteita, jugurttia tai juustoja. Shakshouka tarkoittaakin ilmeisesti arabiaksi “sekoitusta”!

Kun viime keväänä täytyi kehittää päivittäin ruokaa meille kahdelle silloinkin, kun etätöitä tehtiin tauotta aamusta iltaan, nousi shakshouka vihdoin tässä taloudessa kunniaansa. Jos tein kerralla reilusti tomaattikastiketta valmiiksi vaikka viikonloppuna, oli kananmunan valmiissa soossissa hauduttaminen kätevä keino saada ruokaa nenän alle nopeasti ja helposti silloinkin, kun lounastauko oli kaukainen haave vain. Tomaattia ja kananmunaa kului itseasiassa runsaasti myös kiinalaisen muna-tomaattikeiton muodossa, josta tuli nopeasti Juuson bravuuri päivinä kun en itse ehtinyt kokkaamaan. Shakshouka onkin siksi ollut enemmänkin kiireisten arkipäivien ratkaisu, kuin rauhallisten viikonloppuaamujen brunssiherkku – vaikka se sellaisena onkin mitä mainioin ruokalaji toki myös.

harissa shaksouka

Shakshouka à la Vaimomatskuu

Shakshoukasta löytyy erilaisia versioita varmasti jokaiselta joka sitä kokkaa. Itselläni ei ole ollut iloa syödä minkäänlaista shakshoukaa sen alkuperäalueella, mutta toivottavasti vielä jonain päivänä on! Oikeastaan olen tainnut syödä shakshoukaa toistaiseksi vain itsetekemänä 😅 mutta silloinpa saa juuri sellaista mistä pitää!

Omaan makuuni shakshouka on erityisesti silloin, kun mukana on reilusti mausteita, valkosipulia, jonkinlaista chilitahnaa sekä jotain etikkaisen vinkeää, kuten kapriksia tai oliiveja. Olen myös aika tarkkana munien suhteen: keltuaisten on jäätävä pehmeiksi tai kaikki on pilalla. Rapeakuorinen hapanjuureen leivottu leipä ja suolainen feta ovat minusta shakshoukalle loistavat kumppanit, kuten myös jokin paahteinen, rapea ja rouskuva lisuke, kuten viime keväänä kehittelemäni suolainen granola.

Harissan kanssa on ollut vähän sama tarina kuin shakshoukankin kanssa: ensi tutustuminen harissaan oli parikymppisenä, jonka jälkeen käytin sitä aikoinaan runsaastikin. Sittemmin se kuitenkin unohtui repertuaarista. Kun ostin keväällä pitkästä aikaa harissaa The Stew 2.0 -reseptiä varten, oli shakshouka aika luonteva osoite harissapurkin jämälle! Harissa sisältää chilin lisäksi ihanan aromaattisia mausteita, joten töräys sitä tekee tomaattikastikkeelle jo yksinäänkin ihmeitä. Buustasin makua kuitenkin vielä ripauksella juustokuminaa ja korianterin siemeniä, sekä paistoin kastikkeen sekaan reilusti valkosipulia. Vinkeyttä harissa shakshouka saa vihreistä oliiveista, kapriksista sekä itse pikkelöimästäni viherpippurista, joka tuo haarukkaan silloin tällöin intensiivisen pienen pippuriyllätyksen. Säilöttyä viherpippuria en kuitenkaan kehota ketään tätä reseptiä varten etsimään, kun en itsekään niin tekisi jollei niitä meiltä kotoa valmiina jo löytyisi.

Harissa shakshouka

4:lle

1 salottisipuli tai pieni keltasipuli

5-6 valkosipulin kynttä

3 rkl oliiviöljyä

1-3 rkl harissaa (tulisuudesta ja käyttämästäsi tuotemerkistä riippuen)

½-1 tl jauhettua juustokuminaa

½-1 tl jauhettua korianteria

n. 20 kpl säilöttyä viherpippuria

n. ½ dl vihreitä oliiveja

n. 3 rkl pieniä kapriksia

500 g tomaattimurskaa

1-2 rkl sokeria

maun mukaan suolaa

4 kananmunaa

Tarjoiluun:

kimpale fetaa

silputtua persiljaa

3-4 rkl suolaista granolaa tai paahdettua pähkinää/manteliap

rapeakuorista leipää

Valmistelut:

Silppua sipuli ja viipaloi valkosipuli ohuelti. Laita kylmälle pannulle oliiviöljy ja valkosipuli ja nosta lämpöä hitaasti keskilämmölle asti. Paista silloin tällöin sekoitellen, kunnes valkosipuli alkaa saada aavistuksen väriä. Lisää pannulle sitten sipuli. Jatka paistamista keskilämmöllä, kunnes sipuli on läpikuultavaa ja valkosipuli kullanruskeaa (mutta ei palanutta!). Lisää pannulle harissa, juustokumina sekä jauhettu korianteri ja sekoita hyvin. Paista mausteseosta muutama minuutti ja lisää pannulle sitten tomaattimurska. Lisää sekaan säilötty viherpippuri, kaprikset sekä viipaloidut vihreät oliivit ja mausta tomaattikastike ripauksella sokeria ja suolaa. Sekoita hyvin ja anna kastikkeen kuplia miedolla lämmöllä vartin verran.

Tarkista maku: harissainen tomaattikastike saa mieluusti olla sopivan suolaista, aavistuksen makeaa, aromaattisen mausteista, lämmittävän tulista ja seasta saa löytyä ihanasti pieniä etikkaisia ja suolaisia sattumia. Säädä mausteita tarpeen mukaan omaan makuusi sopivaksi ja jatka kastikkeen hauduttelua vielä hetki. Sitten on valmista! Voit halutessasia tehdä harissa-tomaattikastikkeen etukäteen ja säilyttää sitä jääkaapissa n. 3-4 vuorokauden ajan. Sieltä sitä on helppo ottaa esiin tarpeen mukaan vaikka vain yhdelle annokselle kerrallaan.

Shakshouka time!

Kun on aika pyöräyttää harissa shakshouka pöytään, lämmitä tomaattikastike kannellisessa paistinpannussa. Tee kauhalla tai lusikalla kastikkeeseen 4 pientä “koloa” ja riko jokaiseen yksi kananmuna. Peitä pannu kannella ja hauduta miedolla lämmöllä, kunnes valkuainen on täysin hyytynyt mutta keltuainen on vielä enimmäkseen juoksevaa (tai no, just sellaista mistä itse pidät). Jos teet shakshoukaa uunissa, 175°C on minusta hyvä lämpötila ja valmista tulee noin kymmenessä minuutissa.

Jos teet shakshoukaa yhdelle tai kahdelle, lämmitä kastikeesta neljäsosa tai puolet pienemmässä kannellisessa kasarissa tai uuninkestävi/ässä annosvuoi/assa. Reseptin kastikemäärä riittää periaatteessa neljälle, mutta supernälässä imuroimme tämän määrän kuitenkin jo ihan kahdestaan!

Kun kananmunat ovat makuusi sopivan kypsiä, tarjoile shakshouka heti – ne jatkavat kypsymistä kuumassa kastikkeessa vielä liedeltä ottamisen jälkeen. Omasta mielestäni seuralaiseksi tarvitaan ehdottomasti muutama pala hapanjuurileipää dippaamista varten per syöjä. Pieni määrä murusteltua fetaa ja jotain rapsakkaa, kuten suolaista granolaa, paahdettuja pähkinöitä tai mantelilastuja tekee minusta shakshoukalle myös ihmeitä. Kuten tekisi myös joku tuore vihreä, kuten persilja! Kovin on ruskeaa näissä minun kuvissani tällä kertaa…

shaksouka resepti

harissa shaksouka

253 views

Kiinalainen muna-tomaattikeitto

by Juulia 4 Comments
Kiinalainen muna-tomaattikeitto
kiinalainen muna-tomaattikeitto

muna-tomaattikeitto

Kiinalainen muna-tomaattikeitto = täydellistä sairaspäivän ruokaa

Lomapöpö & sairaspäivän ruokaa

Taas kerran se iski: pöpö lomalla. Hartaasti odotetun talviloman viimeiset päivät ovat kuluneet makuuasennossa joko nukkuen tai jotain katsellen. Minun tapauksessani se jotain on yleensä ruokaohjelmia. Tällä hetkellä vahvassa rotaatiossa on YouTubesta juuri löytämäni kiinalainen, Yunnanin maakunnassa ruokavideoita tekevä Dianxi Xiaoge. Hänen videonsa ovat kauniita, taidolla tehtyjä ja hypnoottisia kuvauksia perinteisistä yunnanilaisista ruuanlaitto- ja säilöntätavoista, enkä pysty lopettamaan niiden katsomista niin millään! Vaikka ruoka ei ole pariin päivään juuri maistunut, kokkailuvideot siis sitäkin enemmän.

Tänään sain kuitenkin vihdoin ruokahaluni takaisin ja ensimmäinen ruoka jota uskaltauduin kokkaamaan, on kiinalainen muna-tomaattikeitto. Inspiksen tämän ruuan kokkaamiseen sain eräältä toiselta YouTubessa seuraamaltani ruokaihmiseltä, MasterChef Australiastakin tutulta Marion Grasbyltä. Hänen viimeisin katsomani video on kymmenessä minuutissa valmistuva muna-tomaattikeitto, jota hän on kuulemma syönyt paljon viime aikoina ollessaan väsynyt ja raskauspahoinvoinnin vaivaama. Väsymys ja pahoinvointi on ollut täälläkin läsnä, joten ei muuta kuin muna-tomaattikeitto tulille, kun raaka-aineetkin kerran kotoa jo valmiiksi löytyvät!

muna-tomaattikeitto

kananmuna tomaattikeitto

Kiinalainen muna-tomaattikeitto

Kiinalainen muna-tomaattikeitto on lämmittävä, miedosti hapan ja kevyen suolainen lohturuoka joka sisältää yksinkertaisimmillaan vain tomaattia, kevätsipulia, valkosipulia, kananmunaa ja kanalientä (tai ihan vain vettä), sekä minimaaliset mausteet: soijaa ja valkopippuria. Itse kaipasin tänään kuitenkin keittooni vähän enemmän potkua, joten ripottelin sekaan hieman jauhettua sichuanpippuria ja pieneksi kuutioitua inkivääriä. Liemenä käytin kasvislientä ja todellakin ihan kuutiosta vaan. Lisäksi viimeistelin keittoni omaan makuuni sopivaksi paahdetuilla seesaminsiemenillä, paahdetulla seesamiöljyllä sekä pienellä nokareella sichuanilaista chiliöljyä, kun sitä kaapistani kerran löytyy. Nämä lisäykset eivät taida ihan kuulua asiaan, mutta toimivat minulle tässä olotilassa tänään mitä parhaiten!

Muna-tomaattikeitto valmistuu kuin valmistuukin kutakuinkin kymmenessä minuutissa. Ohje on todella helppo, mitä et ehkä usko kun katsot alapuolella löytyvää tekstin määrää. Mutta se johtuu siitä, että minä olen vain huono kirjoittamaan lyhyitä ja ytimekkäitä reseptejä! Sellaisen löydät Marionin sivuilta 🙂

Ps. Mitat ovat suuntaa-antavia. Kaikkea voi ja kannattaa säätää omaan makuun sopivaksi!

Kiinalainen muna-tomaattikeitto

2:lle

koosta riippuen 2-3 tomaattia + n. ¼ tl suolaa

1-2 valkosipulin kynttä

(pikkusormen pään verran tuoretta inkivääriä)

n. 2 tl miedon makuista (seesami)öljyä tai jotain muuta neutraalin makuista kasviöljyä

6 dl kasvislientä

1-2 kevätsipulin vaalea osa

1-3 tl vaaleaa soijakastiketta (eli maun mukaan!)

n. 1/4 tl jauhettua valkopippuria (tai mustapippuria)

muutama tippa paahdettua seesamiöljyä

(ripaus jauhettua sichuanpippuria ja/tai 5maustetta)

(2 tl maissijauhoa/riisijauhoa + n. 2 tl vettä)

2 kananmunaa

Tarjoiluun:

1-2 kevätsipulin vihreä osa

(paahdettuja seesaminsiemeniä)

(sichuanilaista chiliöljyä)

Valmistelut:

Pilko tomaatit ensi lohkoksi, sitten vielä puoliksi. (Marion neuvoo ripottelemaan tomaateille leikkuulaudalla hieman suolaa ja jättämään ne hetkeksi maustumaan, minä en tätä kuitenkaan aina tee ja hyvää tulee silti!) Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi sekä inkivääri. Voit myös raastaa molemmat! Itse pidän tässä yhteydessä pikkuruisista inkiväärin palasista, joten kärsivällisesti ensin viipaloin, sitten suikaloin ja lopuksi kuutioin inkiväärin. Viipaloi vielä kevätsipuli ottaen sivuun sen vihreät osat.

Kokkailu:

Lämmitä pienessä kattilassa/kasarissa loraus öljyä. Itse käytän tässä mieluiten miedon makuista seesamiöljyä mutta mikä tahansa suhteellisen neutraalin makuinen kasviöljy toki käy. Paista tomaatteja, inkivääriä mikäli käytät, valkosipulia ja kevätsipulin vaaleaa osaa öljyssä keskilämmöllä silloin tällöin sekoitellen, kunnes tomaatti pehmenee ja osittain rikkoutuu kattilaan (tähän menee 3-5 minuuttia).

Lisää kattilaan liemi ja kuumenna kiehumispisteeseen. Lisää sekaan mausteet eli soijakastike, valkopippuri ja halutessasi sichuanpippuri sekä paahdettu seesamiöljy. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa mausteita (tai vettä jos maku on liian tuju – muista kuitenkin että kananmunan lisääminen keittoon miedontaa keiton makua).

Jos haluat suurustaa keiton, sekoita maissi/riisijauho ja vesi tasaiseksi ja suurusta keitto seoksella. Suurusteen voi lisätä vähän kerrallaan sekoitellen ja jättää osan käyttämättä kun koostumus on itselle sopivaa. Tarkoitus ei ole tehdä keitosta erityisen paksua. Eikö suurustamista ole toki pakko tehdä lainkaan!

Riko munat pieneen kulhoon ja riko niiden rakenne haarukalla. Pyöräytä kiehuvaa keittoa kauhalla ja valuta munat keittoon ohuena nauhana samalla kevyesti sekoittaen, niin että muna muodostaa keittoon ohutta nauhaa.

Tarjoilu:

Ota keitto liedeltä ja annostele kahteen kulhoon. Tarjoile muna-tomaattikeitto kevätsipulin vihreän osan kera. Itse tykkään lisätä sekaan vielä hieman paahdettuja seesaminsiemeniä sekä sichuanilaista chiliöljyä.

muna tomaattikeitto

Ps. Ihan vaan vinkkinä toinenkin ruoka, jota tykkään kokata kipeänä: okayu eli japanilainen riisipuuro. Sen raaka-aineet löytyvät kotoa kutakuinkin siinä kuin muna-tomaattikeitto -tarpeetkin, sillä tarvitset yksinkertaisimmillaan vain puuroutuvaa riisiä (puuroriisiä/sushiriisiä) ja joko dashia tai ruokavaliosi mukaisen liemikuution. Puuron voi viimeistellä niillä tilpehööreillä mitä kaapista löytyy: pehmeäksi keitetyllä kananmunalla, merilevähiutaleilla, shichimi togarashilla eli japanilaisella seitsenmausteella, seesaminsiemenillä, suolaisenkirpeällä umeboshi-luumulla… jotain näistä omasta kaapistani löytyy kutakuinkin aina.

1 149 views

Tomaattiset valkopavut

Tomaattiset valkopavut

englantilainen aamiainenTomaattiset valkopavut + rapeaksi paistettu muna leivällä ja rutosti kahvia. Ai että!

Unelmien aamiainen on katettu!

Unelmien aamiainen on katettu. Mitä siihen kuuluu? Jos minulta kysytään, niin siivu hapanjuurileipää, papuja tomaattikastikkeessa ja paistettu muna valuvalla keltuaisella. Runsasta määrää kahvia unohtamatta! Toisinsanoen, ei niin mitään tuoretta 😀

En ole jostain syystä koskaan oikein saanut juurrutettua rutiineihini aamiaisia, jotka koostuisivat jostain tuoreesta. Kiskon mielelläni välipalaksi vihersmoothieita ja erilaisia kulhoja marjoilla tai hedelmillä, mutta aamulla en niitä jaksa väsätä. Niinpä arkiaamuni alkavat lähinnä itseleivotulla leivällä ja maitokahvilla, eikä juuri muulla. Viikonloppuisin ja loma-aikoina jaksan kuitenkin vääntää vähän enemmän: tehdä itse papuja tomaattikastikkeessa ja paistaa sen munan siihen leivälle. Jos oikein innostun, paistan vielä mukaan herkkusieniäkin! Eikä ole juuri paremmasta väliä.

pavut tomaattikastikkeessa

Valkoiset pavut tomaattikastikkeessa

Ensikosketukseni papuihin tomaattikastikkeessa sijoittuu lapsuuteeni. Kävimme äidin ja isän kanssa kiertämässä autolla eteläistä Brittien saarta kahden viikon ajan kun olin kymmenen. Kun kerran pääsin perinteisen englantilaisen aamiaisen makuun, ei paluuta ole ollut! Tomaattisten papujen himo on iskenyt siitä asti aina tasaisin välein, ja yleensä hoidan tilanteen hakemasta kaupasta purkillisen säilykepapuja. Ne nyt vaan ovat just sellaisia kuin pitää! Pidän niistä niin paljon, että syön niitä vaikka kylmänä suoraan purkista.

Yhtä säännöllisin välein olen myös yrittänyt replikoida säilykepapuja tomaattikastikkeessa itse, enkä ole tähän päivään mennessä siinä täysin onnistunut. Ehkä se on kotikeinoin mahdotonta tai sitten huudan heurekaa joskus eläkeikäisenä 😀 Onneksi kotitekoiset tomaattiset valkopavut ovat aivan yhtä herkullisia kuin nostalgiset säilykepavutkin, vaikka erilaiselle tietysti maistuvatkin. Ehkä ne ovat jopa parempia – ainakin siinä mielessä, että niissä ei ole mitään ylimääräistä ja kaikkien raaka-aineiden määrän saa valita itse.

tomaattiset valkopavut

En ole jostain syystä viime aikoina löytänyt lähikaupoistani pieniä valkoisia papuja, mutta voipapuja onneksi sentään. Niinpä päivän resepti on tarkemmin ottaen tomaattiset voipavut. Tämä sama resepti onnistuu kuitenkin myös pienillä valkoisilla pavuilla, kunhan keittoaikaa vaan rukkaa pienemmille pavuille sopivaksi.

Pruukaan keittää liotetut pavut ensin kypsiksi suolattomassa vedessä ja yhdistää ne vasta sitten tomaattikastikkeeseen, jota yleensä keitän kasaan jonkin verran jo ennen papujen lisäämistä. Lopullista seosta keittelen kasaan välillä enemmän, välillä vähemmän, riippuen vähän mihin tarkoitukseen pavut tulevat ja mikä on kulloinenkin mieliteko. Välillä ohuempi tomaattikastike on just se mitä kaipaan, se kun suorastaan hujahtaa paahdettuun leipäviipaleeseen. Sokeria en lisää ihan niin paljoa kuin säilykepurkissa olisi, mutta pieni määrä on ehdottomasti tarpeen ja omaan makuuni paras valinta on joku aromaattinen tummempi sokeri. Ja vaikka tomaateissa hapokkuutta on jo omasta takaa, lisään aina sekaan myös pienen lorauksen etikkaa!

Tomaattiset valkopavut

250 g kuivia voipapuja tai valkopapuja + tuplasti vettä

(pieni pala kombua)

Tomaattikastike:

300 g tuoreita tomaatteja

3 valkosipulin kynttä + loraus öljyä

n. 1 tl suolaa + maun mukaan vastarouhittua mustapippuria

n. 2 rkl tummaa sokeria (esim. kookossokeria)

1 tl omenaviinietikkaa tai sherryviinietikkaa

Lisäksi:

yrttejä: esim. muutama tuore timjaminoksa, rosmariinioksa, laakerinlehtiä, salviaa / 1-2 tl kuivattuja yrttejä

(100-150 g kokonaisia kirsikkatomaatteja)

Liota papuja kaksinkertaisessa määrässä vettä vähintään puoli vuorokautta. Jos haluat, lisää liotusveteen pala kombulevää, se tekee mahdollisesti pavuista hieman helpompia ruuansulatukselle – lue lisää täältä). Huuhdo pavut liotuksen lopuksi (ja poista kombu). Laita pavut sitten isoon kattilaan ja peitä vedellä, jota saa olla vähintään pari senttiä papujen pinnan yli. Keitä pavut kannen alla pehmeiksi, muttei kuitenkaan hajoaviksi. Tähän menee pavuista ja liotusajasta riippuen noin 45-75 minuuttia.

Papujen kiehuessa valmista tomaattikastike: soseuta kaikki kastikkeen ainekset keskenään ja kaada seos kattilaan (tai soseuta kaikki suoraan kattilassa sauvasekoittimella). Keittele kastiketta, kunnes se hieman sakenee. Jätä tomaattikastike kannen alle odottelemaan papujen kypsymistä.

voipavut

Kun pavut ovat pehmeitä, kippaa ne tomaattikastikkeen sekaan. Lisää maun mukaan yrttejä. Itse heittelen sekaan tässä vaiheessan monesti vielä kourallisen kokonaisia kirsikkatomaatteja. Ne jäävät hauskoiksi, hieman tuoreemman tomaatin makuisiksi sattumiksi papujen joukkoon. Jatka keittelyä liedellä vielä sen verran, että tomaattikastike ja sen maut imeytyvät papuihin (ja kirsikkatomaatit halkeilevat) ja saat kastikkeen koostumuksesta omaan makuusi sopivan. Voit halutessasi myös laittaa pavut missä tahansa uuninkestävässä kannellisessa astiassa uuniin, noin 175 asteeseen. Anna papujen muhia siellä kannen alla sopiviksi.

Tomaattiset valkopavut maistuvat minusta parhailta rapeaksi paistetun kananmunan ja hapanjuurileipäviipaleen kera. Mutta ihan kuten säilykepavutkin, syön näitä mieluusti myös kylmänä suoraan purkista.

tomaattiset valkopavut

tomaattiset valkopavutHieman ohuempi tomaattikastike imeytyy ihanasti leipään

1 569 views