chili arkistot | Vaimomatskuu ruokablogi

Vegaaninen parmesaani & pasta “puttanesca alla Norma”

by Juulia on November 26, 2017 2 Comments

Välillä tuntuu, ettei kulu kuukauttakaan ilman uutta ruokaskandaalia. Vasta viime kuussa puhuttiin Mutti-tomaateista ja nallekarkeista ja nyt sitten parmesaanista! Mutti on ollut helppo laittaa vaihtoon, nallekarkkeja en syö … mutta parmesaani? Nyt kyllä kirpasee.

Ongelmallisuudet ruoan tuotannon eettisyydessä, eläinten oloissa sekä ympäristöystävällisyydessä tuskin yllättävät nykyään enää ketään. Niin tiedostava kuin haluankin olla, huomaan, etten silti jaksa jokaisella kauppareissullani pohtia erikseen kulloisenkin tuotteen ekologisuutta ja eettisyyttä. Joitain valintoja teen toki lähes automaatiolla: entisenä kasvissyöjänä on helppo painottaa kasvisruokaa, ostan luomua kun sellainen vaihtoehto on tarvitsemastani tuotteesta tarjolla, pyrin käyttämään mahdollisimman paljon sesonkituotteita ja yritän aktiivisesti vähentää eläinperäisien tuotteiden, kuten maidon ja munien käyttämistä.

Silti on yksi tuote, josta en haluaisi millään hinnalla luopua: juusto. Tapanani on ollut jo pitkään huolehtia, että jääkaapista löytyy aina parmesaania. Sen avulla taikoo lähes ruuasta kuin ruuasta herkkua, eikä tuohon taikatemppuun edes tarvita suuria määriä! Parmesaani on sen verran vahva-arominen ja suolainen juusto, että käytän sitä lähestulkoon mausteen tavoin. Toki rakastan muitakin juustoja, mutta niitä ostelemme kotiin lähinnä herkuttelumielessä, eikä juustoa todellakaan lätkitä leivänkään päälle päivittäin.

Arvaattekin varmaan, miltä minusta tuntui, kun tänään avasin kännykkäni ja ensimmäisenä ruutuun lävähti Ylen uutinen parmesaaniin käytettävän maidon tuotanto-olosuhteista. Eläintensuojelujärjestö Compassion in World Farming on julkaissut Italiassa kuvattua videomateriaalia yhdeksältä maitotilalta, joista paljastuu miten huonoissa oloissa lypsylehmiä pidetää. Näillä tiloilla tuotetaan maitoa parmesaanin ja grana padano -juuston valmistukseen ja vaikka kyseessä olikin vain yhdeksän tilaa, on samankaltaisia ongelmia hyvin todennäköisesti vielä useammallakin tilalla.

Jutusta jäi paha maku suuhun monellakin tavoin. Lehmien olot karmaisevat, mutta niin myös maidontuottajien asenne: eläinten hyvinvoinnilla ei heidän mielestään ole merkitystä juuston laadulle. No sepä kiva, mitäs siihen sitten panostamaan… Toivottavasti mahdollisimman monen kuluttajan mielestä eläinten hyvinvoinnilla on kuitenkin merkitystä ostopäätökselle! Tällaisia uutisia lukiessani olen itse ainakin aivan valmis vaihtamaan parmesaanini johonkin muuhun juustoon, jonka alkuperästä ja tuotanto-olosuhteista tiedän enemmän, vaikka parmesaania rakastankin.

Pystyssä onkin itseasiassa jo #notonmypasta -kampanja, jossa vaaditaan parmesaanin ja grana padanon tuottajia ottamaan käyttöön tuotantoeläinten hyvinvointia koskevat linjaukset. Sitä odotellessa saa parmesaani jäädä minun puolestani kauppaan. Tänään onkin siksi mitä oivallisin päivä julkaista vegaaninen parmesaani -reseptini 🙂 Se on odotellut tuolla luonnoksissa jostain syystä syyskuusta asti… ja nytpä tiedän miksi!

Vegaaninen parmesaani on superhelppoa valmistaa ja vaikkei se toki täysin parmesaanille maistu, se ajaa monella tavalla saman asian keittiössäni. Moni tekee vegaanisen parmesaaninsa pähkinöistä (kurkkaa vaikka tämä Chocochilin ohje) tai ripottelee pastansa päälle oluthiivahiutaleita ihan sellaisenaan. Itse tykkään valmistaa oluthiivahiutaleille pohjaavan “varmesaanin” itse paahtamistani auringonkukansiemenistä ja lisätä sekaan myös hieman valkosipulia. Valmiiksi paahdettuja ja suolattuja auringonkukansiemeniä käyttäessä tämä vegaaninen parmesaani valmistuu tietysti vieläkin nopeammin!

Vegaaninen parmesaani toimii minusta parhaiten mehevän pastan päällä. Yksi lempipastoistani (joka sattuu muuten myös olemaan vegaaninen) on eräänlainen hybridi pasta puttanescasta ja pasta alla Normasta. Siihen tulee reilusti valkosipulia ja chiliä, munakoisoa, tomaattimurskaa sekä japanilaista ume-etikkaa jossa on jännän kalainen maku, vaikka se japaninaprikooseista valmistetaankin. Minusta tämä kahden perinteisen italialisen pastakastikkeen yhdistelmä on parasta, kun siinä on oikein intensiivinen valkosipulin ja chilin maku, sekä sopivasti etikkaisuutta kapriksista ja umeviinietikasta. Pieni määrä sokeria pyöristää kastikkeen maut just täydellisiksi ♥

Vegaaninen parmesaani auringonkukansiemenistä:

gluteeniton, vegaaninen

75 g kuorittuja auringonkukansiemeniä

1 tl suolaa

1 valkosipulin kynsi + 1 rkl oliiviöljyä

1 dl ravintohiivahiutaleita

Paahda auringonkukan siemeniä keskilämmöllä kuivalla paistinpannulla, kunnes siemenet muuttuvat kullanruskeiksi. Siirrä siemenet pieneen kulhoon hieman jäähtymään ja paista ohuelti viipaloitu valkosipuli pannulla kullanruskeaksi. Varo polttamasta!

Laita auringonkukansiemenet, suola, valkosipuli sekä ravintohiivahiutaleet silppuriin ja pyöräytä tasalaatuiseksi rouheeksi. Säilytä auringonkukansiemenparmesaani ilmatiiviissä rasiassa jääkaapissa, se säilyy hyvin noin viikon. Voit halutessasi paahtaa sen nopeasti pannulla uudelleen juuri ennen tarjoilua.

Pasta puttanesca alla Norma

gluteeniton, vegaaninen

250 g munakoisoa

1 pieni salottisipuli

5-6 valkosipulin kynttä

2-3 chiliä (miedompaa tai tulisempaa, ilman siemeniä tai siementen kera = maun mukaan siis!)

2 rkl oliiviöljyä

400 g luomu tomaattimurskaa

n. 3-4 rkl kapriksia

1 rkl umeviinietikkaa (voit käyttää myös punaviinietikkaa)

mustapippuria

1 rkl sokeria

sekä

200-250 g gluteenitonta pastaa

tarjoiluun:

laadukasta oliiviöljyä

vegaanista parmesaania

(tuoretta basilikaa)

Leikkaa munakoiso pieniksi noin sentti × sentti kuutioiksi. Silppua sipuli, valkosipuli ja chili. Kuullota sipuleita ja chiliä keskilämmöllä oliiviöljyssä, kunnes ne pehmenevät. Lisää pannulle sitten munakoiso ja jatka paistamista kunnes sekin pehmenee. Lisää pannulle tomaattimurska, sokeri, kaprikset (joita voit halutessasi silputa ensin hieman pienemmäksi) ja maun mukaan vastarouhittua mustapippuria. Keittele kastiketta noin vartti, jotta se hieman sakenee ja munakoiso kypsyy entistäkin pehmoisemmaksi. Kypsennä pasta odotellessasi paketin ohjeen mukaan, valuta se ja ota talteen puolisen desiä keitinvettä.

Kun pasta on kypsää ja valutettu, mausta pastakastike vielä umeviinietikalla ja tarvittaessa ripauksella suolaa. Sekoita kastike huolella pastan kanssa, notkista tarvittaessa pastan keitinvedellä ja tarjoile vegaanisen parmesaanin sekä oliiviöljylorauksen kera. Meillä unohtui kuvauspäivänä basilika kauppaan, muuten sitäkin todennäköisesti löytyisi lautaselta.

Ps. Tietääkös kukaan mikä tilanne on luomuparmesaanin kanssa?

Rosmariini-mantelinäkkäri & pähkinäinen chili-suklaakräkkeri

by Juulia on October 18, 2017 12 Comments

Kaupallinen yhteistyö Asennemedia & Earth Control

Rosmariini-mantelinäkkärit & pähkinäiset chili-suklaa knäkkärit = yksi ratkaisu pähkinänhamstrausongelmaani

En tiedä teistä, mutta minä rakastan erilaisia pähkinöitä ja siemeniä! Olen niihin itseasiassa niin hulluna, että kaappeihini kerääntyy helposti laajakin kokoelma jos jonkinmoista pähkinäsekoitusta, snackmixia ja mantelipussia.

Rakastan siemeniä, pähkinöitä, manteleita ja erilaisia kuivattuja hedelmiä niiden monipuolisuuden takia tuolla reseptiikan puolella, mutta toki myös välipalana – niinpä pusseja löytyy aina useampi myös työpaikaltani. Monesti ostan kiinnostavan näköisiä pähkinäsekoituksia tai kivan salaattimixin kotiin ihan vaan varmuuden varalta, kun en muista, mitä kotoa jo löytyy.

Paahdetut ja suolatut mantelit = lempparia!

Välillä havahdun pähkinän ja mantelin hamstraustilanteeseeni, kun keittiönkaappia avatessa vastaan vyöryy useampikin avattu pussi. Tuolloin pähkinöitä, siemeniä ja manteleita löytyykin vähän aikaa niin salaatin, puuron kuin keitonkin päältä ja pohdin muutenkin aktiivisesti, mihin kaikkeen niitä voisikaan vielä upottaa!

Mikäli leipoisin useammin, erilaisten pussien jämät päätyisivät varmasti pitkälti leipiin, sämpylöihin, pikkuleipiin ja piirakoihin. Innostun kuitenkin leipomaan verrattain harvakseltaan, joten tässä köökissä pähkinät päätyvät useammin jonkinlaiseen suolaiseen ruokaan. Varsinkin monia kasvisruokia on kiva täydentää pähkinöillä proteiinipitoisemmiksi. Hyväksi havaittuja käyttökohteita ovat mm. erilaiset kasvispihvit ja -pyörykät sekä aasialaistyyppiset nuudelisalaatit ja curryt. Kesällä hurahdin täysillä kylmään ajo blanco -keittoon, jonka pääraaka-aine on manteli, ja onpahan sitä tullut tehtyä myös pähkinäistä pizzaa! Syyssilakkakauden aikana lempi kalaohjeitani on siemenkuorrutetut silakat.

Erilaisia pähkinäisiä lisukkeita ja tahnoja, kuten pestoa, saksanpähkinächorizoa, dukkah‘ia sekä viimeisimpänä villityksenäni pähkinäistä kukkakaalimurua teen myös paljon. Jep, täällä ollaan aivan pähkinöinä pähkinöihin (ja siemeniin, ja manteleihin…) ♥

Tämänkertaisen Earth Control -yhteistyöni raaka-aineena ovat Earth Controlin uutudet, Salty Almonds sekä Nuts & Choco. Olen ollut jo jonkin aikaa aivan hulluna Earth Controlin rapeaksi paahdettuihin kikherneisiin, sekä seokseen, jossa on paahdettuja ja suolattuja härkäpapuja, joten tuotevalikoima on minulle jo entuudestaan hyvinkin tuttu.

Erilaisia pähkinöitä ja tumma suklaa -hippuja sisältävä Nuts & Choco saa minulta pisteet duunieväskategoriassa, silloin harvoin kun minun nimittäin tekee mieli suklaata, olen lähes poikkeuksetta töissä. Suklaaherkuttelu ei kuitenkaan lähde lapasesta, kun syö kourallisen tätä seosta suklaapatukan sijasta! Suolatut mantelit taas ovat ruuanlaitossa vakioraaka-aineitani – niitä on oltava kaapissa aina.

Niin hyviä kun kummatkin tuotteista ihan sellaisenaan ovatkin, halusin kuitenkin lähteä kokkaamaan niillä jotain. Kun tuossa aiemmin tuli jo mainittua, etten ole kovin kummoinen leipuri, päätin jääräpäisesti leipoa jotain: taannoin bongaamaani todella yksinkertaisen oloista kolmen raaka-aineen mantelinäkkäriä! (Vai onko se kräkkeri? Kräkkeri-näkkäri-knäkkäri?) Ehkä sitä leipoisi useammin, jos pysyttelisi vain näissä superhelpoissa ohjeissa 😀

Suklaaseen dipattu Choco & Nuts -kräkkeri maustetaan chilillä, kardemummalla, kanelilla ja timjamilla.

Rosmariini-mantelinäkkäri maistuu ihanalle viikunan ja pehmeän vuohenjuuston kera

Alkuperäisessä ohjeessa käytetään mantelijauhoa kokonaisten manteleiden sijaan, mutta äkkiäkös nuo mantelit nyt surattaa jauheeksi. Muutoin resepti on kyllä harvinaisen helppo: ensin valmistetaan pellavansiemenistä seosta sitova “lima”, johon jauhetut mantelit ja mausteet sekoitetaan. Pieni määrä öljyä takaa lopputuloksen rapeuden, mutta muuta näihin näkkäreihin ei sitten tulekaan!

Ohjeesta innostuneena testasin metodia myös Nuts & Choco -seokseen ja hyvän lopputuloksen saatuani lähtikin seuraavaksi maustaminen vähän lapasesta. Ihan kolmen raaka-aineen näkkäriksi en lopputuloksiani siis voi kutsua, vaikka perusohje sisältääkin edelleen vain pellavansiemeniä, manteleita/pähkinöitä, vettä sekä öljyä.

Rosmariini-mantelinäkkäri

1 pellillinen

150 g Earth Control Salty Almonds -manteleita

2 rkl pellavansiemeniä

4 rkl vettä

1 rkl oliiviöljyä

1 tl tuoretta rosmariinia / ½ tl kuivattua rosmariinia

(½ tl suolaa)

Soseuta tahnaksi vesi, pellavansiemenet, öljy ja rosmariini. Jätä seos vartiksi jääkaappiin tekeytymään.

Jauha mantelit tehosekoittimella niin hienoksi kuin pystyt. Pienet murumaiset sattumat eivät kuitenkaan haittaa. Lisää manteleihin pellavaseos ja sekoita kaikki yhteen tasaiseksi massaksi. Mausta massa halutessasi vielä ekstraripauksella suolaa.

Kumoa seos leivinpaperille ja taputtele se kostutetuilla käsillä paksuksi levyksi. Aseta levyn päälle toinen leivinpaperi ja kauli seos muutaman millin paksuiseksi levyksi papereiden välissä. Irroita varovasti päällimäinen leivinpaperi ja jaa levy taikinapyörällä tai veitsellä haluamasi kokoisiksi paloiksi.

Mantelinäkkäri paahtuu sopivaksi 175 asteisessa uunissa 15-20 minuuttissa. Pelti kannattaa kääntää puolivälissä paistoa kerran ympäri ja vahtia muutenkin uunia hieman – reunapalat saavat nopeiten väriä. Ne voi halutessaan napsia pelliltä pois jo aiemmin, jos ne uhkaavat muuten saada liikaakin väriä. Mantelinäkkäri on valmista, kun se on kauttaaltaan rapea ja kullanvärinen.

Tarjoile rosmariini-mantelinäkkäri esim. vuohenjuuston, rosmariinin ja viikunoiden kera.

Pähkinäinen chili-suklaakräkkeri

1 pellillinen

1 pussi Earth Control Choco Nuts -seosta

2 rkl pellavansiemeniä

4 rkl vettä

1rkl saksanpähkinäöljyä (tai muuta aromikasta pähkinäöljyä)

1 tl kanelia

½ tl kardemummaa

1 tl chilihiutaleita

Soseuta tahnaksi vesi, pellavansiemenet, öljy ja mausteet. Jätä seos vartiksi jääkaappiin tekeytymään.

Jauha suklaa-pähkinäseos tehosekoittimella niin hienoksi kuin pystyt. Pienet murumaiset sattumat eivät haittaa. Lisää jauheeseen pellavaseos ja sekoita tasaiseksi massaksi.

Tasoita seos leivinpaperille samoin kuin manteli-rosmariininäkkäri ja paahda kräkkereitä 175 asteisessa uunissa 15-20 minuuttia. Pidä peltiä silmällä paistaessa, jotteivät reunapalat paahdu liikaa.

Halutessasi voit vielä dipata pähkinäiset chili-suklaakräkkerit toisesta päästään sulatettuun tummaan suklaaseen ja ripotella suklaalle vielä muutaman sormisuolakiteen, hieman chiliä ja vaikkapa tuoretta timjamia! Tarjoilin suklaaseen dipatut kräkkerit tuoreen luumun kera – timjami, chili, lämmittävät mausteet ja pähkinä sopivat minusta luumun kaveriksi mitä erinomaisimmin näin syksyllä.

Valmiit kräkkerit säilyvät huoneenlämmössä muutaman päivää; itse säilytän ne mieluiten lasipurkissa.

Edelliset Earth Control -reseptini löytyvät täältä:

Sipsihullun sipsileivät

Karpaloinen tonkatsu & veriappelsiini-coleslaw

Lisää reseptejä löydät Earth Controlin FB-sivuilta! 🙂

Kesäinen kirsikkatomaatti-chilipasta

by Juulia on August 7, 2017 0 Comments

Vietän parhaillaan viimeistä lomaviikkoani valmistellen pikkuhiljaa itseäni tulevaan työvuoteen. Naputtelen blogiin kesän aikana kertyneitä tarinoita ja kuvaan hetken mielijohteesta myös kaikenlaisia uusia – kohta sitä aikaa ei näin ruhtinaallisesti nimittäin enää olekaan!

Kotitoimistollani on syöty lounaaksi jo useamman kerran nopeasti valmistuvaa ja helppoa kirsikkatomaatti-chilipastaa, joka on sopivan täyttävää mutta samalla raikasta kesäruokaa. Koukuttavaksi kesäpastani tekee reilu määrä tuoretta chiliä: löysin kaupasta sattumalta kotimaisien chilien seasta aivan ihanaa, vain aavistuksen tulista ja todella hedelmäisen makeaa lajiketta nimeltä Jamaican bell. Kyseinen chili on niin maukasta, että en ole edes kypsentänyt sitä, lisännyt sen vain pastan sekaan aivan viime tipassa.

“Kastiketta” ei tässä pastaohjeessa muutenkaan juuri keitellä. Kesäiseksi tämän tomaattisen pastan nimittäin tekee juurikin se, että tomaatit vain nopeasti kuumennetaan, eikä niiden anneta sen kummemmin muussaantua. Pidetään siis tomaatin palat paloina ja makukin pysyy samalla raikkaana.

Makua tähän pastaan tuo miedon chilin ja kirsikkatomaattien lisäksi reilu määrä valkosipulia, loraus sitruunamehua ja/tai valkoviiniä (jota meiltä löytyy kätevästi viikonlopun bileiden jäljiltä), sekä sitä yrttiä mitä kotoa nyt sattuu löytymään. Ruohosipuli ja persilja toimivat todistetusti ainakin todella hyvin, enkä äkkisilteen edes keksi mikä yrtti EI toimisi 🙂 Välillä lisään pastaan myös hieman tulisempaa chiliä antamaan pikku potkua työnteolle.

Kesäinen kirsikkatomaatti-chilipasta

1:lle

vegaaninen

n. 80-100 g (kuiva)pastaa (nälän mukaan siis!)

3-4 isoa valkosipulin kynttä

1-2 rkl oliiviöljyä

10-15 kypsää kirsikkatomaattia

1 jamaican bell -chili tai muu mieto chili siemenet poistettuina

(½-1 tulisempaa chiliä siemenet poistettuina)

n. ½ tl sokeria

suolaa ja mustapippuria maun mukaan

½ sitruunan mehu ja/tai vajaa ½ dl valkoviiniä

ruohosipulia / persiljaa tms. pehmeää tuoreyrttiä

nokare voita / loraus oliiviöljyä

Laita käyttämäsi pasta kiehumaan runsaaseen suolalla maustettuun veteen. Kuori ja viipaloi valkosipulit, kuullota sitä miedolla lämmöllä pinnoitetussa kasarissa tai paistinpannulla öljyssä, kunnes valkosipuli pehmenee (4-5 minuuttia). Älä kuitenkaan anna valkosipulin ruskistua, pehmetä vaan. Mikäli käytät myös tulista chiliä, poista siitä siemenet ja viipaloi se ohuelti, paista yhtä pitkään valkosipulin kanssa.

Poista miedosta chilistä siemenet ja suikaloi se ohuelti. Puolita kirsikkatomaatit ja silppua käyttämäsi yrtti. Kun pasta alkaa olla lähes kypsää, lisää valkosipulien sekaan puolitetut kirsikkatomaatit, sokeri sekä sitruunamehu ja/tai valkoviini. Pyörittele seosta keskilämmöllä niin, että tomaatit lämpenevät ja pehmenevät hieman ja neste haihtuu osittain. Älä anna tomaattien kuitenkaan rikkoutua muussiksi. Lisää pannulle chili sekä yrtit juuri ennen kuin valutat pastan. Mausta ripauksella suolaa ja mustapippuria.

Kun pasta on juuri ja juuri kypsää, valuta siitä vesi ja lisää se tomaatti-valkosipuliseoksen kaveriksi pannulle. Pyörittele pasta ja tomaatit huolella sekaisin ja mikäli pannun pohjalla on vielä nestettä, nosta lämpöä hetkeksi kovemmalle. Mehevöitä annos lopuksi nokareella voita tai lorauksella hyvää oliiviöljyä sekä viimeisellä puserruksella sitruunasta, jos olet sitä annoksessa muutenkin käyttänyt.

Tämä pasta ei minusta edes parmesaania kaipaa, mikä on aika paljon sanottu tällaiselta juustohullulta 😀

Laiskan kokin karkkipossu salaattiveneessä

Liha

by Juulia on July 3, 2017 0 Comments

Laiskan kokin karkkipossu salaattiveneessä

Laiva on lastattu karkkipossulla! …tai siis tarkemmin ottaen salaattivene on lastattu karkkipossulla 🙂 Tuhti ja makea possu saa veneeseen seurakseen rapeutta, raikkautta ja potkua pikkelöidyn lootusjuuren, thaibasilikan ja chilin muodossa – enkä ainakaan itse meinaa saada tästä kombosta tarpeekseni!

Karkkipossu taisi jossain vaiheessa olla melko trendikäskin herkku, kiitos Ravintola Farangin supersuositun annoksen. Farangin mukaan nimettyjä karkkipossu –reseptejä netistä löytyykin näköjään aikamoinen liuta – todellinen somehitin merkki!

Joudun kuitenkin myöntämään, etten Farangin annosta ole koskaan syönyt, saatikka saanut innoitusta karkkipossun tekemiseen suoraan Tomi Björckiltä. Innostukseni karkkipossun kokkaamiseen syntyi sen sijaan mielessäni jo tovin kummitelleesta Hannan Soppa -blogin viimejouluisesta postauksesta, sekä pakastimesta löytyneestä, nyhtöpossuhommista ylijääneestä luomukasslerin palasta.

Kokkaan lihaa edelleen verrattain harvoin, joten kun pohdin Facebookissa mitä tuosta kasslerista tehdä, ja sana karkkipossu mainittiin, asia oli sillä selvä!

Tämä väsäämäni karkkipossu on Farangin todella herkullisen mutta myös työlään kuuloisen, haudutetun, uppopaistetun ja karamellilla kuorrutetun luomuksen rinnalla varsin nopeaa ja yksinkertaista valmistaa. Haudutus ja “karamellin” teko on tässä nimittäin yhdistetty ja kuumottava uppopaistelu totaalisesti skipattu. Kyseessä on siis todellinen laiskan kokin karkkipossu!

Laiskan kokin karkkipossu & salaattiveneet

4:lle

500 g possun luomukassleria

1 rkl öljyä

1 mieto chili

peukalonmittainen pätkä inkivääriä

4 valkosipulin kynttä

1 rkl viismaustetta

½ dl soijakastiketta

½ dl ruokosokeria

2 dl vettä

Tarjoiluun:

1-2 kerää Cosmopolitansalaattia

ruukku thaibasilikaa

purkillinen pikkelöityä lootusjuurta (tai viinietikalla maustettua retiisiä/retikkaa/kurkkua)

muutama viipaloitu mieto chili sekä kevätsipulin varsi

majoneesia

Leikkaa kassler ensin noin sentin paksuisiksi viipaleiksi ja sitten jokainen viipale reilun sentin kuutioiksi. Ruskista kuutiot öljyssä. Lisää pannuun silputtu inkivääri, valkosipuli ja chili ja paista hetki. Lisää hetken kuluttua vielä vesi ja kaikki mausteet, mukaanlukien sokeri. Kiehauta seos ja laske sitten lämpöä miedolle. Karkkipossu saa muhia kannen alla puolisen tuntia välillä sitä sekoitellen. Mikäli pannussa on puolen tunnin jälkeen vielä reilummin nestettä, nosta lämpöä lopuksi vielä hetkeksi korkeammaksi. Kun neste on kiehunut siirappimaiseksi ja liha on mehevän pehmoista, karkkipossu on valmista.

Jäähdytä karkkipossua liemessään hetki ja tarjoile se vielä lämpimänä salaattiveneistä pikkelöidyn lootusjuuren, chilin, kevätsipulin, thaibasilikan sekä majoneesin kera. Jokainen voi myös rakentaa oman salaattiveneensä itse pöydässä 🙂

Ps. Pikkelöityä lootusjuurta löytyy aasialaisista marketeista ja suosittelen tutustumaan niin siihen, kuin muihinkin säilykepurkkihyllyjen aarteisiin rohkeasti!