Viikuna + ricotta ja oman sadon chili

by Juulia 0 Comments
Viikuna + ricotta ja oman sadon chili

viikunaViikuna + ricotta ja oman sadon chili =

Kun on hyvät raaka-aineet, ei reseptin tarvitse olla kummoinen – tämä pätee minusta melkeinpä kaikkiin sesonkituotteisiin sienistä parsaan ja juureksista veriappelsiiniin! Silloin, kun sesonki on hyvin lyhyt, en edes kuvittele lähteväni kikkailemaan kallisarvoisten aarteideni kanssa vaan nautin ne mieluiten sellaisenaan. (Esimerkkinä vaikkapa itse poimitut sienet – hyvä jos saan itseni metsään kerran syksyssä niin ellei se saalis silloin ole massiivinen, se paistetaan vain voissa ja sillä hyvä).

Tuore viikuna on parhaillaan sesongissa ja aivan kuten muutkin sesonkiherkut, syön ainakin ne ensimmäiset mieluiten sellaisenaan. Seuraaville voi kuitenkin jo tehdä jotain vähän enemmänkin – lisätä muutaman simppelin raaka-aineen ja syödä yksinkertaisen viritelmänsä haaveillen, mitä kaikkea viikunoista tekisi jos omalla pihalla kasvaisi viikunapuu.

starfish chili

Viikunapuista puheenollen, omalla “pihallani” eli makuuhuoneessani/parvekkeellani on kasvanut viimeiset puolitoista vuotta chili! Sain taimen työkaveriltani toissa helmikuussa ja se oli pitkään hieman reppana, talomme kun oli julkisivuremontin vuoksi paketoituna yli puoli vuotta juuri silloin, kun chilintaimen olisi pitänyt tehdä kasvuspurttinsa.

Surkeasta kasvinhoitohistoriastani huolimatta sain kuin sainkin chilin säilymään hengissä seuraavankin talven ja viime kesän helteet ja ahkera paapominen tuottivat vihdoin hedelmää: valtavasti kukkia ja enemmän pieniä ja söpöjä chilejä kuin olisin uskaltanut kuvitellakaan! (Okei, mainittakoon tässä tosin myös, että chili vietti kolme viikkoa kesästä äitini hoivissa kun olin matkoilla ja alkoi tuona aikana toden todella kukoistamaan. KIITOS äityli!)

Chilini on lajikkeeltaan Starfish ja sen hedelmät ovat nimensä mukaisesti hieman meritähtimäisen muotoisia kaunokaisia. Kooltaan ne ovat 3-6 senttisiä ja itse kasvi venähti lopulta lähes puolitoistametriseksi latvustostaan sateenvarjon lailla leviäväksi pikku puuksi. Maku tässä chilissä on reunoilta omenaisen ja paprikamaisen rapea, raikas ja mieto … ja keskeltä varsin tulinen (Scovillen asteikolla 10 000 – 30 000).

starfish chili

Starfish -chiliä käyttäessä voikin siksi säädellä annoksen lopullista tulisuutta ihan vain sillä, että valikoi huolella mitä kohtaa chilistä käyttää. Viikuna ja ricotta, joiden mausteeksi chiliäni tällä kertaa käytin, ovat molemmat aika mietoja maultaan. Niinpä siivutan niiden kaveriksi chilistäni enimmäkseen miedompia reunoja pitäen polttavan keskustan osuuden annoksessa minimissä.

Tuore viikuna

Viikunoiden suhteen panostan siihen, että kiikutan kotiin vain tuoreita ja kypsiä yksilöitä. Kannattaa yrittää valikoida kaupassa ne kokoonsa nähden painavimmat ja hyväkuntoisimmat viikunat ja välttää tietysti niitä ruhjoutuneita ja kuivahtaneita poloisia. Saalista kuljetellessa ja säilyttäessä kannattaa muistaa, että viikuna on super herkkä ja sitä kannattaa käsitellä hellävaroen. Viikuna kannattaakin minusta syödä jo muutaman päivän sisällä ostamisesta. Vaikka ne säilyvät pidempään jääkaapissa kuin huoneenlämmössä, pöydällä viikuna säilyttää minusta makunsa paremmin – eikä sen syöminen ainakaan unohdu sen ollessaan näkösällä!

viikuna

Viikuna + ricotta & oman sadon chili

2:lle

3 tuoretta ja kypsää viikunaa

n. 150-200 g ricottaa (nälkätilasta riippuen)

1 mieto chili

kourallinen pistaasipähkinöitä

maun mukaan juoksevaa hunajaa

sormisuolaa, vastarouhittua mustapippuria

Lusikoi kahdelle lautaselle ricotta. Pese ja viipaloi viikunat ja jaa ne ricotan päälle. Murskaa kourallinen pistaasipähkinöitä kevyesti ja ripottele se viikunan päälle. Silppua chili ja annostele sekin lautasille. Mausta herkkusatsit juoksevalla hunajalla, sormisuolalla ja vastarouhitulla mustapippurilla ja pistele menemään!

viikuna

146 views

Hapanimelä luumukastike + muutama luumuruokavinkki

by Juulia 0 Comments
Hapanimelä luumukastike + muutama luumuruokavinkki

luumureseptit

Vaikken omista pihaa saatikka puutarhapalstaa, tilanne oli keittiössäni taannoin yläpuolisen kuvan näköinen: luumuja riitti ja aikaa niiden kaikkien käyttämiseen ei.

Käsittääkseni tilanne on luumupuita omistavilla usein samanlainen, joten pistin hihat heilumaan: leivoin ensitöikseni luumupiirakan ja kokosin sen kylkiäiseksi blogikollegoilta muutamat luumuherkut. Kun en itse kuitenkaan ole mikään maailman suurin makean ystävä, teki mieleni keksiä luumuille myös jotain omaan makupalettiini sopivaa käyttöä!

Lempimakujani ovat suolainen, hapan ja tulinen… joten lopulta keittiössäni syntyi hapanimelä luumukastike. Tämä luumukastike nielaisee sisuksiinsa näppärästi isommankin keon luumuja, sekä liudan lempimausteitani: tähtianista, chiliä, valkosipulia, sichuanpippuria, kanelia sekä viismaustetta.

Koska uskon, että jollekin teistä lukijoistakin maistuu enemmän suolaisen puoleiset ruuat kuin makeat, listaan tähän vielä muutamat blogikollegoiltani ja Instagramseuraajiltani saamistani luumuruokavinkeistä. Yhtä pitkää tästä listasta ei tullut kuin siitä viime viikon herkkulistasta, mutta se ei toisaalta suuresti yllättänytkään. Eihän täältä omastakaan blogista ole löytynyt tähän päivään mennessä yhtään suolaista luumuruokaa tuoreista luumuista!

Luumuruokia:

Kananpoikien Bistro:

Kolmen juuston piiras hedelmäisillä herkuilla

Luumucouscous

Syötävän Hyvä:

Vartin syyssalaatti – paahdettuja luumuja ja vuohenjuustoa

Aromipaja:

Mausteinen luumu-pähkinäankka (ohje on kirjoitettu kuivatuille luumuille, mutta toimii kuulemma myös tuoreilla)

Ruoka-Alkemisti:

luumufocaccia

Lisäksi sain IG:ssä tosiaan liudan vinkkejä joihin minulla ei valitettavasti ole linkkejä:

  • Hannan Sopan Hanna Hurtan Sesonkireseptit -kirjasta löytyy ihana makuyhdistelmä: luumu-fetatoastit!
  • Leena vinkkaa paistavansa luomukanat ja muut linnut luumuilla ja villiyrteillä täytettyinä ja soseuttavansa täytteen sitten kastikkeeksi. UUH!
  • Minna Haarukkavatkain -blogista kertoi onnellisesta onnettomuudesta, jonka johdosta syntyi paahdettujen luumujen sijasta salaatinkastike: puolisen kiloa luumuja uunivuokaan, mukaan pari kanelitankoa, ripaus maustepippuria ja 200 asteiseen uuniin 10-20 minuutiksi. Jäähtyneet luumut kerätään sauvasekoittimen kulhoon tai tehosekottimeen ja poistetaan kanelitangot, soseutetaan ja lisätään 1 ½ dl oliiviöljyä sekä tilkka etikkaa koneen käydessä. Kastike maustetaan lopuksi suolalla ja vaahterasiirapilla.
  • Meri kertoo tehneensä hapanjuuripohjaista luumu-sinihomjuustogalettea, johon tulee myös punasipulia, mustapippuria ja loraus oliiviöljyä, sekä salaattia, johon tulee luumujen lisäksi vuohenjuustoa, kurpitsansiemeniä, kurkkua, salaattia, viinilehtikääryleitä ja kehäkukan terälehtiä. Se olis nyt siis saatava jostain kehäkukan terälehtiä ♥
  • Sonja taas muisteli äitinsä luumuilla maustettua possukastiketta … josta itselleni tuli taas mieleen oman äitini harvoin tekemä herkku: kuivatuilla hedelmillä täytetty possunfileerulla. Taatusti herkullista myös tuoreilla luumuilla!

Yhtä mieltä taitavat olla melkein kaikki aloittamaani luumuruokakeskusteluun osallistuneet kuitenkin tästä: luumu ja juustot ne yhteen soppii!

luumukastike

Koska tämä hapanimelä luumukastike ottaa reippaasti mallia kiinalaisesta luumukastikkeesta, se sopii hyvin dipiksi (esim. kevätrullille, dumplingeille,  tms.), wok- ja nuudeliruokien kastikkeeksi, erilaisten lihojen kaveriksi (luumukastikkeella glaseeratut ribsit tai wingsit vois olla aikamoista), barbequekastikkeen rooliin grillin äärellä … sekä miksei myös erilaisiin täytettyihin leipiin höyrytetystä baosta burgeriin.

Hapanimelä luumukastike

vegaaninen

n. 350 g luumuja

1 pieni keltasipuli

2-3 valkosipulin kynttä

n. ¾ dl omenaviinietikkaa

2 dl (tummaa) sokeria

½ tl suolaa

3 rkl soijakastiketta

1 mieto chilipaprika

2 tähtianista

1 kanelitanko

2 tl viismaustetta

1 tl kuivattua inkivääriä

(1 tl sichuanpippuria)

Puolita luumut ja poista niistä kivet. Kuori ja viipaloi sipuli sekä valkosipuli, puolita chili ja poista siitä halutessasi siemenet.

Laita sitten kaikki raaka-aineet isoon kattilaan ja kuumenna seos kiehuvaksi. Anna luumujen poreilla miedolla lämmöllä parisenkymmentä minuuttia niin, että hedelmät soseutuvat täysin. Sekoittele vähän väliä pohjia myöten. Nosta kattila sitten liedeltä, ongi seasta kanelitanko sekä tähtianikset (jotka yleensä kelluvat ja ovat siis helposti napattavissa) ja halutessasi miedomman soossin nappaa kattilasta tässä vaiheessa pois myös chili.

Anna seoksen jäähtyä hieman (turvallisuussyistä – tulikuuman kastikkeen soseuttaminen ei ehkä ole hirmuisen fiksua) ja soseuta se mahdollisimman sileäksi sauvasekoittimella. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa/soijakastiketta, etikkaa tai sokeria, jotta kastike on makuusi sopivasti hapan, suolainen ja makea.

Valmistele 5 dl edestä umpiointitölkkejä steriloimalla ne esim. tämän Marttojen ohjeen mukaan. Kiehauta luumukastike vielä kertaalleen kuumaksi ja täytä sitten purkit piripintaan kastikkeella. Sulje kannet ja aseta purkit isoon vedellä täytettyyn kattilaan. Keitä suljettuja purkkeja reilun vartin verran ja jätä purkit sitten jäähtymään huoneenlämpöön, kunnes kansi plompsahtaa lommolleen. Tällöin tiedät purkkiin syntyneen alipainetta ja umpionti on onnistunut. Umpioidun säilykkeen pitäisi säilyä hyvin talven yli.

Mikäli soossi tulee samantein käyttöön, sen voi tietysti kaataa ihan vain steriloituun pulloon ja lykätä jäähtyneenä jääkaappiin.

luumu

Ps. Umpioinnista voit lukea lisää Kokit ja Potit -blogista, sekä tietysti Marttojen sivustolta.

85 views

Mozzarella – melonisalaatti orvokilla, chilillä ja oliiviöljyllä

by Juulia 0 Comments
Mozzarella – melonisalaatti orvokilla, chilillä ja oliiviöljyllä

mozzarellaa ja meloniaYksinkertaistakin yksinkertaisempi, muutaman raaka-aineen melonisalaatti.

Viileä meloni, kermainen mozzarella di bufala, muutama syötävä orvokki ja reilusti potkua chilistä, siinä reseptini elokuun alun nopealle ja yksinkertaiselle lounaalle. Elokuu on melonikuu, joten kaupat ovat pullollaan sesongissa olevia hunajameloneja, Piel de Sapoja, Cantaloupeja, Galioita… Ihania ne ovat sellaisenaan, mutta itse pidän niiden silkkisestä suutuntumasta ja miedosta makeudesta melkeinpä eniten suolaisten lisukkeiden kera.

Itselläni käynnistyi juuri kesäloman viimeinen viikko ja vaikka voisin hyödyntää tämän viikon valmistautumalla tulevaan työvuoteen, tai edes kuvaamalla varastoon muutamat blogijutut ensimmäisiä kiireisiä työviikkoja pelastamaan, tekee mieleni mieluummin pistää pää puskaan ja teeskennellä, ettei loma lopu koskaan. Kyllä, tosi aikuista…

Tänä vuonna kesä on tuntunut poikkeuksellisen lyhyeltä, sillä vietin lähes koko heinäkuun kiertelemällä Pohjois-Amerikan itäreunaa (aiheesta lisää täällä blogissa ehkä jossain vaiheessa, jos saisin kerrankin aikaiseksi jonkinlaisen matkaraportin!). Älkää käsittäkö väärin, tuo hulppea ja ikimuistoinen kolmen viikon reissu tuntui itsessään lähes ikuiselta, kun jokainen päivä oli aamusta iltaan täynnä uusia kokemuksia, uusia paikkoja ja uusia ihmisiä. Samalla välistä jäi kuitenkin lähes täysin tuo harvinaistakin harvinaisempi ihme, ihka oikea Suomen kesä!

melonisalaatti

melonisalaatti

Ehdin sentään kokemaan näistä poikkeuksellisista kotimaisista seksihelteistä ne viimeiset muutamat päivät, joista muuten selvitiin lähes yksinomaan nektariinigazpachon ja kylmien nuudeleiden avulla. Sinä aikana onnistuin vihdoin heittämään talviturkkini, hikoilemaan Mustikkamaan Ravintola La Plagen terassilla ja grillaamaan siskon pihalla. (Uinti, terde, grilli, check, check, check. Mitä muuta kesällä kuuluikaan tehdä?)

Nyt, kun kuumuus on jo hieman hellittänyt, hellittivät myös kesän suorituspaineet. On helpompi ottaa nämä viimeiset lomapäivät rauhallisesti, kun ei tarvitse miettiä mitä kaikkea poikkeuksellisten hellepäivien aikana kuuluikaan oikein tehdä! Ehkäpä tämän viikon jälkeen sitä on sitten lopulta ne kuuluisat akutkin ladattuina ja olen valmis palaamaan töihin? Se jääköön nähtäväksi … mutta ainakin todennäköisempää se on, mikäli pidän elämäni tällä viikolla yhtä hyvin tasapainossa kuin tämän tämänpäiväisen reseptini: jotain raikasta, jotain kaunista, jotain makeaa, vähän luksusta … ja loppuun niin tulinen ja hyvin öljytty jälkipotku, että sen voimin lentää vähintään toiselle työviikolle asti!

Mozzarella – melonisalaatti, orvokkia, chiliä ja oliiviöljyä

2:lle

1 pallo mozzarella di Bufalaa

puolikas kuorittua ja siemenetöntä hunajamelonia, Piel de Sapoa, Galiaa tai Cantaloupea, mitä nyt mielesi tekee!

1-2 miedohkoa chilipaprikaa

loraus laadukasta neitsytoliiviöljyä

hieman savustettua sormisuolaa

muutama syötävä orvokki tai salaattiorvokki

Viipaloi meloni noin puolen sentin paksuisiksi siivuiksi. Asettele siivut lautaselle ja revi mozzarella melonin päälle. Viipaloi chili ohuelti, poista siemenet mikäli chili on sittenkin liian tulinen. Annostele vielä chili sekä orvokit lautaselle. Mikäli olet saanut käsiisi salaattiorvokin, voit käyttää sen lehtineen varsineen päivineen 🙂

Mausta annos kunnon lorauksella hyvää oliiviöljyä sekä ripauksella savustettua sormisuolaa. Sitten vaan ääntä kohti!

syötävä orvokki

48 views

Nektariinigazpacho

by Juulia 1 Comment
Nektariinigazpacho

nektariinigazpacho

Käsi ylös kaikki gazpacho-hullut! (Täällä, MINÄ, MINÄ, MI-NÄ!) Jep, en tiedä miten siinä on käynyt niin, mutta olen jostain syystä aivan hulluna gazpachoon. Ei, en ole matkustellut Espanjassa. Kokemukseni gazpachosta ovat siis kaukana autenttisesta. Silti siitä on tullut kesäni ykkösruoka, jota syödään välillä useamman kerran viikossa.

Gazpacho, gazpacho, gazpacho.

Minulle maistuu perinteisen tomaattipohjaisen gazpachon lisäksi esim. raikkaat maissigazpacho, lehtikaaligazpacho, vesimelonigazpacho kuin täyteläinen ajo blancokin. Ehkä tämä kylmä kasviskeittorakkaus juontaa juurensa yleisluontoiseen rehurakkauteen, minusta kun parasta karkkia on aina tuoreet sesongin rehut! Rakastan salaatteja, joten rakastan gazpachoa – sehän on käytännössä melkeinpä soseutettu salaatti! Gazpachon etu salaattiin nähden on sen helppotekoisuus: sen sijaan että silppuaisit ja pilkkoisit salaattiaineksia, voit heittää ne tehosekoittimeen tai blenderiin. Tadaa, ruoka on valmis, ja kerralla keittoa voi tehdä useamman päivän tarpeiksi. Kyllä, gazpacho on täydellistä kesäruokaa, varsinkin jos laiskottaa!

nektariinigazpacho

Perinteisen gazpachon ohjetta saa täältä blogista silti edelleen etsiä. Meillä kyllä syödään sitä usein, mutta en koe että olisin sen tekemisessä mitenkään erityisen velho. Niinpä olenkin tuutannut tänne blogiin enemmän näitä hieman kokeellisempia viritelmiäni.

Toistaiseksi yksikään kokeiluistani ei ole ollut epäonnistunut, joten saas nähdä miten monta gazpachoversiota saan aikaan, ennen kuin luovuus lopahtaa (tai kyllästyn aiheeseen).

nektariini

Tämän kesän viritelmä on nektariinigazpacho. Kun nektariinien sesonki alkaa ja kaupat ovat niitä pullollaan, saa niitä upotettua helposti korillisen gazpachoon ja valmis keitto säilyy jääkaapissa valmiina syötäväksi, kun nälättää. Helppoa retkiruokaakin tämä on, jos ette sitä ole vielä oivaltaneen! Termariin vaan ja reppuun. Käy juotavaksi siitä samasta emalimukista, josta kahvinkin ryystäisi.

Nektariinigazpacho

2:lle

vegaaninen, gluteeniton

2 kypsää nektariinia

1 pienen nippusipulin vaalea osa

1 keltainen paprika

1½ avomaan kurkkua

1 pieni mieto keltainen/oranssi chili

¼-½ tl suolaa

1-2 tl sherryviinietikkaa

½-1 valkosipulin kynsi

¼ dl oliiviöljyä

Päälle:

½ avomaan kurkku

1 kypsä nektariini

ruohosipulin kukkia tms.

sipulin vartta

silputtua chiliä

muutama jääkuutio

(kourallinen mustikoita/pensasmustikoita)

(rosépippuria)

Jaa nektariinit neljään osaan ja poista niistä kivi, kuori avomaan kurkku, poista paprikasta ja chilistä siemenet ja pätki sipuli muutamaan osaan. Lado kaikki keiton raaka-aineet tehosekoittimeen tai blenderiin. Soseuta nektariinigazpacho huolella, tarkista sen maku (lisää tarvittaessa suolaa ja/tai sherryviinietikkaa) ja laita se jääkaappiin viilenemään.

Tarjoile nektariinigazpacho jääkylmänä nektariinisiivujen, avomaankurkkusuikaleiden, silputun chilin ja sipulinvarren kera. Itse tykkään lisätä keittoon sattumiksi myös muutamat jääpalat sekä mustikat ja syötävät kukat, mikäli minulla niitä on. Olen myös löytänyt juuri uudelleen rosépippurin, josta nektariinigazpacho saa minusta hauskan pienen lisäulottuvuuden.

gazpacho

nektariinigazpacho

452 views