Appelsiinilla maustettu mustapapupata

by Juulia 0 Comments
Appelsiinilla maustettu mustapapupata

mustapavutMustapapupata: arjen pelastaja. Ihan tosi!

No niin. Viikonloppu kiireettömine kokkailuineen ja viikonloppuruokineen on kohta taas takanapäin, arki edessä ja ainakin itsellä syksyn kiireisimmät viikot ovat nyt. Kun työt painavat päälle ja mielessä pyörii vain to do -lista ei edellisen postaukseni kaltaisia maratonireseptejä (vegaaniset kampasimpukat kaikenmaailman luksuslisukkeilla) edes ajatella vaan tarvitaan jotain vaivatonta, helppoa ja mieluusti vähän lohdullistakin. Tattadaa, meillä se tarkoittaa papupataa!

Olen tykännyt erilaisista papuruuista lapsesta asti, sillä äitini tapasi keittää tasasisin väliajoin ison kattilallisen soijapapuja ja niitä minä sitten söin vaikka kylmänä kattilasta (ihan vapaaehtoisesti! Ei se ollut varmaan se äidin tarkoitus, siinä vain kävi niin 😀 ). Kun muutin omilleni, jatkoin äidin hengessä soijapapujen keittelyä ja pikkuhiljaa laajensin reviiriä muihinkin kuivattuihin papuihin. Pitkään suosikkejani olivat valkoiset pavut ja varsinkin ihanan pulleat ja isot voipavut, mutta viime aikoina suurimmassa suosiossa ovat olleet mustapavut!

papupata

mustapapupata

Appelsiinia papupataan?

Innostus appelsiinilla maustettuihin mustapapuihin syntyi tästä Serious Eatsin jutusta, jossa pureudutaan pala palalta siihen, miten näistä vaatimattomista pikku palleroista saadaan aikaan jotain uskomattoman lohdullista, herkullista, täyteläistä ja aromaattista vain muutamalla raaka-aineella. Rakastan Serious Eatsin juttuja, joissa todella testataan joka ikinen vaihtoehto parhaan lopputuloksen saamiseksi ja haastetaan tiukkaan juurtuneita uskomuksia vaikkapa siitä, että papujen keitinvettä ei kannata suolata. Sellaistakin väittävät siellä, että mustapapuja ei tarvitsisi liottaa ennen keittämistä!

Niinpä kun silmiin olivat osuneet kaikki nämä yllä mainitsemani jutut, oli vain ajan kysymys kun testaisin itse mustapapujen keitinveden suolaamista, niiden keittämistä liottamatta sekä padan maustamista appelsiinilla. Ekan testikerran jälkeen tämä ihana mustapapupata onkin sitten ollut arjen ykkösruokaa monen monituisena viikkona! Kun kerralla keittää reilun satsin, siitä syö päivätolkulla ja vaihtelua annokseen saa paistamalla lisukkeeksi milloin valkosipulilla maustettua lehtikaalia, parsakaalia tai ruusukaalia. (Jep, kaalit ovat mulle kova juttu) Loraus hyvää oliiviöljyä vielä päälle ja ateria on käden käänteessä valmis.

mustapapu

Resepti pohjaa tähän Serious Eatsin ohjeeseen. Tässä ohjeessa mustapapuja ei lioteta vaan niitä keitetään ekstrapitkään ja ohje on toiminut minulle varsin hyvin. Muiden papujen kohdalla en ole uskaltautunut testaamaan liottamatta jättämistä enkä suosittele kenenkään niin tekevänkään. Eviran ohjeistuksen mukaan kaikki kuivatut pavut pitää aina ensin liottaa.

Appelsiinilla maustettu mustapapupata

500 g kuivattuja mustapapuja

½-1 valkosipuli

1 keskikokoinen keltasipuli

1 luomuappelsiini

1 tl suolaa + lisää maun mukaan

laakerinlehti

hieman rosmariinia tai timjamia (n. 1 tl kuivattua tai muutama oksa tuoretta)

(1 iso jauhoinen peruna)

Tarjoiluun per annos:

loraus oliiviöljyä

muutama valkosipulin kynsi

muutama lehtikaalin lehti / parsakaalin lohko / kourallinen ruusukaaleja

Huuhdo mustapavut ja poista mahdolliset roskat (en ole muuten bongannut pavuista roskia koskaan, mutta jostain syystä näin aina käsketään tehdä joten käsken minäkin). Jos et uskaltaudu käyttämään papuja liottamatta, liota niitä yön yli runsaassa vedessä, valuta sitten vesi ja huuhdo pavut.

Laita mustapavut isoon kannelliseen kattilaan ja laske päälle vettä niin paljon, että pavut peittyvät sormen mitan verran. Kuori valkosipulinkynnet ja murskaa ne veitsen lappeella. Kuori sipuli ja halkaise sipuli mutta älä leikkaa sen tyveä irti (näin sipuli on helppo onkia papupadasta myöhemmin pois, se on siellä nimittäin vain mausteena). Pese appelsiini ja puolita appelsiini, lisää sekin kattilaan ja heittele vielä laakerinlehdet, yrtit ja teelusikallinen suolaa perään.

Kiehauta mustapavut ja alenna lämpöä sitten niin paljon, että vesi poreilee vain lempeästi. Keittele papuja vähintään kaksi tuntia, lisää vettä tarvittaessa jos se uhkaa haihtua alle mustapapurajan. Kun pavut alkavat olla pehmeitä, poista appelsiininpuolikkaat, sipulinpuolikkaat ja kokonaiset yrtit. Mikäli haluat lisätä papupadan ruokaisuutta, lisää tässä vaiheessa kattilaan kuorittu ja pieneksi lohkottu peruna. Jatka keittämistä, kunnes pavut alkavat hajoilemaan, neste tiivistyy silkkisen paksuksi liemeksi ja mikäli seassa on se peruna, peruna on hajoilevan kypsä ja voit murentaa sen sakeuttamaan lientä vielä entisestään.

Mausta valmis mustapapupata tarpeen mukaan vielä suolalla ja tarjoile nälkätilannetta vastaava annos valkosipulin kanssa paistetun kaalin ja öljylorauksen kera. Loput sitten vaan jääkaappin seuraavan päivän tulipalokiireväsyateriaa varten!

mustapapupata

Ps. Mustapapuja on kokattu burritopannun muodossa vastikään myös Hannan Soppa -blogissa, josta löytyy myös hauska pieni mustapapureseptikooste (seassa myös oma mustapapukeittoni) 🙂

473 views

Hapanimelä luumukastike + muutama luumuruokavinkki

by Juulia 0 Comments
Hapanimelä luumukastike + muutama luumuruokavinkki

luumureseptit

Vaikken omista pihaa saatikka puutarhapalstaa, tilanne oli keittiössäni taannoin yläpuolisen kuvan näköinen: luumuja riitti ja aikaa niiden kaikkien käyttämiseen ei.

Käsittääkseni tilanne on luumupuita omistavilla usein samanlainen, joten pistin hihat heilumaan: leivoin ensitöikseni luumupiirakan ja kokosin sen kylkiäiseksi blogikollegoilta muutamat luumuherkut. Kun en itse kuitenkaan ole mikään maailman suurin makean ystävä, teki mieleni keksiä luumuille myös jotain omaan makupalettiini sopivaa käyttöä!

Lempimakujani ovat suolainen, hapan ja tulinen… joten lopulta keittiössäni syntyi hapanimelä luumukastike. Tämä luumukastike nielaisee sisuksiinsa näppärästi isommankin keon luumuja, sekä liudan lempimausteitani: tähtianista, chiliä, valkosipulia, sichuanpippuria, kanelia sekä viismaustetta.

Koska uskon, että jollekin teistä lukijoistakin maistuu enemmän suolaisen puoleiset ruuat kuin makeat, listaan tähän vielä muutamat blogikollegoiltani ja Instagramseuraajiltani saamistani luumuruokavinkeistä. Yhtä pitkää tästä listasta ei tullut kuin siitä viime viikon herkkulistasta, mutta se ei toisaalta suuresti yllättänytkään. Eihän täältä omastakaan blogista ole löytynyt tähän päivään mennessä yhtään suolaista luumuruokaa tuoreista luumuista!

Luumuruokia:

Kananpoikien Bistro:

Kolmen juuston piiras hedelmäisillä herkuilla

Luumucouscous

Syötävän Hyvä:

Vartin syyssalaatti – paahdettuja luumuja ja vuohenjuustoa

Aromipaja:

Mausteinen luumu-pähkinäankka (ohje on kirjoitettu kuivatuille luumuille, mutta toimii kuulemma myös tuoreilla)

Ruoka-Alkemisti:

luumufocaccia

Lisäksi sain IG:ssä tosiaan liudan vinkkejä joihin minulla ei valitettavasti ole linkkejä:

  • Hannan Sopan Hanna Hurtan Sesonkireseptit -kirjasta löytyy ihana makuyhdistelmä: luumu-fetatoastit!
  • Leena vinkkaa paistavansa luomukanat ja muut linnut luumuilla ja villiyrteillä täytettyinä ja soseuttavansa täytteen sitten kastikkeeksi. UUH!
  • Minna Haarukkavatkain -blogista kertoi onnellisesta onnettomuudesta, jonka johdosta syntyi paahdettujen luumujen sijasta salaatinkastike: puolisen kiloa luumuja uunivuokaan, mukaan pari kanelitankoa, ripaus maustepippuria ja 200 asteiseen uuniin 10-20 minuutiksi. Jäähtyneet luumut kerätään sauvasekoittimen kulhoon tai tehosekottimeen ja poistetaan kanelitangot, soseutetaan ja lisätään 1 ½ dl oliiviöljyä sekä tilkka etikkaa koneen käydessä. Kastike maustetaan lopuksi suolalla ja vaahterasiirapilla.
  • Meri kertoo tehneensä hapanjuuripohjaista luumu-sinihomjuustogalettea, johon tulee myös punasipulia, mustapippuria ja loraus oliiviöljyä, sekä salaattia, johon tulee luumujen lisäksi vuohenjuustoa, kurpitsansiemeniä, kurkkua, salaattia, viinilehtikääryleitä ja kehäkukan terälehtiä. Se olis nyt siis saatava jostain kehäkukan terälehtiä ♥
  • Sonja taas muisteli äitinsä luumuilla maustettua possukastiketta … josta itselleni tuli taas mieleen oman äitini harvoin tekemä herkku: kuivatuilla hedelmillä täytetty possunfileerulla. Taatusti herkullista myös tuoreilla luumuilla!

Yhtä mieltä taitavat olla melkein kaikki aloittamaani luumuruokakeskusteluun osallistuneet kuitenkin tästä: luumu ja juustot ne yhteen soppii!

luumukastike

Koska tämä hapanimelä luumukastike ottaa reippaasti mallia kiinalaisesta luumukastikkeesta, se sopii hyvin dipiksi (esim. kevätrullille, dumplingeille,  tms.), wok- ja nuudeliruokien kastikkeeksi, erilaisten lihojen kaveriksi (luumukastikkeella glaseeratut ribsit tai wingsit vois olla aikamoista), barbequekastikkeen rooliin grillin äärellä … sekä miksei myös erilaisiin täytettyihin leipiin höyrytetystä baosta burgeriin.

Hapanimelä luumukastike

vegaaninen

n. 350 g luumuja

1 pieni keltasipuli

2-3 valkosipulin kynttä

n. ¾ dl omenaviinietikkaa

2 dl (tummaa) sokeria

½ tl suolaa

3 rkl soijakastiketta

1 mieto chilipaprika

2 tähtianista

1 kanelitanko

2 tl viismaustetta

1 tl kuivattua inkivääriä

(1 tl sichuanpippuria)

Puolita luumut ja poista niistä kivet. Kuori ja viipaloi sipuli sekä valkosipuli, puolita chili ja poista siitä halutessasi siemenet.

Laita sitten kaikki raaka-aineet isoon kattilaan ja kuumenna seos kiehuvaksi. Anna luumujen poreilla miedolla lämmöllä parisenkymmentä minuuttia niin, että hedelmät soseutuvat täysin. Sekoittele vähän väliä pohjia myöten. Nosta kattila sitten liedeltä, ongi seasta kanelitanko sekä tähtianikset (jotka yleensä kelluvat ja ovat siis helposti napattavissa) ja halutessasi miedomman soossin nappaa kattilasta tässä vaiheessa pois myös chili.

Anna seoksen jäähtyä hieman (turvallisuussyistä – tulikuuman kastikkeen soseuttaminen ei ehkä ole hirmuisen fiksua) ja soseuta se mahdollisimman sileäksi sauvasekoittimella. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa/soijakastiketta, etikkaa tai sokeria, jotta kastike on makuusi sopivasti hapan, suolainen ja makea.

Valmistele 5 dl edestä umpiointitölkkejä steriloimalla ne esim. tämän Marttojen ohjeen mukaan. Kiehauta luumukastike vielä kertaalleen kuumaksi ja täytä sitten purkit piripintaan kastikkeella. Sulje kannet ja aseta purkit isoon vedellä täytettyyn kattilaan. Keitä suljettuja purkkeja reilun vartin verran ja jätä purkit sitten jäähtymään huoneenlämpöön, kunnes kansi plompsahtaa lommolleen. Tällöin tiedät purkkiin syntyneen alipainetta ja umpionti on onnistunut. Umpioidun säilykkeen pitäisi säilyä hyvin talven yli.

Mikäli soossi tulee samantein käyttöön, sen voi tietysti kaataa ihan vain steriloituun pulloon ja lykätä jäähtyneenä jääkaappiin.

luumu

Ps. Umpioinnista voit lukea lisää Kokit ja Potit -blogista, sekä tietysti Marttojen sivustolta.

85 views

Härkäpapupasta katkiksilla & cocktail bittersillä

Härkäpapupasta katkiksilla & cocktail bittersillä

härkäpapupastaAromaattinen härkäpapupasta katkiksilla, sahramilla, vermutilla & cocktail bitterseillä.

Papu, papu, härkäpapu … rapu!

Se on taas se aika vuodesta, kun tuoreet kotimaiset härkäpavut ovat saapuneet kauppoihin. Muistan aika hyvin, kun ekan kerran bongasin niitä kaupoista – kiitos tämän blogin jonne löydökseni tietenkin raportoin. Juttu on päivätty elokuulle 2015 ja otsikoitu “shrimp scampi + kauden papuja“. Muistan elävästi, kuinka kovasti tykkäsin tuolloin sekä kyseisestä ruuasta, että siitä ottamistani kuvista! Vanhoja juttujani on nyt tullut kaiveltua muutenkin, kun blogini täyttää ihan kohta viisi vuotta. HUH! Mihin puoli vuosikymmentä oikein hujahti?

Kun nyt sitten kaupassa taas haalin koriini keon härkäpapuja, teki mieleni taas tuota samaista ruokaa – tai ainakin jotain hyvin samankaltaista, onhan tässä kolmessa vuodessa kuitenkin sekä kokkailutavat että kuvaustaidotkin vähän kuitenkin kehittyneet. Näin syntyi aromaattinen härkäpapupasta katkiksilla ja cocktail bittereillä.

tuore härkäpapu

härkäpavut

Tuore härkäpapu

Tuore härkäpapu on siitä hauska raaka-aine, että sen valmistamiseen kuuluu tietty määrä näpertelyä. Papujen saaminen ulos sitkeistä paloista vaatii hieman työtä, samoin keitettyjen papujen pullautteleminen kalvoistaan. Minusta tällainen puuhastelu on jotenkin meditatiivista, joten nautin siitä kovasti! Härkäpapua on viljelty täällä pohjoisessa ainakin sen tuhannen vuotta ja niinpä sen parissa ahertaessani koen saavani aina myös jonkinlaisen yhteyden maamme historiaan – tosin epäilen, että muinaissuomalaisten härkäpapuruuissa olisi ollut katkiksia, saatikka vermuttia tai bitterssiä, joita itse tämänpäiväiseen pastaani heittelen. Härkäpapu on siitäkin hauska raaka-aine, että sitä käytetään ympäri maapallon aina Välimeren maista Afrikkaan ja Aasiaan. Kiinnostuneelle härkäpapukokille löytyy siis tuoreita härkäpapuja hyödyntäviä reseptejä laidasta laitaan, niistä kuivatuista puhumattakaan.

Tuoreet härkäpavut säilytetään +2 – +5 asteessa, mieluiten paperipusseissa. Härkäpavut sisältävät lektiiniä ja kuivattuina ne on aina liotettava ja kypsennettävä huolella. Tuoreita härkäpapuja voi käsittääkseni syödä raakanakin, mutta mikäli asia vähänkin mietityttää kannattaa pavut tietysti kypsentää ja näin suosittelee myös Evira. Palkokasvit ovat arkoja etyleenille ja ne kannattaa käyttää 3-4 päivän sisällä ostamisesta. Hamstraaminen ei siis ole näiden papujen kohdalla fiksu ratkaisu, ellei sitten laita osaa pakastimeen kauden loppumisen varalle. (lähteet: Satokausikalenteri & Evira)

härkäpapupasta

cocktail bitters

Tämä aromaattinen härkäpapupasta katkiksilla on hyvinkin suoraviivainen ja simppeli resepti, vaikka raaka-aineet tietynlaista luksusta ovatkin. Loraus sitä, ripaus tätä ja pastan maustava kullankeltainen härkäpapu-katkarapuhöystö onkin jo valmis. Koska harvemmin kokkaan prikulleen samaa ruokaa kuin aiemmin, on tämänpäiväinen härkäpapupasta lähinnä mukaelma tuosta kolmen vuoden takaisesta reseptistäni. Erityisesti siltä osin, että koska sain taannoisella Amerikan matkallani haalittua kotiini setin eri tavoin maustettuja bittereitä, maustoin pastan kuivan vermutin lisäksi rosmariini-greippi-pippuribitterillä.

Bitters?

En nyt puhu katkeroista, vaan cocktail bitterseistä – niistä pikkuruisista pulloista, joista asiaan vihkiytyneissä baareissa tipoitellaan aromaattista alkoholiin uutettua mauste-eliksiiriä drinkkeihin. Jos asiaa vähänkin miettii, on seuraava luonnollinen askel lisätä näitä taikatippoja myös ruokaan – maustehan se bitterskin kuitenkin on. Nyt kun minulla on kotonani bitteriä jos johonkin lähtöön, olen selvitellyt uteliaana mihin kaikkeen niitä voisi käyttää ja sitten olen vain lähtenyt testaamaan bitterien käyttöä erilaisten ruokien mausteena käytännössä. Käsittääkseni Suomesta ei bittereitä juuri löydy Angosturaa lukuunottamatta, mutta mikäli sitä juuri löytyisi baarikaappisi nurkasta, pyyhippä siitä pölyt ja tuo se pullo hetkeksi keittiöön! Bittersit sopivat niin keittoihin, kastikkeisiin kuin marinadeihinkin, niillä voi maustaa kahvin tai kaakaon sekä monet jälkiruuat. Ei muuta kuin testilemaan siis vaan!

Härkäpapupasta katkaravuilla + cocktail bittersillä

2:lle

n. 180-200 g spagettia (riippuen vähän nälkätilanteesta)

n. 300 g tuoreita härkäpapuja palkoineen (n. 130-150 g pelkkää papua)

180 g MSC-merkittyjä katkarapuja

2 rkl oliiviöljyä

2-3 valkosipulin kynttä

ripaus sahramia

½ dl kuivaa vermuttia tai sherryä (tai hätätapauksessa sakea / valkoviiniä)

maun mukaan cocktail bitteriä

suolaa, vastarouhittua mustapippuria

Tarjoiluun:

loraus hyvää oliiviöljyä

puolen sitruunan mehu

Härkäpapujen käsittely:

Irroita härkäpavut paloistaan ja keitä niitä suolatussa vedessä 3-5 minuuttia, tai kunnes härkäpapua peittävä kalvo muuttuu läpikuultavan maitomaiseksi. Voit halutessasi myös keittää palot kokonaisina ja perata pavut piilostaan vasta keitettynä. Jäähdytä härkäpavut ja pullauta sitten kirkkaanvihreät herkkupalat kalvoistaan.

Pastan valmistus:

Sulata katkaravut ja valuta ne huolella. Viipaloi valkosipulit. Laita pasta kiehumaan paketin ohjeen mukaan ja sen kypsyessä kuumenna paistinpannulla oliiviöljy keskilämmölle. Paista valkosipulia muutama minuutti ja lisää pannulle sitten sahrami sekä katkaravut. Pyörittele kaikki sekaisin ja lisää pannuun puolisen desiä kuivaa sherryä/vermuttia, valkoviiniä tai sakea. Kun seos kiehahtaa, laske lämpö matalaksi ja lisää pannulle esikäsitellyt härkäpavut (seos ei saa siis kiehua kuivaksi).

Mausta kastike vielä makusi mukaan suolalla, vastarouhitulla mustapippurilla, sitruunamehulla sekä halutessasi bitterillä – aloita vaikka viidellä tipalla, sekoita, maistele, ja lisää bittersiä sitten sen mukaan mikä sopii omaan suuhusi. Itse olen katkerien makujen ystävä, joten tippoja hulahtaa pannulle jopa 20.

Kun pasta on juuri ja juuri kypsää, valuta se huolella ja kippaa pannulle. Pyörittele pasta ja kastike huolella sekaisin ja jatka lämmittämistä muutama minuutti niin, että pasta kypsyy loppuun ja imee itseensä pannun ihanaa maustelientä. Annostele härkäpapupasta lautasille ja lorauta päälle halutessasi vielä hieman oliiviöljyä sekä kunnon rutistus sitruunamehua. Sitten vaan syömään!

härkäpapupasta

härkäpapupasta

Ps. Lue lisää härkäpavuista Satokausikalenterin kattavasta tietoiskusta! Härkäpapukauden ulkopuolella tämän saman reseptin voi tehdä pakastetuilla härkäpavuilla, edamamepavuilla tai ihan vaan vaikka herneillä.

107 views

Punaviinissä haudutettu mustekala aka punkkulonkero

Punaviinissä haudutettu mustekala aka punkkulonkero

mustekala

Rakastan mustekalaa! Olivat ne sitten grillattuja, fritattuja, haudutettuja tai marinoituja, kaikenlaiset lonkerot ovat maittaneet minulle jo vuosia. Eniten pidän pikkuruisista mustekaloista, jotka on grillattu kokonaisena. Varsinkin rapeaksi paistettujen imukuppien suutuntuma jotenkin vetoaa minuun, joten en yleensä voi yksinkertaisesti vastustaa mustekala-annosia.

Nykyään on tällaisella mustekalafanilla onnenpäivät, kun lähikaupankin kalatiskistä löytyy jos jonkinlaista lonkeroista. On seepiaa, on kalmaria, on isoa ja on pientä. Ei siitä kauaa ole, kun ainoa mustekala jota saattoi kuvitella kaupasta bongaavansa, oli paneroitu pakasterengas (ja siitähän en sitten niin piittaakkaan).

mustekala

Jokin on kuitenkin estänyt minua pitkään tarttumasta tuoreeseen mustekalaan keittiössä. Ehkä olen katsellut liikaa Avaraa Luontoa ja muita luonto-ohjelmia (Sininen Planeetta II on ehkä upein luontodokkari, minkä olen konsanaan nähnyt), ehkä muuten vaan jänistänyt helposti sitkeäksi väitettyä raaka-ainetta… mutta nytpä tartuin vihdoin toimeen!

Ensimmäinen lonkeroviritelmäni oli mustekalaa punaviinissä – ruoka, joka on jäänyt mieleeni jostain kauan sitten katsotusta kokkiohjelmasta. Punaviinissä haudutettua mustekalaa löytyy niin Kreikasta kuin Italiastakin, enkä enää osaa sanoa kumman maan reseptistä tuossa ohjelmassa aikoinaan oli kyse. Perusidea on kuitenkin, että mustekalaa haudutetaan punaviinissä niin pitkään, että se on varmasti mureaa – ei siis pelkoa siitä, että lopputulos olisi purukumia! Tämän ruokalajin päätymisessä ekaksi mustekalareseptikseni saattoi olla vaikutuksensa myös sillä, että päivänä jolloin kannoin kotiin mustekalan, kaapista löytyi vajaa pullollinen punaviiniä. Win/win!

punaviini mustekala

Tässä varsin yksinkertaisessa ohjeessa mustekala haudutetaan siis punaviinipohjaisessa, melko miedossa liemessä täysin mureaksi. Tämän jälkeen musteakalan nahka hierotaan varovasti irti, mustekala kuivataan ja paahdetaan kuumalla valurautapannulla paikoin hiiltyneeksi. Näin kesällä pannun voi tietysti vaihtaa myös grilliin 🙂

Mustekala punaviinissä

½ kg mustekala

n. 3 dl punaviiniä

n. ½ l vettä

2 tl suolaa

10 mustapippuria

6 valkosipulin kynttä

1 mieto chilipaprika / n. 1 tl kuivattua chiliä

muutama oksa rosmariinia ja/tai timjamia

Laita isoon kattilaan kaikki liemen aineet vettä lukuunottamatta. Huuhdo mustekala huolella, poista sen mustepussi, sisälmykset, silmät ja “nokka”, mikäli kalatiskillä ei ole tehty tätä jo. Voi halutessasi leikata mustakalan muutamaan osaan, jos se ei muuten meinaa mahtua kattilaasi. Lisää lopuksi kattilaan niin paljon vettä, että mustekala peittyy liemeen.

Keitä mustekalaa noin tunti, tai kunnes haarukka uppoaa siihen täysin vastuksetta. Kuivaa mustekala ja hiero varovasti sen verran nahkaa irti, mikä suostuu helposti irtoamaan. Ei ole niin nuukaa mielestäni, vaikka vähän lonkeroihin nahkaa jääkin.

Leikkaa sitten lonkerot irti ja viipaloi muu ruumis renkaiksi. Paista mustekalapaloja tulikuumalla valurautapannulla (tai grillaa) kunnes ne ovat sieltä täältä hiiltyneet. Tarjoile heti pikku naposteltavana sellaisenaan esim. aiolin, sitruunalohkojen, oliivien ja persiljan kera, tai lisää lautaselle vaikkapa muutamat rapeaksi paistetut perunat annosta täydentämään.

123 views