valkosipuli arkistot | Vaimomatskuu ruokablogi

Sitruksinen miso-maissikeitto

by Juulia on September 7, 2020 3 Comments

Tämä sitruksinen maissikeitto on maustettu misolla!

Maissisesonki!

Maissisesonki on täällä! Ihanaa. Joka kerta kun käyn kaupassa, joudun muistuttamaan itseäni siitä että kotona on jo maissia, tai ostan joka ikinen kerta ihan vaan muutaman maissintähkän lisää. Kun sitä kerran nyt on – ja vielä kotimaista!

En tiedä miksi maissi on minusta niin ihanaa, mutta muistan että rakastin sitä jo lapsena. Mieleen on jäänyt muutama ikimuistoinen kerta, kun on saanut nakertaa tuoretta maissia voin ja suolan kera. Ai että! Ympäri vuoden tosin napostelin pakastemaissia. Jäisenä. Eli ehkä on ihan ok sanoa, että olen niinsanottu hardcore maissifani?

Kun maissirakkaus kerran on tällä tasolla, en voi ohittaa maissikautta kirjoittamatta tänne blogiin edes yhtä uutta maissireseptiä! Tänään jutun lopusta löytyy siis sitruksinen maissikeitto, joka on maustettu misolla ja joka tarjoillaan rapeaksi paistetun maissin, valkosipulin, seesaminsiemenien, togarashin ja merileväraksujen kera. Tämä maissikeitto hyödyntää muuten myös maissin rangat! Edellisvuosien maissireseptit taas löytyvät tästä alta – ja kuten näkyy, vähintään yksihän niitä on joka loppukesästä tullut seitsemässä vuodessa kynäiltyä 🙂

Maissireseptit:

Pehmeä maissikeitto ja rapeaa chorizoa (vegaaninen)

Meksikolainen maissisalaatti aka esquites

Maissisalaatti “Born in the USA”

Maissidippi hävikkiviikon tyyliin

Maissilla ja savujuustolla täytetyt poblanot

Maissi x 4 maustamistapaa

Maissipizza, oi maissipizza! (missä oot ollut koko mun elämän?)

Loppukesän kanttarelli-maissi chowder

Maissigazpacho

Miso-maissikeiton kruunaa rapeaksi paistettu valkosipuli ja maissi, paahdetut seesaminsiemenet ja merileväraksut!

Hävikkiviikko!

Tänään alkaa taas hävikkiviikko! Ruuan arvostukseen ja ruokahävikin vähentämiseen pyrkivä hävikkiviikko on minulle vuosittain tärkeä hetki tarkistaa, missä tilassa keittiöni kulloinkin on ja mitä kaappeihin on vuoden aikana kertynyt. Niinpä hävikkiviikko-aiheisia postauksiakin täältä löytyy jo melkein yhtä monta kuin maissireseptiäkin! Tänä vuonna Hävikkiviikko haastaa kaikki vähentämään ruokahävikkiä omassa arjessaan ja jakamaan vinkkejä ruokahävikin määrän pienentämiseen. Kuka tahansa voi osallistua haasteeseen esimerkiksi tekemällä ruokaa aineksista, joiden parasta ennen -päiväys tai viimeinen käyttöpäivä lähenee, jakamalla hävikkiruokareseptejä, antamalla arkisia vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen tai jakamalla tietoa ruokahävikistä ja sen vaikutuksista. Jos tahdot osallistua, ota kuva omasta hävikkiteostasi, postaa se Instagramiin ja merkitse postauksesi tunnisteilla #arvostanruokaa ja #hävikkiviikko. Voit osallistua haasteeseen Hävikkiviikon aikana 7.-13.9.2020!

Hävikkiviikon kunniaksi päivän ohjeessani hyödynnetään maissista jyvien lisäksi myös rangat. Niissä on rutosti makua, joka kannattaa minusta tuoreita maissintähkiä käyttäessä aina hyödyntää liemiin! Parhaiten maissin rangoista saa kaiken maun irti, kun kaaputtelee niistä kaiken mehevyyden talteen liemikattilaan. Maustan keittoni mukavan tuliseksi lempimausteillani eli yuzukosholla ja shichimi togarashilla, mutta niiden sijaan keittoon saa potkua toki myös ihan vaan chilihiutaleilla. Tai sitten voit tehdä oman “yuzukoshontapaisesi” sitruunasta, limetistä, chilistä ja suolasta!

Misolla ja sitruunalla maustettu maissikeitto

vegaaninen

2:lle

Liemi:

8 dl vettä + n. 10g kombua (yksi reilun kokoinen pala tai useampi pieni) + 1 kuivattu siitake

tai

8 dl valmista dashilientä

3 maissintähkän rangat

Keittoon:

3 maissintähkän jyvät (6dl / 300g)

2 rkl öljyä

4-5 valkosipulinkynttä

1 pieni sipuli

(ripaus maizenaa/riisijauhoja)

Mausteliemi:

1 rkl vaaleaa soijaa (tai ponzukastiketta)

1 rkl vaaleaa misotahnaa

½-1 tl yuzukoshoa

½-1 sitruunan mehu

Tarjoiluun:

1 dl maissi-valkosipuliseosta

1 rkl paahdettuja seesaminsiemeniä

1 tl shichimi togarashia

2-3 rkl paahdettua norileväsnäcksiä (esim. tätä)

Valmista ensin liemi:

Irroita veitsellä maissintähkistä maissinjyvät. Kaaputa jäljellejääneistä maissin rangoista veitsen tylpällä reunalla mahdollisimman paljon maissin mehuja irti kattilaan ja kippaa perään sitten vielä rangat (ne voi taittaa kahteen osaan jos muuten tekee tiukkaa). Lisää kattilaan 8 dl valmista dashilientä tai vettä + iso pala kombua sekä yksi kuivattu siitakesieni. Nosta lämpöä hitaasti kiehumispisteeseen. Juuri kun liemi on alkamassa kiehua, poista kattilasta kombu (jos käytät valmista dashia tätä ei tietenkään tarvitse tehdä). Jatka sen jälkeen keittämistä miedosti poreillen kannen alla noin 15 minuuttia. Poista sen jälkeen rangat ja siitake ja siivilöi liemi. Lientä pitäisi olla jäljellä n. 6-7 desiä. lientä.

Laita tyhjään kattilaan muutama ruokalusikallinen öljyä sekä 4-5 valkosipulin viipaloitua kynttä ja paista, kunnes valkosipuli saa aavistuksen väriä. Lisää maissi. Paista sekoittelen, kunnes maissi on kypsää ja valkosipuli kullanväristä. Ota seoksesta sivuun desi tarjoilua varten ja mausta maissi-valkosipuliseos ruokalusikallisella paahdettuja seesaminsiemeniä sekä teelusikallisella shichimi togarashia.

Lisää kattilaan jääneen maissiseoksen päälle liemi sekä yksi pieni sipuli viipaloituna. Keittele miedosti poreillen kannen alla kymmenisen minuuttia, tai kunnes sipuli on pehmeää. Soseuta maissikeitto hyvin tasaiseksi. Tarkista keiton paksuus. Keittoa voi tarvittaessa suurustaa ripauksella maissitärkkelystä tai vesitilkkaan sekoitettua riisijauhoa – siinä tapauksessa keitto pitää toki vielä kerran kiehauttaa (tarkista ohje käyttämäsi suurusteen mukaan).

Mausta maissikeitto:

Sekoita ruokalusikallinen vaaleaa soijaa (tai ponzukastiketta) ja vaaleaa misoa keskenään. Lisää maun mukaan yuzukoshoa. Sekoita hyvin! Kun keitto on soseutettu ja haluamasi paksuista, ota kattila liedeltä. Jos haluat säilyttää mison vatsaystävälliset mikrobit, lisää misoseos keittoon vasta sen jäähdyttyä 45 asteeseen – muuten voit toki maustaa keiton kuumana. Sekoita hyvin ja tarkista maku. Lisää vielä maun mukaan sitruunamehua sekä tarvittaessa ripaus suolaa.

Tarjoile miso-maissikeitto mausteisen maissi-valkosipuliseoksen ja merileväraksujen kera. Tämä keitto maistuu ainakin itselleni niin kuumana, lämpimänä kuin kylmänäkin!

Ps. tuoreen maissin sesongin jälkeen tämä keitto valmistuu vallan hyvin pakastemaissista!

Löytö: kotimainen okra

by Juulia on August 31, 2020 2 Comments

Kotimainen okra, mikä löytö!

Okraa!

Olen niitä ihmisiä, jotka rakastavat ruokakaupassa haahuilua. Jos haluan “tehdä jotain kivaa”, etsiydyn mahdollisimman hyvin varusteltuun ruokakauppaan tai erilaisiin etnisiin marketteihin ja vain kiertelen ihmettelemässä kaikkea jännää mitä niistä löydän. Shoppailu muuten ei minua ajanvietteenä niin kiinnosta, mutta ruokaostoksia voin fiilistellä milloin vaan!

Taannoin eteeni osui tilaisuus tutkiskella Triplan ruokakauppatarjontaa ja voi mikä onni – sieltähän löytyi kotimaista okraa! Rakastan okraa ja syön sitä hurjan mielelläni aina kun sitä eteeni maailmalla tai ravintoloissa on sattunut. Muodossa kuin muodossa! Tuoretta okraa ei kuitenkaan Suomessa hirveän helposti saa käsiinsä, saatikka sitten kotimaista. Niinpä kannoin erittäin tyytyväisenä paketin näitä aarteita kotiin ja harmittelin vielä miksen ostanut samantien useampaa.

Kotimainen okra

Okra on vihreä kotahedelmä joka on kotoisin tropiikin alueelta. Wikipedian mukaan sitä ei voi viljellä Suomessa, mutta Wikipedia taitaa nyt olla vähän aikaansa jäljellä 😀 Kouvolan Aurinkotarhat ovat nimittäin tässä selvästi onnistuneet, kun voin heidän kasvattamaansa okraa kerran kaupasta kotiin kanniskella. Tästä itseasiassa uutisoitiinkin jo parisen vuotta sitten ja muistan bonganneeni ilouutisen tuolloin Satokausikalenterin kanavassa. Näin kauan silti kesti, ennenkuin sain näitä “neidon sormia” kätöseeni (okra kulkee myös nimellä “lady’s fingers”).

Okran kotahedelmä on n. 10 sentin pituinen uurteinen sormea vähän paksumpi jötikkä joka on täynnä pieniä suussa poksahtelevia siemeniä sekä kasvilimaa. Tuo limaisuus on monelle ehkä se hankala juttu okran suhteen, mutta itseäni se ei haittaa missään määrin. Okraa voi syödä raakana tai nopeasti kypsennettynä jolloin “limaisuus” jää vähäiseksi, tai sitten sitä voi haudutella pitkään silkkisen pehmeäksi herkuksi, joka saostaa ruuan johon se on lisätty. Okran maku on mieto ja raikas, ehkä hieman kesäkurpitsamainen ja ainakin minusta parhaimmillaan nopeasti paistettuna! Verrattuna etnisistä marketeista joskus bongaamaani tuontiokraan kotimainen okra on ihanan tuoreen ja virheettömän näköistä. Okrassa saattaa joskus olla hieman munakoison tapaan kitkeryyttä, mutta näissä en sitä maistanut lainkaan!

Okraa ei tarvitse juuri valmistella ruuanlaittoa varten – sille riittää pesu ja kuivaus sekä kärjen ja tyven pois napsaiseminen. Okran voi kypsentää kokonaisena tai viipaleina tai pitkittäin puolitettuna ja se on tärkeässä roolissa eri ruokakulttuureissa ympäri maailman. Se olisi ehdottomasti tärkeässä roolissa myös minun keittiössäni, kunhan vaan okra vallottaisi tätäkin maata niin että sitä olisi runsaammin saatavilla!

Okra stir fry

Okralle sopii minusta tosi hyvin pikapaistaminen kuumalla pannulla stir fry -tyyliin. Mausteeksi riittää hyvin valkosipuli, loraus soijaa ja hieman chiliöljyä! Sadan gramman paketteina myytävä kotimainen okra ei kovin runsaaksi ateriaksi kahdelle riitä, mutta jaoimme tämän herkun pienenä välipalana kuitenkin. Seuraavalla kerralla ostan sitten suoraan sen parisen pakettia… olisin nimittäin voinut mielelläni myös syödä kaiken itse.

Alapuolinen ohje perustuu löyhästi kiinalaiseen tapaan tehdä yksinkertainen kasvis stir fry. En todellakaan ole mikään stir fry ekspertti, mutta aiheesta voi lukea englanniksi esim. Wok’s of Life -blogista sekä Omnivore’s Cookbook -blogista. Tekniikkaan kuuluu paistoöljyn maustaminen esim. valkosipulilla, chilillä tai muilla mauisteilla ennen varsinaista paistamista ja tähän tapaan kokatut vihannekset ovat yksinkertaisuudessaan ihania! Tykkään lisätä pannuun paistamisen loppuvaiheella pienen tilkan Shaoxing-viiniä, joka tuo annokseen aavistuksen makeutta, muuten mausteeksi riittää minulle valkosipulin ohella soija. Tiedän että Shaoxing-viiniä on Suomessa hieman vaikea löytää, joten sen voi jättää toki pois tai halutessaan korvata kuivalla sherryllä 🙂

Paistettu okra

1-2:lle

100 g okraa

1 reilun kokoinen valkosipulin kynsi

n. 1 rkl korkeaa kuumuutta kestävää kasviöljyä

n. 1 rkl vaaleaa soijaa

(n. 1 rkl Shaoxing-viiniä tai kuivaa sherryä)

maun mukaan Lao Gan Ma -chili crispiä tai chiliöljyä

Pese ja kuivaa okra. Leikkaa tyvet ja palkojen kärjet pois ja viipaloi okra reilun sentin pituisiin pätkiin. Kuori ja viipaloi valkosipulin kynsi, mutta älä viipaloi sitä super ohueksi – ohuenohuet siivut palavat tässä hommassa liian helposti! Kuumenna öljy paistinpannussa tai wokissa hyvin kuumaksi ja kippaa valkosipuli pannuun. Paista puolisen minuuttia kokoajan sekoitellen jotta valkosipuli antaa paistoöljylle makua, lisää sitten okra pannuun. (Öljyn saa mielellään sihistä vihannesten osuessa pannuun, mutta mikäli pannu alkaa savuamaan alenna lämpöä vähän.)

Paista sekoitellen muutama minuutti, kunnes okra on napakan kypsää ja valkosipuli kullanväristä. Varo polttamasta valkosipulia! Lisää pannulle sitten soija ja Shaoxing-viini/kuiva sherry (mikäli käytät). Sekoita hyvin ja kippaa paistettu okra sitten tarjoilukulhoon. Mausta annos chiliöljyllä tai Lao Gan Ma -chilicrispillä ja tarjoile heti!

Onko kotimainen okra sinulle tuttu raaka-aine?

Ps. Liemessä -blogissa on kattava vinkkilista okran käyttöön – suosittelen lukaisemaan sen läpi jos okra alkoi kiinnostamaan!

Turkkilainen portulakkasalaatti – Yoğurtlu Semizotu Salatası

by Juulia on August 23, 2020 0 Comments

Turkkilainen portulakkasalaatti – Yoğurtlu Semizotu Salatası

IIK!

Portulakkasesonki vetelee viimeisiään! Ihastuin portulakkaan reilu kuukausi takaperin, enkä ole saanut siitä vielä lainkaan kyllikseni. Olen kirjoitellut tästä ravinteikkaasta ja kirpsakasta mehikasvista tänne sen jälkeen jo kahdesti (voit lukea edelliset juttuni täältä), mutta en malta olla jakamatta teille vielä tätäkin ohjetta. Kyseessä on nimittäin perinteinen turkkilainen resepti, joka valmistuu tolkuttoman helposti … kunhan siis vain meneillään on portulakan sesonki, ja saat sitä jostain käsiisi.

Sain reseptin Zeynapilta, joka pitää ZeyBuffet -nimistä blogia. Olen tutustunut Zeynapiin Instagramissa, jossa taannoin kyselin vinkkejä juuri portulakan käyttöön. Zeynap oli niin ystävällinen, että hän lähetti minulle useammankin perinteisen turkkilaisen portulakkareseptinsä! Testaamatta on vielä portulakka borek, mutta kahdesta muusta häneltä saamastani ohjeesta suosikkini on tämänpäiväisen postauksen aihe, eli raikas Yoğurtlu Semizotu Salatası – portulakkasalaatti jugurtin kera.

Zeynapin sanoin:

Purslane is available in Turkey all throughout the summer and it actually grows as a weed in gardens and on sidewalks pretty much everywhere around the Eagean and Mediterranean coastline and the regions around that area. The wild one tastes a little different, a little bit more sour compared to the cultivated one but both are equally delicious.

In the summer months, my family and friends will get really excited about doing something the Turkish famously call “Rakı-Balık” which means “Rakı and Fish”. This means you’ll go to a fish restaurant where you get a large selection of tapas-like meze dishes to share as appetizers. You’ll drink copious amounts of Rakı and you’ll share a large grilled fish as a main course but the main attraction will always be the meze for most people.

You’ll have dishes like stuffed, grilled or fried calamari, pickled wild greens, fresh herb salads like purslane salad, feta, honeymelon, spicy shrimp, roasted aubergine salad, artichokes in olive oil, samphire salad, fava bean purée and marinated sea bass. This little feast will last at least 3-4 hours and will almost always have a ritualistic aspect to it.

As dessert, semolina helva (halva) with vanilla ice cream or warm tahini halva would be served in most fish restaurants even though most will be too full to eat any and ultimately, with all that delicious food involved, purslane is the one that everyone looks forward to eat.

Turkkilainen portulakkasalaatti on hyvin yksinkertainen valmistaa, ja se on yksinkertaisuudessaan raikas, pirteä ja maukas meze. Se todellakin sopii hyvin samaan pöytään vaikkapa hummuksen ja baba ganoushin kanssa 🙂 Silloin, kun portulakkaa ei ole saatavilla sen voi korvata vesikrassilla, vaikkei vesikrassissa portulakan kirpeyttä ja suolaisuutta olekaan. Kävin tänään kurkkaamassa sen saatavuustilanteen Alanya Marketissa (joka on siis toistaiseksi ainoa paikka josta olen portulakkaa bongannut), ja olihan sitä siellä vielä. Eli vielä ehtii!

Turkkilainen portulakkasalaatti – Yoğurtlu Semizotu Salatası

2-4:lle

2 dl turkkilaista jugurttia

2 dl portulakan lehtiä, verson päitä ja silputtua nuorta vartta

1 valkosipulin kynsi

maun mukaan suolaa

n. 2 rkl neitsytoliiviöljyä

½-1 rkl Pul Biber* -chiliä

muutama saksanpähkinä

* Pul Biberiä löytyy myös Alanya Marketista!

Jos haluat valuttaa jugurtin, laita se valumaan suodatinpussilla vuorattuun kahvinsuodattimeen siksi aikaa, kun käsittelet portulakan. Aloita pesemällä portulakkanippusi hyvin. Laitan itse portulakan kylpemään runsaassa vedessä, jolloin kaikki multa/hiekka vajoaa astian pohjalle. Sitten vaan kunnon valutus ja kevyt kuivaus ja käsittely: poista paksut varret ja nuhjuiset lehdet, säästä terhakat lehdet. Hennommat varret kannattaa säästää ja silputa lehtien sekaan.

Sekoita oliiviöljy ja Pul Biber -chili pienessä kulhossa ja jätä seos maustumaan. Raasta valkosipuli valutetun jugurtin sekaan ja mausta suolalla. Sekoita portulakka ja jugurtti hyvin sekaisin ja lusikoi seos tarjoilukulhoon. Ripottele pinnalle hieman rouhittua saksanpähkinää ja valuta salaatille sitten vielä chilillä maustettu neitsytoliiviöljy. Sitten vaan syömään!

Jollei pöydässä ole valmiina hulppeaa meze-valikoimaa Zeynapin kuvailemaan tapaan, voin vinkata että portulakkasalaatti sopii varsin hyvin sellaisenaan lusikoitavaksi suolaiseksi välipalaksi, leivän päälliseksi sekä erilaisten grillattujen/paistettujen ruokien lisukkeeksi. Portulakan raikkaus ja kirpeys on ainakin minusta erityisen hyvä pari rasvaisille proteiineille (paistettu halloumi, lohi, grillimakkara…)!

Ps. Zeynapilta on tulossa e-kirja, josta näitä saamiani reseptejä voi lukea enemmänkin. Linkkaan sen tähän jahka se on julkaistu!

Murskatut kurkut – ruokarakkautta!

by Juulia on August 13, 2020 7 Comments

Kiinalaisittain maustetut murskatut kurkut ovat nopeita valmistaa ja koukuttavan hyvää rouskuteltavaa!

Ruokarakkaus

Elämässä on välillä niitä hetkiä, jotka piirtyvät mieleen ikuisiksi ajoiksi: ensitreffit, jäähyväiset … elämän suuret ilot ja surut. Niihin liittyy minulle monesti ruoka! Vaikka tärkeimpiin ruokamuistoihini liittyy kaikenlaista isoäidin lanttusupikas -oppitunneista siihen pikkuruiseen “jauhelihapihviin”, jonka lapsena salaa nipistin äidin jauhelihapaketista ja hiivin paistamaan kuuman patterin päällä omassa huoneessani (yäääääks…), ikimuistoisimmat ruokaelämykseni olen kokenut monesti matkoilla. Matkailuun liityy minulle aina vahvasti uusiin makuihin tutustuminen kaupoissa, kaduilla ja ravintoloissa. Niinpä kartoitan aina huolella etukäteen kulloisenkin matkakohteen ruoka- ja ravintolakulttuuria, ettei mitään ikimuistoista vain jäisi vahingossa välistä!

Kun matkoja on kuitenkin tähän neljänkympin ikään mennessä ehtinyt kertyä jo monia, on osa näistä makumuistoista jäänyt uudempien alle. En aktiivisesti kaikkea muista ennen kuin joku tilanne muistot herättää! Tällaisiin tapauksiin kuuluu kiinalaiset murskatut kurkut. Reilu kymmenen vuotta sitten kuljin Kiinan halki pohjois-eteläsuunnassa muutaman viikon ajan, ja koukuttavasti maustetut murskatut kurkut oli niitä annoksia, jota tilattiin aina tilaisuuden tullen. Ne ovat NIIN hyviä!

Murskatut kurkut

Olin kuitenkin onnistunut jostain syystä unohtamaan tämän helpon ja nopean herkun. Murskatut kurkut palasivat mieleeni toissapäivänä, kun YouTubessa tuli vastaan Delish-kanava video, jossa niitä tehtiin. Siitä ei sitten vierähtänytkään edes tuntia, ennen kuin olin pyöräyttänyt itselleni oman annoksen!

Murskatut kurkut valmistuvat hujauksessa ja niiden valmistaminen on hauskaa. Jos et usko, niin kokeileppa huviksesi kurkun mäjäyttämistä murkskaksi esim. perunanuijalla! Ai että. Liikaa voimankäyttöä kannattaa kuitenkin varoa, ellei sitten halua kaapia salaattiaineksiaan kasaan keittiön seiniltä. Murskaaminen rikkoo kurkun rakennetta niin, että kaikki ihanat maut imeytyvät kurkkuun paremmin. Niihin ihaniin makuihin lukeutuu valkosipuli, soija, etikka, seesamiöljy ja chili! Ripaus makeutta (sokeria tai siirappia) pyöristää kokonaisuutta ja kokonaisuuden voi halutessaan viimeistellä esim. seesaminsiemenillä, maapähkinöillä ja/tai kevätsipulilla.

Murskatut kurkut

1-2:lle

200g (avomaan)kurkkua

1 valkosipulin kynsi

1 rkl Chinkiang -etikkaa tai riisiviinietikkaa

1 rkl vaaleaa soijaa

½-1 tl paahdettua seesamiöljyä

1-2 tl sokeria tai siirappia (itse käytän agavesiirappia)

1-2 rkl Lao Gan Ma chili crispiä, kiinalaista chiliöljyä tai tuoretta chiliä renkaina

Tarjoiluun halutessasi:

paahdettuja seesaminsiemeniä, maapähkinöitä, silputtua kevätsipulia

Mikäli käytät avomaankurkkuja, kuori ne. Leikkaa kasvihuoneesta sopiva pätkä. Mätki ja murjo kurkku littaan esim. perunanuijalla tai leveän kokkiveitsen lappeella. Pilko sen jälkeen murskatut kurkut suupaloiksi joko repimällä tai veitsellä.

Raasta valkosipulin kynsi pieneen kulhoon. Mittaa päälle ruokalusikallinen vaalea soijaa sekä Chinkiang etikkaa (tai riisiviinietikkaa) sekä maun mukaan sokeria/siirappia sekä paahdettua seesamiöljyä (sen mukaan miten vahvaa seesamiöljyä käytät ja miten paljon sen haluat maistuvan). Sekoita ja tarkista maku – kastikkeessa saisi olla omaan suuhusi sopiva tasapaino suolaista, makeaa ja hapanta.

Nosta kurkut tarjoiluastiaan ja valele kastike päälle. Viimeistele kurkut chili crispillä, chiliöljyllä tai tuoreella chilillä, sekä halutessasi seesaminsiemenillä, pähkinöillä ja/tai kevätsipulilla. Tarjoile heti!

Kun murskatut kurkut viimeistelee Lao Gan Ma chili crispillä, on niiden koukuttavuus viimeistään taattu!

Ps. Myös Kaikki äitini reseptit -blogi on kirjoitellut murskatuista kurkuista 🙂