Neljän sesongin punakaalisalaatti & taateli vinaigrette

Neljän sesongin punakaalisalaatti & taateli vinaigrette
Pirteä punakaalisalaatti ja sitruunainen taateli vinaigrette

punakaalisalaatti

On siis kevät!
On siis kevät, kuljen Hakaniemenrantaan.
Tuuli ei tuule, mutta sade kyllä jaksaa.
Kevät, pystynkö mitään enää antaa?
Konkurssin koin, en haluu enää maksaa.
Kevät, kuljen Hakaniemenrantaan.
Sydän ei tunne, mutta jalat vielä kantaa.
Kevät, tosiaan, ihmistä pelkään.

Ennustiko Tavaramarkkinat koronakevään jo vuonna 1986? Jokakeväisen lempikorvamatoni sanoja kuunnellessa sen viesti resonoi yhtäkkiä ihan eri tasolla kuin yleensä. Konkurssit ja ihmisten pelkääminen … selvää koronakevättä! Ja kylläpä on muuten ikävä Hakaniemenrantaan. Rakkaat entiset kotikulmani Kalliossa tuntuvat kovin kaukaiselta, kun on viettänyt useamman kuukauden kotona, eikä moni Kallion lempipaikoista välttämättä tästä keväästä taloudellisesti edes selviydy. Kun seuraavan kerran vietän haahuilupäivää armailla Kallion kulmilla, miltähän siellä näyttää ja pystynkö mitään enää heille antaa? Maailma on mullistunut sellaista tahtia että sydän ei pysy perässä… mutta sentään jalat vielä kantaa.

Mutta ei siitä sen enempää. Kunhan nyt sanon että kun tänään kuuntelin Tavaramarkkinoiden Kevät -biisin, pääsi yhtäkkiä samanaikaisesti sekä itku että nauru. Voihan ******** kevät!

punakaalisalaatti

Neljän sesongin punakaalisalaatti

Meillä on syöty tosi hiilarivoittoista ja ruskeaa ruokaa nämä pari kotona viettettyä kuukautta. Sellaista pasta, peruna, papu, juusto ja leipä -osastoa, eri variaatioin. Niin herkullista ja lohdullista kuin moinen ruoka onkin, odotan kuumeisesti kevään ensimmäisiä uuden sesongin vihanneksia! Odotellessani olen pariin otteeseen tehnyt talven viimeisistä varastovihanneksista punakaalista ja porkkanoista fenkolilla, omenalla, pekaanipähkinöillä ja taateli vinaigretella ryyditettyä punakaalisalaattia Hannan Soppa -blogin punakaalislaw’n innoittamana.

Tämä punakaalisalaatti sopisi raaka-aineidensa puolesta niin syksyyn kuin talveenkin, mutta raikkaan mintun ja fenkolin ansiosta salaatti menee minusta hyvin myös keväällä. Ja jahka uuden sadon porkkanat ilmestyvät tarjolle, teen tätä taatusti myös varhaiskaalista!

Kastikkeen pyöräytin salaatille mehevistä aurinkokuivatuista taateleista ja sitruunamehusta. Ihan sananmukainen vinaigrette ei tämä kastike ole, kun mukana ei ole viinietikkaa välttämättä ollenkaan ja öljyäkin vain tilkka. Mutta herkullista tämä happamanmakeaa taatelikastike kuitenkin on! Kiitos ideasta Hanna ♥

taateli vinaigretteHelppo taateli “vinaigrette” surautetaan sitruunamehusta, taateleista, kokojyväsinapista ja oliiviöljystä.

punakaalisalaatti

Punakaalisalaatti & taateli vinaigrette

200 g punakaalia

2 porkkanaa

n. ½ tl suolaa

½ fenkoli tupsuineen

1 Granny Smith omena

2-3 rkl pähkinöitä pekaani

kourallinen mintunlehtiä

n. 60 g taatelia (∼10 kpl)

Taateli vinaigrette:

puolet taateleista (∼5 kpl)

½ dl sitruunamehua (yhden sitruunan mehu, lisää tarvittaessa omenaviinietikkaa)

1 tl jyväsinappia

1 rkl oliiviöljyä

suolaa, vastarouhittua mustapippuria

(½-1 tl agavesiirappia/vaahterasiirappia)

Aloita tekemällä taateli vinaigrette:

Pilko tai saksi kaikki taatelit noin kuuteen palaan. Mittaa pieneen kulhoon puolet taateleista, puoli desiä sitruunamehua, teelusikallinen jyväsinappia ja ruokalusikallinen oliiviöljyä. Jos sitruunasta ei tule mehua tarpeeksi, jatka mehua lorauksella omenaviinietikkaa kunnes nestettä on puoli desiä. Jätä taatelit pehmenemään mehuun noin vartiksi. Soseuta raaka-aineet sitten tasaiseksi esim. sauvasekoittimella – itse mittaan aineet silppurin kulhoon ja surautan kastikkeen sillä. Ohenna kastiketta tarvittaessa tilkalla vettä. Mausta kastike maun mukaan ripauksella suolaa ja vastarouhittua mustapippuria sekä halutessasi tilkalla agave- tai vaahterasiirappia.

Valmista sitten punakaalisalaatti:

Kuori porkkanat ja leikkaa ne noin kolmen sentin pätkiin. Suikaloi pätkät  sekä punakaali. Murjo porkkana ja punakaali suolan kanssa kulhossa, esim. perunanuijalla ja jätä muutamaksi minuutiksi odottelemaan. Valuta kaali-porkkanaseoksesta irronnut neste pois siivilässä ja lisää siihen sitten puolikas suikaloitu fenkoli ja tulitikuiksi leikattu omena. Lisää mukaan vielä taatelikastike ja sekoita hyvin.

Lisää salaattiin loput taatelit sekä muutama ruokalusikallinen karkeasti rouhittua pekaanipähkinää. Silppua salaatin päälle vielä kourallinen tuoretta minttua – itse käytän salaattiin myös fenkolin vihreät töyhdöt. Salaatti on minusta parhaimmillan heti, sillä jääkaapissa kökötellessään se tuppaa vetistymään.

punakaalislaw

108 views

Mausteinen papumuhennos aka The Stew 2.0

by Juulia 0 Comments
Mausteinen papumuhennos aka The Stew 2.0
Mausteinen papumuhennos eli "The Stew 2.0" sisältää mm. valkopapuja, harissaa ja suolaan säilöttyä sitruunaa!

papumuhennos

Aivotiltistä päivää!

Tätä päätä on vaivannut viime viikkojen ajan aikamoinen onttous joka kerta, kun pitäisi keksiä mitä tänään syödään. Yleensä kokkailu on se asia, joka on mielessäni aamusta iltaan… mutta nyt ei ruoka ole yksinkertaisesti mahtunut päähän. Siis: pää on samalla tyhjä, mitä tulee ruoka-asioihin, ja täysi, mitä tulee kaikkeen muuhun. Elämme todellakin kummallisia aikoja!

Taannoin hyvä ystäväni selvisi koronasta sairaalahoidon avulla eikä varmaan kukaan hänen ystävistään ota tätä maailmantilannetta enää kevyesti seurattuaan hänen kamppailuaan tautia vastaan. Itse olen ollut linnoittautuneena puolisoni kera kotiin kutakuinkin siitä päivästä alkaen kun selvisi, että voin tehdä työni etänä. Kaupassa on yritetty käydä vasta, kun on aivan pakko, ja ostaa samalla käynnillä kaikki mahdollinen mitä voi tarvita ainakin viikon eteenpäin. Työntekoa ja nukkumista on rytmittänyt vain kävelylenkit autioilla naapuruston kaduilla – kaikki muut tuntuvat nimittäin nyt reippailevan metsässä! Ja vaikka vältän katsomasta uutisia iltaisin, tulee huoli läheisten terveydestä uniin asti.

valkopapu resepti

Mitä täällä sitten oikein syödään?

Kun oma pää ei tunnu toimivan normaaliin tapaan ja kun energia kuluu pitkälti etätyötilanteen haltuunottoon, meillä on syöty paljon papuruokia, kuten rosmariinivedessä keitettyjä mustasilmäpapuja joita voi kerralla tehdä useammaksi päiväksi ja tarvittaessa jatkojalostaa eri tavoin. Tänään väänsin ison kattilallisen chili con carnea ja viime viikolla pahimmat päivät pelasti kiinalainen muna-tomaattikeitto, jota tajusin eräänä päivänä rikastaa kourallisella risottoriisiä. Rakkaat dan dan nuudelit lähikauppaversiona ovat olleet ruokalistalla myös, ne kun väsään nykyään jo automaattivaihteella, sekä helppo ja nopea tantanmen ramen, joka syntyy lähes samoista raaka-aineista kuin nuo nuudelitkin. Voit lukea kotivara-aakkosistani lisää raaka-aineista, joiden avulla yritän kokkailuista koronakevään aikana selvitä! Mutta oli lautasella sitten mitä vaan, fiilis ruuanlaiton suhteen ei ole ollut ihan entisensä: ruuan kekkaaminen ja kokkaaminen kiireessä ja kesken työpäivän ei ole ollut kovinkaan kivaa!

Ne muutamat hetket, kun ruuanlaitto ei ole ollut lähinnä pakollinen häiriötekijä, vaan rakasta ja rentouttavaa puuhaa niinkuin se on ollut muuten läpi elämäni, ovat nyt ajoittuneet selvästi viikonloppuun. Ja koska omat ideat loistavat poissaolollaan, olen kokannut lähinnä erilaisia kiinnostavia reseptejä joihin törmään YouTubessa. Näin myös tämänpäiväisen reseptin kanssa! Kun tarpeeksi katsoo ruokavideoita Tubessa, alkaa algoritmi tietysti ehdottamaan minulle entistä enemmän ruokavideoita. Näin päädyin katselemaan NYT Cooking -kanavaa ja kanavalla kokkailevaa Alison Romania! Taannoin somessa täällä Suomessakin kulovalkean tavoin levinnyttä Alisonin  “The Stew” -kikhernepataa en ole kuitenkaan vielä testannut, vaan päädyin sen sijaan kokkaamaan hänen uutta reseptiään, josta toivotaan varmaankin uutta “The Stew” -ilmiötä.

The Stew 2.0

The Stew 2.0 on harissalla ja suolaan säilötyllä sitruunalla maustettu valkopapupata. Kuten ehkä tiedätte, rakastan suolaan säilöttyjä sitruunoita ja teen niitä itse kerran vuodessa – niinpä resepti osui suoraan sellaiseen hermoon, että ohjetta oli testatattava heti kun vapaa-aika ja energiatasot osuivat kohdilleen. Käytin pataan vuoden takaisista sitruunoistani viimeiset ja lopputulos oli tolkuttoman hyvä! Lisäksi kaikkia ruokaan tarvittavia raaka-aineita löytyi kotoa valmiiksi ja ruoka pääsi näin ns. kotivarareseptin kategoriaan tässä huushollissa.

valkoinen papu reseptiMausteinen papupata sisältää seuraavat raaka-aineet: harissa, valkopapu, sipuli, valkosipuli, kasvisliemi, oliiviöljy, lehtikaali…

säilötty sitruuna… ja suolaan säilötty sitruuna!

Jos et ole koskaan käyttänyt suolaan säilöttyä sitruunaa, tiedoksi, että se maistuu tietysti vahvasti sitruunalta ja suolalta – kuinkas muutenkaan – muuta kuin suolaa ja sitruunaa kun ei tässä säilykkeessä välttämättä edes ole. Sitruuna kuitenkin kokee pitkän suolaan säilömisen ansiosta mielenkiintoisen muodonmuutoksen: kuoresta tulee pehmeä ja läpikuultava ja mausta pehmeä, aavistuksen fermentoitunut ja moniulotteisen aromaattinen kiitos sitruunankuoren eteeristen öljyjen, jotka parfymoivat koko purkillisen. En saa suolaan säilötyistä sitruunoista tarpeekseni!

Kuukausi sitten säilömistä sitruunapurkeistani yhteen tuuppasin nyt kokeeksi myös hieman mausteita: chiliä, sichuanpippuria, fenkolia, tähtianista ja pippuria ja tällä tulisenmausteisella säilötyllä sitruunalla viimeistelin papupatani ekstra mausteiseksi!

Teen tosiaan itse omat suolatut sitruunani, sillä se on super helppoa. Mutta saa tätä tuotetta toki myös kaupasta! Sitruuna säilötään kokonaisena, mutta siitä käytetään ruokaan vain kuori – hedelmälihaa ei siis syödä. Itse käytän kuitenkin yleensä myös säilöntälientä mausteena esim. keitoissa, salaatinkastikkeissa tai jopa cocktaileissa 🙂

papumuhennos

Jos kotoa ei löydy suolaan säilöttyä sitruunaa, voit korvata sen reseptissä sitruunankuorella ja mehulla. Samaten jos kotoa ei löydy harissaa, voit korvata sen tomaattipyreellä ja chilihiutaleilla. Lopputulos ei ole ihan sama kuin harissalla ja suolaan säilötyllä sitruunalla, mutta herkullinen joka tapauksessa! Harissaa on kaupoissa hyvin moneen lähtöön, joten ennen kuin lusikoit sitä papujen sekaan, tarkista kuinka tulista se on. Tulisuutta on helppo lisätä mutta sen vähentäminen onkin sitten ihan toinen juttu!

Tästä ohjeesta riittää kevyt lounas neljälle tai tuhdimpi ateria kahdelle.

Resepti mukailtu Alison Romanin ohjeen pohjalta. Huom! Reseptin katsomiseen NYT Cooking nettisivulta vaaditaan tunnarit.

Mausteinen papumuhennos aka The Stew 2.0

Vegaaninen

2-4:lle

1 keskikokoinen punasipuli

4-8 valkosipulin kynttä

½ dl oliiviöljyä

n. 1 tl vastarouhittua mustapippuria

1-3 rkl harissaa / 1-3 rkl tomaattipuretta + maun mukaan chilihiutaleita

n. 700g kypsiä valkoisia papuja (3 tetraa)

7 dl kasvislientä

n. 100g lehtikaalia

½ suolaan säilötty sitruuna / huolellisesti pestyn luomusitruunan kuori ja mehu

maun mukaan suolaa

Tarjoiluun:

neitsytoliiviöljyä

2 rkl suolaan säilöttyä sitruunaa

lehtipersiljaa

chilihiutaleita

(pala murennettua kaurapalaa / silken tofua / vegaanista fetaa)

Kuori ja viipaloi sipuli ja silppua valkosipulin kynnet. Määrän voit valita ihan sen mukaan miten paljon tykkäät valkosipulista, meillä sitä upotettiin tähän ruokaan kahdeksan kynttä. Paista sipuleita öljyssä pinnoitetun ison kattilan pohjalla, kunnes sipuli alkaa saamaan väriä. Rouhi sekaan mustapippuria maustamaan öljyä. Kun sipuli on sieltä täältä reunoiltaan saanut vähän väriä, lisää kattilaan harissa. Harissan määrän voi valita sen mukaan, kuinka tulista käyttämäsi harissa on ja kuinka tulisesta ruuasta itse pidät 🙂

Jatka paistamista, kunnes harissan väri muuttuu hieman tummemmaksi. Huuhdo ja valuta kolme purkkia valkoisia papuja (yhteensä n. 700g) ja lisää ne sipuliseoksen mukaan. Pyörittele pavut kauttaaltaan harissa-sipuliseoksessa ja murjo samalla osa pavuista hieman rikki. Lisää kattilaan sitten n. 7 dl kasvislientä ja keitä seosta reilusti poreillen ilman kantta n. 15 min, jolloin liemi alkaa pikkuhiljaa kiehumaan kasaan ja saostumaan rikkonaisten papujen ansiosta.

mausteinen papumuhennos

Pese lehtikaali ja irroita niistä lehtiruodit. Jos lehtiruodit eivät ole super paksuja, voit silputa ne veitsellä pieneksi silpuksi ja heittää ne papukattilaan. Anna varsien kypsyä kattilassa sillävälin, kun silppuat lehtikaalen lehdet karkeasti veitsellä tai saksilla suupalakokoon. Lisää kattilaan sitten myös lehtikaalin lehdet.

Jatka keittämistä miedolla lämmöllä, kunnes lehtikaali on pehmentynyt ja papupata on muhennosmaista. Poista säilötystä sitruunasta hedelmäliha ja huuhdo jäljelle jääneet sitruunankuoret. Silppua sitruunankuori ja lisää se papupataan. Mausta pata vasta tämän jälkeen suolalla, suolaan säilötty sitruuna on sen verran suolaista että muuten kokonaisuudesta voi tulla liiankin suolainen 🙂 Jos sinulla ei ole suolaan säilöttyä sitruunaa, voit maustaa padan yhden huolella pestyn luomusitruunan raastetulla kuorella ja sitruunamehulla. Itse käytin pataan tällä kertaa tosiaan mm. sichuanpippurilla ja chilillä maustettua supertujua säilöttyä sitruunaa!

Tarjoile mausteinen papupata reilun oliiviöljylorauksen ja suolaan säilötyn sitruunankuorisilpun kera. Jos kotoa löytyy persiljaa, se sopii tähän hyvin! Lisää ruokaisuutta annokseen saa myös murustelemalla padan päälle hieman kaurapalaa, vegaanista fetaa tai silken tofua. Tulisen ystävänä ripottelen itse vielä padan päällekin vielä hieman lisää chilihiutaleita… Ja kyllä on hyvää!

Sekaani voi viimeistellä papupadan myös Alison Romanen tavoin fetamurulla.

papumuhennos

 

672 views

Nopea tantanmen ramen

by Juulia 0 Comments
Nopea tantanmen ramen
Helppo ja nopea tantanmen ramen

tantanmen ramenTantanmen ramen: vegeversio sisältää kananmunan

Tantanmen ramen, amen!

Ramenkeitto on varmaan yksi niitä ruokia, joka maistuu lähes kaikille. Varsinkin, kun ramenkeittoja on niin moneen lähtöön! Omia suosikeitani on ollut jo pitkään tantanmen ramen – jos sitä on jossain tarjolla, valitsen sen listalta melkeinpä poikkeuksetta. Tantanmen ramen on nimittäin keittoversio männävuoden suurimmasta ruokarakkaudestani, dan dan nuudeleista

Dan dan nuudelit sisältävät autenttisena versiona possua, mutta meidän huushollissa ne on tehty lähes poikkeuksetta vegaanisina. Kun ainekset dandan nuudeleihin kerran jo löytyvät taloudesta, syntyy tantanmen ramen kutakuinkin samalla vaivalla ja samoista raaka-aineista kuin nuudelitkin! Ja kun ramenkulhollisen kruunaavan muruseoksen tekee vegejauhikseen ja vaihtaa annoksen viimeistelevän kananmunan paahdettuihin maapähkinöihin, on edessäoleva tantanmen ramen -annos simsalabim vegaaninen. Vegeversion ja vegaanisen version välinen ero on nimittäin vain pehmeäksi keitetty kananmuna.

vegaaninen tantanmen ramenTantanmen ramen: vegaanisessa versiossa annos viimeistellään paahdetuilla maapähkinöillä!

tantanmen ramen

Dandanmian & tantanmen -hulluus

Olen hehkuttanut dan dan nuudeleita (kiinaksi dandanmian) viime elokuusta lähtien omasta mielestäni ehkä jo kyllästymiseenkin asti kaikille, jotka suinkin vain kuuntelevat, mutta uskon että jos olet tuota ruokaa tehnyt tai syönyt, ymmärrät hyvin miksi 🙂 Onkin ollut hurjan hauska saada reseptejäni testanneilta ihmisiltä palautetta siitä, kuinka dan dan nuudelit ovat valloittaneet muidenkin sydämiä ja keittiöitä.

Nyt näyttäisi siltä, että tantanmen ramen pääsee tässä taloudessa pian yhtä rakastettuun lempiruuan asemaan. Siitä asti, kun tein tätä keittoa ensimmäistä kertaa nähtyäni Marion’s Kitchen YouTube-kanavalla tantanmen -reseptin, se on nopeaa tahtia muodostunut dan dan nuudeleiden veroiseksi suosikiksi kotonani. Jos kysyn Juusolta mitä hän tahtoisi syödä, vastaus on nykyään lähes poikkeuksetta “se nuudelikeitto” ja saman vastauksen annan usein itsekin.

vegaaninen tantanmen ramen

Nopea ja helppo ramen?

Tämä tantanmen ramen on ramenkeitoksi poikkeuksellisen helppo ja nopea valmistaa, eikä kulhollista ryystäessä prosessin helppoutta meinaisi millään uskoa. Ramenhan ei lähtökohtaisesti ole mikään pikaruoka, ellet sitten tee pussinuudelikeittoa… Tämän ramenin liemipohjaan tarvitaan kuitenkin vain pikainen kasvisliemen ja kauramaidon kuumennus, johon sitten sekoitetaan seesamitahna- ja/tai maapähkinävoipohjainen maustetahna.

Muruseos, joka annoksen kruunaa, on Marionin reseptissä lihaa, mutta itse vaihdoin sen suoralta käsin kasvisjauhikseen, jota meillä on nyt kotivarana sekä jääkaapissa että pakastimessa useampi pakkaus. Jauhis ruskistetaan ja maustetaan soijalla, valkosipulilla, inkiväärillä ja kiinalaisella doubanjiang-tahnalla (jota tulee mm. mapo tofuun) tai jos sitä ei kotoa löydy, helpommin lähikaupoista löytyvällä korealaisella gochujangilla. Nyt en halua kannustaa ketään tutkimusretkelle aasialaiseen markettiin doubanjiangia etsimään, ellet sitten asu sellaisen vieressä! Muuta ei sitten tarvitakaan kuin nuudeleita ja jotain vihreää – meillä se joku on ollut useimmiten broccolinia. Ramenkeiton perinteinen lisä eli pehmeäksi keitetty kananmuna on vegaanille helposti vaihdettavissa kouralliseen paahdettuja maapähkinöitä.

Koska taloutemme koostuu tällä hetkellä kahdesta kiireisestä etätöitä tekevästä aikuisesta, teen muruseosta ja lientä maustavaa tahnaa yleensä aina kerralla neljän tai jopa kuuden annoksen verran, ne kun säilyvät jääkaapissa ongelmitta useampia vuorokausia. Kun muru ja tahna ovat jääkaapissa valmiina, keiton valmistaminen ei vie aikaa juuri nuudeleiden ja broccolinin keittämistä enempää: liemi kuumenemaan vaan samalla kun nuudelit kypsyvät, tahna sekoitetaan liemen sekaan ja kun nuudelit ovat kypsiä, annoskin on jo valmis koottavaksi!

tantanmen ramen

Tantanmen ramen olisi ihana viimeistellä ihan kunnon ramenmunalla – eri tavoin marinoidut pehmeäksi keitetyt kananmunat ovat nimittäin minusta ihania ja helppoja valmistaa nekin, kunhan aikaa vain on. Tämänhetkisessä elämäntilanteessa munien marinointi on kuitenkin ollut yksi työvaihe liikaa.

Todetuksi on tullut myös, että ei tämä keitto välttämättä kaipaa kananmunaa lainkaan, kourallinen paahdettuja maapähkinöitä viimeistelee keiton aivan yhtä hyvin ja tällöin tämä tantanmen ramen on myös vegaaneille sopiva. Jos olet itse sekasyöjä ja kokkaat vegaanista versiota, muistathan muuten varmistaa, ettei käyttämissäsi nuudeleissa ole kananmunaa! Jollet itse ole vegaani, sitä ei ehkä tule ajatelleeksi 🙂

Resepti pohjaa Marion’s Kitchen -sivuston ohjeeseen.

Helppo tantanmen ramen

Vegaaninen, kun korvaat kananmunan tarjoiluvaiheessa kourallisella paahdettuja maapähkinöitä

4:lle

400g vehnänuudeleita

200 g broccolinia / koosta riippuen 1-2 bok choytä

Mausteinen muruseos:

1 rkl kasviöljyä

3 valkosipulin kynttä

300g kasvisjauhista, esim. Hälsans Kök incredible mince, Pouttu Muu kasvisjauhis, Beyond Meat mince…

1-2 cm pätkä tuoretta inkivääriä

2 rkl doubanjiang-tahnaa / gochujang-tahnaa

1 rkl vaaleaa soijakastiketta

1 rkl miriniä / n. ½ tl sokeria

Liemi:
Liemipohja:

12 dl kasvislientä

6 dl kauramaitoa (tai jotain muuta makeuttamatonta kasvimaitoa)

Maustetahna:

reilu ½ dl seesamitahnaa tai maapähkinävoita (tai reilu ¼ dl kumpaakin)

2 rkl vaaleaa soijakastiketta

1 rkl kiinalaista mustaa Chinkiang-etikkaa / riisiviinietikkaa

1 rkl agavesiirappia tms.

kahden kevätsipulin vaalea osa

2 rkl chiliöljyä (tai 2 rkl öljyä + maun mukaan chilihiutaleita)

(n 1 tl sichuanpippuria ja/tai viismaustetta)

Viimeistelyyn:

2 pehmeäksi keitettyä kananmunaa / kourallinen paahdettuja maapähkinöitä

kahden kevätsipulin vihreä osa

Mausteinen muruseos:

Aloita tekemällä mausteinen kasvisjauhis-muruseos. Kuori ja raasta inkivääri sekä valkosipulin kynnet pieneen kulhoon. Kuumenna paistinpannulla öljy ja ruskista kasvisjauhis. Sekoita sitten mukaan valkosipuli- ja inkivääriraaste sekä doubanjiang- tai gochujang-tahna. Paistele sekoitellen muutama minuutti ja lisää pannulle vielä soijakastike sekä mirin tai sokeri. Sekoita, kunnes neste imeytyy muruseokseen, ota pannu liedeltä ja jätä muruseos odottelemaan liemen ja nuudeleiden valmistumista.

Liemi:

Sekoita seesamitahna ja/tai maapähkinävoi, soija, etikka, siirappi, chiliöljy sekä pieneksi silputtu kevätsipulin vaalea osa (säästä vihreät osat keiton viimeistelyyn). Mausta maustetahna halutessasi sichuanpippurilla ja/tai viismausteella. Kuumenna kasvisliemi ja kauramaito kattilassa kiehumispisteeseen. Sekoita mausteinen tahna liemeen ja pidä liemi lämpimänä kunnes nuudelit ovat valmiit.

Viimeistely:

Kuumenna isossa kattilassa reilusti vettä. Leikkaa isommat broccolinit pitkittäin halki / jos käytät bok choytä, halkaise pienet bok choyt kahtia, isommat neljänneksiin. Kun vesi kiehuu, keitä broccolineja / bok choyta vedessä muutama minuutti, tai kunnes se on nipin napin kypsää. Nosta vihannekset esim. reikäkauhalla pois vedestä ja heitä tilalle nuudelit (vettä ei todellakaan tarvitse mielestäni välissä vaihtaa). Kypsennä nuudelit pakkauksen ohjeen mukaan, valuta ja annostele neljään kulhoon. Jaa annoksille broccolinit/bok choy. Annostele liemi kulhoihin ja lisää annoksiin lopuksi mausteinen kasvisjauhismuru. Viimeistele tantanmen ramen -kulholliset paahdetuilla maapähkinöillä tai mikäli et tee vegaanista versiota, pehmeäksi keitetyn kananmunan puolikkailla.

vegaaninen ramen

Kotivarareseptit

Tantanmen ramen menee meillä kotivarareseptien kategoriaan, koska kaikki tykötarpeet ovat tuoreksia (kevätsipuli ja broccolini) lukuunottamatta huoneenlämmössä, jääkaapissa tai pakastimessa pitkään säilyviä. Broccolininkin voi vaihtaa pakasteparsakaaliin! Muita kotivarareseptejäni löydät kahdesta edellisestä jutustani: sitruunainen kikhernepata sekä sitä edeltävä kahdeksan kotivarareseptin listaus. Viime viikolla ehdoton hitti on kuitenkin ollut alle vartissa valmistuva kiinalainen muna-tomaattikeitto!

1 056 views

Kotivararesepti: sitruunainen kikhernepata

Kotivararesepti: sitruunainen kikhernepata
Sitruunainen kikherne-orzo-pata

Sitruunainen kikhernepata valmistuu pitkälti kotivaran turvin

Terveisiä kotoa!

Kotona on mukavaa! Introvertilta kotoilu sujuu luonnostaan, hengailen täällä muutenkin suurimman osan vapaa-ajastani. Totuttautuminen elämäni ensimmäisiin etätöihin ja etäopetuksen ammatillisiin haasteisiin on sen sijaan vähän toinen juttu… Puhun harvemmin päivätyöstäni täällä, mutta olen siis ammatiltani kuvataideopettaja. Taideopetuksen järjestäminen etänä on käytännössä tarkoittanut sitä, että olen miettinyt ja laatinut aamusta iltaan kaikille ikäryhmälleni ohjeita tehtäviin, joita voisi tehdä mahdollisimman monenlaisissa kotioloissa. Kouluun suunnittelemiani tehtäviä ei juuri voi tässä hommassa hyödyntää, kun lähtökohtana on pidettävä se, että ns. taidetarvikkeiden osalta käytettävissä on joillain mahdollisesti vain lyijykynä ja paperia.

Onneksi luovaa työtä voi tehdä varsin monin tavoin. Niinpä etätehtävien ideointi on ollut varsin inspiroivaa ja antoisaa, vaikka kiire on toki aikamoinen ollutkin. Ja olen tietysti hurjan kiitollinen siitä, että saan ja voin tehdä etätöitä! Toisaalta kun kaikki luova ajattelu uppoaa nyt työhön, on luova ajattelu elämän muilla osa-alueilla ollut aikamoisessa jumissa. Tai no, välillä myös ajattelu ihan ylipäätään 😀

kotivara resepti

Kotivarareseptit

Nyt kun kotoa olisi hyvä poistua vain pakon edessä, löytyy takataskustani onneksi monta reseptiä, jotka eivät juuri kaupassakäyntiä ja ajatteluakaan kaipaa: yksinkertaisia, muutamista raaka-aineista koostuvia viritelmiä, jotka toimivat vuosikymmenistä toiseen. Yksi rakkaimmista tällaisista resepteistäni – sitruunainen pinaatti-linssikeitto – juontaa juurensa opiskeluaikoihin, jolloin raha oli tiukassa … ja monesti myös aika. Keittoon tarvitsee minimissään vain vihreitä linssejä, valkosipulia, kasvislientä, pakastepinaattia ja sitruunamehua, ja lopputulos on yksinkertaisuudessaan ihanaa. Tämänpäiväinen resepti on makumaailmaltaan lähellä tuota linssikeittoa, kyseessä kun on orzolla rikastettu kikhernepata jonka pääasialliset mausteet ovat valkosipuli ja sitruuna.

Listasin muutaman muun pitkälti kuivakaapin turvin valmistuvan reseptini edelliseen juttuuni Wuhanin “kuumista ja kuivista” nuudeleista. Avainsanoina suurimmassa osassa näitä reseptejä taitaa olla papu tai linssi, sekä pasta ja nuudelit! Kuivakaapistani löytyy kaikkia näitä edellämainittuja runsain mitoin ja eri muodoissa ihan ympäri vuoden, enkä lainkaan ihmettele, että ne löytyvät myös Marttojen laatimalta kotivaralistalta. Papuja ja linssejä parempia kotivara-raaka-aineita ei minusta juuri ole! Kunhan kotoa löytyy lisäksi mausteita (vaikka vain ihan perus suola + pippuri), kasvislientä, laadukasta neitsytoliiviöljyä ja valkosipulia, molempia syö vaikka ihan sellaisenaan.

kotivara

kikherne pasta

Sitruunainen kikhernepata valmistuu pitkälti kotivaran turvin – olettaen että kotivarastasi löytyy samoja asioita kun minulta: kuivattuja tai säilöttyjä kikherneitä, valkosipulia, sipulia, porkkanoita, varsiselleriä, kasvisliemikuutioita, jonkinlaista pastaa sekä sitruunaa (joka voi toki olla myös sitruunamehutiivisteen tai suolaan säilötyn sitruunan muodossa).

Porkkanan ja sellerin voi jättää pois jos niitä ei kotoa löydy, mutta jos kauppaan olisi lähiaikoina joka tapauksessa pakollista asiaa, ota kauppalistalle porkkana, selleri ja sipuli ja pyöräytä niistä pakastimeen italialaisen keittiön salainen ase eli soffritto Kokit ja Potit -blogin tapaan. Siellä käyttövalmiiksi paistettu vihannesseos säilyy hyvin ja on loistava pohja monen monelle ruualle.

Vihreiden osalta kikhernepata on parhaimmillaan tuoreiden yrttien kera (lisään rosmariinia pataan keittovaiheessa ja lehtipersiljaa lautaselle), mutta kuivatut tai pakastetut yrtit toimivat toki myös. Ja jos kotoa löytyy jo kuivahtanut ruukkurosmariini, älä heitä sitä pois vaan valmista siitä rosmariinivettä kikherneiden keittämistä varten tämän ohjeeni tapaan!

kikherne

kikhernepata

Teen tätä pataa (tai ehkä tämä on enemmänkin varsin sakea keitto?) meidän kahden aikuisen taloudessa aina suoraan neljälle, tämä kun on erittäin hyvää myös lämmitettynä. Ehkä pitäiskin tehdä seuraavalla kerralla vaan suoraan tuplasatsi…

Sitruunainen kikhernepata

vegaaninen

4:lle

200 g kuivia kikherneitä* / n. 400 g kypsiä kikherneitä

2 rkl oliiviöljyä

1-2 sellerinvartta (koosta riippuen)

1-2 porkkanaa (koosta riippuen)

1 keskikokoinen sipuli

4-5 valkosipulin kynttä

1 oksa rosmariinia / 1 tl kuivaa rosmariinia

muutama laakerinlehti

1 sitruuna (tai lohko suolaan säilöttyä sitruunaa / 2-3 tl sitruunamehutiivistettä)

1 litra vettä

1 kasvisliemikuutio

100 g orzoa** (n. 1,2 dl) tai jotain muuta pienikokoista pastaa

maun mukaan suolaa ja vastarouhittua mustapippuria

Viimeistelyyn:

kunnon loraus neitsytoliiviöljyä

kourallinen lehtipersiljaa

vastarouhittua mustapippuria

sitruunalohkoja

* 100g kuivia kikherneitä = n. 1,2 dl

** orzo on ison riisinjyvän muotoista pastaa

Valmistelut:

Jos käytät kuivia kikherneitä, laita ne likoamaan runsaaseen veteen kuudeksi tunniksi. Huuhdo ja valuta liotetut kikherneet. Jos käytät säilykekikherneitä, valuta ja huuhdo myös ne. (Kikherneliemi eli aquafaba tosin kannattaa säästää, siitä pyöräytät vaikka vegaaniset marengit!)

Padan valmistus:

Kuutioi selleri, sipuli ja porkkana hyvin pieneksi kuutioksi. Silppua valkosipulinkynnet. Lorauta muutama ruokalusikallinen oliiviöljyä isoon kattilaan ja kuullota vihannesseosta välillä sekoitellen, kunnes sipuli muuttuu läpikuultavaksi. Lisää kattilaan valkosipuli ja jatka paistamista hetki. Kaada kattilaan sitten litra vettä sekä kikherneet. Heitä sekaan vielä oksa rosmariinia tai teelusikallinen kuivaa rosmariinia sekä muutama laakerinlehti. Kiehauta ja alenna lämpöä sitten sen verran, että vesi miedosti poreilee. Keitä kikherneitä, kunnes ne ovat täysin kypsiä. Lisää kattilaan vasta sitten liemikuutio ja sekoita, kunnes kuutio liukenee.

Poimi kattilasta pois rosmariinin oksa (ja halutessasi oksasta irronneet neulaset) sekä laakerinlehdet ja kauhaise kattilasta sitten desin-kahden verran kikherneitä ja keitinlientä sauvasekoittimen menevään kulhoon padan sakeuttamista varten. Soseuta sivuun otetut kikherneet liemineen tasaiseksi ja jätä odottamaan. Lisää kattilaan orzo (tai joku muu pieni pastamuoto) ja keitä, kunnes pasta on kypsää. Lisää kattilaan sitten takaisin soseutetut kikherneet sekä maun mukaan vastarouhittua mustapippuria.

Viimeistely:

Jos käytät tuoretta sitruunaa, pese se hyvin. Raasta kattilaan hieman sitruunankuorta ja purista sekaan sitruunan mehu. Jos käytät suolaan säilöttyä sitruunaa, poista lohkosta hedelmäliha ja huuhdo sitruunankuorta hetki juoksevan veden alla. Kuutioi säilötyn sitruunan kuori pieneksi ja lisää keittoon. Tiivistettyä sitruunanmehua ei sitten tarvitsekaan kuin tröötätä suoraan kattilaan oman maun mukaan – itse laittaisin muutaman teelusikallisen.

Sekoita hyvin ja tarkista maku – mikäli käytät suolaan säilöttyä sitruunaa, suolaa tuskin tarvitsee lisätä. Muussa tapauksessa suolaripaus voi tässä vaiheessa olla vielä tarpeen.

Tarjoile sitruunainen kikhernepata neitsytoliiviöljylorauksen, vastarouhitun mustapippurin, sitruunalohkon ja lehtipersiljan kera.

kikhernepata

Pysykäähän tekin kotosalla! Ja jos käy aika pitkäksi, kerro vaikka mikä on sun suosikki kuivakaapin/kotivaran turvin valmistuvista resepteistä 🙂

858 views