yhteistyö arkistot | Vaimomatskuu ruokablogi

Grillatut oliivit aka “aperoliivit”

by Juulia on July 19, 2018 10 Comments

Kaupallinen yhteistyö Asennemedia & Urtekram

Grillatut oliivit, mitä herkkua!

Grillatut oliivit

Oletteko koskaan grillanneet oliiveja? Suosittelen! Grillatut oliivit valmistuvat nopeasti, maistuvat todella ihanille suoraan grillistä mausteliemeen nostettuina ja vielä lämpiminä syötyinä. Ne imevät kuumina ja kevyesti murskattuina itseensä mitä tahansa makuja nopeasti ja maistuvat tietysti myös grilliltä – eli kesältä – aah sanon minä.

Grillatut oliivit ovat täydellistä naposteltavaa aterian alkuun kylmän aperitiivin kanssa, mutta sopivat hyvin myös lisukkeeksi muille grilliruuille, kuten vaikkapa välimerelliseen tyylin grillatun kalan tai halloumivartaiden kanssa. Omasta mielestäni näitä kannattaa tehdä suorilta käsin isompi satsi ja grillata sekaan myös sattumiksi manteleita, niin on kivaa naposteltavaa käsillä vielä seuraavanakin päivänä.

Aperoliivit!

Grillatut oliivit voi maustaa monin tavoin: yrteillä, chilillä, sitruksilla… ihan millä tykkää. Oma maustamisideani ottaa mallia klassikkojuomasta Venetian Spritzistä, joka perinteisesti tarjotaan oliivin ja appelsiinisiivun kera ja nautitaan erilaisten pienten suolapalojen kanssa. Kun maustaa oliivit appelsiinilla, lorauksella katkeroa sekä laadukasta extra virgin oliiviöljyä, on käsissä minusta mitä oivallisimman aperitiivin ainekset! Makuyhdistelmän viimeistelee muutama oksa aromaattista rosmariinia ja jos kaipaan oliiveihini vielä ripauksen ekstratwistiä, ripottelen sekaan hitusen raakalakritsijauhetta tuomaan sen “mitä ihmettä tässä on?” efektin. Kuulostaa hullulta, mutta yhdistelmä toimii.

Keksittiin ystäväni Eeviksen kanssa näille kesäisille oliiveille muuten tosi nokkela nimikin: “aperoliivit” 😀

Luomua kiitos!

Näin yksinkertaisessa reseptissä raaka-aineiden laatu nousee tärkeään rooliin. Grillattaviksi oliiveiksi valitsen itse mieluiten isoja, vihreitä ja kivellisiä oliiveja, jotka kevyesti litistän ja murskaan veitsen lappeella ennen grillaamista. Appelsiinin tahdon ehdottomasti luomulaatuisena, sillä siitä käytetään myös kuori. Oliiviöljyksi valitsen mieluusti yrttimäisen ja hedelmäisen laadukkaan neitsytoliiviöljyn – luomua sekin, kuten muutkin mausteet.

Pitkäaikaisen yhteistyökumppanini Urtekramin uutuus, Urtekram Estate Extra Virgin Olive Oil sopiikin reseptiini mitä parhaiten! Tämä oliiviöljy on puristettu alle 27 °C:n lämpötilassa Koroneiki-oliiveista ja siinä on niin hedelmäistä raikkautta kuin kevyttä pippurisuuttakin sekä kauniin vihreä väri. Urtekram Estate Extra Virgin Olive Oil on peräisin luomulaatuiselta perhetilalta Kreetalta ja öljyllä on suojattu maantieteellinen merkintä. Urtekram on myös valintani mausteiden suhteen, onhan Urtekramin koko valikoima luomua. Kaikki edelliset Urtekram -yhteistyöpostaukseni löytyvät muuten täältä!

Grillattuihin oliiveihin voi halutessaan tuoda myös lisämakua maustetuilla oliiviöljyillä. Urtekramin uudet maustetut luomuoliiviöljyt ovatkin olleet minulla rotaatiossa näitä oliiveja valmistaessani. Urtekram Extra Virgin Olive Oil Chili & Urterkam Extra Virgin Olive Oil Lemon sopivat kumpikin reseptiin mitä parhaiten, riippuen ihan siitä tekeekö mieli enemmän sitrusta vai potkua – vai vähän molempia!

Käytän edellämainittuja oliiviöljyjä mieluiten oliivien mausteliemessä, joissa niiden maku pääsee parhaiten oikeuksiinsa. Grillaamiseen taas soveltuu Urtekram Extra Virgin Olive Oil, joka soveltuu myös paistamiseen. (Lue savuamispisteasioista ja erilaisten rasvojen soveltuvuudesta korkeisiin paistolämpötiloihin lisää esim. täältä.) Toki oleellista on tämänkin oliiviöljyn kanssa grillaillessa, ettei grilli ole liian kuuma ja ettei oliiveja lykkää grillin polttavimpaan kohtaan.

Grillatut oliivit & mantelit

vegaaninen, gluteeniton

n. 400 g isoja vihreitä kivellisiä oliiveja (esim. Halkidiki- tai Amfissa-lajiketta)

(n. 200 g kuorittuja manteleita)

3-4 rkl paistamiseen soveltuvaa kasviöljyä

1 luomuappelsiini

muutama oksa tuoretta rosmariinia

n. 4 rkl Urtekram Estate Extra Virgin Oliiviöljyä / Urtekram Luomu Oliiviöljyä Chilillä tai Sitruunalla

Sekä halutessasi:

n. 3 rkl katkeroa, kuten Aperolia tai Camparia (ja/tai n. ½ tl Urtekram Luomu Lakritsijuurijauhetta)

Esivalmistelut:

Valuta oliivit huolella liemestään. Litistä oliiveja kevyesti veitsen lappeella, niin, että niiden pinta hieman rikkoutuu. Oliivit voi myös laittaa kahden leikkuulaudan väliin ja litistää kerralla koko satsi! Näin oliiveissa on enemmän kosketuspintaa grilliin ja ne imevät itseensä makua myöhemmin enemmän. Laita litistetyt oliivit kulhoon ja valuta oliiveilla muutama ruokalusikallinen korkean savuamispisteen omaavaa oliiviöljyä. Ravistele oliiveja, jotta öljy jakaantuu oliiveihin tasaisesti. Tee vielä toisessa kulhossa samoin manteleille, mikäli käytät niitä.

Pese appelsiini hyvin ja kuivaa se. Raasta kuorta isolla raastinterällä muutaman ruokalusikallisen verran tai veistele juliennerautaa käyttäen kuoresta ohuita suikaleita. Pyri kuorimaan vain aromaattista oranssia ulointa kuorta, kuoren sisempi valkoinen osa on melko kitkerää.

Laita appelsiininkuori, maustamaton tai maustettu oliiviöljy, muutama rosmariininoksa sekä katkero ja/tai lakritsijuurijauhe kannelliseen lasipurkkiin. Puolita sitten appelsiini kahtia ja ota oliivit, mantelit, mausteliemipurkki sekä puolitettu appelsiini mukaan grillille.

Grillin äärellä:

Grillaa oliiveja miedolla lämmöllä grillitasolla muutaman kerran käännellen, kunnes niissä on siellä täällä grillijäljet. Voit käyttää tarvittaessa myös grillausalustaa tai laittaa grilliin vaikka valurautapannun, jos grillissäsi on vain ritilä. Grillaa myös appelsiininpuolikkaita hetken leikkuupinta alaspäin, kunnes niiden pinta saa hieman väriä. Purista kuumista appelsiineista sitten n. 3 rkl mehua mausteliemipurkkiin. Ravistele purkin sisältö sekaisin huolella.

Kun oliivit ovat makuusi sopivan grillaantuneet, nostele ne takaisin kulhoonsa ja kaada sekaisin ravisteltu mausteliemi niiden päälle. Grillaa sitten vielä manteleit, mikäli käytät niitä. Ne eivät tarvitse grillissä kuin hetken, jotta nekin saavat hieman väriä. Kun mantelit ovat valmiit, nostele ne oliivikulhoon ja sekoita kaikki hyvin.

Tarjoile grillatut oliivit mieluiten heti, ne ovat ainakin minusta parhaimmillaan lämpiminä!

Mikäli grillattuja oliiveja jää yli, laita ne sopivan kokoiseen kannelliseen purkkiin ja säilytä jääkaapissa max. 4-5 päivää. Nosta oliivit huoneenlämpöön muutama tunti ennen tarjoamista ja ravistele sisältö huolellisesti sekaisin ennen tarjoiluastiaan kumoamista. Grillatut oliivit ja mantelit maistuvat ihanille kylminä, imettyään itseensä rauhassa makua mausteliemestä. Ne voi toki halutessaan myös uudelleenlämmittää liemineen ennen tarjoamista esim. paistinpannussa.

Ps. Tässä vielä muutamia vaihtoehtoisia maustamisideoita grillatuille oliiveille: 2-3 rkl haluaamaasi oliiviöljyä + n. 1 rkl Urtekram Luomu Italialainen maustetta / Urtekram Chilihiutaleita /murskattuja Urtekram Fenkolinsiemeniä.

Kuvassa valurautapannuoliivit – tämä resepti onnistuu siis hyvin myös grillikauden ulkopuolella. Lukijani vinkkasi myös tehneensä aperoliiveja VOHVELIRAUDALLA. Nerokasta!

Cocktailpiirakka japanilaisittain aka sushi-riisipiirakat

by Juulia on April 29, 2018 10 Comments

Kaupallinen yhteistyö Asennemedia ja Moilas Leipomo

Pyhäinhäväistys … vai harmitonta hassuttelua?

Cocktailpiirakka + sushi = sushi-riisipiirakka!

Joskus on hauskaa vähän leikkiä ruualla. Hyvän maun rajoissa tietysti, sillä kukapa hauskaa mutta pahanmakuista ruokaa söisi? Nyt täällä on leikitty yhdistämällä supisuomalainen riisipiirakka pallon toiselta puolelta kotoisin olevaan perinneruokaan, sushiin. Jonkun mielestä näiden kahden varsin perinteikkään ruuan yhdistelmä on ehkä suorastaan pyhäinhäväistys kahta ruokakulttuuria kohtaan. Toisen (tai ainakin minun) mielestä kyseessä taas on harmiton ja leikkisä fuusioruokaviritelmä, jota syödessä on vaikea olla totinen 😀

Olit sitten kumpaa mieltä tahansa – tai jotain sieltä väliltä – uskallan kuitenkin melkein vannoa, että lopputulos maistuu kaikille karjisten ja sushin ystäville. Tarvitaan vain hieman avarakatseista leikkimielisyyttä, niin huomaa että tämä kombinaatiohan on itseasiassa suorastaan looginen!

Kiitos Finnjävel!

Idean tälle kombolle sain itseasiassa huippuravintola Finnjäveliltä. Ravintolan kohutuin annos, dekonstruoitu karjalanpiirakka, tarjottiin siellä nimittäin saken kera. Tämä kiinnostava nyökkäys Japanin suuntaan oli minusta varsin viehättävä, vaikken kyseistä annosta itse koskaan ehtinyt maistamaankaan (onneksi voin makumatkailla jo suljettuun ravintolaan esim. Kaikki äitini reseptit -blogin avulla). Riisi ja kala luontuvat yhteen niin suomalaisittain (esim. kylmäsavulohiruusuke munavoilla sivellyn karjalanpiirakan päällä tai voitaikinaan tehty lohi-riisipiirakka) kuin tietysti japanilaisittainkin (esimerkkien määrä loputon), joten miksei myös suomalais-japanilaisittain?

Kytkös karjalanpiirakan ja sushin välillä on jäänyt kytemään mieleeni siinä määrin, että kun sain toimeksiannon kirjoitella tänne blogiin juttua Moilas Leipomon karjalanpiirakoista, oli idea hetkessä selvä: nytpä tehdään sushi-riisipiirakoita! Sushi-poloinen on omittu maailmalle tässä vaiheessa jo niin antaumuksella, että siitä on olemassa vaikka minkälaisia cross kitchen -versioita (joista osaa ei kyllä saisi sushiksi edes kutsua ilman jonkinlaista varsin ankaraa rangaistusta). Miksipä ei siis lisättäisi “sushien” listaan tällaista perinnesuomalaistakin viritystä?

Sushi-riisipiirakka ei minusta voi olla ison riisipiirakan kokoinen, joten sushin tapaan suupalaksi luontui parhaiten Moilas Leipomon Rukiinen Cocktailpiirakka. Sitä löytyy niin kypsäpakasteena kuin paistovalmiinakin versiona 30 kpl pakkauksissa, joten yhdestä paketista riittää suupalaa kahden ihmisen taloudessa varsin pitkäksi aikaa. Sanoisin kuitenkin, että cocktailpiirakka on parhaimmillaan vierasvarana! Varsinkin tuo kypsäpakaste valmistuu nimittäin sellaisessa hujauksessa, että piirakka tykötarpeineen on tarvittaessa pöydässä, ennen kuin vieraat ehtivät edes istua pöytään.

Moilas Leipomon Rukiinen Cocktailpiirakka on leivottu 80% ruista sekä laktoositonta voita sisältävään taikinaan. Myös täyte on valmistettu voihin, joten piirakassa on kunnolla makua. Itse lämmitän piirakat mieluiten 250 asteisessa uunissa niin, että kuoreen tulee kunnolla rapeutta. Jos haluan oikein hemmotella itseäni, kastan piirakat heti uunin jälkeen vielä voimaitoon!

Koska nyt ei pyritä autenttisuuteen niin sushin kuin karjalanpiirakan päällistenkään suhteen, voi sushi-riisipiirakat mielestäni täyttää pitkälti juuri niillä täytteillä, mitä lemppari makirullaansakin laittaisi. Omia ikisuosikkejani ovat mm. lohi, avocado, mäti sekä japanilainen rullattu munakas, tamagoyaki. Rakastan kuitenkin myös sushia, jossa on katkarapua, kampasimpukkaa, kurkkua, pikkelöityä retikkaa, eri tavoin maustettua majoneesia, tai mehevää grillattua ankeriasta. Ihan kaikkia edellämainituista täytteistä en sushiin kuitenkaan yleensä kotona laita, raaka-aineiden saatavuuden haasteiden takia. Niinpä pitäydyn nyt kotona helposti toteutettavissa täytteissä.

Cocktaipiirakka japanilaisittain × 3, olkaa hyvät:

1. Soijalla ja wasabilla maustettua majoneesia, riisiviinietikassa pyöriteltyä avocadoa, merileväkaviaaria. Piirakan viimeistelee vaikka vappupöytään iki-ihana salaattiorvokki!

2. Soijalla ja wasabilla maustettua majoneesia, avocadoa, lohta, norilevää.

3. Soijalla maustettua majoneesia, norilevällä maustettua tamagoyakia, ito togarashia ja mustia seesaminsiemeniä.

Nämä cocktailpiirakat valmistuvat tarvittaessa hyvinkin nopeasti, jos tuoreen lohen vaihtaa skandinaavisempaan kylmäsavuloheen tai jopa graaviloheen. Ainakin itselläni on nimittäin sushiin sopivien lohenpalojen leikkaaminen sen verran hakusessa, että sain kalan leikkaamiseen uppoamaan nolostuttavan pitkän tuokion … eikä lopputulos silti ole kovin vakuuttava 😀 Onneksi minulla ei kuitenkaan ole sushikokin paikka hakusessa, vaan nopea ja hauska cocktailpala. Treenaan ne mun kalanleikkuutaidot kuntoon sitten joskus toiste!

Cocktailpiirakka japanilaisittain × 3

6:lle cocktailpalaksi

18 kpl Moilas Leipomon Rukiinen Cocktailpiirakka

Soijamajoneesi:

n. ¾-1 dl (vegaanista) majoneesia

n. 1 rkl soijakastiketta

(¼ tl wasabia)

Täytteet:

1 kypsä avocado + n. 1 rkl riisiviinietikkaa

n. 100 g hyvin tuoretta ruodotonta lohen selkäfileetä (* + n. ½ tl suolaa (voit käyttää halutessasi myös kylmäsavu- tai graavilohta)

3 kananmunan tamagoyaki

n. 6 rkl merileväkaviaaria (tai kalan mätiä)

Tarjoiluun:

1 arkki norilevää

syötäviä kukkia, seesaminsiemeniä, ruohosipulia, furikakea, tms…

*) Itse ostan sushikalan yleensä isona nahallisena ja ruodottomana palana, josta mahapuoli ja muut rääppeet käytetään esim. chirashizushiin, ochazukeen tai vaikka ihan perus kalasoppaan, ja siistitty selkäpala sushiin.

Mausta ensin majoneesi. Mikäli käytät wasabia, liuota se ensin soijakastikkeeseen ja sekoita sitten vasta majoneesiin, muuten sitä on vaikea saada leviämään tasaisesti seokseen. Itse käytin sekä wasabilla että soijalla maustettua majoneesia lohi- ja merileväkaviaaripiirakoihin, japanilaisella munakkaalla täytetyn cocktailpiirakan voitelin pelkällä soija-majoneesilla. (Meillä on muuten siirrytty kotona tyystin vegaanimajoneesin piiriin, se kun maistuu sitten varmuudella aina kaikille ja on omastakin mielestä herkullista).

Paista tamagoyaki (ohje tälle rullatulle japanilaiselle munakkaalle löytyy blogiarkistoistani lohella täytettynä versiona – tee munakas kuitenkin tähän käyttötarkoitukseen ilman kalaa). Viipaloi munakkaasta sen hieman jäähdyttyä kuusi vajaan sentin paksuista palaa. Suolaa lohen pinta kevyesti ja jätä kala maustumaan noin kymmeneksi minuutiksi. Viipaloi lohi sitten ohuelti (esim. tämän ohjevideon mukaan) noin 2 mm paksuisiksi siivuiksi. Kuori ja viipaloi myös avocado (tarvitset 12 viipaletta). Valuta avocadoviipaleille riisiviinietikkaa, jotta ne eivät tummu.

Lohen suolaantuessa lämmitä cocktailpiirakat uunissa paketin ohjeen mukaan ja anna piirakoiden jäähtyä huoneenlämpöisiksi. Sivele jäähtyneet piirakat maustetulla majoneesilla.

Täyte 1: merileväkaviaaria & avocadoa

Lado kuudelle wasabi-soijamajoneesilla sivellylle cocktailpiirakalle siivu avocadoa sekä lusikallinen merileväkaviaaria. Koristele cocktailpiirakka esim. syötävällä kukalla tai ruohosipulisilpulla.

Täyte 2: lohta & avocadoa

Lado kuudelle wasabi-soijamajoneesilla sivellylle cocktailpiirakalle siivu avocadoa sekä viipale lohta. Vyötä cocktailpiirakka noin sentin levyisellä norileväsuikaleella niin, että saumakohta jää piirakan alle. Norileväsuikaleen saa pysymään kiltisti paikoillaan, kun ankkuroi sen piirakan pohjaan sipaisulla majoneesia.

Täyte 3: tamagoyaki

Lado kuudelle soijalla maustetulla majoneesilla sivellylle cocktailpiirakalle siivu norilevällä maustettua rullattua munakasta, tamagoyakia. Ripottele pinnalle mustia seesaminsiemeniä, silputtua ruohosipulia tai vaikka furikakea. Minulla näiden piirakoiden päällä oli koristeellista ito togarashia, eli kuivattuja chilirihmoja, joita ostin kotiin tuliaiseksi vuoden takaiselta japaninreissultani.

Tadaa! Cocktailpiirakka poikineen valmiina nautittavaksi!

Ehkä paras reaktio tälle fuusioviritykselleni oli Juuson hämmentyneen huvittunut räkänauru, kun vein luomukseni hänen eteensä ensimmäistä kertaa. Se nauru ei loppunut ihan hetkeen … mutta hyvin se cocktailpiirakka joka tapauksessa hänelle maistui 😉

Tarjosin piirakoita myös luottotestitiimilleni eli siskolleni Nupulle sekä ystävälleni Eevikselle, jotka söivät piirakat hyvällä halulla eivät ainakaan nauraneet tuotoksilleni päin naamaa… Vastaanotosta rohkaistuneena tässä sitä nyt sitten painetaan kohta julkaisunappia.

Nyt mietin, josko tässä olisi myös tämän vapun tarjoilukontribuutioni, vappupöytään kun sopii minusta hassuttelu mitä parhaiten!

Mitäs mieltä te olette? Meneekö liian pitkälle? Vai ehkä ei tarpeeksi pitkälle? Onko karjalanpiirakka pyhä? Entäs sushi? Saako ruualla leikkiä? Olen utelias kuulemaan ajatuksianne. Oma mielipiteeni edellisiin kysymyksiin ehkä tuolta tekstin seasta jo välittyykin 😉

Ps. edellisvuosien vappuruokaideoitani löytyy mm. tästä, tästä, sekä tästä jutusta. Ja onpa sitä joskus väännetty pekonihillolla täytettyjä vappumunkkejakin!

Vegaaninen shepherd’s pie sienillä, portterilla ja juureksilla

by Juulia on February 5, 2018 12 Comments

Kaupallinen yhteistyö Asennemedia & Kasvimaani

Yksi ihanimmista talviruuista on minusta shepherd’s pie (paimenen piiras) – uuniruoka, jossa pehmoisen perunamuussipinnan alla piilottelee mehevää muhennosta. Perinteisessä versiossa muhennokseen käytettään lammasta, mutta itse teen tästä ruuasta todella usein kasvisversion (ennenvanhaan soijarouhekastikkeella, nykyään nyhtiksellä/härkiksellä). Tällä kertaa halusin kuitenkin tehdä tästä ruuasta täysin vegaanisen ja vaihtaa vanhat tutut kasviproteiinitkin sieniin. Myös muussikerros sai normaalia enemmän väriä, minulla kun sattuu olemaan kotona hirmuinen keko juureksia, joita ujutan vähän kaikkeen!

Kotiovelleni kannettiin nimittäin männäviikolla kilotolkulla kotimaisia juureksia ja sipulia, appelsiineja, sitruunaa, fenkolia, lehtikaalia sekä inkivääriä. Moinen kauppakassia keventävä paketti on Apetitin uusi digipalvelu nimeltään Kasvimaani. Palvelu lanseerattiin viime keväänä ja sen kautta tilattuja kasvisbokseja on toimitettu kuluttajille kautta Suomen syksystä asti. Itselläni oli testissä Kokeilijan kasvisboksi eli kertatilaus, mutta palvelusta löytyy toki myös hieman kertatilausta edullisempi kestotilaus.

Kasvisbokseihin pakataan aina 5-7 kiloa Apetitin vastuuviljelijöiden satokauden tuotteita – jotka näin talvisaikaan ovat luonnollisesti lähinnä juureksia ja sipulia – sekä sesongin tuontihedelmiä ja -vihanneksia. Kasvimaani pyrkii tutustuttamaan kuluttajia kasvisboksin sisällöllä uusiin kasvis- ja hedelmälajikkeisiin, joten jokaisessa boksissa onkin aina vähintään viittä eri tuotetta sekä pieni reseptivihkonen opastamassa kulloistenkin tuotteiden käyttöön.

Itselläni ei vihkosen resepteille niin suurta tarvetta ole, kun kokkaan pääsääntöisesti omasta päästäni. Uteliaana tutkin toki reseptivihkonkin läpi ja totesin ohjeiden olevan sekä ajan hermoilla, että ihanan helpostilähestyttäviä ja selkeitä. Mukana oli ohjeet mm. juuressellerisipseille, vihershotille sekä lehtikaalicarbonaralle 🙂

Mikä kasvisboxissa minulle on parasta, on saada osa kauppalistasta kotiin kuljetettuna! Hoidan meidän taloudessa pääsääntöisesti ruokahuollon kokkailuineen ja kauppareissuineen, eikä vaappuminen kotiin kilokaupalla juureksia sisältävien kauppakassien kanssa tosiaankaan houkuta pitkän työpäivän jälkeen. Niinpä vaikka rakastankin juureksia, ostan niitä kotiin yleensä vain pieniä määriä täsmätarpeeseen. Kokonaista juuriselleriä ei kotonamme olekaan siksi nähty aikoihin! Kun lähetys saapui kotiovellemme, kaivelin Kasvimaani -boxia suorastaan haltioituneena miettien samalla kuumeisesti, mitä kaikkea sen sisällöstä kokkaisin. Melkein kuin olisi saanut ikioman Masterchef mysteerilaatikon kotiin!

Osasta testipakettini fenkolia, lehtikaalia ja appelsiinia tein salaattia hieman soveltaen tätä reseptiä. Appelsiinia upposi myös sitruunan, porkkanan ja inkiväärin kera porkkanapommiksi nimeämääni lempimehuuni. Sekä appelsiinia että fenkolia riitti vielä myös yhden hengen pastalounaaksi sekä sahrami-fenkolirisottoon (se oli kuulkaa hyvän kokoinen se boxin fenkoli!)

Mitä tulee juureksiin, niistä tehtiin ensin tämänpäiväinen reseptini eli vegaanin shepherd’s pie juuresmuussilla. Jäljelle jääneistä juureksista syntyi nostalginen sulatejuustolla ja kermalla mehevöitetty juureskiusaus, josta syötiin useampikin päivä.

Tulevia kasvisboxeja pakataan erilaisten teemojen mukaan, joten luvassa on mm. espanjalaisia herkkuja tapasresepteineen, pääsiäisboxi sekä laatikollinen kaikkea keltaista. Kulloisenkin boxin sisällön voi kurkata etukäteen Kasvimaani -sivuilta tai Facebookista – mutta itse kyllä pidän boksini sisällön mieluummin yllätyksenä ja leikin kilpailevani Masterchefissä 😀

Jutun lopusta löytyy muuten teille lukijoille alekoodi, mikäli innostutte testaamaan Kasvimaani -palvelua! Seuraavassa boxissa on täytteenä porkkanaa, palsternakkaa, lanttua, lehtikaalia, fenkolia, sweetieitä, veriappelsiineja ja limeä = NAM!

Vegaanin shepherd’s pie sienillä, portterilla ja juureksilla

vegaaninen

Portteri-sienimuhennos:

3 isoa keltasipulia

2 rkl vegaanista margariinia

1 rkl vaahterasiirappia

500 g herkkusieniä, portobelloja ja/tai siitakkeita

200 g juuriselleriä

1-2 rkl oliiviöljyä

3-4 valkosipulin kynttä

1 tl timjamia

1½ rkl vehnäjauhoja

2½ dl vegaanista portteria (tai stouttia) – hyvä lista vegaanisista oluista löytyy esim. täältä

1 dl juuresten keitinvettä

suolaa, pippuria

Juuresmuussi:

200 g juuriselleriä

150 g palsternakkaa (1 keskikokoinen)

150 g porkkanaa (2 keskikokoista)

300 g jauhoista perunaa (1 iso)

50 g lehtikaalia

50 g vegaanista margariinia

suolaa, pippuria

Lisäksi: vegaanista margariinia, persiljaa

Portteri-sienimuhennos:

Viipaloi sipuli ohuelti. Kuullota sipulia margariinissa suolaripauksen kanssa, kunnes sipuli pehemenee ja muuttuu läpikuultavaksi. Jatka paistamista liedellä, joka on miedolla lämmöllä (induktiolieden 0-9 asteikolla 4) välillä sekoitelleen, kunnes sipuli alkaa muuttumaan kullanruskeaksi ja karamellisoituneeksi (n. 30-40 minuuttia).

Sipulin karamellisoituessa pilko herkkusienet (pienet voi puolittaa, isommat jakaa neljänneksiin). Kuori ja kuutioi juuriselleri noin 1 x 1 cm kuutioiksi. Ruskista sieniä ja juurisellerikuutioita margariinissa erä kerrallaan, kunnes kaikki on ruskistettu. Laita myös juuresmuussi kypsymään (ohje juuresmuussille alla).

Lisää karamellisoitujen sipuleiden sekaan viipaloitu valkosipuli, timjami sekä jauhot, sekoita huolella. Lisää sekaan sienet ja juuriselleri, olut sekä desin verran juuresmuussista yli jäävää keitinvettä. Sekoita hyvin ja anna muhennoksen poreilla miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia, kunnes liemi on paksuuntunut ja maut tasaantuneet. Mausta muhennos suolalla ja pippurilla.

Juuresmuussi:

Kuori ja kuutioi juurekset. Keitä niitä suolalla maustetussa vedessä, kunnes haarukka uppoaa helposti niin porkkanaan kuin juuriselleriinkin. Poista lehtikaalista ruoti, silppua se ja lisää se kattilaan. Jatka keittämistä vielä muutama minuutti. Kaada keitinvesi sitten kattilasta talteen toiseen kulhoon. Muussaa juureskuutiot perunanuijalla (muussiin saa jäädä karkeampia sattumia) ja lisää sekaan n. 1 dl keitinvettä. Mausta muussi kasvimargariinilla, suolalla ja pippurilla.

Annosten kokoaminen ja viimeistely:

Laita uunin grillivastukset päälle tai lämmitä uuni ylälämmöllä 225 asteeseen. Annostele sienimuhennos syvään uunivuokaan tai 4 annosvuuan pohjalle. Lusikoi päälle juuresmuussi. Laita juuresmuussin pinnalle muutama nokare kasvimargariinia. Gratinoi vuokia uunin ylätasolla n. 10 minuuttia, tai kunnes juuresmuussi saa pinnalleen hieman väriä. Tarjoile vegaanin shepherd’s pie persiljasilpun kera.

Ps. Vegaanin shepherd’s pie on helppo valmistaa uunivuokiin odottamaan ruokailua vaikka jo edellispäivänä ja gratinoida uunissa juuri ennen tarjoilua – annoskokoiset pikkuvuuat lämpiävät läpikotaisin ihan pelkän gratinoinninkin aikana. Jos olet rakentanut ruuan yhteen isoon uunivuokaan, nosta vuoka uuniin lämpenemään samalla kun laitat uunin päälle. Näin ruoka lämpenee kunnolla sisältä asti.

Koodilla VAIMOMATSKUU18 saa Kestotilaajan Kasvisboxin hintaan 14,90 € + toimituskulut 4,90 € (normaalihinta 18,50€ + toimituskulut 4,90€). Alekoodi on voimassa 14.2. saakka ja alennus säilyy kestotilauksissa huhtikuun loppuun saakka.

Karpaloinen tonkatsu & veriappelsiini-coleslaw

by Juulia on January 19, 2017 9 Comments

Kaupallisessa yhteistyössä Asennemedia ja Earth Control

Kaikenlaiset kuivatut hedelmät ja marjat ovat olleet lapsesta asti herkkuani – meidän kotona kun ei karkkia niin syöty, kuivattuja aprikooseja, luumuja ja rusinoita sen sijaan senkin edestä. Napsin niitä edelleen usein välipalaksi niin töissä kuin kotonakin, mutta erityisesti rakastan laittaa niitä erilaisiin ruokiin. Viime aikoina kuivattu karpalo on tosin korvannut lapsuudesta tutut kuivahedelmät, aprikoosit, rusinat, luumut ja viikunat tihenevällä tahdilla.

Kuivatut karpalot toimivat loistavasti kaikenlaisissa ruuissa, joihin haluaa tuoda hieman makeutta käyttämättä kuitenkaan sokeria. Ne ovat luonteva kaveri esimerkiksi paistetulle possulle tai lohelle, mutta tasapainottavat myös mukavasti erilaisten hapokkaiden ruokien kokonaisuutta. Eniten käytän niitä erilaisissa salaateissa; karpalot ja lehti- tai ruusukaali esimerkiksi sopivat yhteen mielestäni hienosti. Makeisiin leivonnaisiin kuten brownieihin ne kuuluvat itsestäänselvästi, mutta ihania ne ovat myös aamupuuron päällisenä – kokeilkaapas vaikka kaurapuuroa lusikallisella maapähkinävoita ja kourallisella kuivattuja karpaloita … aijai!

Taannoisesta Japanin matkastani inspiroituneena tein kuivatuista karpaloista tällä kertaa kirpeän ja suolaisenmakean kastikkeen, mutten malttanut olla lisäämättä karpaloita myös kaalisalaattiin. Japanissa syödään todella paljon raakaa ohueksi suikaloitua kaalia, jota tarjoillaan yleensä erityisesti friteerattujen ruokien kaverina.

Mieleeni on jäänyt erityisesti reissullamme syömäni pankolla leivitetty possunleike, tonkatsu, joka tarjoillaan varsinaisen kaalivuoren kanssa. Annos maustetaan suolaisenmakealla ja paksulla tonkatsukastikkeella sekä itse pöydässä hienonnettavilla seesaminsiemenillä. Raikkaan kaalin, intensiivisen kastikkeen ja suussasulavan rapean possun yhdistelmä oli niin herkullinen, että sitä on tietysti yritettävä kokata myös kotikeittiössä!

Käyttämäni karpalot ovat Earth Controlilta, jonka kanssa teen tänä vuonna muutamankin yhteistyön. Earth Controlin hyllyn kautta menen monesti töihin – valikoimasta kun löytyy todella monenlaisia herkullisia valmiita pähkinä/hedelmä/marja/siemensekoituksia, jotka ovat juurikin täydellisiä tilanteenpelastajia kiireisinä työpäivinä.

Pussillinen pähkinöitä ja/tai kuivattuja marjoja ja hedelmiä työpöydän reunalla jeesaa päivinä, jolloin ei ehdi edes vessaan, saatikka lounaalle – ja sellaiset päiväthän tupsahtavat eteen välillä ihan yllättäen, mokomat. Niihin on hyvä siis varauta jo ennalta. Jos ihan totta puhutaan, nappaan välillä evääksi myös Earth Controlin sipsejä … koska joskus se nälkäkiukku vaan taittuu parhaiten niillä 😀

Tonkatsu tehdään perinteisesti aina uppopaistamalla, mutta itse oikaisin tällä kertaa hieman paistamalla kaupan nuijimat mutta sentään itse leivitetyt porsaanleikkeet paistinpannulla. Olishan niitä valmiiksi leivitettyjäkin leikkeitä toki tarjolla, joiden avulla se vasta nopeaa onkin – tosin jos ostan kaupasta “wieninleikkeen”, en ehkä enää kehtaa väittää ruokaa tonkatsuksi 😀

(Mikäli et muuten ole possun ystävä, kokeile korvata se vaikka samalla tavalla paneroidulla kanalla – miksei myös suorastaan nugeteilla – tai tofulla.)

Perinteinen tonkatsukastike sisältää mm. tomaatteja, luumuja, omenia, sipuleita, selleriä, soijaa, viinietikkaa ja sokeria. Sitä voi ostaa aasialaisista ruokakaupoista valmiina, tai tietysti tehdä myös itse. Kastikkeen ominaispiirteitä ovat suolaisenmakea happamuus ja paksu koostumus. Minä tein tällä kertaa happamanmakean kastikkeen tonkatsukastikkeen henkeen mm. karpaloista, veriappelsiineista, soijasta ja inkivääristä. Lopputulos on niin herkullista, että sitä tekee mieli lusikoida suoraan kulhosta!

Karpaloinen pannutonkatsu & veriappelsiini coleslaw 2:lle

Karpaloiseen tonkatsu -kastikkeeseen:

n. ¼ dl omenaviinietikkaa tai riisiviinietikkaa

n. ½ dl veriappelsiinimehua (tai appelsiini-, satsuma-, verigreippimehua)

½-¾ dl Earth Control kuivattuja karpaloita (mitä enemmän karpaloa, sen makeampi kastike)

n. 1 tl raastettua inkivääriä

2-3 tl soijaa

n. ½ dl oliiviöljyä

1 pieni valkosipulin kynsi

(ripaus chilihiutaleita)

Veriappelsiini-kaalisalaattiin:

n. 250 g valko- ja/tai punakaalia

2-3 kevätsipulia

2 veriappelsiinin kalvoton hedelmäliha (säästä mehu kastikkeeseen)

n. 1 dl Earth Control kuivattuja karpaloita

ripaus suolaa

Tonkatsuun:

2 possunleikettä (noin puolen sentin paksuiseksi nuijittua possun ulkofilettä aka porsaan lehtipihviä)

n. 1 dl panko-korppujauhoja

1 kananmuna

n. 1 dl vehnäjauhoja

ripaus suolaa

n. 2 dl kasviöljyä (riippuen paistinpannusi koosta)

Lisäksi:

2-3 rkl seesaminsiemeniä

Aloita ruuan valmistaminen tonkatsu -kastikkeesta (jonka voi tehdä myös etukäteen – se säilyy jääkaapissa hyvin ainakin 3-4 päivää). Leikkaa veriappelsiinien kuori pois ja irrottele hedelmälohkot terävällä veitsellä kulhoon. Purista jäljelle jääneestä hedelmästä kaikki mehu talteen ja mittaa siitä n. puoli desiä tehosekottimen silppuriosan kulhoon (tai mikäli käytät sauvasekoitinta, kapeaan ja korkeaan kannuun). Lisää kulhoon omena- tai riisiviinietikka, inkivääri, soija, valkosipuli sekä karpalot. Jätä karpalot pehmenemään liemeen siksi aikaa, kun leivität possun ja valmistat kaalisalaatin.

Leivityshommat sujuvat näin: riko matalalle lautaselle kananmuna ja sekoita se tasaiseksi. Kaada toiselle lautaselle vehnäjauhot ja kolmannelle panko. Mausta noin puolen sentin paksuiset possunleikkeet suolalla molemmin puolin ja kasta ne sitten ensin vehnäjauhoon, sitten kananmunaan ja lopuksi pankoon ja jätä pihvit huoneenlämpöön odottelemaan niiden paistamista.

Salaatin valmistelu ei paljoa vaadi: suikaloi kaali ohuelti ja mausta se ripauksella suolaa. Viipaloi kevätsipulit ja lisää ne kaalin sekaan. Sekoittele mukaan vielä veriappelsiininlohkot sekä karpalot ja jätä salaatti sitten hetkeksi maustumaan ja mehustumaan.

Kun olet valmistellut salaatin ja paneroinut leikkeet, voit palata kastikkeen pariin: soseuta karpalot liemineen ja lisää seokseen sitten öljy. Jatka soseuttamista, kunnes kastike on tasaista, emulsoitunutta ja paksua. Mikäli laitoit seokseen enemmän karpaloita, voit tarvittaessa ohentaa kastiketta lisäämällä sekaan hieman lisää mehua. Kuten kuvasta näkyy, sen kuuluu kuitenkin olla melko paksua! Kastiketta kannatta varsinkin ensimmisellä kokkailukerralla soseuttamisen jälkeen hieman maistella ja säätää suolaisuutta, makeutta ja happamuutta oman maun mukaiseksi – itse pidän eniten kastikkeesta, jossa on reilusti sekä soijaa että valkosipulia karpaloiden makeutta tasapainottamassa 🙂

Paista paneroidut possunleikkeet juuri ennen ruokailua: kaada paistinpannulle öljyä noin puolen sentin paksuudelta. Kuumenna pannua keskilämmölle ja testaa lämpö pankolla tai leivänpalalla: jos se alkaa heti pannuun osuttuaan sihisemään, on pannu tarpeeksi kuuma. Laske possunleikkeet pannuun varovasti ja paista niitä molemmin puolin 2-3 minuuttia pannua samalla kevyesti ravistellen (varo kuitenkin roiskuttamasta öljyä). Kun leikkeet ovat molemmin puolin kullanruskeita, nosta ne hetkeksi talouspaperin päälle, jotta ylimääräinen öljy valuu niistä pois.

Tarjoile possunleikkeet vastapaistettuina kaalisalaatin ja karpalokastikkeen kera. Makuelämys täydentyy entisestään, kun murskaat morttelissa annoksen päälle vielä hieman seesaminsiemeniä … ja pling! Olet melkein Japanissa!

Ps. Löydät lisää reseptejä ja erilaisia ideoita Earth Controlin tuotteiden käytölle Earth Control Facebook sivuilta.

Pps. Kurkkaa myös Liemessä-blogin houkuttelevan karpaloinen banaanileipäresepti 🙂