Kylmä riisisalaatti ravintola Gohanin tapaan

Kylmä riisisalaatti ravintola Gohanin tapaan
Kylmä riisisalaatti soijamarinoidulla ja graavatulla keltuaisella

riisisalaattiKylmä riisisalaatti kahdella tavalla valmistetun keltuaisen kera = kesäversio TKG:sta!

TKG – Tamago Kake Gohan

Tänään lautasella on eräänlainen mukaelma TKG:stä eli tamago kake gohan -ruokalajista; kylmä riisisalaatti kananmunalla. Tamago kake gohan on japanilainen ruoka, joka koostuu riisistä ja raa’asta kananmunasta (tamago = kananmuna, gohan = riisi). Kun kananmuna sekoitetaan syömäpuikoilla vimmatusti vispaten kuumaan riisiin, se saostuu ja vaahtoaa kevyesti; lopputulos on kevyt munariisipuuro. Tämä suosittu aamiaisruoka maustetaan esim. soijalla ja furikakella, ja se on yksinkertaisuudessaan varsin herkullista!

Voit lukea hyvän tietopaketin TKG:n historiasta esim. Tofugu-sivustoilta ja tutustua reseptiin esim. J. Kenji López-Altin kautta. Oman “sinnepäin” -versioni tamago kake gohanista löydät täältä 🙂

Mutta millainen on sitten tämä kylmä TKG-mukaelma? Tamago kake gohania syödään ilmeisesti myös kylmänä (eli kylmää riisiä ja raakaa munaa), mutta tämä tämänpäiväinen resepti on kuitenkin jotain muuta. Kyseessä on kylmä riisisalaatti, jonka viimeistelen soijamarinoidulla keltuaisella/munalla sekä graavatulla keltuaisella; makua salaattiin tuo pikkelöity retikka ja muutamat muut vihannakset. Eli siis annos on tamago kake gohanin tavoin pääasiassa riisiä ja munaa, mutta varsin eri muodossa!

soijamarinoitu keltuainen

Gohan Wine Bar

Kyseinen ruoka ei kuitenkaan ole oma ideani. Piipahdin viime kesänä Sofiankadun ihanassa pienessä Gohan viinibaarissa ja bongasin listalta houkuttelevan kuuloisen annoksen: riisiä keltuaisella ja pikkelöidyillä vihanneksilla. Kuuden euron hintainen kylmästä riisistä, talon herkullisista pikkeleistä, sekä soijamarinoidusta että graavatusta keltuaisesta koostunut pikkuannos vei ensilusikallisella sydämeni ja päätin heti yrittää tehdä kotona jotain samankaltaista.

Tärkeimmät annokset komponentit riisin ja maukkaiden pikkelöityjen kasvisten lisäksi on tietysti graavattu keltuainen ja soijamarinoitu keltuainen. Molemmat ovat helppoja valmistaa, mutta ne vievät toki vähän aikaa! Tätä ruokaa ei siis tehdä valmiiksi ihan tunnissa. Kun keltuaiset on kuitenkin etukäteen graavattu ja marinoitu, valmistuu tämä riisisalaatti kuitenkin kutakuinkin siinä ajassa kun riisin keittää ja jäähdyttää, tai vielä vähän nopeammin jos kotoa löytyy valmiiksi kypsää riisiä.

riisisalaatti

Olen testannut tätä ruokaa viime kesän jälkeen pariin otteeseen hieman eri komponentein: ensiksi tuoreiden vihannesten kera (ylemmän kuvan porkkana, avomaankurkku ja daikonretikka) ja sitten niin, että korvasin tuoreet retikan pikkelöidyllä japanilaisella takuan -retikalla ja lisäsin sekaan ume-luumua. Viimeisimmässä versiossani oli mukana myös raakaa sokerimaissia ja herneitä, ja soijamarinoiden keltuaisen sijasta soijamarinoitu kananmuna (alempi kuva).

Lisäsi sattumiksi sitten mitä tahansa tuoreita vihanneksia, pikkelöidyllä retikalla ryyditetyt versiot ovat olleet aina maukkaimpia. Jos siis päätät testata tätä reseptiä, suosittelen etsimään takuania käsiisi! Aasialaisista marketeista ja japanilaisiin elintarvikkeisiin erikoistuneista kaupoista takuania löytyy onneksi helposti. Lisäksi kannattaa testata rohkeasti muitakin pikkelöityjä japanilaisia vihanneksia, ne olivat ainakin minulle usein Japaninmatkalla jokaisen aterian kohokohta! Gohanin ihanista, itse pikkelöidyistä kotimaisista vihanneksia voin kuitenkin vain haaveilla – tai sitten piipahtaa niitä syömässä paikan päällä 🙂 Suosittelen toki visiittiä Gohaniin muutenkin! Kaikki siellä syömäni on ollut aina taivaallisen herkullista! ♥

Kylmä riisisalaatti munalla Gohanin tapaan

2-4:lle

3 dl keitettyä kylmää täysjyväriisiä

n. 4-5 dl kuutioituja vihanneksia, esim: porkkanaa, pikkelöityä Takuan-retikkaa, raakaa retikkaa tai retiisejä, avomaankurkkua, herneitä, maissia…

1 rkl hyvin pieneksi silputtua kevätsipulinvartta / ruohosipulia

(2-3 umeluumua)

2-3 rkl paahdettuja (mustia) seesaminsiemeniä

1 rkl japanilaista soijakastiketta

1 rkl miriniä

1 rkl riisiviinietikkaa

maun mukaan shichimi togarashia ja/tai yuzukoshoa

maun mukaan furikake-ripotetta (jos olet kasvissyöjä, valitse furikake jossa ei ole kalaa)

2 graavattua keltuaista

2-4 tuoretta luomumunan keltuaista + ½-1 dl soijaa + 1 rkl miriniä / 1-2 soijamarinoitua kananmunaa

  • Jotta annos valmistuisi nopeasti, valmista ensin graavatut keltuaiset (4-7 päivää aikaisemmin) sekä soijamarinoitu keltuainen tai kananmuna (4-24 tuntia aikaisemmin).
  • Suolassa ja sokerissa graavattujen keltuaisten ohjeet löydät täältä, mausteiden kanssa graavattujen keltuaisten ohjeen taas täältä. Soijamarinoitujen kananmunien ohjeen löydät täältä – tähän riisisalaattiin toimii minusta parhaiten “japanilaisittain” soijalla ja mirinillä marinoidut kananmunat.
Soijassa marinoidut keltuaiset valmistat näin:

Erottele 2-4 tuoreen luomumunan keltuaiset (riippuen teetkö isommat annokset kahdelle vai pienemmät neljälle) ja aseta ne hyvin varovaisesti pieneen rasiaan tai kulhoon. Kaada päälle soija niin, että keltuaiset peittyvät. Marinoi 4-24 tuntia kääntäen keltuaiset varovasti ympäri muutamaan kertaan marinoimisen aikana. Mitä pidempään keltuaisia marinoit, sitä hyytelömäisemmäksi niiden koostumus muuttuu. Jos jätät keltuaiset soijaan liian pitkäksi aikaa, ne alkavat muuttua koviksi. Omaan makuun ja käyttötarkoitukseen sopivan marinointiajan saa parhaiten selville kokeilemalla.

Valmista riisisalaatti näin:

Kuori ja pilko porkkana ensin 2-3 mm paksuisiksi viipaleiksi, sitten tulitikuiksi ja lopulta pieniksi kuutioiksi. Tee samoin kurkulle (poista halutessasi keskeltä löytyvät siemenet ja käytä vain kiinteä osa) sekä pikkelöidylle retikalle ja/tai retikalle/retiiseille. Silppua vielä kevätsipuli / ruohosipuli mahdollisimman pieneksi. Leikkaa maissinjyvät irti tähkästä ja riivi herneet, mikäli käytät niitä salaatissa. Poista ume-luumuista kivet ja hienonna vielä nekin.

Paahda seesaminsiemeniä kuivalla paistinpannulla muutama minuutti. Sekoita vihannekset, ume-luumut ja seesaminsiemenet riisiin. Mausta soijalla, mirinillä ja riisiviinietikalla sekä halutessasi ripauksella kylmän polttavaa shichimi togarashi -mausteseosta. Jos tahdot maustaa riisisalaatin yuzukosholla (joka on suolatusta ja fermentoidusta yuzusta ja chilistä tehty aromaattisen tulinen tahna), liuota ja sekoita yuzukosho esim. soijaan ennen lisäämistä ruokaan. Käytän sitä itse tähän määrään noin puoli teelusikallista. Soija tuo annokseen suolaa, mirin makeutta ja etikka tietysti hapokkuutta. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa hieman soijaa/etikkaa/miriniä. Muista kuitenkin, että ruokaan tulee lisää suolaisuutta soijassa marinoiduista ja graavatuista keltuaisista!

Tarjoilu:

Tarjoile riisisalaatti kahdelle laakealta lautaselta tai neljälle pienistä kulhoista. Raasta päälle reilusti graavattua keltuaista ja nosta lopuksi keskelle varovasti soijassa marinoitu keltuainen (tai puoliksi leikattu soijamarinoitu muna). Ripottele päälle vielä furikakea, ja lisää paahdettuja seesaminsiemeniä.

Syödessä sekoita soijassa marinoitu keltuainen / kananmuna riisiin. Nam!

tamago kake gohan

soijassa marinoitu keltuainen

graavattu keltuainen

riisisalaatti

kylmä riisisalaatti

Ps. Graavattujen keltuaisten sijasta voit myös etsiä käsiisi noritama furikake-seoksen, jossa on mukana kuivattua keltuaista 🙂 Ostan omani Tokyokanista. Huom. jos olet kasvissyöjä, muista tarkistaa ettei käyttämässäsi furikake-seoksessasi ole kuivattua kalaa.

47 views

Paahdetut kirsikat viskillä ja vaniljalla

by Juulia 0 Comments
Paahdetut kirsikat viskillä ja vaniljalla
Viskin ja vaniljan kanssa paahdetut kirsikat

paahdetut kirsikatViskillä maustetut paahdetut kirsikat ja kaurapuuro – hyvä ruoka parempi mieli!

Vaikea uskoa, että kesäkuu vasta vetelee viimeisiään kun viimeiset viikot ovat olleet yhtä heinä-elokuuta: täynnä trooppisia öitä, pulikointia, jäätelöä ja hellettä. Yleensä kesäkuu tuntuu hujahtavan täysin ohi ennen kuin pääsen minkäänlaisiin kesäfiiliksiin mutta ei suinkaan tänä vuonna! Olen jo nyt autuaan sekaisin viikonpäivistä ja unirytmini on keikahtanut suorastaan päälaelleen. Liekö syynä tiiviisti kotona kahdestaan vietetty kevät vai mikä, mutta poikkeuksellisesti olen tahtonut viettää suurimman osan hereilläoloajastani perhettä ja ystäviä tavaten puistoissa, terasseilla ja metsissä nyt, kun se on taas mahdollista. Siis mitä vaan ja missä vaan paitsi yksin kotona tietokoneen, hellan tai kameran ääressä 😀 Ruokaa intohimolla tekevälle ja kuvaavalle introvertille tämä on aikamoinen poikkeustila!

Koronakevät oli todella vaativa päivätyöni osalta, joten vaikka normaalisti puhkun intoa kokata ja kuvata reseptejä kun kesälomani alkaa, nyt tuo into on ollut totaalisesti hukassa. Osa syystä innon puutteeseen on myös maailmantila: tuntuu ontolta höpötellä tänne kepeitä juttuja siitä mitä kulloinkin kokkaan ja syön, kun korona jyllää maailmalla kiihtyvällä tahdilla ja tietoisuuteen entistä syvemmälle viime viikkoina uponnut rakenteellinen rasismi ja rapakontakainen poliisiväkivalta painaa mieltä. Eikä ilmaston kannaltakaan mene hyvin: Siperiassa sulaa ikirouta ja vaikka ilmastopäästöt hetkellisesti koronan takia vähentyivätkin, ei se mikään pysyvä suunnanmuutos valitettavasti tainnut olla.

vesimeloni mehujää

Hyvä ruoka parempi mieli…

Tuttujen asioiden tekemisestä tulee kuitenkin iloa ja vakautta tilanteeseen, jossa turvallisuudentunne on edelleen koronan osalta kiikkulaudalla. Jatkuva murehtiminen ja lamaantuminen ei ainakaan auta mitään! Niinpä näpyttelen kuin näpyttelenkin teille nyt pienen tarinan siitä mitä täällä on viimeeksi kokattu. Ostin nimittäin viime viikolla rasian kirsikoita ajatuksena kokata niistä jotain kivaa. Osan laitoin soseutetun vesimelonin kanssa mehujääpuikkoihin, mutta osa jäi kuitenkin jääkaappiin pyörimään.

Kun viikonloppu vierähti aamusta iltaan ulkosalla, tajusin yhtäkkiä eilen noiden kirsikoiden olevan jääkaapissa edelleen. Muutama kirsikoista oli jo mennyttä kalua… mutta loput sain kuin sainkin pelastettua! Pesin kirsikat huolella, pilkoin ne, poistin kivet ja lykkäsin ne uuniin sokerinripauksen ja viskilorauksen kanssa. Tänään nuo läpikuultaviksi ja hillomaisiksi paahdetut kirsikat ihanine liemineen syötiin sitten aamulla kaurapuuron kera. HUH miten hyvää!

paahdettu kirsikka

paahdetut kirsikat

Ohje on hyvin summittainen, koska mitään en tietenkään mitannut. Loma-aivot… ¯\_(ツ)_/¯

Viskin ja vaniljan kera paahdetut kirsikat

2:lle

2-3 dl kirsikoita kivet poistettuina ja puolitettuina

n. ½ dl viskiä

n. ½ dl raakaruokosokeria

n. 2 rkl neitsytoliiviöljyä

ripaus aitoa vaniljaa / vaniljasokeria

hyppysellinen suolaa

Laita kirsikat pieneen uunivuokaan – sellaiseen, jossa ne menevät hieman päällekkäin keskenään ja pääsevät muhimaan omassa liemessään. Ripottele päälle sokeri ja lorauta vuokaan viski sekä oliiviöljy. Mausta seos ripauksella vaniljaa ja suolaa. Sekoita hyvin ja anna maustua sillä välin kun uuni lämpenee 175 asteeseen. Kun uuni on kuuma, lykkää vuoka keskitasolle noin 20-25 minuutiksi, tai kunnes kirsikat ovat läpikuultavia ja pehmeitä. Sekoita kirsikoita kerran paahtamisen puolivälissä.

Anna jäähtyä ja tarjoile paahdetut kirsikat jäätelön tai maustamattoman jugurtin kera, tai kuten me söimme tämän herkun: oliiviöljyllä ja suolalla maustetun kauramaitoon keitetyn kaurapuuron kera.

paahdetut kirsikat

Mitä tulee muihin listaamiini mieltä painaviin asioihin, ei muuta kuin toimeksi. Otetaan ilo irti Suomen kesästä mutta pidetään mielessä koronan lisäksi myös ilmastoasiat. Ja koska rasismia on Suomessakin, haluan sivistää itseäni aiheesta lisää voidakseni elää ja toimia antirasistisesti niin työssäni kuin vapaa-ajallanikin. Siksi kirjauduin Itä-Suomen yliopiston avoimelle Antirasismin perusteet -opintojaksolle ja olen sen lisäksi lueskellut muitakin materiaaleja antirasistisen toiminnan tueksi. Alla linkkejä näihin materiaaleihin, jos vaikka jotakuta teistäkin kiinnostaa tutustua asiaan lisää 🙂 Lisäksi suosittelen katsomaan Yle Areenasta dokkarin I Am Not Your Negro. Asiat muuttuu, kun niitä muutetaan!

kirsikka viski

55 views

Raparperivodka raparperinkuorista

by Juulia 0 Comments
Raparperivodka raparperinkuorista
Nuukailijan raparperivodka valmistuu raparperin kuorista!

raparperivodka

Nuukailijan raparperivodka

Myöhäisherännäisen keittiöstä päivää! Tänä vuonna kevät muuttui kesäksi ilman, että oikein edes rekisteröin sitä. Poimimatta jäi niin kuusenkerkät kuin moni muukin alkukesän villiyrtti ja näin tässä juhannuksen alla yhtäkkiä tajusin, että syreeninkukat alkavat jo ruskettumaan. Raparperisesonkikin on kohta jo ohi: IIK!

Raparperista minun oli tarkoitus tehdä vaikka mitä, mutta toistaiseksi olen saanut aikaan vain raparperi shurb -pullollisen ja pari satsia raparperimössöä (eli olen vain keitellyt raparperia sokeroidussa vesitilkassa soseeksi). Viikonloppuna ostin taas nipun raparperinvarsia lähikaupasta ajatuksena tehdä äidin ohjeella raparperikiisseliä, mutta unohdin sitten ostaa kaiken muun mitä siihen olisi tarvittu 😀 Sen tajuttuani päädyin kokeilemaan Instagram-ystäväni Auden ideaa pikkelöidyistä raparperista. Kokeilu on vielä kesken, joten siitä ei kuitenkaan nyt enempää. Sen sijaan tahdon kertoa teille ideasta jonka sain, kun onnistuin sössimään raparperin kuorimisen niin, että ärsyttävän moneen kuorisuikaleeseen tuli reilu kerros raparperia mukaan.

raparperi kuoriminen

raparperivodka

Nuorta ja ohutta raparperiahan ei tarvitsisi edes kuoria, mutta ostamassani satsissa oli jo aikamoisia jötiköistä mukana ja jo niiden kuorista kertyi iso keko! En millään raaskinut kuoria bioon, joten hetken mielijohteesta tuuppasin ne purkkiin, heitin perään sokeria ja muutaman suikaleen sitruunankuorta. Lopuksi täytin purkin vodkalla!

Muutaman kertaa purkkia ravisteltuani lykkäsin sen jääkaappiin ja kun kaivoin purkin sieltä tänään, se oli jo väriltään ihanan heleän punainen ja tuoksultaan kirpeän raparperinen. En malttanut olla maistamatta. Loraus kuplavettä ja sitruunamehua perään ja raikas, vaaleanpunainen raparperivodka soodalla oli valmis!

raparperi vodkaRaparperivodka + sitruunamehu + sooda

Sanomattakin on selvää, että raparperivodka ei ole valmista muutamassa vuorokaudessa. Kun äsken istahdin alas tietokoneen ääreen tätä juttua kirjoittamaan, guuglasin samalla miten raparperilikööri “oikeasti” tehdään. Näiden kahden jutun perusteella näyttäisi siltä, että pullon kannattaa antaa kökötellä jääkaapissa kuukauden verran ennen siivilöimistä – ja senkin jälkeenkin vielä ainakin muutaman viikon. Eli elokuussa juodaan sitten seuraavat raparperivodkasoodat!

Maku oli kuitenkin jo nyt niin lupaava, että en malta olla kertomatta tätä nuukailijan ideaani myös teille. Siis ihan vaan mikäli joku muukin kuorii raparperinsa vahingossa välillä turhan ronskisti – tai haluaa muuten vaan hyödyntää kuoretkin!

Raparperivodka raparperin kuorista:

raparperinkuoria

luomusitruunan kuorta

sokeria

vodkaa

Tarkempia mittoja en nyt edes yritä antaa, kun en itsekään mitään mitannut… Mutta toimin siis näin: täytin steriloidun purkin mahdollisimman täyteen raparperinkuorilla (raparperit pesin ennen kuorimista huolella) ja lisäsin perään sokeria niin, että sitä oli purkin pohjalla vajaan sentin verran. Sokeriahan voi lisätä myöhemmin vielä sekaan, jos niikseen tulee. Tuuppasin purkkiin myös muutaman huolella pestyn luomusitruunasta vuollun sitruunankuorisuikaleen. Sitten vaan purkki täyteen vodkaa, kansi kiinni ja kunnon ravistelu että sokeri lähtee sulamaan.

Sitten vaan purkki jääkaappiin tekeytymään. Siellä sen kannattaa antaa olla siis ainakin kuukauden verran, jonka jälkeen raparperivodka siivilöidään. Tässä kohtaa kannattaa varmaan myös maistella, kaipaako seos lisää sokeria ja lisää tekeytymisaikaa. Raparperivodka + sitruunamehu + sooda on nyt todistetusti hyvä kombo, katsotaan sitten joskus elokuussa mitä muuta tästä keksin!

raparperivodka

Viime hetken juhannusruokavinkit:

Tähän väliin tipautan vielä muutaman juhannusruokavinkin – kas kun itselle myös juhannus tupsahti eteen kuin varkain. Perinteisesti juhannussuunnitelmiimme ei kuulu juuri muu kuin syöminen… ja näin se on tänäkin vuonna. Vaikka monesti rakastan monimutkaisia ja aikaavieviä projekteja, juhannuksena haluan kuitenkin yleensä päästä mahdollisimman vähällä! Kun takana on tänä vuonna rankin kevät ikinä, mielessä on erityisesti nyt minimaalisen panostuksen juhannusmenu 😀

Moni viettää juhannusta varmaan mökillä, jossa sekä raaka-aineet että kokkailuvälineet ovat rajatummat kuin kotona. Toisaalta, bonuksena käytössä on monella varmaankin grilli! Alla muutama idea juhannusruuista näillä spekseillä, jos niistä vaikka olisi iloa jollekin teistäkin:

  • Parsa-perunasalaatti & hapankaalikastike  – jos valkosipulihapankaalia ei saa soseutettua kastikkeeseen, sen voi myös vain hienontaa veitsellä salaatin sekaan. Jos tätä tekee kerralla ison satsin, se on päivä päivältä maukkaampaa vetäytyessään jääkaapissa pidempään – eikä kaveriksi tarvitsisi juuri muuta kuin grillata jotain pötkylänmuotoista.
  • Crunchwrap supremet grillissä – näitä on ollut niin hauska tehdä liedellä, että jos käytössä on grilli kokeilisin ehdottomasti wrappien grillaamista! Täytteiksi toimii todistetusti ihan vaan kaupan salsa, nachot ja makusi mukainen proteiini ynnä muut lisukkeet sen mukaan, mitä lähikaupastasi löytyy.
  • Dan dan kaali – jos olet testannut dan dan nuudeleita, voit arvata kuinka hyvää samalla kastikkeella maustettu kaalisalaatti on! Kastike säilyy vallan hyvin jääkaapissa (tai kylmälaukussa matkan mökille) joten teen sitä itse kerralla aina PALJON. Sen jälkeen tämä koukuttava varhaiskaalisalaatti syntyy hujauksessa! Kastikkeen juju on turruttava sichuanpippuri, mutta ihanaa tuo suolaisenmakea soossi on myös sitä ilman – vaikkei sama juttu tietenkään silloin olekaan.
  • Grillinachot – jos kerran ostat ainekset crunchwrapeille, samoista syntyy pitkälti myös grillinachot: win win!
  • Grillatut oliivit aka “aperoliivit” – grillattuja oliiveja Aperolilla ja appelsiinilla, tarvitseeko sanoa muuta?

Hyvää juhannusta kaikille!

raparperin kuoret

138 views

Kaalisalaatti sichuanilaisittain aka dan dan kaali!

Kaalisalaatti sichuanilaisittain aka dan dan kaali!
Kaalisalaatti sichuanilaisittain

kaalisalaatti

Dan dan nuudelit…

Pahoin pelkään, että kun dan dan nuudelit astuivat arkiruokien kärkeen tässä taloudessa noin vuosi takaperin, olen hehkuttanut niitä jokaiselle joka vaan jaksaa kuunnella kyllästymiseen asti. Olen tarjonnut niitä aina tilaisuuden tullen kaikille, jotka tulevat meille kylään, tykittänyt niillä Instagramini tukkoon ja linkittänyt sekä vegaanisen lähikauppaversioni että mahdollisimman autettisen versioni resepteihin tuhottoman monesta blogijutustani. Jos siis dan dan nuudelit tulevat jollain osalla etä- ja lähipiiristäni jo korvista ulos, ymmärrän!

Itselläni ei rakkaus tämän sichuanilaisen katuruuan makumaailman näytä kuitenkaan hiipumisen merkkejä. Toki tämän ruuan kulutus on meillä alkuuhuuman aktiivisimpaan vaiheeseen verrattuna jo hieman vaihtelevampaa: emme kisko dan dan nuudeleita välttämättä enää useita kertoja viikossa joka viikko, niinkuin useampi kuukausi kului syksyllä ja talvella. Pahimman koronakevätkiireen aikana ehti vierähtää jopa kuukausi, etten kokannut näitä nuudeleita. Sinä aikana oli kokkausfiilikset tosin hyvin alhaalla ihan jokaisen ruuan kohdilta ja sekä pakastepizzaa että take away -ruokaa kului monena viikkona itse tehtyä ruokaa enemmän.

dan dan kaali

…dan dan kaali!!!

Nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että on päästy takaisin dan dan nuudeliputkeen! Tosin pienellä erolla: nuudeleiden sijasta ollaan syöty kaalia 😀 Tähän tilanteeseen päädyttiin, kun dan dan nuudeleiden himo iski, mutta kotoa ei kuitenkaan löytynyt nuudeleita. Spagettikin oli päässyt loppumaan. Sen sijaan jääkaapista löytyi kerä varhaiskaalia! Ei muuta kuin kaali suikaleiksi, seesamitahnasta, chiliöljystä, soijasta ynnä muusta koostuva kastike sekaisin ja mausteinen muru paistumaan pannulle.

Lopputulos oli järkyttävän hyvää.

Seesamikastikkeessa käsin hierotut kaalisuikaleet pehmenevät salamannopeasti “nuudelimaisiksi”, mutta salaatti oli silti ihanan raikasta ja rouskuvaa. Proteiinina tällä kertaa käyttämäni Beanit Härkäpapumuru teki annoksesta kumman ruokaisan tuntuisen … vaikka lautasella oli käytännössä vain keko kaalia mausteiden kera. Ahmimme sitten puolikkaan varhaiskaalin yhdeltä istumalta!

Seuraavana päivänä annoksen valmistaminen oli vielä nopeampaa: kun kastike ja mausteinen härkäpapumuru olivat jo valmiina jääkaapissa, niin töistä kotiin palattuani välipala oli valmis viidessä minuutissa. Suikaloin vain jäljelle jääneen kaalinpuolikkaan, hieroin kastikkeen siihen ja lusikoin murun päälle. Viime hetkellä innostuin vielä kipaisemaan pihalta annokselle valkosipuliaromisia litulaukan kukkia ja räpsin annoksesta kuvat. Tämä nyt vaan on liian hyvää jäädäkseen laittamatta blogiin, vaikka dan dan nuudelit tulisivatkin joiltain teistä jo korvista ulos!

kiinalainen kaalisalaatti

Jos dan dan nuudelit on sinulle jo tuttu ruoka ja olet kehittänyt sekä kastikkeesta ja muruseoksesta omat versiosi, et reseptiä kuitenkaan juuri kaipaa. Teet vaan ruokasi niinkuin ennenkin, mutta korvaat nuudelit joko kokonaan tai osittain suikaloidulla kaalilla. Puolikkaaseen suikaloituun kaaliin riittää 3-4 ruokalusikallista kastiketta ja murua voi laittaa saman verran kuin laittaisi nuudeleidenkin päälle.

Meiltä löytyy kotoa nykyään aina ainekset mahdollisimman autenttisia dan dan nuudeleita varten, joten käytän dan dan nuudeleihin pitkälti niitä. Aina en kuitenkaan jaksa lisätä seokseen kiinalaisia pikkeleitä, joten lopputulos on useimmiten jotain sieltä autenttisen ja sinnepäin -version väliltä. Alla ohje jota itse kutakuinkin arkena käytän, suluissa vaihtoehtoja helpommin löytyvillä raaka-aineilla!

Dan dan kaali eli kaalisalaatti sichuanilaisittain

vegaaninen

4:lle

1 reilun kokoinen varhaiskaali

Kastike:

3 rkl kiinalaista seesamitahnaa (tai tahinia, tai maapähkinävoita, tai sekoitus kumpaakin)

2 rkl kiinalaista vaaleaa soijaa (tai mitä vaan “vaaleaa” soijaa – tumma soija on maultaan hurjan paljon vahvempi, sitä en käyttäisi)

1-2 tl vihreitä tai punaisia sichuanpippureita (mieluiten kokonaisia, kuivalla pannulla tuoksuvaksi paahdettuja ja morttelissa murskattuja sichuanpippureita, mutta sichuanpippuria toki löytyy myös valmiiksi jauhettuna niihin tilanteisiin kun laiskottaa)

1-1½ rkl mustaa riisiviinietikkaa (tämä löytyy aasialaisista kaupoista nimellä Chinkiang vinegar, mutta voit käyttää myös riisiviinietikkaa)

n. ½ tl paahdettua seesamiöljyä

1 pieni valkosipulin kynsi

1½-2 rkl agavesiirappia (käytän välillä myös vaahterasiirappia, tai ihan vain sokeria)

1-3 rkl sichuanilaista chiliöljyä – riippuen tulisuuden tarpeesta! (Haluaisin sanoa että teen itse chiliöljyni tämän ohjeen mukaan mutta todellisuudessa teen sen enemmänkin tämän ohjeen mukaan. Chiliöljyn tekeminen on helppoa ja kun kerralla tekee ison satsin siitä riittää pitkään! Aasialaisten markettien kiinalaiset chiliöljyt toki toimivat myös.)

Muruseos:

250g härkäpapumurua (tai murustettua tempeä, tai vegejauhista, tai mitä vaan murumaista kasviproteiinivalmistetta)

1-2 rkl sichuanilaista chiliöljyä (tai sitä kaupan chiliöljyä)

3 valkosipulin kynttä

n. 1 rkl raastettua inkivääriä

1 tl hienonnettua sichuanpippuria

1 tl viismaustetta

muutama tippa paahdettua seesamiöljyä

n. 2 rkl (kiinalaista) vaaleaa soijaa

n. 1 rkl agavesiirappia tms.

Tarjoiluun:

paahdettuja maapähkinöitä ja/tai seesaminsiemeniä

sipulinvartta / ruohosipulia / nuoren litulaukan lehtiä ja kukkia

Valmista kastike sekoittamalla kaikki raaka-aineet sekaisin. Itse aloitan yleensä sillä, että sekoitan mausteet, soijan, chiliöljyn ja siirapin seesamitahnan ja/tai maapähkinävoin kanssa sekaisin ja lisään viimeiseksi seokseen etikan. Riippuen miten tönkköä seesamitahna/maapähkinävoi on ja kuinka paljon käytät muita raaka-aineita, kastiketta voi tarvittaessa ohentaa vesitilkalla (teelusikallinen kerrallaan). Kastike saa kuitenkin olla melko paksua ja sen maku sellaisenaan maisteltuna vahvaa – muutaman ruokalusikallisenhan on tarkoitus maustaa iso määrä ruokaa!

Leikkaa kaali ohuiksi suikaleiksi ja hiero kastike kaaliin. Jätä kaali pehmenemään siksi aikaa, kun valmistat muruseoksen: viipaloi valkosipuli ja raasta inkivääri. Paista käyttämäsi proteiini, valkosipuli ja inkivääri rapeaksi chiliöljyssä ja mausta sichuanpippurilla, viismausteella, seesamiöljyllä, soijalla ja siirapilla. Paista vielä hetki, niin että kaikki pannulla oleva neste imeytyy muruseokseen.

Annostele kaalisalaatti kulhoihin ja nostele muruseos kaalisalaatin päälle. Viimeistele annokset paahdetuilla maapähkinöillä tai seesaminsiemenillä sekä sipulinvarrella/ruohosipulilla/litulaukan kukilla.

kaalisalaatti

414 views