Aikuisten appelsiiniriisi

by Juulia 0 Comments
Aikuisten appelsiiniriisi

appelsiiniriisiAikuisten appelsiiniriisi tehdään veriappelsiineista ja maustetaan … viskillä!

Appelsiiniriisi

Milloin oot viimeeksi syönyt appelsiiniriisiä? Minäpä söin tänään! Myönnettäköön kuitenkin, että sitä ennen edellisestä kerrasta varmasti vierähti useampikin vuosi. Harvassa kun taitaa olla nykyään ne paikat, joissa appelsiiniriisi löytyisi ruokalistalta! Työpaikkani ruokalasta tätä lapsuudesta tuttua herkkua aina silloin tällöin kuitenkin saa ja olen siitä joka kerta aina yhtä ilahtunut!

Mieleeni ei kuitenkaan ole tullut lähteä tekemään appelsiiniriisiä kotona ennen kuin nyt: kyselin taannoin Instagramissa verkostoni suosikki sitrusreseptejä ja eiköhän appelsiiniriisi tullut tässä yhteydessä esiin useammaltakin taholta. Mieliteko iski saman tien niin vahvasti, että kipaisin kauppaan hakemaan tarvittavat raaka-aineet samana iltana ja pyöräytin appelsiiniriisin jääkaappiin tekeytymään seuraavan päivän iloksi 🙂

veriappelsiini viski

veriappelsiiniAppelsiini + viski ♥ aina yhtä toimiva kombo!

Aikuisten appelsiiniriisi

Appelsiiniriisi yhdistyy mielessäni varmasti ikuisesti koulun ruokalaan ja se on minusta ihanaa juuri sellaisena kuin muistoissani. En kuitenkaan malttanut olla tekemättä omaan versiooni pientä muokkausta aikuisempaan makuun! Koska veriappelsiini on nyt sesongissa, käytin tähän herkkuun tietysti tavallisten appelsiinien sijaan veriappelsiineja. Makeutukseen käytin sokerin sijaan vaahterasiirappia ja lisäsin sekaan reilusti aitoa vaniljaa. Lisäksi lorautin sekaan viskiä!

Harvoin menee appelsiinin ja viskin yhdistelmä mönkään, eikä mennyt nytkään. Älyttömän hyvää! Jos viskistä haluaa lopputulokseen vain maun eikä alkoholia, voi viskin nopeasti kiehauttaa ja jäähdyttää ennen sekaan lorauttelua. Muussa tapauksessa jääköön tämä appelsiiniriisi vain aikuisten herkuksi 😀

appelsiiniriisi

appelsiiniriisi

Appelsiiniriisi kannattaa laittaa tekeytymään jääkaappiin mielellään jo useampi tunti ennen tarjoilua. Itse en tahdo jälkkäreistäni pääsääntöisesti kovin makeita, joten laitoin vaahterasiirappia tähän ohjeeseen melko säästeliäästi. Jos kaipaat enemmän makeutta, kannattaa siirappi ehkä vaihtaa sokeriin jottei seokseen tulisi liikaa nestettä. Varsinkin ihanan paahteinen ja karamelliarominen kookossokeri voisi toimia tässä tosi hyvin!

Aikuisten appelsiiniriisi

4:lle

n. 2½ dl (kasvimaitoon) keitettyä vähäsuolaista riisipuuroa (n. 300 g)

2 dl vispi(kaura/soija)kermaa

3 veriappelsiinia (n. 500 g)

3-4 rkl vaahterasiirappia (tai aromikasta sokeria, kuten kookossokeria)

n. ½ tl jauhettua vaniljaa

n. 3 rkl viskiä

Tarjoiluun:

1 veriappelsiini

2 rkl vaahterasiirappia

1 rkl viskiä

ripaus vaniljaa

Vispaa käyttämäsi kerma kuohkeaksi ja kääntele se kylmään riisipuuroon. Mausta seos vaahterasiirapilla (tai sokerilla), vaniljalla ja viskillä. Leikkaa veriappelsiineista kuoret pois terävällä veitsellä niin, että poistat kaiken kitkerän valkoisen kuoriosan. Pilko appelsiinit suupalan kokoisiksi paloiksi ja sekoita ne riisiseokseen. Tarkista maku ja nosta appelsiiniriisi sitten peitettynä jääkaappiin vähintään muutamaksi tunniksi tai yön yli.

Annostele appelsiiniriisi kulhoihin. Sekoita lusikallinen viskiä, ripaus vaniljaa ja kaksi lusikallista vaahterasiirappia sekaisin. Kiehauta seos jos tahdot siirapista alkoholittoman. Kuori veriappelsiini veitsellä ja viipaloi poikittain. Nostele päälle muutama appelsiiniviipale per kulho ja valele annokset viski-siirapilla.

aikuisten appelsiiniriisi

appelsiiniriisi

Ps. Jos olisin viitseliäällä tuulella, saattaisin suorastaan liekittää annoksen viimeistelevät appelsiinisiivut viskillä. Tällä kerralla olin kuitenkin niin epäviitseliäs, että ostin riisipuuronkin valmiina kaupasta 😀

Pps. Lisää sitruskauden reseptiikkaa löytyy Sitrusresepti x 18 -jutustani!

154 views

Kirpeäntulinen veriappelsiinisalaatti + sitrusresepti x 18

by Juulia 1 Comment
Kirpeäntulinen veriappelsiinisalaatti + sitrusresepti x 18

veriappelsiinisalaattiSitrussesongin eka veriappelsiinisalaatti!

Sitrussesonki on täällä!

Tervetuloa veriappelsiini, verigreippi, sweetie, ugli, pomelo ja muut, teitä onkin jo odoteltu! Varsinkin veriappelsiineja… ♥ Alkavan sitrussesongin kunniaksi rykäisin koosteen kaikista blogini sitrusresepteistä. Vuosien varrella niitä on kertynyt vähän joka lähtöön! On salaattia, on pastaa, on puuroa, on cocktailia ja veriappelsiinilla maustettua giniäkin. Lisäksi koosteesta löytyy keinot pidentää sesonkia sekä kuivaamalla että suolaan säilömällä.

Toivottavasti koosteesta on teille yhtä paljon iloa kuin mitä näistä kaikista resepteistä on ollut vuosien varrella minulle. Jutun lopusta löytyy vielä yksi uusi resepti: ihanan kirpakka ja sopivan tulinen veriappelsiinisalaatti endiiveillä ja cashewpähkinöillä. Makumaailma on tässä veriappelsiinisalaatissa nyökkäys Japanin suuntaan; päälle ripotellaan aromikkaan tulista shichimi togarashia ja simppeli salaatinkastike on maustettu ärhäkänkirpeällä yuzukosholla. Molemmat ovat ihan lempimausteitani. Ilokseni olen bongannut kumpaakin viime aikoina aasialaisten ruokakauppojen lisäksi paremmin varustelluista isommista marketeista – suosittelen lämpimästi testaamaan näitä ihanuuksia, jos ja kun niitä tielle sattuu. Tämä salaatti on näiden mausteiden vuoksi minusta supernams!

veriappelsiini reseptiVeriappelsiini!

sweetieSweetie!!

Sitrussesongin reseptit × 18:

sitrus reseptiSuolainen sweetiesalaatti

verigreippi reseptiPunasikurisalaatti verigreipillä, avokadolla ja retiiseillä

suolaan säilötty sitruunaSuolaan säilötyt sitruunat ja veriappelsiinit ovat yksi keittiöni salaisista aseista!

Suolaan säilötyt sitruunat

Suosittelen lämpimästi tekemään tämän sitrussesongin aikana suolaan säilöttyjä sitruunoita ja/tai veriappelsiineja, sillä yhdestäkin purkillisesta riittää helposti iloa koko vuodeksi! Suolaan säilötyt sitruunat ovat keittiöni kulmakiviä ja upotan niitä ympäri vuoden niin salaatinkastikkeisiin, dippeihin ja marinadeihin, kuin piristeeksi muihinkin ruokiin. Myös suolaista säilöntälienät voi käyttää mausteena! Itse lorautan sitä mielelläni linssi- ja papupatoihin sekä erilaisiin keittoihin, kuten gazpachoihin sekä pinaattiseen linssikeittoon, mutta lorahtaapa tuota lientä välillä myös Bloody Maryyn.

veriappelsiinisalaattiVeriappelsiinisalaatti endiivillä, togarashilla ja yuzukosholla

Lopuksi vielä upouusi sitrussesongin resepti: kirpeäntulinen veriappelsiinisalaatti! Tämän kevyen alku- tai välipalan tekemisessä ei nokka kauaa tuhise.

Kirpeäntulinen veriappelsiinisalaatti:

2:lle

vegaaninen

2 veriappelsiinia

1 endiivi

kourallinen paahdettuja cashewpähkinöitä

Kastike:

1 rkl laadukasta neitsytoliiviöljyä

1 rkl veriappelsiinimehua

1 tl omenaviinietikkaa

1-2 tl agavesiirappia

½ tl yuzukoshoa

maun mukaan vastarouhittua mustapippuria + suolaa

Tarjoiluun:

maun mukaan shichimi togarashia

Leikka terävällä veitsellä veriappelsiinin kuori ja irti niin, että jäljelle jää vain hedelmäliha. Ota leikatessa kaikki appelsiinista tippuva mehu talteen, sillä tarvitset sitä ruokalusikallisen verran kastikkeeseen. Itse puristelen vielä kuoriin jääneestä hedelmälihastakin mehun talteen. Leikkaa kuoritut veriappelsiinit siivuiksi ja siivuta myös endiivi poikittain noin sentin levyisiksi suikaleiksi. Asettele veriappelsiini ja endiivi lautasille.

Sekoita veriappelsiinimehuun yuzukosho. Lisää seokseen sitten agavesiirappi, omenaviinietikka sekä öljy ja sekoita hyvin. Mausta kastike tarpeen mukaan suolaripauksella (yuzukosho on sen verran suolaista että riippuen miten suolaisesta tykkäät, tämä ei ehkä ole tarpeen) sekä vastarouhitulla mustapippurilla. Tarkista maku – lisää halutessasi makeutta, etikkaa tai yuzukoshoa. Valuta kastike salaatille ja viimeistele annokset kourallisella cashewpähkinöitä (jotka pehmentävät kivasti annoksen kirpakkuutta) sekä sichimi togarashilla.

Ps. Endiivin sijaan salaattiin voi käyttää esim. ohueksi viipaloitua fenkolia tai bok choyta. Lisää ruokaisuutta salaattiin saa paistamalla sekaan soijalorauksella maustettua savutofua. Kuoritut ja nopeasti kiehautetut edamamepavut toimisivat varmasti myös hyvin! Tosin jos raaka-ainemäärä kasvaa rajusti, kannattaa salaatinkastiketta ehkä tehdä jo tuplamäärä. Meillä syötiin tänään tällä salaatinkastikkeella maustettua veriappelsiini-kikherne-lehtikaalisalaattia paistetun halloumin kera!

veriappelsiinisalaatti

118 views

Rosmariinivedessä keitetyt mustasilmäpavut

Rosmariinivedessä keitetyt mustasilmäpavut
rosmariinivedessä keitetyt mustasilmäpavut

mustasilmäpavutKeitetyt mustasilmäpavut ♥

Kas. Kuivakaappia siivotessa kaapin perältä löytyi pussillinen mustasilmäpapuja! Papu kuin papu on hyvää keitettynä tai muhennoksena ja siksipä papuja on kaapissani aina. Mustasilmäpapuja en kuitenkaan edes muistanut ostaneeni 😀 Kun mieleeni ei tullut heti yhtään reseptiäkään varta vasten juuri mustasilmäpavuille, suuntasin uteliaana kaivelemaan nettiä. Mitä mustasilmäpavuista maailmalla oikein tehdään?

Hoppin’ John

Mustasilmäpavut ovat englanniksi herneitä – black eyed peas – ja guuglaillessani niitä kävi nopeasti ilmi, että niitä syödään varsinkin Yhdysvaltojen Etelävaltioissa.  Erityisesti silmiini osui ruokalaji nimeltä Hoppin’ John, jota syödään hyvän onnen toivossa uudenvuodenpäivänä ja joka sisältää mustasilmäpapuja, riisiä, sipulia sekä sianlihaa muodossa tai toisessa. Hoppin’ Johnin pääraaka-aine eli mustasilmäpavut symboloivat kolikkoja ja näin mustasilmäpapuja syömällä pyritään menestyksekkääseen uuteen vuoteen. Hoppin’ John sisältää myös erilaisia vihreitä lehtivihanneksia joiden väri puolestaan symboloi dollarinvihreää. Kun ruoka vielä tarjotaan kullankeltaisen maissileivän kera, edustaa tämä ruokalaji tosiaan silkkaa vaurautta!

Ruuan nimi myös muuttuu, mikäli sitä riittää vielä vuoden toisellekin päivälle. Skippin’ Jenny -nimellä vuoden toisena päivänä syödyt tähteet ne vasta todellista nuukailua ovatkin, joten syömällä mustasilmäpapuja vuoden kahtena ensimmäisenä päivänä vauraampi uusi vuosi pitäisi olla taattu 🙂

Penninvenytyspavut

Tiedä nyt sitten siitä vauraudesta, mutta papuja syömällä ei ainakaan pahasti pääse köyhtymään, se on varmaa! Meillä ei syöty mustasilmäpapuja uutenavuotena, mutta muuten niitä on nyt syöty niin tiuhaan että tuo kaapista kaivettu pakkaus on jo tyhjä. Papu kuin papu on kuivattuna harvinaisen edullinen raaka-aine ja papujen säilyvyys kuivakaapissa on pitkä – niinpä erilaisia papuja on kaapissani aina. Keitän papuja aina ison satsin kerrallaan, jatkojalostaen niistä sitten viikon mittaan erilaisia ruokia. Välillä tosin tykkään syödä keitettyjä papuja myös ihan sellaisenaan!

Näin kävi lopulta myös mustasilmäpavuille. Alkuperäinen ajatukseni oli tehdä mustasilmäpavuista oma versioni Hoppin’ John -ruuasta, mutta päädyin lopulta vain keittämään mustapavut valkosipulilla, sipulilla ja rosmariinilla maustetussa vedessä. Sen kummempia lisukkeitakaan ei tarvittu! Söimme pavut nopeasti ryöpätyn lehtikaalin, kullanruskeaksi paistetun valkosipulin ja oliiviöljyn kera. Niin yksinkertaista ja NIIN HYVÄÄ!

mustasilmäpavut

Liottaako vaiko eikö liottaa…

Meille kaikille on varmasti iskostettu mieleen, että kuivatut pavut on aina liotettava. Liottamisella päästään kuivattujen papujen sisältämästä vatsavaivoja tai suoranaista ruokamyrkytystä aiheuttavasta lektiinistä eroon ja lyhennetään papujen keitinaikaa. Koostumukseenkin liottaminen vaikuttaa. Yllätys yllätys, mustasilmäpavut eivät kuitenkaan usean lukemani eri reseptin mukaan tarvitse liottamista välttämättä ollenkaan! Ja jos asiaa alkaa kaivelemaan lisää, voi päätyä lukemaan juttuja joissa väitetään, ettei mitään papuja tarvitsisi välttämättä liottaa. Hämmentävää.

En itse sokeasti uskoisi väitettä että liottamattomia papuja voi keitellä täysin ilman seuraamuksia, ainakaan ihan jokaisen pavun suhteen. Pavut kun sisältävät lektiiniä eri määrissä ja sen vaikutuskin on varmasti myös enemmän tai vähemmän yksilöllinen. Itselleni ei tule pavuista sen suurempia ruuansulatusongelmia, mutta jollekin toiselle varmasti tulee – ihan vaikka pavut olisi asianmukaisesti kypsennetty ja kypsentämistä ennen liotettu, ja vaikka vettäkin olisi liottaessa vaihdettu useampaan otteeseen. Varsinkin kidneypavut sekä soijapavut sisältävät lektiiniä käsittääkseni siinä määrin, että niiden keittäminen liottamatta olisi aikamoinen vatsavaivojen riski. Olen kuitenkin monesti onnistuneesti ja vatsakivuitta keittänyt mustapapuja ilman liottamista, joten uskaltauduin testaamaan tätä väitettä tällä kertaa mustasilmäpapujen kanssa.

Jos liottamisen skippaa, mustasilmäpavut voi pistää tulille tarvittaessa hyvinkin spontaanisti. Keittoaika on tällöin vain hieman pidempi kuin liotetuilla. Selvyyden vuoksi korostaisin tässä vaiheessa kuitenkin vielä, että en suosittele kenellekään minkään papujen liottamatta jättämistä. Kunhan testailen uteliaisuudesta asiaa itse omalla vastuullani kertoen omakohtaisesta kokemuksestani täällä. Tuo liottamaton mustapapupata on toiminut itselleni varsin hyvin, eikä mustasilmäpapujenkaan kohdalla meidän huushollissa liottamatta jättäminen tuottanut minkäänlaisia oireita. Niinpä uskallan jättää mustasilmäpavut vastaisuudessakin liottamatta, jos jostain syystä pitäisi saada aikaan ruokaa mustasilmäpavuista nopealla aikataululla.

Muussa tapauksessa liotan nämäkin pavut varmasti edelleen yön yli runsaassa vedessä muiden papujen tapaan, tai pikaliotan ne kiehauttamalla pavut runsaassa vedessä ja jättämällä ne kuumaan veteen 60-90 minuutiksi. Liotuksen jälkeen pavut huuhdotaan huolella ja sitten voidaankin siirtyä varsinaiseen ruuanlaittoon.

Ongelma: kuivahtanut ruukkurosmariini

rosmariinivesiRatkaisu: rosmariinivesi!

Rosmariinivesi

Nuukailun hengessä käytin mustasilmäpapuihini poikkeuksellisesti tuoreen rosmariinin sijasta pöydälle kuivahtaneen rosmariinipuskan jämät. Tuoreelle rosmariinille käy nimittäin melkein poikkeuksetta kotonani hullusti: osa oksista ehtii kuivua osittain tai kokonaan ennen kuin koko ruukku on käytetty. Rosmariini on sen verran voimakas yrtti, etten meinaa koskaan saada sitä kulumaan koko ruukullisen vertaa siinä ajassa, kun yrtti on vielä tuore. Joskus pakastan osan tuoreesta ruukkurosmariinista hävikkiä ennakoiden, mutta jos vahinko on jo päässyt tapahtumaan, tuntuu sen käyttämättä jättäminen aina aika kurjalta!

Isoja kuivan rosmariinin lehtiä on omasta mielestäni ikävä syödä – saatikka kalastella valmiista ruuasta pois, joten en mielelläni käytä ruukkuun kuivahtanutta rosmariinia kokonaisena ruuanlaitossa. Niinpä mieleeni juolahti uuttaa siitä makua veteen ja hyödyntää kuivahtanut rosmariini ns. teenä! Samalla kun testailin mustasilmäpapujen liottamatta jättämistä, koemielessä lykkäsin muutaman kuivahtaneen rosmariininoksan kuumaan veteen ja keitin pavut kypsäksi näin syntyneessä rosmariinivedessä. Toimii! Rosmariinivesi maistuu alkuun varsin vahvalle (tai ainakin sillä määrällä rosmariinia, mitä itse olen käyttänyt), mutta maku miedontuu juuri sopivaksi keitinprosessin aikana. Valmiissa pavuissa rosmariinin aromi on läsnä, muttei kuitenkaan päällekäyvänä.

Nyt kun kokeilut kuivahtaneen ruukkuyrtin hyödyntämiselle ruuanlaitossa “yrttiteenä” on aloitettu, taidan testata seuraavaksi yrttiveden käyttöä linssien, riisin ja pastan keitinvetenä. Keitonkin pohjaksi se voisi käydä! Rosmariinivesi käy ilmeisesti myös hiustenhoitoon hiushuuhteeksi tai päänahkaan hierottavaksi, sekä jalkakylvyksi… ja voihan tuota rosmariinivettä juoda myös sopivan vahvuisena teen tapaan vaikkapa hunajan ja sitruunan kera.

rosmariinitee

mustasilmäpapu

Tästä ohjeesta riittää papuja noin kahteen sellaisenaan syötyyn annokseen ja/tai kahteen-kolmeen kahden hengen jatkojalostusruokaan (katso vinkkejä jutun lopusta). Jos olet suuri papujen fani tai syöjiä on useampia, kannattaa ehkä tuplata annos samantien.

Rosmariinivedessä keitetyt mustasilmäpavut:

Vegaaninen

200 g mustasilmäpapuja

n. 8-10 dl rosmariinivettä (3-4 vartta rosmariinia + litra vettä)

1 yksikyntinen valkosipuli / n. 3 valkosipulinkynttä

1 salottisipuli / pieni keltasipuli

2-3 laakerinlehteä

¾-1 tl suolaa

Tarjoiluun:

½ dl oliiviöljyä

5-6 valkosipulin kynttä

muutama lehtikaalin lehti

maun mukaan suolaa, vastarouhittua mustapippuria

(tuoretta rosmariinia silputtuna)

Mikäli haluat liottaa mustasilmäpavut, laita ne runsaaseen veteen jääkaappiin likoamaan yön yli. Voit myös laittaa ne kattilaan, peittää vedellä ja kuumentaa kiehumispisteeseen, jonka jälkeen voit ottaa kattilan liedeltä ja jättää pavut likoamaan kuumaan veteen 60-90 minuutiksi. Jos liotat pavut, vähennä keitinveden määrä 8 desiin. Liotetut pavut myös kypsyvät nopeammin kuin liottamattomat. Mikäli et liota papuja, keitä ne litrassa vettä. Aikaa liottamattomien mustasilmäpapujen kypsymiseen kuluu noin tunti.

Valmista ensin rosmariinivesi:

Napsi 3-5 rosmariinin kuivunutta oksaa kattilaan ja lisää noin litra vettä. Nosta veden lämpötila kiehumispisteeseen ja sammuta lämpö heti veden kiehahdettua. Peitä kattila kannella ja anna seoksen seistä rauhassa puolen tunnin verran, jona aikana ihana rosmariinin tuoksu leviää keittiöön ja vedestä tulee vahvasti rosmariinin makuista. Ei huolta vaikka maku olisi sellaisenaan juotavaksi vahva, maku miedontuu kun vedessä keitetään papuja. Siivilöi rosmariinivesi ennen käyttöä.

Papujen keittäminen:

Laita pavut kattilaan ja peitä ne 8-10 desillä rosmariinivettä (määrä riippuu siitä liotitko pavut etukäteen). Kuori sipuli ja viillä siihen risti niin, että neljännekset ovat sipulin kannan puolelta kiinni toisissaan. Murskaa valkosipulinkynnet ja poista niistä kuoret, tipauta sitten kaikki sipulit kattilaan. Lisää kattilaan muutama laakerinlehti ja nosta lämpö sitten kiehumispisteeseen.

Keitä papuja miedosti poreilevalla lämmöllä, kunnes pavut ovat täysin kypsiä mutta eivät vielä hajoavia – noin 30-60 minuuttia riippuen liotitko pavut. Napsi sipulit ja laakerinlehdet seasta pois ja mausta kypsät pavut suolalla. Sekoita hyvin ja jätä kannen alle maustumaan noin vartiksi ennen tarjoilua, jotta suola ehtii imeytyä papuihin kunnolla.

Tarjoile oliiviöljyssä kullankeltaisiksi paistettujen valkosipulisiivujen ja valkosipulin paistoöljyn kera. Lisäksi sekaan sopii hyvin muutaman minuutin ajan ryöpätty lehtikaali! Itse rouhin päälle vielä reilusti mustapippuria ja viimeistelen annoksen ripauksella savustettua sormisuolaa.

Ps. Keitän sellaisenaan syötäväksi tarkoitetut pavut mieluiten ilman kantta rauhallisesti kiehuvassa vedessä. Laitan kannen kattilaan vasta, jos neste uhkaa haihtua liikaa, muuten annan maukkaan keitinliemen haihtua/tiivistyä ja imeytyä papuihin lähes kokonaan. Jos aikomukseni on kuitenkin jatkojalostaa papuja muiksi ruuiksi, tykkään että maukasta keitinlientä on kypsissäkin pavuissa vielä reilusti. Tällöin pidän kannen kattilan päällä suurimman osan ajasta. Laitan kypsät pavut keitinliemineen jääkaappiin ja annostelen niitä sitten sieltä eri ruokien pohjaksi hyödyntäen myös maukkaan keitinliemen.

"mustasilmäpavut

Jatkojalostusideoita:
  • Laita kattilaan muutama desi kypsiä papuja, yksi iso kuorittu ja kuutioitu jauhoinen peruna sekä desin verran keitinlientä/vettä. Keittele kunnes peruna on kypsää ja alkaa hajoamaan papujen sekaan. Lisää kattilaan 3-4 silputtua lehtikaalin lehteä ja kuumenna vielä muutama minuutti jotta lehtikaali pehmenee. Lorauta sekaan halutessasi hieman (kaura)kermaa. Tarjoile paistettujen valkosipulisiivujen, oliiviöljyn ja/tai parmesaanin kera.
  • Laita kattilaan muutama desi kypsiä papuja, yksi iso kuorittu ja kuutioitu peruna ja yksi viipaloitu porkkana (ja/tai bataattia/kurpitsaa tms.). Lisää keitinlientä ja/tai vettä muutama desi. Keittele, kunnes kaikki on kypsää lisäten nestettä tarpeen mukaan. Soseuta tai muhenna raaka-aineet esim. perunanuijalla. Mausta maun mukaan esim. kuivatulla timjamilla, juustokuminalla, chilillä, savupaprikalla ja murskatuilla korianterinsiemenillä, sekä maun mukaan suolalla ja pippurilla. Lisää keiton/muhennoksen sekaan 2 dl (kaura- tai kookos)kermaa ja kiehauta. Tarjoile tuoreen korianterin kera.
  • Laita kattilaan muutama desi papuja ja kaksi kuutioitua tomaattia. Lisää kattilaan desin verran keitinlientä sekä muutama viipaloitu valkosipulin kynsi. Mausta maun mukaan esim. chilihiutaleilla ja/tai juustokuminalla, timjamilla tai vaikkapa kevyesti murskatuilla fenkolinsiemenillä. Keitä, kunnes tomaatit alkavat hajoamaan papujen sekaan. Lisää sekaan halutessasi muutama viipaloitu (vegaani)nakki tai makkara, tai vaikka annos viipaloitua ja maustettua seitania (omia suosikeitani on Vöner ja Santun Seitan). Mausta suolalla ja pippurilla, tarjoile kypsän avocadon ja/tai ranskankerma/kaurafraichenokareen kera.

tomaatti-papumuhennosMustasilmäpapuja chilillä, tomaatilla, seitanilla ja avokadolla

32 views

Kikhernesalaatti rapealla halloumimurulla & vinkeä tahinikastike

by Juulia 4 Comments
Kikhernesalaatti rapealla halloumimurulla & vinkeä tahinikastike

kikhernesalaattiTältä näyttää paras konsanaan tekemäni kikhernesalaatti!

Tammikuu = salaattikuu?

Uusi vuosi lähti omalta kohdaltani käyntiin samoin, kuin moni moni muukin: salaattia himoiten. En vetänyt suuren suuria jouluähkyjä eikä meillä syöty jouluruokia tai herkkuja päivätolkulla. Onneksi! Sekä loppu-, että alkuvuoteen mahtui kuitenkin sen verran roskaruokapäiviä, että kehoni jokainen solu tuntuu nyt kiljuvan mitä vaan tuoretta ja raikasta.

En harrasta uudenvuodenlupauksia, enkä nytkään ole varsinaisesti tekemässä mitään päätöksiä tehdä tammikuusta salaattikuukautta. Kaivelin kuitenkin ihan uteliaisuudesta omia reseptiarkistojani etsien täältä blogista vuosien varrella ideoimiani salaatteja mielitekojen inspiraatioksi 🙂 Ikävä kyllä, en ole ollut avainsanamerkintöjeni kanssa kovinkaan määrätietoinen tai johdonmukainen, eikä salaatteja ihan niin vaan etsittykään! Haulla ja avainsanalla “salaatti” löytyi vain muutama resepti, vaikka tiedän niitä olevan enemmän…

kikhernesalaattiKikhernesalaatti: salaatittoman salaatin perikuva!

Salaatti, salaatinkastike & avainsanaviidakko

Siis onko minun blogistani näin vaikea etsiä jotain spesifiä? Onpa noloa. Vuoden aloittaminen kaivelemalla läpi kuuden vuoden verran materiaalia salaattiartikkeleiden avainsanoja johdonmukaistaen teki kuitenkin lopulta ihan hyvää. Ensinnäkin tuli tehtyä havainto, että omat kokkailut ja juttujen sisällöt ovat selvästi ajan saatossa kehittyneet (lue: myötähäpeän määrä itseä kohtaan vähentyy kohti tätä hetkeä) ja toiseksi tuli harvinaisen selväksi, että blogin avainsanaviidakolle on tehtävä tänä vuonna jonkinlainen suunnitelmallisempi operaatio.

Lähdin aikoinaan rakentamaan blogini kategorioita enemmänkin raaka-aineiden kuin ruokalajien tai kokkaustapojen ympärille, ja strategiaa avainsanojen käytölle en sen kummemmin edes miettinyt. Ei siis ihme, että ne ovat välillä aivan mitä sattuu! Puolen tunnin aherruksen jälkeen täältä löytyy kuitenkin nyt jokainen salaatintapainen avainsanalla salaatti, sekä jokainen salaatin kastikkeeksi sopiva soossi avainsanalla salaatinkastike. Ehkä seuraavaksi pitää ottaa vuoroon varmaan pääruuat, alkuruuat, jälkiruuat… tai siis, tehdä ensin se strategia, tietysti 😀

kikherne halloumiKuvassa on salaatin raaka-aineet, muttei salaattia. Kuten yleensä!

Kikhernesalaatti ja muut salaatittomat salaatit

Sekin tuli selväksi kaikkia blogini salaattireseptejä plärätessä, että en juurikaan harrasta salaatteja joissa on salaattia. Lehtisalaatti, jäävuorisalaatti, tammenlehtisalaatti, friseesalaatti, roomansalaatti… niitä ei tässä keittiössä juuri nähdä. Sen sijaan tykkään selvästi tehdä salaatteja joissa yhdistyy erilaiset hedelmät, marjat, vihannekset, juurekset ja palkokasvit. Erityisesti kikhernesalaatti näyttäisi olevan ikisuosikki – sitä löytyy vuosien varrelta useampanakin versiona!

Tämänpäiväinen kikhernesalaatti on tosin kaikista versioistani taatusti paras. Ihan tosi! Tähän salaattiin nimittäin tulee useampaa niin koukuttavaa raaka-ainetta että en pysy nahoissani: on suolaan säilöttyä sitruunaa, rapeksi paistettua halloumimurua, kapriksia… sekä vinkeän taustamaun tuovia fenkolinsiemeniä. Harvasta makuyhdistelmästä olen ollut niin innoissani kuin tästä.

luomu halloumiFenkolinsiemenet, chili, säilötty sitruuna, kaprikset sekä halloumimuru tekevät tästä kikhernesalaatista parhaan ikinä!

säilötty sitruuna

Edellämainittujen lisäksi salaatista löytyy toki myös niitä kehoni vaatimia rehuja: tomaattia, paprikaa ja lehtikaalia. Vinkeä, sopivan tulinen, suolainen ja ruokaisa kikhernesalaatti saa viimeisen silauksensa supertujulla kastikkeella, jossa on niin raakaa valkosipulia, säilöttyä sitruunaa, chiliä kuin tahiniakin. Kastikkeessa on myös aavistus anismaista aromia fenkolinsiemenistä. Kastike on yksinään maisteltuna varsin vahvan makuista, mutta kokonaisuudesta se tekee vastustamattoman! Jopa mieheni, joka ei niin pidä aniksesta, kelpuuttaa tämän soossin 😀

Reseptini riittää teoriassa neljälle… mutta koukuttavuusaste on ainakin itselleni sillä tasolla, että harvemmin tästä annoksesta jää meidän kahden jäljiltä mitään seuraavalle päivälle.

Kikhernesalaatti rapealla halloumimurulla

4:lle

1 purkki kikherneitä (n. 200 g valutettuna)

n. 200 g kirsikkatomaatteja

1 paprika

1 reilun kokoinen kevätsipuli

n. 2 rkl pikkukapriksia / silputtua isoa kaprista

3-4 reilun kokoista lehtikaalinlehteä (n. 100 g)

200 g halloumia

1-2 rkl oliiviöljyä

Vinkeä tahinikastike:

1 sitruunan mehu (n. ½ dl)

1 pieni valkosipulinkynsi

2-2½ rkl tahinia

1 rkl oliiviöljyä

1 rkl vaahterasiirappia tms.

½ tl fenkolinsiemeniä

½-1 tl chilihiutaleita

maun mukaan vastarouhittua mustapippuria

1-2 rkl silputtua säilötyn sitruunan ja/tai veriappelsiinin kuorta

Valmista ensin kastike: purista sitruunan mehu salaattikulhon pohjalle. Raasta sekaan valkosipulinkynsi hienolla terällä. Sekoita mukaan tahini, oliiviöljy sekä vaahterasiirappi kunnes seos on tasaista. Mikäli seos tuntuu kovin paksulta, lisää sekaan teelusikallinen vettä tai sitruunamehua kerrallaan. Mikäli taas liian ohutta, lisää hieman tahinia (paksuuteen vaikuttaa käyttämäsi tahinin paksuus ja sitruunan happamuus). Hienonna morttelissa fenkolinsiemenet sekä chilihiutaleet ja lisää ne kastikkeeseen. Säädä chilin määrää sen mukaan kuinka tulista kastikkeesta haluat ja kuinka ytyä käyttämäsi chili on 🙂 Rouhi kastikkeeseen vielä reilusti mustapippuria.

Suolaan säilötyt sitrukset:

Mikäli käytät kastikkeeseen suolaan säilöttyä sitruunaa/veriappelsiinia, poista hedelmästä hedelmäliha ja pilko kuori sitten ensin ohuiksi suikaleiksi, sitten pieniksi kuutioksi. Suolaan säilötystä sitruunasta käytetään siis nimenomaan kuori! Sekoita säilötty sitrus kastikkeeseen. Suolaan säilötut sitrukset ovat mahtava makupommi tämän salaatin seassa, joten itse käytän niitä, kun niitä kotoani kerran yleensä löytyy 🙂 Säilön sitrukset itse (ohje suolaan säilötyille sitruunoille löytyy täällä ja veriappelsiineille täällä), mutta säilöttyä sitruunaa löytyy valmiina myös joistain isommista marketeista sekä pohjoisafrikkalaisia raaka-aineita myyvistä kaupoista. Jos et pääse säilöttyyn sitruunaan käsiksi tai et pidä siitä, hyvin tämä ruoka toimii kuitenkin ilmankin. Ihan samalle se ei tietenkään silloin maistu!

Salaatin valmistelu:

Kun kastike on valmis, valmista salaatti: huuhtele kikherneet ja valuta ne. Irroita lehtikaalista lehtiruodit ja hienonna loppu saksilla tai veitsellä. Viipaloi kirsikkatomaatit, kuutioi paprika ja silppua kevätsipuli varsineen. Sekoita vihannekset ja lehtikaali kikherneiden joukkoon. Hienonna kaprikset veitsellä ja lisää nekin salaattiin. Jätä kikhernesalaatti sitten odottelemaan halloumimurun valmistumista – lehtikaali saa tässä välissä tilaisuuden hieman pehmentyä kastikkeen seassa.

rapea halloumiTeräspannulla paistaessa öljyä voi tarvita enemmän kuin teflonpannulla, mutta katsokaas vaan tuota pannun pohjaan tarttunutta herkkukerrosta! Halloumista tuli tässä pannussa lähes karamellisoitunutta…

Rapea halloumimuru:

Ota halloumi paketistaan ja huuhdo se. Taputtele pala talouspaperilla kuivaksi ja murenna se käsin paistinpannulle. (Olen itse paistanut halloumimurua sekä teräspannussa että teflonpannussa ja molemmat toimivat hyvin – teräspannuun piti vain lorauttaa hieman enemmän öljyä sekaan.) Murun ei tarvitse olla tasalaatuista, seassa saa olla niin isompia kuin pienempiäkin murusia. Lisää paistinpannulle muutama ruokalusikallista oliiviöljyä ja sekoita. Laita liesi sitten päälle keskilämmölle. Ruskista halloumimuru kullanruskeaksi välillä sekoitellen. Ole kärsivällinen, tässä voi kestää mutta lopputulos on sen arvoinen!

Riippuen hieman käyttämäsi öljyn määrästä, pannusta ja liedestä, juusto saattaa jossain vaiheessa näyttää siltä että se tarttuu pannuun tai ui ns. omassa liemessään. Kun paistamista kuitenkin vain kärsivällisesti jatkaa nostamatta lämpöä liian kovalle ja pohjia myöten sekoitellen, pannussa pitäisi lopulta olla kullanrapeaa halloumimurua. Halloumimuru on valmista ,kun pienimmät murut ovat kauttaaltaan kullanruskeita. Isommissa muruissa saattaa silloin vielä näkyä vaaleampiakin kohtia mutta se on ok – mieluummin niin päin kuin että seassa olisi palaneita murusia!

kikhernesalaatti

Kikhernesalaatti on valmis, kun kippaat halloumimurun salaatin sekaan. Sekoita kaikki vielä ennen tarjoilua hyvin yhteen ja nosta rapealla halloumimurulla aateloitu kikhernesalaatti sitten tarjolle. Se on ihanaa juustomurun ollessa vielä hieman lämmintä, mutta myös vietettyään yön jääkaapissa. Siis mikäli jotain vain jää seuraavalle päivälle… ♥

kikhernesalaatti

Ps. Jos tahdot tarjota salaatin vielä lämpimämpänä, voit lisätä myös kikherneet pannulle rapeksi paistetun halloumimurun sekaan ennen molempien sekoittamista muuhun salaattiin. Toki myös koko salaatin voi kipata hetkeksi pannulle lämpiämään. Varsinaista kypsentämistä en rehuille saatikka kastikkeelle kuitenkaan tässä yhteydessä suosittele, salaatista häviää muuten raikkaus ja raa’an valkosipulin potku!

527 views