minttu arkistot | Vaimomatskuu ruokablogi

Persikkasalaatti & kombucha-vinegretti

by Juulia on August 30, 2019 0 Comments

Persikkasalaatti kombucha-vinegretillä

Persikka

Persikka. Niin herkullinen… ja niin kamala! Siis se kuori: pelkkä ajatuskin saa aikaan puistatusta!

Enhän vain ole ainoa, jolle persikan nukkainen kuori on kauhistus? Persikkaa on sen takia lähestulkoon vaikea koskettaa, saatikka kuvitella haukkaavansa siitä tuosta noin vain kyljestä. Tuore persikka on kuitenkin hurjan hyvää! Niinpä aina välillä on mentävä epämukavuusalueelle … ja kosketeltava persikkaa.

Onneksi persikan kuoresta pääsee kuitenkin halutessaan eroon, sillä persikka on suhteellisen helppo kuoria kaltattuna. Riittää että sen upottaa ensin kiehuvaan veteen, sitten kylmään. Samalla tavalla sitä kuorisi vaikkapa tomaatin 🙂

Minä laitoin kuoritut persikanlohkot taannoin pikaisen paistokäsittelyn jälkeen salaattiin, jossa oli sesongin kotimaista sokerimaissia, fenkolia, jalapenoa ja mintunlehtiä. Salaatinkastikeen ravistelin öljystä ja kombuchasta!

Kombucha-vinegretti

Olen jo tovin tahtonut kokeilla kombuchaa salaatinkastikkeen pohjana. Kombuchan hapan kirpakkuus kun voisi toimia hyvin viinietikan tapaan vinegretissä! Hieman etikkaa seokseen kuitenkin tarvitaan, että päästään sille happamuustasolle mitä itse vinegretiltäni toivon. Lopputulos on mukavan kevyt ja raikas probioottipitoinen vinegretti, jonka makumaailmaa on helppo muokata vaihtelemalla siihen käyttämäänsä kombuchaa ja öljyä.

Persikkasalaatti sai kaveriksi Roihuvuoren virvoitusjuoman kirsikkakombuchasta ja neitsytoliiviöljystä tehdyn vinegretin. Voisin kuitenkin kuvitella, että myös inkiväärikombucha sekä jonkinlainen pähkinäöljy toimisi tässä seurassa loistavasti!

Persikkasalaatti maissilla, fenkolilla ja mintulla

Vegaaninen

2 persikkaa

2 tuoretta maissintähkää

1 rkl oliiviöljyä

1 pieni fenkoli

ruukku minttua

1 tuore jalapeño

Kombucha-vinegretti:

1/2 dl kombuchaa

1/2 dl neitsytoliiviöljyä

muutama kierros mustapippurimyllystä

0,5 tl suolaa

1 tl Dijon sinappia

1 tl agave/vaahterasiirappia

1 tl limetti/sitruunamehua

1 tl omenaviinietikkaa

Valmista ensin kombucha-vinegretti:

Annostele kastikkeen raaka-aineet pieneen tiiviskantiseen purkkiin ja ravistele kombucha-vinegretti tasaiseksi. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa siirappia, suolaa, pippuria, limettimehua tai omenaviinietikkaa. Kastikkeen voi tehdä myös tuplana ja säilyttää loput jääkaapissa. Kastike kannattaa käyttää muutaman päivän sisällä valmistamisesta.

Valmista sitten persikka-maissisalaatti:

Kuori maissintähkät. Leikkaa terävällä veitsellä jyvät irti kulhoon (itse tuen tähkän kulhon pohjalle nostetun, nurin päin käännetyn pienen kipon pohjaa vasten).

Kuumenna isossa kattilassa persikan syvyydeltä vettä. Viillä persikkojen tyveen millin syvyinen ristiviilto. Kun vesi kiehuu, upota persikat veteen noin minuutiksi. Laita ne sitten jääveteen. Kuoren pitäisi nyt irrota melko helposti! Kuori persikat, halkaise ne ja irrota kivet. Viipaloi persikat.

Suikaloi fenkoli ohueksi viipaleeksi (mandoliini on tässä kätevä!) Säästä fenkolin tupsut. Riivi mintunlehdet irti varsista. Poista jalapeñosta siemenet ja silppua se pieneksi. Sekoita fenkoli, jalapeño ja kombucha-vinegretti isossa kulhossa.

Kuumenna puolet öljystä paistinpannulla ja paahda maissinjyviin hieman väriä. Kippaa jyvät salaatin sekaan. Lisää pannulle loppu öljy ja paista myös persikkaa hetki. Sekoita sitten persikka sekä mintunlehdet salaattiin. Tarjoile vielä hieman lämpimänä!

Ps. Jos kaipaat salaattiin ruokaisuutta, kokeile paistaa päälle savutofua! Maitotuotteita käyttävät voivat kokeilla myös paistettua halloumia tai murusteltua fetaa 🙂

Gazpacho: kesän sesonkiherkku nro 1!

by Juulia on June 19, 2019 0 Comments

Gazpacho, gazpacho, gazpacho.

Se on gazpacho-sesonki nyt. Mikään ei taida olla itselleni enempää kesäruoka, kuin tämä kylmä keitto. Vaikka kehittelen siitä harva se kesä jonkin uuden version, palaan aina syömään myös sitä perinteistä tomaattigazpachoa. Tänä kesänä gazpachosesonki on kuitenkin aloitettu vesimelonigazpacholla! Gazpachon parhaita puolia kesäruokana on minusta muuten se, että sitä voi tehdä halutessaan jääkaappiin vaikka kuinka ison satsin ja nautiskella menemään useamman päivän samalla vaivalla.

Blogin arkistoista löytyy jo vuosien takaa näpyttelemäni vesimelonigazpachon versio. Ero tämänpäiväiseen on siinä, että tällä kertaa tässä vesimelonigazpachossa on mukana reilusti myös tomaatteja, paprikaa ja kurkkua. Marjoilla tosin viimeistelen tämänpäiväisenkin keiton! Alla lista blogistani löytyvistä gazpachoresepteistä:

Mitat ovat suuntaa-antavia, gazpacho kun on ainakin itselleni sellainen ruoka, jota tehdään aina vähän eri raaka-aineista ja määristä, riippuen mitä kotoa kulloinkin löytyy. Pääasia on, että mausta löytyy sopivasti sipulia ja valkosipulia ja että keiton maustaa tarpeeksi reilusti suolalla ja oliiviöljyllä. Jos koostumus uhkaa olla turhan “vetinen” sekaan voi soseuttaa vedessä pehmennetyn ja kuivaksi puristetun vaalean leivän palan.

Vesimeloni-gazpacho

2:lle

puolikas pieni vesimeloni

1 valkosipulin kynsi

noin puolen sitruunan mehu

1 pieni kesäsipuli ilman vartta

1 keltainen paprika (tai tuollainen kuvassa näkyvä hauska raidallinen 🙂 )

1 avomaan kurkku

kymmenisen kirsikkatomaattia

kourallinen minttua

puolisen desiä oliiviöljyä (itse laitan määrästä osan savustettua oliiviöljyä)

maun mukaan suolaa ja vastarouhittua mustapippuria

(pala vaaleaa leipää vedessä liotettuna ja kuivaksi puristettuna)

Tarjoiluun:

minttua

kourallinen marjoja (karhunvatukoita, mustikoita…)

oliiviöljyä

paahdettuja pinjansiemeniä

Raasta valkosipuli tai hierrä se veitsen lappeella muussiksi suolaripauksen kera. Laita valkosipuli kulhoon ja purista sitruunamehu päälle. Kuutioi vesimeloni (poista näkyvät siemenet), kuori ja kuutioi kurkku, puolita kirsikkatomaatit ja paloittelee paprika sekä pieni kesäsipuli. Lisää kulhoon vielä kourallinen mintunlehtiä.

Soseuta kaikki mahdollisimman sileäksi. Lorota sekaan oliiviöljy ja soseuta vielä tasaiseksi. Mausta keitto suolalla ja pippurilla. Tarkista maku – vesimeloni ja paprika tuovat keittoon makeutta joten suolaa pitää olla sopivasti tasapainottamaan sitä. Lisää tarvittaessa myös puristus sitruunaa tai muutama pala lisää vesimelonia mikäli kaipaat lisää makeutta tai hapokkuutta. Mikäli haluat keitosta paksumman, soseuta lopuksi sekaan muutaman minuutin ajan liotettu ja kuivaksi puristettu leivänpala. Jos vain suinkin raaskit odottaa hieman, laitan keitto jääkaappiin vetäytymään tunniksi ja tarjoile vasta sitten.

Tarjoile keitto oliiviöljylorauksen, muutaman mintunlehden ja marjan sekä paahdettujen pinjansiemenien kera.

Lompsis!

Tämän jutun myötä blogini jää reseptiikan osalta kesälomalle. Postailen heinäkuun ajan matkaraporttia viimekesäiseltä Amerikanreissultamme 🙂 Toivotan kaikille teille mitä parhainta kesää!

“Reseptitön” halloumisalaatti aprikooseilla ja mustikoilla

Vege

by Juulia on June 4, 2019 0 Comments

Halloumisalaatti aprikooseilla ja mustikoilla ♥

Reseptittömät reseptit

Jollen ole varta vasten laatimassa reseptiikkaa blogiin, on suurin osa kokkailustani reseptitöntä: kokkaan soveltaen, säveltäen ja fiiliksen mukaan enemmin kuin mitaten ja aineksia listasta lukien. Reseptittömistä ruuista mieleeni ovat erityisesti salaatit – löytyipä kotoa mitä vaan, saan yleensä jonkinlaisen salaatin aikaan. Avainasemassa on makujen tasapainottelu: tarvitaan jotain makeaa, jotain raikasta, jotain hapanta, jotain suolaista ja jotain rasvaista niin jonkilainen maukas salaatti on jo kasassa.

Makeus voi tulla marjoista, hedelmistä, makeista vihanneksista, karamellisoiduista pähkinöistä (tai suklaasta!) tai vaikkapa vaahterasiirapista, happamuus etikoista, sitruksista tai kirpeämmistä hedelmistä ja marjoista. Rasva ja suola taiotaan salaattiin juustoilla, suolapähkinöillä, siemenillä tai vaikkapa tahinilla, raikkaus milloin milläkin yrteillä, vihanneksilla tai vaikka maustamattomalla jugurtilla. Jokin rapea ja rouskuva elementti – ihan vaikka muutama murennettu perunalastu – päälle vielä niin avot!

Koska päivän salaatti on juurikin yksi niistä reseptittömistä viritelmistäni, koetan kertoa sen syntyprosessin ja logiikan teillekin vähän epätyypillisemmässä muodossa ilman tarkkoja mittoja. Kun ei se vaan ole niin näissä ruuissa aina niin nöpönnuukaa!

Reseptitön halloumisalaatti

2:lle

paketti halloumia, liota ensin hetki jos tahdot hillitä suolaisuutta (täällä oli käytössä lampaanmaitohalloumi)

loraus öljyä (täällä tällä kertaa savustettua oliiviöljyä)

kourallinen makeita marjoja tasapainottamaan halloumin suolaisuutta (täällä pensasmustikoita)

koosta riippuen 1-4 hieman hapokasta hedelmää leikkaamaan rasvaisuutta (täällä 4 kypsää aprikoosia, voisin käyttää myös nektariinia, omenaa, päärynää, viinirypäleitä…)

nippusipulia varsineen tuomaan ruokaisuutta, myös ohueksi viipaloitu makea sipuli ja ruohosipuli käy

ohueksi viipaloitua fenkolia tuomaan rapsakkuutta ja raikkautta (tähän hommaan sopii myös kurkku, retiisi, porkkana…)

salaatteja, yrttejä (täällä punaista salanovaa ja minttua)

Kastike:

loraus öljyä,

loraus vaahterasiirappia,

loraus sherryviinietikkaa

(melkein mikä tahansa öljyn, etikan ja makean kombo tosin toimisi)

Tee näin: revi salaatti kahdelle lautaselle. Viipaloi halloumi ja taputtele se kuivaksi. Paista rapeaksi öljyssä. Halloumin paistuessa huuhtele marjat, viipaloi fenkoli, sipuli varsineen ja käyttämäsi hedelmät. Kasaa kaikki lautasille, kippaa päälle kullanruskea halloumi. Sekoita kastike haarukalla kulhossa vispaten tai pienessä purkissa ravistelleen, kaada salaatille.

Mausta halutessasi annokset vielä vastarouhitulla pippurilla ja tietysti yrteillä mikäli niitä löytyy. Tähän vuodenaikaan kipaisen usein metsästä ketunleipää tai suolaheinää lautaselle. Syödessä huolehdi, että haarukassa on aina vähän kaikkea, niin hienosti hoidettu makujen tasapainottelu pääsee oikeuksiinsa 😉

Ps. kun söin samankaltaisen viritelmän eräänä toisena päivänä, sekaan pääsi vielä kourallinen suolapähkinöitä. Jos salaatista pitää saada taiottua vielä ruokaisampi, lisäisin sekaan jonkinlaisten pähkinöiden lisäksi esim. keitettyjä kikherneitä, valkoisia papuja, linssejä tai vaikkapa kvinoaa.

Että sellainen “resepti” tällä kertaa.

Rapeat parsafritterit kevään kaipuuseen

by Juulia on March 27, 2019 2 Comments

Rapeat parsafritterit – helppoa ja nopeaa!

Kevään merkki?

Yksi kevään varmoista merkeistä on kauppoihin ilmestyvä parsa. Siis eurooppalainen parsa. Nimittäin jos kotimainen parsa olisi kevään merkki, jäisi kevät täällä pohjolassa tosi myöhäiseksi (ja se nyt vaan ei käy päinsä) 😀 Tänä vuonna eurooppalaiset parsat tuntuvat kuitenkin ilmestyneen kauppoihin jotenkin poikkeuksellisen aikaisin. Ikkunasta ulos katsellessa ei useimpina päivinä ole ihan keväältä näyttänyt, varsinkin jos ikkunan takana sataa rakeita kuten eilen. Koska kaupoissa kuitenkin on jo reilusti (eurooppalaista) parsaa, uskottava se kai on: on parsaa = on kevät.

Vaikka toki minullekin se kaikkein paras parsa on juurikin kotimaista, sitä saadaan kuitenkin vielä odotella toukokuun hujakoille – ja siihen asti en kyllä malta parsakauden aloittamista lykätä! Kevään himossa ja varsinkin raekuuron iskiessä parsaa on saatava nyt. Kaupassa on tällä hetkellä parsaa ainakin Puolasta, mutta siroa ja ohutta italialaista luomuparsaakin olen jo kaupasta bongannut. Villiparsaa ei sentään ole vielä näkynyt!

Parsaa, parsaa, enemmän parsaa

Tykkään yleensä syödä ne ihan ekat parsani ihan vain pannulla paistettuna suolaripauksen kera, mutta hyvin pian homma menee aina siihen, että syön parsaa ihan missä muodossa vaan. Siis esim. näin…

Parsamehu (jep, next level parsafanin vihermehu)
Paahdettu parsa dukkah’lla ja sitruunakermalla (isomman määrän paahtaa kätevimmin uunissa)
Paholaisen munat parsalla (pääsiäisparsaruoka!)
Parsaa kimchivinegretillä ja veriappelsiinilla (vikoja veriappelsiineja viedään mutta vielä ehtii!)
Parsaleipä uppomunalla (kas, munaa ja parsaa. Kun se vaan toimii!)

…puhumattakaan kaikista niistä ruuista joihin parsaa lykkään, mutta jotka eivät tänne blogiin asti päädy: erilaiset wokit, keitot, salaatit, pastat, risotot, tahnat, paistokset sun muut.

Parsafritterit

Rapeat parsafritterit ovat tämän kevään uusi hurahdukseni. Parsafritterit valmistuvat alle puolessa tunnissa ja ovat törkeän hyviä (varsinkin vastapaistettuina). Ne ovat vieläpä mausteita lukuunottamatta kutakuinkin kahden raaka-aineen ruokaa – tarvitaan vain parsaa ja kikhernejauhoja, ja siinäpä se melkein onkin! No, okei, tarvitaan myös öljyä paistamiseen ja ainakin suolaa mausteeksi, mutta jos niitä ei lasketa niin kyllä, kaksi raaka-ainetta.

Parsafritterit ovat helppoja ja nopeita kokattavia ja niinpä veikkaankin, että näitä kellanvihreitä herkkupaloja meillä syödään parsakauden aikana vielä monesti. Sekalaisten seurakuntien pääsiäispöytiinkin nämä sopisivat vallan mainiosti, sillä ne ovat vegaanisia, munattomia, maidottomia, pähkinättömiä ja gluteenittomia – eli käynevät useimpiin ruokavalioihin.

Juustokuminan, korianterinsiemenet, kurkuman, chilin, valkosipulin ja kevätsipulin valikoin näihin frittereihin mausteeksi intialaiset sipuli bhajit mielessäni (en itseasiassa ole koskaan syönyt niitä, mutta tämän IG-tuttuni kuvan nähtyäni niitä on kummasti tehnyt mieli). Mausteita voi kuitenkin tietysti varioida mieltymystensä mukaan ja hyviä näistä tulee myös ihan pelkällä suolalla ja pippurillakin maustettuina.

Rapeat parsafritterit

n. 4-6 kpl / 2:lle

vegaaninen, gluteeniton

200 g vihreää parsaa

1 dl kikhernejauhoa

vajaa 1 dl vettä

1 kevätsipuli

1 valkosipulin kynsi

½ tl kuivattua chiliä / juustokuminaa / kurkumaa / korianterinsiemeniä kutakin

½-¾ tl suolaa

½ tl vastarouhittua mustapippuria

½-1 dl neutraalin makuista kasviöljyä (esim. rapsi/auringonkukkaöljy) riippuen paistinpannun koosta

Tarjoiluun:

1 dl kreikkalaistyyppistä kaurajugurttia / kaura fraichea / jos ei tarvetta vegaaniselle: kreikkalaista jugurttia

ripaus suolaa

puolen sitruunan mehu

n. 3 rkl tuoretta minttua silputtuna

muutama sitruunalohko

Napsi parsoista puumaiset kuivat tyvet pois. Ota nippu parsaa kouraasi ja raasta parsa raastimen karkealla terällä niin, että käteesi jää lopulta vain parsan nuput. Purista parsaraasteesta siivilässä hieman nestettä pois mutta kerää neste talteen. Kaada neste desin mittaan ja täytä mitta vedellä niin että sinulla on desi nestettä. Puolita parsan nuput pitkittäin. Silppua kevätsipuli ja hienonna valkosipuli. Sekoita kulhossa kikhernejauho, parsavesi, mausteet, sipulit, parsaraaste sekä parsan nuput. Sekoita vielä jugurttiin hieman suolaa, sitruunamehu sekä silputtu tuore minttu. Jätä tekeytymään siksi aikaa kun paistat parsafritterit.

Kaada paistinpannulle öljyä sen verran, että sitä on muutaman millin syvyydeltä pannun pohjalla. Kuumenna öljy keskilämmölle. Testaa öljyn kuumuus pienellä nokareella taikinaa. Öljy on paistamiseen sopivan kuumaa (n. 175-180°C), kun se kuplii mukavasti heti kun taikina osuu siihen. Lämpömittariakin saa toki käyttää 🙂 Liian kylmä öljy imeytyy frittereihin ja tekee niistä rasvaisia, liian kuuma öljy taas savuaa ja käräyttää fritterit ennen kuin ne kypsyvät sisältä.

Lusikoi pannulle halkaisijaltaan noin 10cm kiekko taikinaa. Pannun koosta riippuen voit paistaa kerralla 2-3 fritteriä – pidä vain huolta, että niiden väliin jää muutama sentti tyhjää tilaa niin kääntäminen onnistuu helpommin eikä öljyn lämpötila laske pannua täyttäessä liikaa. Käännä parsafritterit varovasti lastalla ympäri, kun niiden pohja on kullanruskea. Paista toinenkin puoli kauniin ruskeaksi. Nosta kypsät parsafritterit sitten pannusta talouspaperoidulle lautaselle odottamaan, että kaikki taikina on käytetty. Kun kaikki taikina on paistettu, tarjoile parsafritterit kuumina minttukastikkeen ja sitruunalohkojen kera.

Ps. Jos teet tupla- tai triplasatsia (esim. pääsiäiseksi) pidä valmiit fritterit lämpiminä n. 60-80 asteisessa uunissa tarjoiluhetkeen saakka.