Suolaan säilötty veriappelsiini

by Juulia 1 Comment
Suolaan säilötty veriappelsiini

veriappelsiini

Suolaan säilötty sitrussesonki

Muutama viikko sitten kerroin, kuinka olen innostunut tekemään suolaan säilöttyjä sitruunoita – vuosi sitten tehdyn ensimmäisen kokeilun rohkaisemana laittelin silloin usemman purkin tekeille ja kokeilin samalla myös säilöä samalla tavalla veriappelsiineja!

Suolaan säilötyt veriappelsiinit osoittautuivat ilokseni myös aivan onnistuneeksi kokeiluksi, joten uskallan nyt lopputulosta jo useamman kerran testailtuani kertoa tästä viritelmästä teillekin. Viime vuoden luetuimpia juttujani oli kuivatut veriappelsiinit, joten ehkäpä tämäkin veriappelsiinin säilöntämetodi kiinnostaa jotakuta 🙂

suolaan säilötty veriappelsiini

Olin itseasiassa utelias appelsiinien säilönnästä jo keväällä tuon ekan kokeiluni jälkeisessä huumassa, mutta idea jäi tuolloin kuitenkin testaamatta. Kun nyt sitten ryhdyin sitruunan säilöntäpuuhiin, lähdin heti kaivelemaan nettiä muiden sitrusten säilönnän suhteen ja niinhän se oli kuten olin arvannutkin: mitä vain sitrushedelmää voi säilöä suolaan.

Veriappelsiinit, appelsiinit, satsumat, mandariinit, sweetiet, greipit ja limetit – suolaan vaan kaikki mars! Kunhan suolaa on purkissa reilusti ja perään puristaa myös yhden-kahden sitruunan mehun, onnistuu myös makeampien sitrusten säilöminen. Omaan veriappelsiinipurkkiini laitoin suolan lisäksi lämpimän talvisia mausteita: kanelia, tähtianista, fenkolinsiemeniä, laakerinlehtiä, kardemummaa… Seuraavaksi ajattelin kokeilla säilöttyjä verigreippejä ja limettejä chilillä!

suolattu sitrus

Tämän reseptin myötä on muuten vinkattava kaikille kokkaaville ja sosiaalista mediaa käyttäville lukijoille ruokablogien legendaarisen kuukausihaasteen paluusta: armaat blogikollegani Hannan Soppa ja Kokit ja potit -Hannele lanseerasivat nimittäin tämän aikoinaan ruokablogeja ahkerasti kiertäneen haasteen takaisin uudistettuna, ja nyt siihen voi osallistua ihan kuka vaan!

Kuukauden ruokahaaste

Ensimmäinen uudenlainen kuukauden ruokahaaste alkoi eilen, ensimmäinen helmikuuta, ja sen teemana on sesonkiin sopien sitrukset. Jos haluat osallistua haasteeseen, kokkaa jotain sitruksista ja jaa luomuksesi IG:ssä tai FB:ssä hashtagilla #kuukaudenruokahaaste – ja tadaa, olet mukana haasteessa! Itsellenihän tässä kävi niin, että koska olen jo jakanut koko tammikuun ajan ahkerasti sitrusreseptejä (punasikurisalaatti verigreipillä, veriappelsiinilla maustettu gini, suolainen sweetie salaatti, veriappelsiinisesongin vegaaninen gin sour), ei helmikuulle meinannut enää löytyä näiden suolaan säilöttyjen veriappelsiinien lisäksi enää ideoita. Jotain sitrushihasta tulee ehkä ravistettua vielä toiseen kertaan ennen kuun loppua, tai ainakin toivotaan niin 😀

Tässä haasteessa ei muuten enää sitten kisata voittamisesta, vaan pidetään vain hauskaa, jaetaan ruuanlaiton iloa, tsempataan ja inspiroidutaan toisiemme tekemisestä. Blogin omaavat voivat toki halutessaan linkitellä muiden osallistujien resepteihin, niin saadaan aina kasaan paljon inspiroivia reseptejä jokaisen haasteen teemoille. Koska helmikuu on vasta alussa, lisäilen itse linkkejä muiden haasteeseen osallistuvien sitrusresepteihin sitä mukaa, kun niitä ilmestyy 🙂 Linkit löydät jutun lopusta.

Suolaan säilötty veriappelsiini

3-6 luomulaatuisia veriappelsiineja (riippuen hedelmien koosta)

1-3 luomusitruunaa

n. 5-6 rkl laadukasta karkeaa merisuolaa

n. 5-6 dl vetoinen lasipurkki

halutessasi: muutama laakerinlehti, yksi kanelitanko, 1 tähtianis, 1 tl fenkolinsiemeniä, muutama neilikka, muutama vihreä kardemumma

Pese ja kuivaa veriappelsiinit hyvin. Steriloi lasipurkki kansineen esim. keittämällä. Ripottele lasipurkin pohjalle ruokalusikallinen suolaa. Halkaise veriappelsiini pitkittäin niin, että puolikkaat jäävät toisistaan kiinni toisesta päästä. Halkaise vielä tosinpäin samoin, niin että hedelmä on jaettu neljään toisissaan toisesta päässä kiinni olevaan lohkoon. Ripottele veriappelsiinin sisälle lusikallinen suolaa ja sullo se purkkiin. Lisää purkkiin osa mausteista ja jatka suolalla täytettyjen hedelmien sullomista purkin sisään, kunnes purkki on täynnä. Lisää loput mausteet ja purista purkkiin 1-2 sitruunan mehu. Painele veriappelsiineja niin, että ne peittyvät mehuun ja sulje sitten kansi.

Laita purkki suojaan valolta mutta pidä se huoneenlämmössä. Painele seuraavana päivänä hedelmiä uudelleen. Mikäli veriappelsiinit eivät vielä ole kauttaaltaan nesteen peitossa, purista sekaan vielä yksi sitruuna.

suolattu appelsiini

Säilytys:

Säilytä purkkia huoneenlämmössä valolta suojattuna 1-4 viikkoa ja laita se sitten jääkaappiin. Ravistele purkkia päivittäin ja kääntele se muutaman kerran ylösalaisin niin kauan, kun purkki on huoneenlämmössä. Veriappelsiinien ollessa kyseessä purkki kannattaa avata myös päivittäin ja nuuskia sisältöä. Jos se tuoksuu raikkaalle, kaikki hyvin. Jos tuoksussa on käynyt vivahde, lisää purkkiin sitruunamehua ja suolaa ja tarkista tilanne uudelleen seuraavana päivänä.

Itselläni suolaan säilötyt veriappelsiinit hengasivat huoneenlämmössä viikon, jonka jälkeen siirsin sen jääkaappiin. Purkki on nyt melkein kuukauden vanha ja lähes käyttökunnossa – valmiin hedelmän kuori muuttuu sileäksi, pehmeäksi ja läpikuultavan oloiseksi. Suolaan säilötty veriappelsiini säilyy jääkaapissa oletettavasti siinä missä sitruunakin, kunhan purkista onkii hedelmiä aina puhtaalla välineellä ja veriappelsiini säilyy kokoajan suolaliemen peitossa.

suolaan säilötty veriappelsiini

Kuukauden ruokahaaste: sitrus

Gluteenittomat Crepes Suzette – Hannan Soppa

Veriappelsiini Gin Tonic – Liemessä

Appelsiini-mozzarellasalaatti – Beach House Kitchen

Vesihauteessa kypsennetyt veriappelsiinimuffinit – CampaSimpukka

Harissapasta appelsiinin ja mintun kera – Savusuolaa

Vegaaniset laskiaispullat appelsiini-mustikkatäytteellä – Chocochili

Veriappelsiinipiiras & hunajamarenkia (gluteeniton) – Syötävän hyvä

Sitrussesongin lämmittävin porkkana-appelsiini-inkiväärikeitto – Kulinaari

 

403 views

Sitrussesongin vegaaninen gin sour

by Juulia 0 Comments
Sitrussesongin vegaaninen gin sour

veriappelsiini sour

 Vegaaninen sour?

Tänään seikkaillaan taas cocktailien maailmassa! Päivän aiheena on yksi lemppareistani, gin sour. Tämä perinteisesti kananmunan valkuaisen kanssa kermaisen vaahtoavaksi ravistettu, ihanan kirpakka, raikas ja aromaattinen juoma on ollut suosikkejani jo pitkään ja se on helppo valmistaa myös kotibaarissa. Mutta mitä tehdä niille keltuaisille, jotka jäävät drinkkihommista yli? Ei niitä kaikkia aina jaksa esim. graavata (yksittäisiä keltuaisia varsinkaan) ja vaikka rakastan kananmunassa nimenomaan keltuaista, ei sitä aina tee mieli syödä juuri silloin kun se cocktail on kätösissä. Tiedän, first world problems…mutta ongelma joka tapauksessa! (Arvatkaa vaan onko sama ongelma kätösissä käänteisenä silloin, kun varta vasten tahtoo käyttää vain keltuaisia – jonkinlainen mielitekojen synkronointi olisi näissä munajutuissa kyllä tarpeen!)

Ilahduinkin kovasti, kun sain ensimmäisen kerran kätösiini vegaanisen gin sourini ja oivalsin, että gin sour -hommista voikin jättää kananmunan kokonaan pois ilman, että maku siitä kärsii. Minulla ei ole tuon keltuaispulman lisäksi ongelmaa kananmunan käyttämisen suhteen, mutta monella ehkä on (raa’an valkuaisen käyttäminen voi epäilyttää, voi olla allerginen munalle ja vegaanille kananmuna on tietysti ehdoton ei). Mikäpä siis sen mukavampaa kuin tietää, että on olemassa vaihtoehtoja!

 

veriappelsiiniVeriappelsiinisesonki ♥

veriappelsiini

Vegaaninen gin sour ei edes vaadi sen kummempia ihmeaineita. Tarvitset vain sitrushedelmiä (makuusi sopivan yhdistelmän veriappelsiinia tai verigreippiä sekä sitruunaa/limettiä), jonkinlaista siirappia (siirapiksi keitetty 50/50 vesi + sokeri aka “simple syrup” on perinteinen, mutta itse käytän fiiliksen mukaan myös agave- ja vaahterasiirappia cocktaileissa), giniä, sekä säilykekikhernepurkin lientä. Jep, juurikin sitä minkä moni on ehkä tottunut kaatamaan kikherneitä käyttäessään mäkeen.

Kikhernepurkin liemi eli aquafaba korvaa siis kananmunan valkuaisen. Niin hullulta kuin se ehkä kuullostaakin, ei sitä kikhernepurkin lientä siinä lopputuloksessa kuitenkaan maista! Niinpä tässä kotibaarissa on sheikattu tätä nykyä vallan vegaanisia soureja. Mikä parasta: drinkkihommista ylijääneille kikherneille löytyy tässä köökissä huomattavasti enemmän käyttökohteita kuin yhdelle yksinäiselle keltuaiselle.

Vegaaninen gin sour

1:lle

40 sitrusmehua (itse laitan n. 25ml veriappelsiini- tai greippimehua + 15 ml sitruunamehua)

40 ml giniä (maun mukaan joko kukkaisaa tai parfyymistä tai mausteista tai havuisen yrttistä… tai itse maustettua!)

20 ml säilykekikherneiden lientä eli aquafabaa

10 ml sokerisiirappia/vaahterasiirappia/agavesiirappia…

reilusti jäitä + shaker tai tiiviskantinen hillopurkki

Mittaa shakeriin (tai hillopurkkiin) mehu, gini ja siirappi, sekoita ja maista. Jos juomassa on hyvä happaman ja makean balanssi, lisää sekaan kikhernepurkin liemi. Jos ei, lisää tarpeen mukaan muutama millilitra siirappia / sitruunaa / veriappelsiinimehua ja lisää aquafaba sitten. Sulje shaker tai hillopurkki ja ravistele seosta kymmenisen sekuntia (tämä ns. kuivasheikkaaminen ilman jäitä saa tämän jutun mukaan vaahdon muodostumisen hyvin alkuun). Lataa perään sitten reilusti jäitä ja sulje shaker (tai purkki) ja ravistele uudelleen reippaasti n. 30 sekuntia. Varo jäädyttämästä näppejäsi, mikäli käytät metallista shakeria 😀 Siivilöi gin sour lasiin ja tarjoile heti.

Jos haluat juomasta ekstravaahtoisan, voit kaadella siivilöityä juomaa ees taas shakerin osasta toiseen niin korkealta kuin uskallat – silleen Tom Cruise Cocktailissa -tyyliin 😀 Kun show on ohi (tai kun kädet väsyvät), kaada juoma cocktaillasiin ja nauti!

vegaaninen gin sour

Ps. Vaahtokerros erottuu pikkuhiljaa enemmän, kun malttaa odottaa hetken.

Pps. Mikäli et vielä tiennyt, niin tuo sama kikherneiden säilöntäliemi aquafaba on myös loistava raaka-aine vegaaniseen majoneesiin, marenkeihin, lettuihin, vaahtokarkkeihin, leivontaan…

veriappelsiini

65 views

Suolaan säilötyt sitruunat

by Juulia 4 Comments
Suolaan säilötyt sitruunat

suolaan säilötty sitruuna

When life gives you lemons…

…sullo ne täyteen suolaan, änge lasipurkkiin, sulje kansi, ravistele vähän ja laita purkki kuukaudeksi kaappiin jäähylle. Jep, niin helppoja ovat valmistaa suolaan säilötyt sitruunat! Nämä mm. pohjois-afrikkalaisista ja lähi-idän ruokakulttuureista tutut kirpeänsuolaiset makupommit ovat IHANIA ja käytän niitä mielelläni kaikenlaisissa ruuissa keitoista patoihin, salaateista tahnoihin, sekä varsinkin kastikkeista ja kastikkeista kastikkeisiin.

Säilötystä sitruunasta käytetään yleensä vain kuori ja sitä ei paljoa tarvita per ateria, niin intensiivisen makuista se on. Suolattua sitruunaa käyttäessä kannattaa itseasiassa vähentää ruokaan muuten lisätyn suolan määrää, ellei sitten ole tosi suolaisen ystävä (kuten minä). Vaikka kuori on se halutuin osa tästä herkusta, käytän itse mielelläni välillä myös säilötyn sitruunan hedelmälihaa (moni ohje käskee itseasiassa heittämään sen pois). Suolaan säilötty sitruuna toimii yllättäjänä myös erilaisissa jälkkäreissä (suolattu sitruunajäätelö uuh!) ja sen suolaisen kirpeä säilöntäliemi sopii myös moniin drinkkeihin. Kokeilkaapa vaikka lirausta bloody maryn, margaritan tai dirty martinin mausteena!

Suolasitruuna & ranskankerma = ihana kastike esim. paahdetulle parsalle tai kalalle!

Säilöttyjä sitruunoita voi ostaa valmiina kaupasta mutta koska niiden valmistaminen on niin tolkuttoman helppoa, en oikein tiedä miksi tekisin niin. Itse tehdessä voin valita käyttööni luomusitruunat ja maustaa purkin juuri niin kuin tahdon … tai valmistaa halutessani vaikka useamman eri tavoin maustetun pikkupurkin.

Ensimmäisen oman sitruunapurkkini tein reilu vuosi sitten ja viimeiset tuosta satsista käytin vasta loppusyksystä: valmistaminen oli siis todella pieni vaiva verrattuna siihen, miten pitkään iloa purkista oli. Säilötty sitruuna säilyy siis todella pitkään ja kun siihen tykästyy, siitä tosiaan on moneksi. Ja jos omat käyttöideat uhkaavat loppua, löytyy netistä niitä vaikka kuinka pitkä lista lisää (esim. täällä)! Varautuneempi kokki voi toki tehdä ensimmäisellä kerralla pienemmän satsin ja katsoa, tuleeko sille purkille käyttöä vai ei. Jos ei tule niin sen voi tuoda meille 😀

Itselleni suolattu sitruuna oli rakkautta ensi puraisulta! Kun tuo purkki on nyt tosiaan kulutettu pohjaan asti ja kaipaan jo elämääni lisää suolasitruunaa, on selvästi aika tehdä uusi satsi ja samalla jakaa tämän itse tekemisen ilon teillekin.

suolaan säilötyt sitruunat

suola sitruuna

Havaintoja:

Mitä opin ekalta sitruunoiden säilömiskierrokseltani: älä valitse tähän käyttöön purkkia, jonka kansi on kiinni purkissa metallikiinnikkeillä. Kun otat sitruunaa tai lientä purkista, hapokasta ja suolaista nestettä tippuu helposti purkin metalliosille ja ennenpitkää seuraukset alkavat olla metallissa varsin näkyviä… Valitsinkin tällä kertaa säilöntäastiaksi purkin, jossa on kierrekansi. Saas nähdä miten se toimii, toivottavasti paremmin! Edellisen purkin hapertuneet metalliosat lähtivät kierrätykseen.

Mitä tulee ohjeeseen näin niinkuin muuten: steriloi purkki huolella ja käytä vain kiehautettuja “työkaluja”. Itse survon sitruunat tiiviisti purkkiin kaulimen päällä, jonka uitan kunnolla kiehuvassa vedessä ennen kosketusta sitruunoihin. Lisäksi tietysti valmista säilykettä käyttäessä kannattaa aina käyttää puhdasta välinettä sitruunan purkista onkimiseen.

Joidenkin ohjeiden mukaan purkki laitetaan jääkaappiin jo pari päivää täyttämisen jälkeen, toisten mukaan sitä pidetään huoneenlämmössä yli kuukausi. Oma eka satsini oli huoneenlämmössä puolisentoista viikkoa, mutta tällä kertaa aion odottaa 2-3 viikkoa ennen jääkaappiin siirtoa. Oli purkki huoneenlämmössä kuinka kauan tahansa, säilötty sitruuna on valmista käytettäväksi noin kuukauden kuluttua purkittamisesta ja silloin se on paras säilyttää jääkaapissa.

Suolan määrä vaihtelee per resepti jonka olen lukenut, joten en usko että sen kanssa on niin nuukaa meneekö sitä purkkiin lusikallinen enemmän tai vähemmän. Määrää ehkä jopa tärkeämpi on minusta suolan laatu! Puhdasta ja hyvän makuista suolaa tähän kiitos, sillä suolaa on näissä paljon – lusikallinen jokainen sitruunan sisällä sekä purkin pohjalla, sekä vielä ripaus jokaisen sitruunan välissä. Tällainen suolamäärä yhdistettynä sitruunan happamuuteen on säilöntämielessä aika turvallinen. Vaikea uskoa että mikään pöpö viihtyisi tuossa liemessä ja niin kauan kun sitruunat ovat liemen peitossa, nekin lienevät turvassa pilaantumiselta. Halutessasi voit lisätä purkkiin myös hieman sokeria tasapainottamaan happamuutta, sekä tietysti erilaisia mausteita chilihiutaleista kanelitankoihin ja sinapinsiemeniin. Omasta mielestäni monikäyttöisimpiä ovat kuitenkin pelkkään suolaan säilötyt sitruunat.

Suolaan säilötyt sitruunat

3-6 luomusitruunaa (riippuen sitruunoiden koosta ja mehukkuudesta)

n. 5-6 rkl hyvää merisuolaa

n. 5-6 dl vetoinen lasipurkki

(1-2 rkl sokeria, muutama laakerinlehti, muutama mustapippuri, ripaus chilihiutaleita tai sinapinsiemeniä, kanelitanko, muutama neilikka…)

Pese ja kuivaa sitruunat hyvin. Steriloi lasipurkki kansineen esim. keittämällä. Ripottele lasipurkin pohjalle ruokalusikallinen suolaa. Halkaise sitruuna pitkittäin niin, että puolikkaat jäävät toisistaan kiinni toisesta päästä. Halkaise vielä tosinpäin samoin, niin että sitruuna on jaettu neljään toisissaan toisesta päässä kiinni olevaan lohkoon. Ripottele sitruunan sisälle lusikallinen suolaa ja sullo se purkkiin. Jatka samoin painellen jokainen sitruuna purkin sisään mahdollisimman tiiviisti, kunnes purkkiin ei mahdu enää sitruunaa. Mikäli maustat sitruunat suolan lisäksi mausteilla ja/tai sokerilla, ripottele mausteet sitruunoiden väliin. Painele sitruunoita vielä lisää, jotta niistä irtoaa reilusti nestettä ja sulje sitten kansi.

Laita purkki suojaan valolta mutta pidä se huoneenlämmössä. Seuraavana päivänä voit painella sitruunoita vielä vähän lisää. Tavoitteena on saada sitruunoista irtoamaan niin paljon mehua, että ne peittyvät siihen reilusti. Purista purkkiin tarvittaessa lisää sitruunamehua, jos nestettä ei muuten ole tarpeeksi.

Säilytys:

Säilytä purkkia huoneenlämmössä valolta suojattuna 1-4 viikkoa ja laita se sitten jääkaappiin. Ravistele purkkia päivittäin ja kääntele se muutaman kerran ylösalaisin niin kauan, kun purkki on huoneenlämmössä. Siirrä suolaan säilötyt sitruunat sitten jääkaappiin. Säilötyt sitruunat ovat valmiita käytettäväksi, kun sitruunan kuori on muuttunut täysin sileäksi, pehmeäksi ja läpikuultavan oloiseksi. Säilöntäliemi oli omassa purkissani tässä vaiheessa myös melko paksun viskoosista. Tähän menee purkittamisesta noin kuukausi (oli purkki sitten huoneenlämmössä tai jääkaapissa). Suolaan säilötty sitruuna säilyy jääkaapissa tämän jälkeen ainakin sen puolisen vuotta, kunhan sitruunat ovat täysin suolaliemen peitossa.

suolaan säilötty sitruunaVuorokauden jälkeen purkki näyttää tältä. Kuten yläreunasta näkyy, tämä purkki tarvitsee vielä pikkuisen lisää sitruunamehua.

säilötty sitruunaKuukauden kuluttua näyttää tältä! Voit poistaa hedelmälihan ja huuhtoa kuoren ennen käyttöä. Itse tykkään käyttää välillä myös hedelmälihan esim. soseutettuna salaatinkastikkeeseen. Mitä tulee suolaliemeen, se voi olla myös mahtava mauste jo mainitsemissani cocktaileissa, mutta myös erilaisissa kastikkeissa ja keitoissa. Määrän kanssa saa tosin olla tarkkana, oli sitruunoidesi suolapitoisuus mikä tahansa. Se on tiukkaa tavaraa!

suolaan säilötyt sitruunat

Ps. Aiheesta löytyy netistä paljon juttuja, joista minusta kannattaa lukea ainakin tämä Serious Eatsin juttu – siinä keskitytään sekä säilöttyjen sitruunoiden eri valmistus- ja maustamistapoihin, että siihen mihin kaikkeen niitä voi lopulta käyttää. Jep, olen Serious Eats -fani, jos ette ole vielä sitä huomanneet… Tämä oli muuten myös ainoa lähde, joka valotti sitruunoihin tarvittavaa suolamäärää tarkemmin: jutun mukaan marokkolaistyyppisten suolattujen sitruunoiden suolapitoisuus pitäisi olla jopa 5-10%. Aika hurja määrä!

2 789 views

Härkäpapupasta katkiksilla & cocktail bittersillä

Härkäpapupasta katkiksilla & cocktail bittersillä

härkäpapupastaAromaattinen härkäpapupasta katkiksilla, sahramilla, vermutilla & cocktail bitterseillä.

Papu, papu, härkäpapu … rapu!

Se on taas se aika vuodesta, kun tuoreet kotimaiset härkäpavut ovat saapuneet kauppoihin. Muistan aika hyvin, kun ekan kerran bongasin niitä kaupoista – kiitos tämän blogin jonne löydökseni tietenkin raportoin. Juttu on päivätty elokuulle 2015 ja otsikoitu “shrimp scampi + kauden papuja“. Muistan elävästi, kuinka kovasti tykkäsin tuolloin sekä kyseisestä ruuasta, että siitä ottamistani kuvista! Vanhoja juttujani on nyt tullut kaiveltua muutenkin, kun blogini täyttää ihan kohta viisi vuotta. HUH! Mihin puoli vuosikymmentä oikein hujahti?

Kun nyt sitten kaupassa taas haalin koriini keon härkäpapuja, teki mieleni taas tuota samaista ruokaa – tai ainakin jotain hyvin samankaltaista, onhan tässä kolmessa vuodessa kuitenkin sekä kokkailutavat että kuvaustaidotkin vähän kuitenkin kehittyneet. Näin syntyi aromaattinen härkäpapupasta katkiksilla ja cocktail bittereillä.

tuore härkäpapu

härkäpavut

Tuore härkäpapu

Tuore härkäpapu on siitä hauska raaka-aine, että sen valmistamiseen kuuluu tietty määrä näpertelyä. Papujen saaminen ulos sitkeistä paloista vaatii hieman työtä, samoin keitettyjen papujen pullautteleminen kalvoistaan. Minusta tällainen puuhastelu on jotenkin meditatiivista, joten nautin siitä kovasti! Härkäpapua on viljelty täällä pohjoisessa ainakin sen tuhannen vuotta ja niinpä sen parissa ahertaessani koen saavani aina myös jonkinlaisen yhteyden maamme historiaan – tosin epäilen, että muinaissuomalaisten härkäpapuruuissa olisi ollut katkiksia, saatikka vermuttia tai bitterssiä, joita itse tämänpäiväiseen pastaani heittelen. Härkäpapu on siitäkin hauska raaka-aine, että sitä käytetään ympäri maapallon aina Välimeren maista Afrikkaan ja Aasiaan. Kiinnostuneelle härkäpapukokille löytyy siis tuoreita härkäpapuja hyödyntäviä reseptejä laidasta laitaan, niistä kuivatuista puhumattakaan.

Tuoreet härkäpavut säilytetään +2 – +5 asteessa, mieluiten paperipusseissa. Härkäpavut sisältävät lektiiniä ja kuivattuina ne on aina liotettava ja kypsennettävä huolella. Tuoreita härkäpapuja voi käsittääkseni syödä raakanakin, mutta mikäli asia vähänkin mietityttää kannattaa pavut tietysti kypsentää ja näin suosittelee myös Evira. Palkokasvit ovat arkoja etyleenille ja ne kannattaa käyttää 3-4 päivän sisällä ostamisesta. Hamstraaminen ei siis ole näiden papujen kohdalla fiksu ratkaisu, ellei sitten laita osaa pakastimeen kauden loppumisen varalle. (lähteet: Satokausikalenteri & Evira)

härkäpapupasta

cocktail bitters

Tämä aromaattinen härkäpapupasta katkiksilla on hyvinkin suoraviivainen ja simppeli resepti, vaikka raaka-aineet tietynlaista luksusta ovatkin. Loraus sitä, ripaus tätä ja pastan maustava kullankeltainen härkäpapu-katkarapuhöystö onkin jo valmis. Koska harvemmin kokkaan prikulleen samaa ruokaa kuin aiemmin, on tämänpäiväinen härkäpapupasta lähinnä mukaelma tuosta kolmen vuoden takaisesta reseptistäni. Erityisesti siltä osin, että koska sain taannoisella Amerikan matkallani haalittua kotiini setin eri tavoin maustettuja bittereitä, maustoin pastan kuivan vermutin lisäksi rosmariini-greippi-pippuribitterillä.

Bitters?

En nyt puhu katkeroista, vaan cocktail bitterseistä – niistä pikkuruisista pulloista, joista asiaan vihkiytyneissä baareissa tipoitellaan aromaattista alkoholiin uutettua mauste-eliksiiriä drinkkeihin. Jos asiaa vähänkin miettii, on seuraava luonnollinen askel lisätä näitä taikatippoja myös ruokaan – maustehan se bitterskin kuitenkin on. Nyt kun minulla on kotonani bitteriä jos johonkin lähtöön, olen selvitellyt uteliaana mihin kaikkeen niitä voisi käyttää ja sitten olen vain lähtenyt testaamaan bitterien käyttöä erilaisten ruokien mausteena käytännössä. Käsittääkseni Suomesta ei bittereitä juuri löydy Angosturaa lukuunottamatta, mutta mikäli sitä juuri löytyisi baarikaappisi nurkasta, pyyhippä siitä pölyt ja tuo se pullo hetkeksi keittiöön! Bittersit sopivat niin keittoihin, kastikkeisiin kuin marinadeihinkin, niillä voi maustaa kahvin tai kaakaon sekä monet jälkiruuat. Ei muuta kuin testilemaan siis vaan!

Härkäpapupasta katkaravuilla + cocktail bittersillä

2:lle

n. 180-200 g spagettia (riippuen vähän nälkätilanteesta)

n. 300 g tuoreita härkäpapuja palkoineen (n. 130-150 g pelkkää papua)

180 g MSC-merkittyjä katkarapuja

2 rkl oliiviöljyä

2-3 valkosipulin kynttä

ripaus sahramia

½ dl kuivaa vermuttia tai sherryä (tai hätätapauksessa sakea / valkoviiniä)

maun mukaan cocktail bitteriä

suolaa, vastarouhittua mustapippuria

Tarjoiluun:

loraus hyvää oliiviöljyä

puolen sitruunan mehu

Härkäpapujen käsittely:

Irroita härkäpavut paloistaan ja keitä niitä suolatussa vedessä 3-5 minuuttia, tai kunnes härkäpapua peittävä kalvo muuttuu läpikuultavan maitomaiseksi. Voit halutessasi myös keittää palot kokonaisina ja perata pavut piilostaan vasta keitettynä. Jäähdytä härkäpavut ja pullauta sitten kirkkaanvihreät herkkupalat kalvoistaan.

Pastan valmistus:

Sulata katkaravut ja valuta ne huolella. Viipaloi valkosipulit. Laita pasta kiehumaan paketin ohjeen mukaan ja sen kypsyessä kuumenna paistinpannulla oliiviöljy keskilämmölle. Paista valkosipulia muutama minuutti ja lisää pannulle sitten sahrami sekä katkaravut. Pyörittele kaikki sekaisin ja lisää pannuun puolisen desiä kuivaa sherryä/vermuttia, valkoviiniä tai sakea. Kun seos kiehahtaa, laske lämpö matalaksi ja lisää pannulle esikäsitellyt härkäpavut (seos ei saa siis kiehua kuivaksi).

Mausta kastike vielä makusi mukaan suolalla, vastarouhitulla mustapippurilla, sitruunamehulla sekä halutessasi bitterillä – aloita vaikka viidellä tipalla, sekoita, maistele, ja lisää bittersiä sitten sen mukaan mikä sopii omaan suuhusi. Itse olen katkerien makujen ystävä, joten tippoja hulahtaa pannulle jopa 20.

Kun pasta on juuri ja juuri kypsää, valuta se huolella ja kippaa pannulle. Pyörittele pasta ja kastike huolella sekaisin ja jatka lämmittämistä muutama minuutti niin, että pasta kypsyy loppuun ja imee itseensä pannun ihanaa maustelientä. Annostele härkäpapupasta lautasille ja lorauta päälle halutessasi vielä hieman oliiviöljyä sekä kunnon rutistus sitruunamehua. Sitten vaan syömään!

härkäpapupasta

härkäpapupasta

Ps. Lue lisää härkäpavuista Satokausikalenterin kattavasta tietoiskusta! Härkäpapukauden ulkopuolella tämän saman reseptin voi tehdä pakastetuilla härkäpavuilla, edamamepavuilla tai ihan vaan vaikka herneillä.

133 views