Okonomiyaki suppilovahveroilla ja kurpitsalla

Okonomiyaki suppilovahveroilla ja kurpitsalla
Syksyinen okonomiyaki sisältää suppilovahveroita, kurpitsaa ja reilusti kaalia!

okonomiyaki

Okonomiyaki kuten haluat!

Suppilovahveroilla, kurpitsalla, kaalilla, sipulilla ja juustolla lastattu suolainen okonomiyaki on tuhti ja herkullinen ruoka, joka maistuu minulle varsinkin nyt pimeänä vuodenaikana, kun mieleni halajaa lohturuokaa harva se päivä! Okonomiyaki on ensimmäisiä japanilaisia ruokia, joita olen syönyt sushin lisäksi. Opin tekemään tätä japanilaista paksua ja täyteläistä suolaista “pannukakkua” ystäväni Minorin avulla Osakan tyyliin viisi vuotta sitten ja sittemmin pääsin herkuttelemaan okonomiyakilla monin kerroin myös ihan paikan päällä Japanissa. Niinpä tähän ruokaan liittyy myös paljon hyviä muistoja!

Okonomiyaki kääntyy suomeksi kutakuinkin “kuten haluat” tai “mitä haluat” (okonomi) “paistettu” (yaki). Ja niinhän se käytännössä onkin – mitä haluat paistettuna paksuksi pannukakuksi. Okonomiyaki sisältää runsaasti kaalia ynnä muita täytteitä (jamssia, mereneläviä, pekonia, vihanneksia… jopa nuudeleita) paistettuna vehnäjauhoista, kananmunasta ja dashiliemestä tehdyn taikinan sisään, jos syöt sitä Osakan alueella. Hiroshiman alueella okonomiyaki rakennetaan samoista raaka-aineista, mutta ne kerrostetaan paistolevylle taikinaan sekoittamisen sijaan, jolloin pannukakku on alussa korkea torni, joka paistaessa madaltuu kun raaka-aineet (mm. vieläkin isompi määrä kaalia ynnä kaikki muu mitä haluat) kypsyy. Ja onhan niitä versioita vielä monia muitakin kun liikkuu maassa alueelta toiselle! Kunpa pääsisin vielä joskus maistamaan niistä jokaisen paikan päälle…

okonomiyaki

aonori leväOkonomiyaki ei olisi okonomiyaki ilman runsasta kerrosta okonomiyakikastiketta, Kewpie-majoneesia, katsuobushi-lastuja ja aonorihiutaleita!

okonomiyaki resepti

Majoneesia, majoneesia… lisää Kewpie-majoneesia!

Oli seassa mitä vaan, tärkeä osa okonomiyakia on kuitenkin myös se mitä sen päälle tulee! Kun paksu ja ihanan mehevä pannukakku on paistettu, se valellaan makeanhappamalla ja koukuttavalla okonomiyakikastikkeella, Kewpie-majoneesilla, katsuobushi-lastuilla ja aonori-levähiutaleilla. AH! NIIN HYVÄÄ! Japanilaista pikkelöityä inkivääriäkin eli gariakin voi okonomiyakin kaverina tarjota.

Ostan itse okonomiyakikastikkeen yleensä valmiina, mutta jos en pääsisi siihen käsiksi, kastikkeen voisi sekoittaa myös itse ketsupista, Worcestershirekastikkeesta, hunajasta ja soijasta (noin kolme osaa kestuppia, yksi Worcestershirekastiketta, yksi soijaa ja maun mukaan sokeria tai hunajaa). Jos saatavuus tuottaa muidenkin raaka-aineiden osalta ongelmia, voi majoneesin voi toki vaihtaa japanilaisesta Kewpiestä kotimaiseen tai itse tehtyyn ja aonorihiutaleet paahdettuun ja murennettuun sushille tarkoitettuun norilevään ilman että kokonaisuus suuresti kärsii, mutta se mitä ainakaan minusta ei voi millään korvata, on katsuobushi.

Katsuobushi?

Katsuobushi on kuivattua ja savustettua boniittia (tonnikalan sukuinen kala), josta vuollaan ohuen ohuita suikaleita erilaisten ruokien, kuten okonomiyakin päälle, sekä paksumpia siivuja maustamaan japanilaisen keittiön kulmakiveä dashilientä. Hienoimmat katsuobushit käyvät läpi myös pitkän säilytyksen, jonka aikana pinta peittyy hyvillä homeitiöillä jotka auttavan kalanpalan kuivauksessa ja kehittävät siihen lisää aromeja. Tästä prosessista en kuitenkaan ymmärrä sen vertaa että edes yrittäisin selittää siitä enempää, vaan suosittelen kiinnostuneita lukemaan aiheesta esim. täältä!

Katsuobushin maku on savuinen ja täynnä umamia, enkä tosiaan jättäisi sitä okonomiyakini päältä pois jos vain suinkin sitä käsiisi saat. Katsuobushi paitsi maistuu ihanalta, myös tekee tästä ruuasta pienen arjen spektaakkelin, kun ohuet lastut huojuvat tanssien lautasella kuuman pannukakun päällä.

Jos et syö eläinperäisiä tuotteita, on katsuobushi toki jätettävä lautaselta pois. Kuten sanottu, en ainakaan itse keksi katsuobushille korvaavaa vegaanista tuotetta, mutta hieman savuiset dulse-merilevähieutaleet voisivat olla vegaanille (ja miksei sekaanillekin) hyvä lisä okonomiyakin päällä 🙂 Olen myös lukenut joidenkin vuolevan kuivatusta shiitakkeesta ohuen ohuita lastuja okonomiyakin päälle, mutta sitä en ole itse kokeillut. Lisää vinkkejä okonomiyakin veganisoimiselle jutun lopusta!

okonomiyaki resepti

Koska okonomiyaki on nimensä mukaisesti “mitä haluat”, täydensin yksinkertaista Minorilta oppimaani okonomiyaki Osakan tyyliin -ohjetta tänä syksynä paistetuilla suppilovahveroilla ja raastetulla kurpitsalla. Käytän tässä vaiheessa vuotta suppilovahveroita pakastimesta, jonne ne laitan valmiiksi paistettuina ja sadan gramman pakkauksina – siksi määrä on ilmoitettu paistettuina sieninä. Määrä ei kuitenkaan ole niin pilkun päälle, pääasia että taikina riittää sitomaan kaikki raaka-aineet yhteen! Juustoksi valitsin ihanan voimakkaan, aromikkaan ja pähkinäisen Västerbottenjuuston, joten lopputulos on ehkä enemmänkin pohjoismais-japanilainen fuusiokotikeittiöviritys kuin perinteinen japanilainen okonomiyaki, mutta herkullista se on joka tapauksessa!

Suppilovahvero-kurpitsa okonomiyaki

4-8 lettua

2½ dl dashia*

200g vehnäjauhoja (n. 2,5 dl)

2 munaa

n. 100g paistettuja suppilovahveroita

300g valkokaalia

100-150g kurpitsaa (esim. myskikurpitsaa)

2 kevätsipulia

1 pieni (makea) sipuli

1-1½ dl Västerbottenin juustoa

n. ½ tl suolaa

neutraalin makuista kasviöljyä paistamiseen

Tarjoiluun:

Okonomiyaki-kastiketta

Kewpie majoneesia

reilusti katsuobushi -lastuja

maun mukaan aonoria

*ohjeen kahdelle erilaiselle dashille löydät täältä, mutta voit myös käyttää jauheesta valmistettua dashilientä.

Valmistelut:

Kuori ja raasta kurpitsa. Viipaloi kaali ensin ohueksi suikaleeksi, sitten vielä toisinpäin silpuksi. Sekoita vehnäjauhot dashiliemeen ja riko mukaan kananmunat. Sekoita tasaiseksi ja lisää sekaan kaali, kurpitsaraaste, paistetut sienet, ohuelti viipaloitu sipuli, silputtu kevätsipuli sekä juusto. Mausta okonomiyakitaikina ripauksella suolaa ja sekoita tasaiseksi.

Paistaminen:

Kuumenna iso, mielellään valurautainen paistinpannu keskilämmölle ja lorauta sille hieman öljyä. Voit paistaa joko isoja okonomiyaki -lettuja, tai tehdä seoksesta useampia pienempiä pannukakkusia. (Tämä määrä taikinaa riittää neljään isoon lettuun tai kuudesta kahdeksaan pienempään.) Annostele pannulle reilun senttimetrin paksuinen kerros seosta ja peitä paistuva lettu kannella muutaman minuutin ajan. Kun okonomiyakin pinnalle nousee kuplia ja sen pohja on ruskistunut, voit kääntää sen!

Ison letun kääntäminen lastoilla voi olla haastavaa ellei omista superleveää paistinlastaa, joten itse liu’utan suosiolla pannukakun lautaselle ja kippaan sen lautasen avulla takaisin paistinpannulle toisinpäin. Jatka paistamista toiselta puolelta kunnes okonomiyaki on pinnalta ruskistunut ja läpikypsä. Voit hieman painella lettua paistumisen aikana lastalla tiiviimmäksi, ja tarpeen mukaan kääntää sen ympäri useammankin kerran. Lisää hieman öljyä aina tarpeen tullen. Pienten lettujen paistamiseen menee minulla n. 4-5 minuuttia per puoli, isompiin n. 6-7 minuuttia per puoli – eli mitään supernopeaa näiden paistaminen ei varsinkaan isommalle porukalle ole!

Viimeistely:

Sillä välin kun okonomiyaki toisensa jälkeen valmistuu, voi edellisiä pitää edellisiä lämpimänä uunipellillä noin 60-80 asteisessa uunissa. Toki letut voi myös syödä sitä mukaa kun ne valmistuvat! Viimeistele okonomiyaki pursottamalla päälle reilusti kewpie-majoneesia ja okonomiyakikastiketta. Kauniin pinnan saa, kun pursottaa raidat yhteen suuntaan ja sitten vetää raitojen yli hammastikulla poikittain. Kun vuorottelee hammastikun suuntaa eteen-taakse, saa kuviosta kauniin neulemaisen. Lopuksi tosin okonomiyaki kuitenkin vielä viimeistellään kourallisella katsuobushi-lastuja ja ripauksella aonori-levää!

Tarjoile suppilovahvero-kurpitsa okonomiyaki kuumana. Itse nostan pöytään sekä majoneesin, okonomiyakikastikeen, katsuobushilastut että aonorihiutaleet, sillä yleensä jossain vaiheessa tahdon niistä jokaista vielä vähän lisää.

okonomiyaki

Vegaaninen okonomiyaki

Okonomiyakissa on eläinperäisiä tuotteita seuraavissa: kananmuna, katsuobushi, juusto, majoneesi ja okonomiyakikastike. Kananmunan funktio taikinassa on tehdä okonomiyakista helpommin kasassa pysyvä ja kuohkea. Kuohkeutta on hankalampi saavuttaa vegaanisilla kananmunankorvikkeilla, mutta kasassa pysyvyyttä voi edistää samoin kuin muissakin vegaanisissa kananmunankorviketilanteissa: pellavansiemen/chialimalla,

Okonomiyaki ilman eläinperäisiä tuotteita:
  • käytä vain kombulevästä ja/tai kuivatusta shiitakkeesta valmistettua dashia (ohje täällä)
  • korvaa taikinan kananmuna esim. kolmella ruokalusikallisen kikhernejauhoja sekoitettuna kolmeen ruokalusikalliseen dashia tai aquafabaa tai noin puolella desillä silken tofua per muna. Ripaus mustaa kala namak -suolaa tuo taikinaan kananmunan makua!
  • jätä katsuobushi päältä pois tai “korvaa” se paahdetuilla rapeilla dulse-hiutaleilla ja/tai vegepekonilla
  • käytä vegaanista juustoraastetta
  • käytä vegaanista majoneesia
  • käytä vegaanista okonomiyakikastiketta. Kastikkeesta on myytävänä vegaaninen versio, mutta en ole ainakaan itse bongannut sitä vielä Suomesta. Kastiketta itse tehdessä voit vain vaihtaa perinteinen Worcestershirekastike vegaaniseen ja käyttää makeutuksena hunajan sijasta esim. agavesiirappia tai sokeria!

kewpie majoneesi

Ps. Okonomiyaki on jo tällaisenaan tosi tuhtia ja täyttävää ruokaa, mutta jos kaipaat siihen vielä pientä makubuustia, voit lisätä lettutaikinaan rapeaksi paistettuja vegemakkaran palasia tai laittaa jokaisen letun alle paistumaan muutaman pekonisiivun.

Pps. Jos olet japanilaisten makujen ystävä, kannattaa Minorin ja hänen puolisonsa Benjaminin Sake Bar & Izakaya laittaa seurantaan! Olen käynyt heidän pop upeissaan syömässä jo kahdesti, ja odotan kieli pitkällä että pariskunta saa jonain päivänä oman ravintolan pystyyn 🙂

90 views

Tillipesto – vastaisku pimeydelle!

by Juulia 0 Comments
Tillipesto – vastaisku pimeydelle!
Tillipesto valmistuu hetkessä tillistä, cashewpähkinöistä ja öljystä sekä muutamasta mausteesta!

tillipestoTillipesto, kylmäsavulohi ja potut = kesä lautasella!

Marraskuu ja mordor

Marraskuu on täällä … ja Mordor. Viimeisetkin syksyn kultaiset lehdet leijailevat parhaillaan puista alas ja varjot valtaavat maan. Tämä hobitti kääritytyy vällyihin sohvalle syksyisen lukutraditioni Taru Sormusten Herrasta äärelle ja siirtyy keväänodotusmoodiin! Sitä vauhdittamaan nostan lautaselle annoksen perunoita, kylmäsavulohta ja pehmeäksi keitettyä kananmunaa, joita hunnuttaa tillipesto. Ja olen muuten melkoisen varma siitä, että tämä annos kelpaisi myös Herra Alismäelle ja hänen nälkäisille matkakumppaneilleen…

tillipesto

En varmasti ole ainoa, jolle pimeä vuodenaika tuntuu vaikealta. Joka. Ikinen. Vuosi. Tässä on nyt meneillään elämäni neljäskymmenes ensimmäinen marraskuu ja luulisi että marraskuu olisi tässä vaiheessa elämää jo lasten leikkiä! Mutta ei. Jotenkin tämä pimeys tuntuu vaan vuosi vuodelta pahemmalta! Ei auta kuin muistella valoisaa aikaa ja kiskoa D-vitamiinia…

Talviruoka / kesäruoka

Vaikka pääasiassa himoitsen pimeänä vuodenaikana lähinnä hiilareita ja rasvaa (perunamuussia, pastaa, leipää ja pizzaa kuluu…), välillä iskee kuitenkin hirmuinen kesäruuan himo! Tiedättehän, sellaisen ruuan, joka on raikasta, täynnä värejä ja tuoreita raaka-aineita… joiden sesonki on kesällä.

Onneksi jotkut kesään yhdistämäni raaka-aineet ovat saatavilla vuoden ympäri, niinkuin vaikka tilli! Tilli jos mikä kuuluu minusta kesään uusien perunoiden ja kalan kaverina. Muissa yhteyksissä en tilliä juuri edes syö! Opin itseasiassa syömään tilliä jonkun muun ohessa vasta viime kesänä. Ostin kerran valtavan nipun tilliä yhtä tiettyä reseptiä ja kuvia varten, ja kun kaikki ei tuohon ruokaan mitenkään uponnut, pyöräytin hetken mielijohteesta lopusta nipusta elämäni ensimmisen tillipeston!

tillipesto

Tillipesto

Ei ehkä kovin yllättävää, että tillipesto on erinomaista kalan ja perunan kera, mutta se toimii loistavasti myös pastakastikkeena. Tillipesto on hyvää myös jugurttiin, kermaviiliin tai creme/kaura fraicheen sekoitettuna falafelin tai jonkun muun palleron kanssa, lusikoituna kasvissosekeiton silmäksi tai sekoitettuna paahdettuihin uunijuureksiin. Ja jos kesä- ja talviruuan himo yllättää yhtä aikaa, voi tillipeston sekoittaa myös perunamuussiin 😀

Sellaisenaan tämä tillipesto on vegaaninen, eli mukana ei ole juustoa klassisen pesto alla genovaisen tavoin. Niinpä siitä saa hyvän lisukkeena myös vegaaniselle aterialle. En ole vielä ehtinyt itse käytännössä testaamaan, mutta tillipesto ja porkkala tai kylmäsavutofu ovat varmasti hyvät kaverit!

Tillipesto:

Vegaaninen

1 dl tilliä (noin 1 ruukku)

½ dl suolattomia raakoja cashewpähkinöitä

½ dl oliiviöljyä

n .¼ tl suolaa (tai maun mukaan)

1 valkosipulin kynsi

puolen sitruunan mehu

Raasta valkosipulinkynsi ja sekoita se puolen sitruunan mehuun. Lisää sekaan noin neljäsosateelusikallinen suolaa ja sekoita. Jätä tekeytymään siksi aikaa kun valmistelet muut raaka-aineet. Hapon ja suolan parissa raa’an valkosipulin maku hieman pehmenee!

Soseuta ruukku tilliä, puolisen desiä cashewpähkinöitä ja puolisen desiä neitsytoliiviöljyä suht tasaiseksi seokseksi. Jos omistat ison morttelin, voit tehdä peston perinteiseen tapaan siinä, mutta hyvin tämä sujuu sauvasekoittimellakin. Mukaan saa joka tapauksessa jäädä hieman rouheampiakin sattumia. Sekoita lopuksi vielä tilli-öljy-pähkinäseos ja sitruuna-valkosipuliseos keskenään. Tarkista maku ja tarjoile!

tillipesto

tillipestopastaTillipestopasta, pinaatti & chili-katkaravut

tillipesto

91 views

Japanilainen curry

Japanilainen curry
Vegaaninen japanilainen curry curry roux -kuutioista

japanilainen curry

Japanilainen curry

Tänä syksynä meidät on pelastanut nälkäkiukulta jo monen monta kertaa japanilainen curry.  Eikä todellakaan mikään itse alusta asti väsätty luomus, vaan valmiista currykuutioista käden käänteessä pyöräytetty paksu ja lämmittävä muhennos, jota teen nykyään kerralla jo tuplasatsin kiireisen viikon varalle. Kyllä, japanilaista curryä voi tietysti tehdä myös alusta asti itse – ja se on varmasti ihanaa – mutta nyt ei yksinkertaisesti ole ollut yhtään monimutkaisemmille kokkausoperaatioille aikaa saatikka energiaa. Kuutioista on sitäpaitsi siellä Japanissakin curryä valmisteltu jo 1950-luvulta asti, joten miksipä en minäkin niitä hyödyntäisi!

Japanilainen curry eli karē tarjotaan usein riisin (karē raisu) tai udonnuudeleiden kaverina, mutta currykastiketta tarjotaan myös tonkatsun kera (katsu-karē) ja sillä voidaan täyttää uppopaistettua leipää (karē pan). Curry on tullut Japaniin Intiasta brittien mukana Meiji-kaudella 1868-1912, eli se on ruokana aikamoinen kolonialismin tuote. Intialaisten curryjen kanssa makumaailmalla on minun suuhuni sentään vähän enemmän tekemistä kuin sillä keltaisella curryjauheella, jota meillä oli kotona 80-luvulla, mutta aika kaukana alkulähteiltä kuitenkin ollaan. Herkullista on silti tämäkin curry!

Japanilainen curry tehdään maustamalla japanilaisella curryjauheella jauho-rasvasuurruste eli roux, jolla sitten suurustetaan juureksia, sipulia ja useimmiten lihaa sisältävä liemi paksuksi, täyteläiseksi ja syvän mausteiseksi kastikkeeksi. Voisi kai siis sanoa, että kyse on ruskeasta kastikkeesta sattumilla? Japanilainen curry ei ole super tulista edes silloin kun paketissa lukee hot, vaan enemmänkin lämpimän mausteista ja makeaa. Se on minusta täydellistä kylmenevään vuodenaikaan: masua hellivän lämmittävää, makean mausteista ja aromaattista lohturuokaa johon upottaa jos jonkinlaiset varastojuurekset ja syksyn raaka-aineet kuten kurpitsa ja sienet.

japanilainen curryJapanilainen curry kurpitsalla, perunalla, porkkanoilla, sipulilla, härkäpavuilla ja nyhdetyllä kasviproteiinilla

kurpitsa resepti

Paketinkylkiresepti

Pakko myöntää että minusta tuntuu vähän hullulta jakaa teille resepti, joka perustuu pitkälti käyttämäni curry roux -kuutiopaketin ohjeeseen. Järkeilen asian kuitenkin niin, että jaan tässä nyt enemmänkin tietoa kyseisestä tuotteesta, kuin uniikkia ja luovaa reseptiikkaa. Jos et ole koskaan maistanut japanilaista curryä, mutta pääset näihin kuutioihin käsiksi esim. aasialaisten markettien tai netin avulla, niin suosittelen todella lämpimästi kokeilemaan! Helpompaa ja herkullisempaa puolivalmisteruokaa saa nimittäin hakea.

Laitan itse curryni sekaan enemmän juureksia ja vihanneksia kuin mitä paketissa suositellaan, sillä meillä japanilainen curry syödään yleensä muhennoksena ilman lisukkeita ja sellaisenaan syötynä lopputulos olisi muuten aika runsassuolainen. En myöskään noudata annettuja määriä ja suositeltuja raaka-aineita (sipuli, peruna, porkkana, liha), vaan heittelen kattilaan oman mieleni mukaan sitä mitä milloinkin kotoa löytyy: perunaa, porkkanaa, kurpitsaa, bataattia, kaalia, sipulia… sieniäkin olen curryyn upottanut.

Vaikka versioni on runsaampine vihanneksineen jo hieman kaukana esikuvastaan, muutokseni eivät lopu tähän! Paketin ohjeella nimittäin vihanneksista yli puolet olisi pelkkää sipulia. Kun sipulia on runsaasti ja se karamellisoidaan, tulee ruokaan toki todella syvä ja makean umaminen maku – ei epäilystäkään etteikö curry olisi näin valmistettuna ihanaa! Itselleni on kuitenkin ollut tärkeää, että ainakin puolet vihannesten kokonaismäärästä on sipulia sekä jotain tärkkelyspitoista kuten jauhoista perunaa, kurpitsaa tai bataattia. Tällöin ruokaan tulee edelleen sipulista se täyteläinen maku, mutta mukana on myös reilusti ihanan pehmeitä suupaloja – ja sekaan mahtuu vielä reilusti muitakin sattumia.

vermont curryVermont Curry tuote ei ole vegaaninen! Jos olet siis tekemässä curryä vegaanisena, älä käytä tätä.

Vegaaninen japanilainen curry

Japanilainen curry sisältää perinteisesti jotain lihaa, mutte olen itse tehnyt curryn lähes poikkeuksetta käyttäen jonkinlaista “nyhdettyä” kasvisproteiinivalmisteita, kuten  Pouttu Muu Pulled Vegania tai VegMe Pulled Originalia. Mikä tahansa omaan makuun sopiva kasviproteiinivalmiste, kikherneet tai kuutioitu tofu toimii toki varmasti myös!

Jos tavoitteena on tehdä japanilainen curry vegaanisena, ei lihan vaihtaminen kasviproteiiniin kuitenkaan riitä. Silloin täytyy myös käyttää curry roux -kuutioita, joissa ei ole käytetty eläinkunnan tuotteita! Sitä ehkä ajattelisi, että kun kyseessä on tuote jossa on käytännössä rasvaa, jauhoa ja mausteita niin se olisi aina vegaaninen, mutta ei. Yläpuolisen kuvan Vermont Curry, jonka paketin ohjeeseen alla annetut mitat perustuvat, sisältää mm. juustojauhetta !!! Tajusin tämän vasta viime viikolla kun aloin tutkimaan paketin tuoteselostetta tarkemmin. Onneksi ratkaisu oli lähellä, sillä Suomessa myytävä toinen currykuutiotuote S&B Golden Curry on vegaaninen. Käytä siis S&B:tä, jos olet tekemässä vegaanista curryä!

Eri tuotteiden pakkauskoot sekä ohjeet ovat hieman erilaisia, joten viilaa raaka-aineiden mittasuhteita ja määriä aina käyttämäsi tuotteen ohjeistuksen mukaan. Kun olen itse kokannut S&B:llä olen laittanut vettä, vihanneksia ja proteiinia kutakuinkin saman verran kuin Vermont Currylläkin kokatessa, vaikka pakettien ohjeissa on aika isojakin eroja. Hyvää on silti  aina tullut! Muista tuotteista ei kuitenkaan vielä ole kokemusta, joten ehkä on parasta että suosittelen kuitenkin seuraamaan aina paketin määriä ja ohjetta, niin onnistut varmasti.

Japanilainen curry

4:lle

n. 2 rkl kasviöljyä

1 iso keltasipuli

6 valkosipulinkynttä

3 keskikokoista jauhoista perunaa

1 iso porkkana

n. 200g kurpitsaa tai bataattia

(yhteensä n. 800 g sipulia, juureksia, vihanneksia, herneitä, härkäpapuja, vihreitä papuja ja/tai sieniä tms.)

200-250 g kasviproteiini “nyhtöpaloja” (tai kuutioitua tofua / kikherneitä tms.)

7-8 dl vettä (tai dashia)

115 g paketti Vermont Curry -currykuutioita tai  110g paketti S&B -currykuutioita (jos käytät jonkun muun valmistajan tuotetta, säädä raaka-aineiden mittasuhteita paketin ohjeen mukaan)

Tarjoiluun:

4 annosta keitettyä riisiä tai nuudeleita

Kuori ja lohko sipulit, juurekset ja vihannekset – itse pilkon kaiken melko isoiksi paloiksi. Kuullota sipulia isossa padassa öljyssä kunnes se on pehmeää, alkaa saamaan väriä ja karamellisoitumaan (jos on kiire saada ruokaa pöytään, ei sipulia tarvitse karamellisoida, kuullottaminen riittää). Lisää pataan sitten viipaloitu valkosipuli sekä käyttämäsi juurekset, vihannekset ja/tai sienet. Jatka paistamista keskilämmöllä sekoitellen viitisen minuuttia ja lisää pataan sitten 7 dl nestettä.

Nosta lämpö kiehumispisteeseen ja anna seoksen kuplia miedolla lämmöllä kannen alla 10-15 minuuttia tai kunnes juurekset ovat juuri ja juuri kypsiä. Lisää sekaan sitten muutamaan osaan napsauttamasi currykuutiolevy sekä käyttämäsi kasviproteiinivalmiste ja sekoita kunnes kuutiot sulavat liemeen. Keittele curryä miedolla lämmöllä välillä pohjia myöten sekoitellen kannen alla, kunnes kaikki juurekset ja vihannekset ovat kypsiä ja liemi on saostunut paksuksi. Ohenna tarvittaessa vedellä tai dashilla, tai jos liemi ei ole mielestäsi tarpeeksi paksua, keittele curryä hetki ilman kantta.

Tarjoa japanilainen curry halutessasi riisin tai nuudeleiden kera, meillä se kuitenkin yleensä lusikoidaan sellaisenaan kulhosta!

japanilainen curryJapanilainen curry – niin hyvää!

Ps. DIY S&B -curryjauheelle löytyy ohje täältä ja DIY curry roux -kuutioille ohje taas täältä. Japanilaiselle currylle löytyy ohje englanniksi täältä ja suomeksi esim. Maikin mokomin -blogista! Testaan jonkinlaisen oman curry tekemistä varmasti ennenpitkää kyllä itsekin 🙂

351 views

Tikussa friteerattu maissi aka maissiranskalaiset

by Juulia 1 Comment
Tikussa friteerattu maissi aka maissiranskalaiset

maissiranskalaisetMaissiranskalaiset eli tikussa friteerattu maissi = yhden vapaapäivän pituinen projekti

Vapaapäivä!

Tapahtuipa tässä päivänä eräänä: vietin harvinaislaatuista ns. vapaapäivää, yksin kotosalla. Töitä olisi toki piisannut tehtäväksi tuonakin päivänä, mutta koska niitä saa tehdä tähän vuodenaikaan päivittäin vaikka aamusta iltaan ilman että ne loppuvat, päätin hartaasti olla hetken ajattelematta niitä ollenkaan ja tuin päätöstäni uppoamalla heti aamusta YouTuben syövereihin.

Pian löysin itseni ihmettelemästä maissiranskalaisia. Kas, työntelemällä hammastikkuja maissinpätkän läpi ja frittaamalla näin syntyneet maissitikut saa aikaan noin söpöjä pikku suupaloja! Tuohan näyttää hauskalta.

maissi ranskalaiset

Projekti nimeltä prokrastinaatio / tikusta asiaa

Koska päivän teema oli selvästi prokrastinaatiopainotteinen ja kotoa löytyi sekä maissia että hammastikkuja, ei mennyt kuin tovi ja istuin jo ähertämässä keittiöntason äärellä maissia tikkuun. Jollette vielä tienneet, rakastan maissia. Kotimaisen maissin kausi on minulle ruokavuoden kohokohtia ja vaikka nakertaisin makeaa maissia vaikka ihan vain sellaisenaan suoraan tähkästä, testaan mielelläni kaikenlaisia vastaanosuvia maissireseptejä niin kauan kuin maissia vaan riittää.

Jostain kumman syystä tikussa friteerattu maissi ei kuitenkaan ollut yhtään niin helppo viritys kuin miltä se näytti 😀 Kolmasosa hammastikuistani katkesi kesken kaiken, maissinjyvät eivät olleet lainkaan yhtä suorissa riveissä tähkissäni kuin videossa ja onnistuin vielä kokoajan tuuppaamaan tikkuni vinoon maissirivistön läpi niin, että ne tunkivat ulos kesken riviä eivätkä siivosti rivin päästä. Ja kun sain lopulta tikutettua kokonaisen maissinpätkän, en saanutkaan tikkuja maisseineen nitkutettua tähkästä irti rikkomatta ainakin muutamaa.

Keko katkenneita tikkuja ja teurastettuja maissintähkiä vierelläni (ja keittiön lattialla) kasvoi kasvamistaan, mutten luovuttanut! MINÄHÄN TEEN NÄMÄ HELKUTIN MAISSIRANSKALAISET VALMIIKSI!

Lopulta ehjät hammastikut loppuivat ja oli pakko pysähtyä. Tässä kohtaa töidenvälttelyprojektiini olikin jo sujahtanut mukavasti reilu tunteroinen! Mitä seuraavaksi? Maissit esikypsennettiin, sitten ne valutettiin ja jäähdytettiin, sekä pyöriteltiin maissi- ja riisitärkkelyksessä. Tässä kohtaa en malttanut olla järjestelemättä tikkuja hetken ajan erilaisiin muodostelmiin – alla suosikkini! Sitten tikut pakastettiin. Videon ohjeessa lukee: Prep time: 30 minutes, Cooking time: 15 minutes, Serves: 4, mutta minä olin onnistunut kadottamaan puuhissani jo useamman tunnin! Lopulta pääsin kuitenkin viimeiseen työvaiheeseen eli paistohommiin.

friteerattu maissi

Tikussa friteerattu maissi

Koska välttelen uppopaistamista jopa enemmän kuin työntekoa tuona nimenomaisena päivänä (toivottavasti ette nyt kuvittele että välttelen töitä aina, yleensä asia on nimittäin toisinpäin), päädyin paistamaan maissiranskalaiset pannulla muutaman sentin syvyisessä öljyssä uppopaistamisen sijaan. Varustauduin työvaiheeseen suojalaseilla ja pitkillä hihoilla (joiden etsimiseen meni tietysti oma aikansa), housutkin taisin tässä vaiheessa laittaa lopulta jalkaan. Sitten aloitin paistamaan aikaansaannostani, erä kerrallaan. Aika monta niitä tikkuja sittenkin syntyi…

Koska tällä tavalla friteerattu maissi on hurjan kuvauksellista, piti pitkän paistamisprosessin lopuksi tietysti vielä kuvata tuo aikaansaamani keko. Jonain päivinä kuvat syntyvät vauhdilla, mutta sanotaanko niin, että tuona päivänä… ei. Kuusi tuntia projektin aloittamisesta olin vihdoin tilanteessa, jossa kamerasta löytyi tarpeeksi käyttökelpoisia otoksia ja nälkä oli kiljuva. Niinpä annoin itselleni vihdoinkin luvan syödä. Kylmät maissiranskalaiset eivät luonnollisesti enää olleet yhtä hyviä kuin ne, jotka napostelin tuoreeltaan frittauspuuhan lomassa, mutta olivathan ne silti herkullisia! Toki ateria, joka koostuu nälkäkiukulla ahmistusta uppopaistetusta maissista ja majoneesista ei ole ihan sieltä terveellisimmästä saatikka tyydyttävimmästä päästä… mutta mitään en kadu!

maissiranskalaiset

Maissiranskalaiset onnistuivat täydellisesti siinä, minkä vuoksi niitä alunperin aloin väkertämäänkin: töitä en ajatellut tuona päivänä hetkeäkään. Joskus sellaiset päivät ovat vaan kovasti tarpeen! Niinpä mikäli joku muukin kaipailee joskus tällaista kivaa pientä kokkailuprojektia, ajattelin jakaa ohjeen teillekin! Niillä saatesanoilla tosin, että ellet ole todella vakavasti prokrastinaation tarpeessa, tämä projekti voi olla hauskempi ja nopeampi toteuttaa jonkun kanssa yhdessä 🙂

En muuten maustanut maissiani samalla tavalla kuin katsomassani videossa, vaan ripottelin ranuille japanilaista chilimausteseosta shichimi togarashia sekä suikaloitua shisoa. Dippailuun taas sopi loistavasti kaupan valmis valkosipuli-lime vegemajo (Santun Seitanilta) – mutta veikkaan että näiden kanssa maistuu dippi kuin dippi! Ja se, joka väittää että tästä annoksesta riittää neljälle, ei selvästikään ole maissifani.

Maissiranskalaiset

2 tuoretta maissintähkää

reilusti hammastikkuja

n. 4 rkl maissitärkkelystä

n. 4 rkl hienoa riisijauhoa

suolaa, pippuria

2-3 tl shichimi togarashia

friteerausöljyä / korkeaa lämpötilaa kestävää neutraalinmakuista kasviöljyä

Tarjoiluun:

maustettua (vegaanista) majoneesia / ketsuppia tms.

suikaloitua shisoa / silputtua korianteria /  kevätsipulia tms.

Pätki maissintähkät n. 2 cm lyhyemmiksi paloiksi kuin hammastikut. Työntele hammastikut maissirivistö kerrallaan jyvien läpi, ja aloita sitten varovaisesti irroittelemana tikutettuja rivistöjä tähkästä. Suosittelen katsomaan mallia tästä videosta! Kun kaikki maissi on tikutettu, kiehauta maisseja tikkuineen reilussa vedessä noin kolme minuuttia. Valuta hyvin ja jäähdytä. (Työjärjestyksen voi muuten kokeilla tehtä myös niin päin, että pätkii maissintähkät sopivaan pituuteen, kiehauttaa pätkät kolme minuuttia, jäähdyttää ja sitten tikuttaa! Näin minulle neuvottiin juuri Instagramin puolella.)

Maissin jäähtyessä sekoita kulhossa maissitärkkelys ja riisijauho, mausta seos suolalla ja pippurilla. Pyörittele jäähtyneet maissitikut seoksessa. Lisää tarvittaessa pieni ripaus vettä saadaksesi tikut kauttaaltaan seoksen peittoon ja laita tikut sitten pakastimeen noin vartiksi.

Friteeraus:

Kuumenna teräs/valurautapannussa muutaman sentin syvyydeltä öljyä noin 175-180 asteeseen. Jos et omista lämpömittaria, voit testata lämpöä laskemalla yhden tikun pään öljyyn – jos öljy alkaa välittömästi kuplia tikun ympärillä, voit laskea sen varovasti kokonaan öljyyn ja lisätä pannulle enemmänkin tikkuja. Älä kuitenkaan täytä pannua liikaa, tällöin öljyn lämpötila laskee liikaa. Ja muista toimia varovasti! Varo öljyroiskeita, älä pidä liesituuletinta päällä ja pidä lähettyvillä kantta, jolla voit tukahduttaa öljypalon jos oikein hullusti pääsisi käymään.

Käännä tikut paistamisen puolivälissä ja paista, kunnes ne saavat väriä sieltä täältä ja ovat rapeita. Minulla tähän meni viitisen minuuttia per erä. Nosta friteerattu maissi talouspaperoidulle alustalle valumaan ja mausta kuumana ripauksella suolaa sekä shichimi togarashia. Jatka, kunnes kaikki maissiranskalaiset on paistettu. Sitten vaan dippailemaan!

maissiranskalaiset

maissi ranskalaiset

HOT TIP: Maissiranskalaiset ovat ehdottomasti parhaimmillaan vastapaistettuina, eivät parin tunnin kuvassession päätteeksi.

104 views