Wuhan hot dry noodles – Re Gan Mian + kotivararesepti x 8

Wuhan hot dry noodles – Re Gan Mian + kotivararesepti x 8
Wuhan hot dry noodles

re gan mian

Wuhan -nuudelit, iik!

Teinpähän tässä taannoin Wuhanin kuuluisia “hot & dry” nuudeleita (Re Gan Mian). IIK! Saanko nyt koronan? No tietenkään en, vaikka korkkaisin nuudelikulhoni kylkeen Coronan. Kaikenlaisia ihmeellisiä huhuja ja valeuutisia koronaviiruksen ympärillä kuitenkin maailmalla pyörii. Viime viikolla Asematunnelissa eräskin henkilö huuteli jokaiselle aasialaisen näköiselle ohikulkijalle “onkssul korona?” eikä Corona -oluellakaan Iltsikan mukaan ole mennyt ehkä ihan niin hyvin kuin ennen epidemiaa. Corona parka. Tosin enemmän empatiaa koen niitä kohtaan, jotka ovat viruksen riskiryhmässä ja joiden tulotasoon tämänhetkinen tilanne kolahtaa kovimmin. Kaikki eivät voi tehdä etätöitä tai olla pois töistä ilman vakavia seurauksia omalle taloudelleen … ja monelle yrittäjälle tämä poikkeustilanne tulee varmasti olemaan vaikea. Nyt on hyvä osoittaa tukea omille lempiyrityksille!

Uutiset Wuhanista ovat onneksi tässä vaiheessa jo positiivisempia kuin pitkään aikaan, kun taas meillä Suomessa ja monessa muussa maailmassa kolkassa pahin on jo päällä tai kaikella todennäköisyydellä vielä edessä. Liemessä-blogin Jenni on jo avautunut aiheesta kotivara ja myönnän, että tässäkin taloudessa on hyvissä ajoin jo vähän tarkistettu kaappien sisältöä. Jenni sai juttuunsa muutamia varsin ivallisia kommentteja, mutta nyt näyttäisi siltä että kotivaraa –  ja vessapaperia! – on miettimässä aika moni muukin. Tuli kotiin kannetuille varastoille käyttöä tavalla tai toisella, nyt on hyvä palauttaa mieleen myös kaikenlainen kuivakaappireseptiikka! Itselläni sinne entuudesta tuttujen suosikkien joukkoon pääsee nyt myös Wuhanin nuudelit, mutta niistä lisää jutun lopussa.

re gan mianRe Gan Mian on Wuhanin kuuluisimpia ruokia… ja myös ateria, joka valmistuu lähinnä kuivakaapin antimista.

Reseptejä, jotka syntyvät pakasteista, säilykkeistä ja kuivakaapin aarteista tarvitaan minusta aina, oli uhkana pandemia tai ihan vain surkea keli lähteä kauppaan. Ja mitä varustellumpi kuivakaappi ja pakastin, sen enemmän vaihtoehtoja aterialle tietysti löytyy! Omat kaappini ovatkin varmasti aina sieltä varustelluimmasta päästä, minkäs ruokahullu luonteelleen voi. Niinpä pystynkin nyhjäisemään “tyhjästä” yleensä vaikka mitä. Silloin kun en kuitenkaan jaksa kekkailla uusia reseptejä, suosikkejani ovat seuraavat tämän talouden klassikoiksi muodostuneet ruuat:

Kotivararesepti x 8

Dan dan nuudelit
  • Dan dan nuudelit on ihania, vaikka söisi pelkkää kastiketta ja nuudelia (eli käytännössä maapähkinävoita/seesamitahnaa + mausteita + nuudelia). Mutta eipä ne tuoreet raaka-aineet, joita näihin nuudeleihin tarvitaan ole sen ihmeellisempiä kuin kevätsipuli ja jonkinlainen vihreä vihannes (vihreät pavut, parsakaali, lehtikaali, herneenpalot, edamamepavut…), joita voi kiehauttaa nuudeleiden sekaan tarvittaessa myös pakkasesta. Vegaanisen lähikauppaversioni muruseokseen tarvittava tempeh säilyy jääkaapissa kuukausitolkulla, samoin autenttiseen versioon tarvittava kiinalainen sui mi ya cai -pikkeli, mikäli sellaista olisi sattunut kotiinsa hamstraamaan (ja tämän tuotteen hamstraaminen ei muuten liity tässä taloudessa mitenkään koronaan). Ymmärrän, että jollet ole koskaan tätä ruokaa tehnyt, se vaikuttaa ensi alkuun vaikealta. Mutta kun alkuun kerran pääsee ja kotoa tietyt tarpeet löytyy, tämä ruoka valmistuu hujauksessa ja dan dan nuudeleista voi yhtäkkiä tulla sinunkin uusi lempiruokasi ♥
Sitruunainen pinaatti-linssikeitto
  • Tarvitset tähän soppaan vain vihreitä linssejä, valkosipulia, pakastepinaattia, kasvisliemikuution ja sitruunamehua – tai sitruunamehutiivistettä! Tadaa, soppa on valmis. Tätä ruokaa olen syönyt opiskeluajoista asti, eli yli 20 vuotta!
Rosmariinivedessä keitetyt mustasilmäpavut
  • Välillä itseäkin ihmetyttää, voiko niin yksinkertainen asia kuin keitetyt pavut ja valkosipuli tosiaan maistua näin hyvältä? Mutta kyllä ne vaan voi. Rosmariinin lisäksi papuihin sopii muutkin kuivatut yrtit: timjami, laakeri, meirami… ja kunnon loraus oliiviöljyä! Jos pakastimesta löytyy lehtikaalia tai pinaattia, ne sopivat sekaan myös. Lisää ruokaisuutta papuihin saa kun heittää sekaan jauhoista perunaa ja antaa sen muhentua papujen sekaan!
Miso tahini pasta
  • Trööttää kulhoon misoa, trööttää kulhoon tahinia. Paahda sekaan reilusti valkosipulia ja lisää kourallinen ravintohiivahiutaleita ja reilusti vastarouhittua mustapippuria. Pastakastike on valmis! Tykkään syödä miso-tahinisoossilla maustetun pastan kera uunissa paahdettuja tomaatteja (jotka ovat tietysti tuoretavaraa), mutta hei, niitäkin saa halutessaan purkissa! Sekaan voi toki paahtaa muutakin, esim. pakasteparsakaalia.
Perunapasta
  • Perunapastaan tarvitset yllätys yllätys, perunaa ja pastaa! Lisäksi tässä simppelissä ja edullisessa ruuassa pääsee hyödyntämään parmesanjuuston kannan, mikäli sellainen kotoa löytyisi. Koska ruuan esikuva on Italia, seassa on toki myös valkosipulia ja oliiviöljyä. Vihreiksi lisäyksiksi sopii kevään korvilla villivihannekset, mutta toki myös vaikkapa pakastepinaatti.
Kikhernemuhennos
  • Tähän sörsseliin tarvitsen kookosmaitoa, tomaattimurskaa, maapähkinävoita (tai tahinia), mausteita ja kikherneitä. Sekaan voi lisäksi heitellä mitä vaan vihanneksia, mitä kotoa löytyy: perunaa, porkkanaa, sipulia, sekä pakastevihanneksia.
Vihreä valkopapukeitto
  • Se varmaan kävikin jo ilmi, että pakastepinaatti/parsakaali sekä pavut ja linssit ovat täällä kova sana kuivakaappimurkinaa kokatessa. Tähän simppeliin keittoon tarvitset valkopapuja, kasvislientä … ja jotain vihreää, kuten pakastepinaattia ja/tai parsakaalia.
Nopea mustapapukeitto
  • Nopea mustapapukeitto on yläpuolisen reseptin tapaan varsin minimaalinen: tarvitset kypsiä mustapapuja, kaurakermaa, jauhoisen perunan, valkosipulia ja kasvislientä. Mausteiden kanssa voi soveltaa, itse lisään tähän soppaan juustokuminaa ja korianterinsiemeniä 🙂

Okei. Tämän nuudeli-papu-linssi-pakastepinaatti-pakasteparsakaali-litanian loppuun voisi ehkä maistua vielä yhdet nuudelit! Dan dan nuudeleihin hurahtamisen jälkeen olen ollut seuraavaksi eniten innoissani Re Gan Mian -kulhollisesta. Makuprofiili on näillä kahdella Kiinan eri provinsseista tulevilla ruuilla hieman samankaltainen, sillä kastike on Re Gan Mian -nuudeleissa dan dan nuudeleiden tapaan seesamitahnapohjainen.  Wuhanin “kuumat ja kuivat” nuudelit ovat kuitenkin vähemmän tulisia, pähkinäisempiä ja siinä mielessä yksinkertaisempia, ettei niiden kaveriksi paistella mitään erillisiä muruja – kunhan vain avataan pari kiinalaista säilykettä!

re gan mian

Re Gan Mian

Wuhan hot dry noodles aka Re Gan Mian sisältää mm. seesamitahnaa, soijaa, valkosipulia, mausteita ja seesamiöljyä, sekä kiinalaisia säilöttyjä ja pikkelöityjä vihanneksia, kuten vihreitä papuja tai retikkaa. Kiinalaisissa pikkelöidyissä vihanneksissa on yleensä mausteena chiliä ja nuudeleihinkin tulee chiliöljyä, mutta “hot” ei tässä yhteydessä tarkoita silti tulisuutta, vaan kuumuutta. “Dry” taas tarkoittaa, etteivät nuudelit ole liemimäisiä. Nämä ovat siis kuumia ja kuivia nuudeleita.

En ole koskaan käynyt Wuhanissa, mutta kaupunki vaikuttaa tämän ruuan tavoin mahtavalta! Wuhanin historia ulottuu kauas ja kaupungissa on elävä yliopisto- ja punkskene (!) – vaikka olen Kiinassa matkustellut, ensikäden kokemusta minulla ei tästä kaupungista kuitenkaan ole. Olin silti kuullut siitä jo ennen koronavirusta, kiitos Chinese Cooking Demystified YouTube-kanavan. Kiinalaisille resepteille antaumuksella omistautuneiden Stephin ja Chrisin tekeminä hot dry noodles on työläämpikin operaatio, lähtien käsin tehdyistä alkaliinisista nuudeleista lo shui “master stock” -liemen keittelyyn, mutta jos on valmis ottamaan useamman oikotien, valmistuu tämäkin nuudeliruoka melko yksinkertaisesti.

Lasipurkissa on kiinalaista pikkelöityä retikkaa, pussissa tulisia ja kirpakoita lehmänpapuja. En osaa sanoa ovatko nämä juuri oikeita Re Gan Mian -lisukkeita, mutta hyvin nämä ainakin omasta mielestäni toimivat. Nuudeleihin voi laittaa myös zha cai tai ya cai -pikkeleitä.

Oikotietä nuudelionneen

My name is Andong -kanavan versio on jo huomattavasti helpommin toteutettavissa, sillä nuudeleihin olennaisesti kuuluva lo shui -liemi on hänen reseptissään korvattu simppelillä ja vegaanisella mausteseoksella, jota itse surautin kerralla useamman teepussukan verran kaappiini. Jos nyt kotosalla pitää alkaa viettämään enemmänkin aikaa, mikäs siinä toisaalta olisi haudutella liemiä vaikka useamman päivän ajan!

Muuten ei tämä Wuhanissa suosittu aamiaisruoka oikaistuna länkkäriversiona vaadi juuri muuta, kuin reissun aasialaiseen markettiin (tai nettikauppaan), nuudeleiden keittämistä ja asioiden yhteen sekoittamista. Wuhanissa nuudelit olisivat tosiaan alkaliiniseen veteen tehtyjä, viittä vaille kypsäksi keitettyjä, seesamiöljyssä pyöriteltyjä, viuhkalla jäähdytettyjä ja juuri ennen tarjoilua uudelleen kuumaan veteen dipattuja … mutta korvikkeeksi käy useamman lähteen mukaan hätätapauksessa jopa spagetti. Autenttinen hot and dry -nuudelielämys odottaa Wuhanissa, jos sinne jonain päivänä pääsen vierailemaan – kotona Suomessa puutteellisin tiedoin ja taidoin syön vain jotain sinne päin. Hyvää on onneksi silti tämäkin viritys!

Näiden “lo shui” -korvikemaustepussukoiden tekeminen vei 5 minuuttia. Mausteet silppuriin ja silppurista pussiin vaan!

wuhan nuudelit

Kuten dan dan nuudeleiden kanssa, kastiketta näillekin nuudeleille voi tehdä kerralla isommankin satsin, josta ateria syntyy vieläkin nopeammin seuraavana tai sitä seuraavana päivänä. Tuoreista raaka-aineista olennaisin on kevätsipuli sekä korianteri, jota annokseen usein lisätään. Muut lisukkeet löytyvätkin suoraan purkista! Korianteria ja kevätsipulia ei kotivarasta ehkä minullakaan niin vain löydy, mutta tiesitkö että kevätsipulia voi pakastaa? Sinne vaan× kaiken sen pakastepinaatin sekaan 😀

Re Gan Mian aka Wuhan “hot & dry” nuudelit

2:lle

200 g kiinalaisia vehnänuudeleita (mieluiten alkaliiniseen veteen tehtyjä) tai spagettia

Kastike (tästä riittää neljään annokseen):

3 rkl seesamitahnaa (mieluiten paahdettua tai mustaa)

1-2 tl paahdettua seesamiöljyä

1 tl tummaa soijakastiketta

2-3 tl vaaleaa soijakastiketta

½ tl viismaustetta

¼ tl jauhettua valkopippuria

1 tl sokeria

2-4 rkl maustelientä / lämmintä vettä + 1 valkosipulin kynsi

Sekä:

1-2 tl kiinalaista chiliöljyä

½-1 tl kiinalaista mustaa Chinkiang -etikkaa

Lisäksi:

4-6 rkl kiinalaisia pikkelöityjä papuja / retikkaa ja/tai ya cai tai zha cai -säilykettä

1-2 kevätsipulin vihreä osa silputtuna

tuoretta korianteria

(2 rkl rouhittuja paahdettuja maapähkinöitä)

Mausteliemi:

1 tähtianis, laakerinlehti ja kuivattu siitakesieni

1 tl kumpaakin: kanelia ja juustokuminaa

2 tl kumpaakin: fenkolinsiemeniä ja sichuanpippureita

2 rkl tummaa sokeria

3 neilikkaa

4 vihreää kardemummaa

teepusseja

Lisäksi: pätkä inkivääriä, 1 valkosipulin kynsi, appelsiininkuoriviipale

Valmista ensin mausteliemi, mikäli sitä käytät. Jauha kaikki mausteet hienoksi esim. silppurilla tai maustemyllyllä. Jaa seos neljään-viiteen teepussiin ja sulje pussit huolella esim. paistinlangalla. Kun tahdot tehdä satsin maustelientä, kuumenna pienessä kasarissa muutama desi vettä ja lisää veteen yksi maustepussi, yksi veitsen lappeella murskattu tai raastettu valkosipuli, sekä muutama siivu inkivääriä sekä appelsiininkuoriviipale. Keittele miedolla lämmöllä, kunnes nestettä on jäljellä vajaa desi ja se on vahvan makuista. Purista maustepussista huolella kaikki maut liemeen ja siivilöi sattumat pois.

Kastike:

Sekoita seesamitahna ja seesamiöljy. Lisää seokseen vaalea ja tumma soija, sokeri, viismauste ja sen verran maustelientä (tai lämmintä vettä johon olet raastanut yhden valkosipulin kynnen), että seos on paksua velliä. Chiliöljy ja Chinkiang-etikka lisätään Wuhanissa nuudeleihin vasta kulhossa, mutta minä olen sekoittanut ne jo valmiiksi kastikkeen sekaan varsinkin, jos teen kerralla isomman määrän soossia.

Keitä nuudelit ja valuta ne. Annostele nuudelit kulhoon ja lusikoi päälle muutama ruokalusikallinen seesamitahnaa, kiinalaisia säilöttyjä vihanneksia, reilusti kevätsipulia, hieman tuoretta korianteria ja halutessasi rouhittuja paahdettuja maapähkinöitä. Kuvan annoksessa on muuten myös pieneksi kuutioitua raakaa porkkanaa tuomassa rousketta! Sitten vain kunnon sekoitus ja eikun syömään!

hot dry noodles

Loppuun vielä pyyntö: eihän jaeta uutisia ilman lähdekriittisyyttä, lietsota paniikkia tai hamstrata mitään yli omien tarpeiden?

Ja jos tahdot osoittaa tukesi kotimaisille pienyrityksille ja erilaisille kulttuuritahoille jotka ovat tässä tilanteessa konkurssiuhassa, tee se. Jollei nyt voi mennä paikan päälle asioimaan, ehkä voi ostaa lahjakortin tulevaisuuden varalle, asioida verkkokaupan kautta tai tilata jotain kotiin.

324 views

Neljän chilin chili sin carne

by Juulia 1 Comment
Neljän chilin chili sin carne
Chili sin carne & uunibataatti (vegaaninen)

chili sin carneNeljän chilin chili sin carne & uunibataatti

Chili sin carne

Chili sin carne on lihaton versio lämmittävien ruokien klassikosta, chili con carnesta (josta kirjoittelin viikko sitten). Jos aito tex mex -klassikko chili con carne (“chiliä lihan kera”) on ruokana tuttu, voi äkkisilteen chili sin carne (“chiliä ilman lihaa”) aiheuttaa ihmetystä: eihän chiliin jää lihan jälkeen muuta kuin chilikastike, mikäs ruoka se sellainen oikein muka on? Chili con carne on ruokana tosiaan varsin lihaisa – puristien mielestä se ei saisi sisältää edes papuja, lihaa ja chilikastiketta vaan.

Hyvän vegeversion ruuasta saa kuitenkin aikaan, kunhan laittaa sen lihan tilalle jotain. Heh niinpä. Ja vaikka lihan tilalle voi laittaa vaikka ihan vain papuja, omasta mielestäni parempaa tulee, kun vie virittelyt vähän pidemmälle ja valikoi mukaan kasviperäisiä proteiineja muutamassa eri muodossa. Lisäksi kastikkeeseen kannattaa tuoda eri tavoin umamia ja huolehtia siitä, että ruuasta löytyy tarpeeksi rasvaa!

chili sin carne

Rasvaa?

Jos olet oppinut tarkkailemaan rasvan määrää ruuassa painonhallinta- tai terveyssyistä, rasvan lisääminen muuten melko rasvattomaan ruokaan voi tuntua hassulta. Rasvalisäys tekee monesti kasvisruuille kuitenkin ihmeitä: se tuo ruokaan täyteläisyyttä ja silkkisen suutuntuman, jota ilman ainakin minusta varsinkin juuri chili sin carne jää jotenkin vajaaksi. Sitäpaitsi näissä tilanteissa rasvan laatuun voi itse vaikuttaa ja lorotella pataan kovan rasvan sijaan pehmeää ja sydänystävällistä kasviöljyä.

Proteiinia!

Kuten sanottu, chili sin carne voi tosiaan yksinkertaisimmillaan olla ihan vain papuja chilikastikkeessa. Kotimaisten nettisivujen chili sin carne -reseptejä selatessa soijarouhe ja pavut näyttäisivätkin olevan suosituimpia proteiininlähteitä chili sin carnessa. Alkuvuoden chili sin carne -reseptiikkaa pohtineena olen kuitenkin tullut tulokseen, että itse tykkään eniten kun mukana on proteiinia useammassa eri muodossa. Näin ruokaan syntyy erilaisia tekstuureja ja enemmän vaihtelevuutta kuin vain yhdellä proteiininlähteellä. Niinpä lisäänkin chili sin carneeni niin punaisia linssejä, kasvisjauhista (kuten Muu kasvisjauhis) kuin papuja ja/tai kikherneitäkin. Chilikastikkeessa kypsyvät linssit hajoavat osittain suurustamaan kastiketta, kun taas pavut ja erikseen ruskistettu ja soossissa tovin muhinut kasvisjauhis tuovat ruokaan rakennetta.

meksikolainen chiliChili sin carnen pohja: vanhat kunnon punaiset linssit!

…ja umamia.

Umami on määritelty yhdeksi ihmisen aistimasta viidestä perusmausta makean, suolaisen, happaman ja karvaan lisäksi jo vuodesta 1908. Umami on japania ja se tarkoittaa kutakuinkin “herkullista makua” tai ”miellyttävää, ruokahalua herättävää makua” – mikä voi sinänsä vähän hämätä, kun herkullisuus on kuitenkin subjektiivinen käsite. Umamia löytyy luonnostaan runsaasti lihasta sekä esim. merilevästä, fermentoiduista soijatuotteista sekä pitkään kypsytetyistä juustoista kuten parmesaanista. Kiitos umamille omistautuneen Umami Information Centren opin, että nämä ruuat sisältävät luonnollista glutamaattia, dinatriuminosinaattia tai guanylatea (mikä tämän viimeisimmän nimi suomeksi on, ei valitettavasti tietoa), joista myös arominvahventeita tehdään.

Vegaanisessa chili sin carnessa umamin lähteitä ovat tomaatti, sipuli, valkosipuli, misotahna ja ravintohiivahiutaleet. Tomaattia en chiliini lisää kuitenkaan paljoa, sillä en tahdo tomaatin dominoivan makuja. Myös sienet tuovat ruokaan umamia, joten chili sin carneen voi halutessaan upottaa sekä/joko tuoreita tai kuivattuja sieniä, kuten tatteja tai siitakesieniä. Itselläni on kaapissa tädiltä saatuja kuivattuja suppilovahveroita, joten käytin tällä kertaa niitä! Jos oikein haluan buustata umamikerroksia chiliini, saatan myös käyttää kasvisliemen sijasta kuivatuilla siitakesienillä ja umamia pursuilevalla kombulevällä maustettua dashilientä, kun niiden raaka-aineet kaapistani aina kuitenkin löytyvät.

guajillo chiliChili sin carnen sydän: guajillo, pasilla, chipotle ja ancho!

Entäs se chili!

Kun rasvan, proteiinin ja umamin lähteet on mietitty, kasvisversio chili con carnesta vaatii tietysti myös chiliä. Eikä mitä tahansa chiliä! Parhaaseen lopputulokseen nimittäin pääsee, kun etsii käsiinsä meksikolaisia kuivattuja chilejä, joista jokainen tuo ruokaan omat arominsa. Chili ei tässä ruuassa ole missään nimessä vain tulisuuden lähde, vaan erilaiset chilit luovat monikerroksista makua tähän ruokaan. Jos et usko, niin etsippä liuta kuivattuja meksikolaisia chilejä (miedosta keskituliseen) käsiisi ja maista jokaista erikseen!  Seasta löytyy makuja suklaasta kahviin ja kuivatuista luumuista karpaloon ♥ Voit lukea chili sin carneen käyttämistäni chileistä (guajillo, pasilla, chipotle ja ancho) lisää täältä.

Samaan lopputulokseen ei millä tahansa kuivatulla tai tuoreellakaan chilillä siis pääse. Chileissä on valtavasti eroja! Helsingissä meksikolaisia kuivattuja chilejä myy Hakaniemen Dos Tecolotes -kauppa, muuten näihin chileihin pääsee varmasti kätevimmin käsiksi netissä.

chili sin carne resepti

chili sin carne

Viimeiset ässät chili-hihassani ovat munakoiso ja makeuttamaton kaakaojauhe. Pieneksi kuutioksi pilkottu ja kuumassa pannussa paikoin hyvinkin tummaksi paistettu munakoiso hajoaa chiliin pitkän kypsyttelyn aikana niin, että et edes tajua sitä syöväsi. Se tekee kastikkeen koostumuksesta samalla silkkisen ja täyteläisen – ja tuo makumaailmaan paahteisuutta. Kaakojauhe taas buustaa chilien kaakaoaromeja ja tuo kastikkeeseen hauskaa syvyyttä tekemättä kastikkeesta kuitenkaan suklaan makuista 😀

Kun meksikolaiset kuivatut chilit on kerran tullut hankittua, niistä tekee chili sin carnea lukuisia kertoja. Niihin voi ehkä jäädä myös koukkuun, niin kuin minä! Meillä on nimittäin syöty chiliä kutakuinkin kahtena päivänä viikossa jo useampi kuukausi… Ja näyttäisi siltä että samalla tahdilla jatketaan ainakin siihen asti, kun kevät vihdoin kunnolla alkaa 🙂

Neljän chilin chili sin carne

vegaaninen

4:lle

Chilisose:

1 kuivattu pasilla, ancho ja guajillo -chili

½-1 kuivattu chipotlechili tai 1-3 tl chipotlerouhetta

1-2 dl vettä

Muut raaka-aineet:

300 g Muu kasvisjauhis / Incredible Mince tms. jauhelihan kaltainen kasviproteiinivalmiste

300 g munakoisoa

2-3 rkl oliiviöljyä

1 keskikokoinen keltasipuli

(150 g tuoreita sieniä, kuten herkkusieniä, siitakkeita tai kuningasosterivinokasta)

1 iso yksikyntinen valkosipuli tai 5-6 valkosipulin kynttä

70 g tomaattipyrettä

1 tl kutakin: timjami, juustokumina, korianteri, kaneli,

2 tl mietoa savupaprikaa

1-2 tl pekonisuolaa (Poppamiehen pekonisuola on täysin vegaaninen tuote) tai ihan vain suolaa

2 rkl makeuttamatonta kaakaojauhetta

2 rkl tummaa sokeria

3 laakerinlehteä

8 dl kasvislientä (tai vegaanista dashia!)

100 g tuoreita tomaatteja (tai 100 g paseerattua tomaattia)

(1-2 rkl jauhettuja kuivattuja sieniä, kuten herkkutatteja, suppilovahveroita, siitakesieniä)

1 dl kuivia punaisia linssejä

1-2 purkkia kikherneitä tai valkoisia/ruskeita/Kidneypapuja

1 rkl misotahnaa

2-3 rkl ravintohiivahiutaleita

4-5 rkl oliiviöljyä

Valmistelut:

Poista chileistä siemenet ja revi/pilko ne pieniksi paloiksi. Laita chilit pieneen kattilaan ja peitä vedellä. Keitä kymmenen minuuttia ja ota liedeltä. Jätä chilit kuumaan veteen vielä n. 20 minuutiksi. Soseuta chilit sitten nesteineen tasaiseksi soseeksi.

Kuumenna ison ja syvän kattilan tai padan pohjalla ruokalusikallinen öljyä ja ruskista vegejauhis. Nosta se padasta kulhoon odottamaan. Kuutioi munakoiso pieneksi (n. 1-2 cm) kuutioksi. Silppua sipuli ja valkosipuli. Mikäli käytät tuoreita sieniä, silppua nekin pieneksi silpuksi. Soseuta vielä tuoreet tomaati ja mikäli käytät kuivattuja sieniä, murskaa/jauha ne hienoksi jauhoksi.

Työvaiheet:

Lisää pataan muutama ruokalusikallinen öljyä ja ruskista munakoisokuutioita reippaalla lämmöllä, kunnes kuutiot saavat sieltä täältä reilusti väriä. Lisää pataan sitten sipuli ja valkosipuli sekä tuoreet sienet, mikäli käytät niitä. Jatka paistamista kunnes sipuli pehmenee ja sienten neste haihtuu. Lisää pataan tomaattipyre ja jatka paistamista sekoitellen, kunnes tomaattipyre hieman tummuu ja alkaa tuoksumaan. Lisää kattilaan mausteet, kasvisliemi (tai dashi), chilisose, tomaattisose sekä kuivatut linssit.

Nosta lämpö kiehumispisteeseen ja keittele chilikastiketta keskilämmöllä kannen alla välillä sekoitellen puolisen tuntia, tai kunnes linssit ovat täysin kypsiä ja munakoiso alkaa osittain katoamaan kastikkeeseen.

Huuhtele käyttämäsi pavut/kikherneet ja lisää ne pataan kasvisjauhiksen kera. Sekoita hyvin ja lisää hieman vettä mikäli se on tarpeen. Keittele miedolla lämmöllä vielä vartin verran, jotta kasvisjauhis hieman pehmenee ja imee itseensä kastikkeen makuja.

Viimeistele chili sin carne ruokalusikallisella misotahnaa, muutamalla ruokalusikallisella ravintohiivahiutaleita sekä reilulla lorauksella oliiviöljyä ja sekoita hyvin. Tarjoile sellaisenaan, riisin kera, tai vaikkapa uunissa paahdetun bataatin sisältä! Kuvan annoksissa on myös vihreää kaurafraichea – resepti kuvan alla.

täytetty bataatti

Uunibataatit & vihreä kaurafraiche

Uunibataatit syntyvät näin: pese bataatit ja pistele ne kauttaaltaan haarukalla. Paista bataatteja uunivuuassa 200 asteisessa uunissa täysin pehmeiksi – koosta riippuen n. 45 minuuttia. (Foliota ei tähän muuten minusta tarvita!) Sitten vaan bataatti halki ja chili sin carne väliin. Isosta bataatista riittää hyvin kahdelle.

Vihreään kaurafraicheen tarvitset purkin kaurafraichea, yhden kypsän avokadon, puolisen ruukkua korianteria varsineen (säästä osa lehdistä viimeistelyyn) sekä puolen limetin mehun. Soseuta kaikki keskenään ja mausta ripauksella suolaa.

 

438 views

Dolsot bibimbap valurautapannussa

Dolsot bibimbap valurautapannussa
Dolsot bibimbap valurautapannussa

Kaupallinen yhteistyö Fiskars & Asennemedia

dolsot bibimbapDolsot bibimbap valurautapannussa

Keittiövälinehamsterin tunnustuksia

Hei, olen Juulia ja olen keittiövälinehamsteri. Täytin viime vuonna 40, mutta keittiönkaappieni sisältö koostuu edelleen pitkälti samoista välineistä ja astioista, joita sain aikoinaan isoäidiltä ja äidiltä lahjaksi muuttaessani ensimmäistä kertaa omilleni. Ja mikäs siinä, vanhojen asioiden käyttäminen on ekoteko ja esimerkiksi isoäidin ikivanhasta valurautapannusta en luovu ikinä! Säästöön on kuitenkin jäänyt myös mm. useampia kattilansa hukanneita kansia, tylsä kuorimaveitsi sekä yksi jo lapsuudesta tuttu veitsi, jonka kärjen katkaisin kerran osteriin.

Nyt on vihdoin tullut aika hankkiutua eroon roinasta, joka aiheuttaa lähinnä turhautumista ja vie kallisarvoista säilytystilaa käyttökelpoisemmalta tavaralta. Tilalle tahdon hankkia jotain niin kestävää, että voin vuorostani pistää keittiövälineitä kiertoon kummilapsilleni, kun he aikoinaan muuttavat omilleen.

Fiskars Norden

Fiskars Norden

Satsaus seuraavaan sukupolveen

Pääsin tavoitteessani hyvin alkuun, kun sain Fiskarsilta tämän kaupallisen yhteistyöjutun tiimoilta kotiini Fiskars Norden -sarjan valurautapannun, teräksisen wokkipannun, kätevän kokoisen kasarin, useamman kauniin kokkiveitsen sekä upouudet Fiskarsin klassikkosakset. Ajatonta pohjoismaista muotoilua ja Fiskarsin vuosisatoja vanhaa käsityöperinnettä henkivät Norden-tuotteet valmistetaan Suomessa ja ne sopivat liedelle kuin liedelle. Uuniinkin nämä tuotteet voi lykätä aina 240 asteeseen saakka – tosin lämpökäsitellystä kotimaisesta koivusta valmistetut puuosat on tällöin irroitettava. Tämä onnistuu onneksi jopa kaltaiseltani tumpelolta ihan näppärästi 🙂

Jos jonkinlaisiin jämäpannuihin ja patoihin tottuneena sarjan valurautapannu ja teräksinen wokkipannu tekivät heti ensikokkailun yhteydessä vaikutuksen: eihän näihin tartu mikään! Thermium™ mineraalikäsittelyn ansiosta sekä valurautaiset että teräksiset paistoastiat toimivat myös herkempien raaka-aineiden paistamisessa ilman, että ruoka tarttuisi pintaan kiinni. Eikä pintoja tarvitse käsitellä esim. rasvapolttamalla tai pelätä niiden ruostumista! Huolloksi riittää, että pannut pesee kuumalla vedellä käytön jälkeen. Pannujen kanssa voi käyttää vaikka metallista lastaa, kunhan ei varta vasten lähde naarmuttamaan pintaa.

Teflonpannujen kanssa kasvaneena on myös kiva tietää Thermium™ mineraalikäsittelyn läpäisseen kaikki testit, joita vaaditaan elintarvikkeiden kanssa kosketuksissa oleville tuotteille. Käsittely on yhdistelmä erilaisia mineraaleja eli se on muoviton ja myrkytön. Paksu pohja jakaa lämmön hyvin ja paistotulos on pannulla tasainen.

fiskars norden steel wokkipannuHupsista…

Olen näistä pannuista ihan syystä todella fiiliksissä! Ne ovat sekä kauniit, että jo nyt päivittäisessä käytössä. Wokkipannun kanssa on treenattu sitä teeveestä tuttua kokkien ranneliikettä (joka muuten onnistuu oikeissa kokkailutilanteissa huomattavasti siistimmin kuin valokuvatessa) ja niin rakas kuin isoäitini vanha valurautapannu onkin, en todellakaan ole käyttänyt sitä samalla tahdilla kuin uutta valurautapannuani.

Mamman pannussa olen ruskistanut lähinnä lihaa ja paistanut satunnaisen pannupizzan/leivän, mutta nyt paistelen uudessa valurautapannussani niin aamiaismunat, kuin oikeastaan kaiken muunkin. Erityisesti olen tykännyt ruskistella valurautapannussa erilaisiin patoihin ja kastikkeisiin matkalla olevat vihannekset ja juurekset sekä sienet, munakoisot ynnä muut ihanuudet joille kunnon paistopinta tekee kunniaa. Maillard-reaktio nyt vaan on kaunis asia, eikä yhtä upeaa paistopintaa saa aikaan niin helposti huonolla pannulla!

valurautapannu

Veitset terään

Siitä päästäänkin sopivasti toiseen kehityshankkeeseen keittiössäni: veitsiin. Ei tarvitse olla ammattikokki tietääkseen, että veitset ovat keittiössä tosi oleellisessa roolissa. Olen omistanut kuitenkin valtaosan elämästäni lähinnä sellaisia semiteräviä sekundaveitsiä, joilla homma korkeintaan jotenkuten hoituu. Sekaan mahtuu useampikin lahjoituksena saatu yksilö, joista olen aikoinaan ollut kovinkin kiitollinen, kun avioeron yhteydessä jouduin aloittamaan keittiövarustelut osittain tyhjästä. Silloin ei ollut varaa satsata sellaisiin yksityiskohtiin kuin veitsiin ja toisten jämät olivat itselle aarre! Jotenkin tuo mentaliteetti on päässyt jäämään päälle, vaikka elämäntilanne on nykyään jo aivan eri.

Olen kartuttanut vähän parempien veitsien valikoimaani viime vuosina muutamalla yksilöllä, mutta nyt sain Fiskarsilta niin upean valikoiman kokkiveitsiä, että eiköhän näillä pärjätä seuraava vuosikymmen. Minulla on nyt sekä Norden-sarjan kokkiveitsiä kahdessa koossa, että Fiskars Titanium –sarjan iso kokkiveitsi, joka on niin terävä ja hieno että hyvä kun uskallan siihen koskea 😀 Veitsitekniikkaa saakin nyt todella treenata ja hyvä niin! On jo korkea aika.

Fiskars Norden veitset

Fiskars Norden veitsi

Lueskelin muuten Fiskarsin sivuilta uusien veitsieni ominaisuuksista tätä juttua varten ja totesin samantien olevani aiheesta aivan ulalla. Huomaa, ettei veitsiin ole tullut juuri panostettua, kun  “optimaalinen 26 asteen teroituskulma”, ”V-hionta” ja ”titaanikarbidihiukkasten laserointi” eivät äkkisilteen sano minulle niin mitään! Näitä kaunottaria hypistellessä motivaationi opetella veitsiasioiden perusteet – kuten vaikkapa ihan vain veitsien oikeaoppinen teroittaminen – hypähtää kuitenkin sille tasolle, että ehkäpä teroituskulman merkityskin tästä vielä tälle kotikokille aukenee.

Teroituspuikko minulta nimittäin jo löytyykin! Sen sain aikoinaan isältä, joka oli taas vuorostaan saanut sen liikelahjaksi fileerausveitsen kylkiäisenä (joka minulta löytyy tietysti myöskin). Ehkä tästä hamsteriudesta on joskus siis ihan hyötyäkin 😀 Eikä huolta että nyt se pilaa ne uudet veitsensä: aloitan teroitustreenit tietysti niillä semitylsillä!

bibimbap reseptiDolsot bibimbap valurautapannussa

Dolsot bibimbap

Ja nyt asiaan päivän resepti: dolsot bibimbap valurautapannussa! Bibimbap on korealainen erilaisilla lisukkeilla päällystetty riisikulho, jolla palkitsen itseni usein perjantailounaan merkeissä Bulevardin ravintola Giwassa. Dolsot bibimbap on käytännössä sama ruoka, se vain tarjoillaan tavallisen kulhon sijaan tulikuumasta kivikulhosta (dolsot). Kuumassa kulhossa ruoka pysyy lämpimänä pidempään ja lisäksi kulhon pohjalla olevaan riisiin syntyy kuumassa kivikulhossa mitä ihanin rapea kerros, jota rakastan yli kaiken. Mitä taas tulee päällisiin, ne voivat olla pyttipannun tapaan hieman mitä vaan: erilaisia ja eri tavoin valmistettuja vihanneksia ja proteiinia sekä erilaisia kastikkeita. Ja kaiken kruunaa yleensä joko paistettu kananmuna tai raaka keltuainen!

Koska harvalla suomalaisella on kotonaan tähän ruokaan tarvittava kivikulho, voi ruuan onneksi valmistaa myös valurautapannussa: uusi 24 senttinen Fiskars Norden valurautapannuni on kooltaan kuin omiaan kahden nälkäisen dolsot bibimbap -illallista varten. Riisi pannuun rapsakoitumaan, täytteet ja kastikkeet päälle, sekoitus ja syömään. Kuumassa valurautapannussa pöytään kannettu sihisevä ja poksuva dolsot bibimbap on näyttävä ilmestys illallisilla, mutta yhtä lailla siitä on kyllä ollut iloa ihan vain meidän kahden arki-illoissa. Kunhan se pannun pohjalta löytyvä rapea riisikerros jaetaan tasapuolisesti kummallekin!

rapea riisi

bibimbap resepti

bibimbap

Mites ne täytteet?

Mitä tulee täytteisiin, tähän käy todellakin pyttipannun henkeen vaikka mikä vihannes ja proteiini. Koreassa dolsot bibimbapissa on usein nopeasti marinoitua ohuelti suikaloitua lihaa, mutta meillä tätä ruokaa on kokattu toistaiseksi vain vegeversiona. Käytössä on ollut niin savutofu kuin joulusta yli jäänyt seitankin ja vihanneksista kimchi, edamame, sokeriherne, parsakaali, porkkana, retiisi, idut, paistetut sienet ja munakoiso – vähän sen mukaan, mitä kaapista on kulloinkin löytynyt. Koreassa kulhoon lykätään yleensä namul-nimellä kulkevia, mm. soijalla, seesamiöljyllä ja valkosipulilla maustettuja höyrytettyjä tai paistettuja vihanneksia.

Riisinä olen käyttänyt hyvin huuhdottua sushiriisiä, mutta myös basmatiriisiä ja täysjyväriisiä. Koreassa käytetään bibimbapiin käsittääkseni pääsääntöisesti hieman tahmeaa lyhytjyväistä riisiä (voit lukea lisää riisistä (bap) täältä ja tutustua korealaisen riisin valmitamiseen täällä). Tähänastisella kokemuksellani riisin laadun lisäksi tärkeää on sen kosteuspitoisuus: riisi rapeutuu parhaiten, kun se on pannulle laitettaessa tarpeeksi ”kuivaa”. Valuta siis kaikki ylimääräinen neste riisin seasta pois, jos sitä kypsentämisen jälkeen kattilan pohjalta vielä löytyisi. Irtonaiset riisityypit eivät myöskään ymmärrettävistä syistä muodosta yhtä tiivistä kerrosta rapeaa riisiä pohjalle kuin puuroutuvammat riisit – mutta hyvälle maistuvat nekin näin tarjoiltuina!

bibimbap tofu

Eipä sitten muuta kuin kokkaamaan!

Dolsot bibimbap valurautapannussa

2:lle

vegaaninen, jos jätät kananmunan pois ja käytät vegaanista kimchiä

n. 5 dl keitettyä riisiä (n. 1,5 dl kypsentämätöntä riisiä – kypsennä riisi pakkauksen ohjeen mukaan ja valuta hyvin!)

n. 150 g savutofua

Mausteliemi:

1 rkl soijakastiketta

1 rkl vettä

1 rkl sokeria

1 rkl paahdettuja seesaminsiemeniä

1 rkl paahdettua seesamiöljyä

2 valkosipulin kynttä

Lisäksi:

n. 400 g vihanneksia: parsakaalia, sokeriherneen palkoja, edamamepapuja, raastettua porkkanaa, retiisiä, mungpavun ituja, sieniä, munakoisoa, kevätsipulia, kimchiä… sen mukaan mistä pidät!

2 kananmunaa / munankeltuaista

Korealaisia merileväsipsejä

Paahdettuja seesaminsiemeniä

miedon makuista seesamiöljyä* tai neutraalin makuista kasviöljyä paistamiseen

soijaa/suolaa/paahdettua seesamiöljyä maustamiseen

Gochujang-kastike:

2 rkl gochujang-tahnaa

½ rkl paahdettuja seesaminsiemeniä

1 rkl sokeria

1 rkl vettä

muutama tippa paahdettua seesamiöljyä

(lisää happamuutta halutessasi n. 1 tl omenaviinietikkaa tai loraus kimchin säilöntälientä)

(lisää potkua halutessasi yksi raaka raastettu valkosipulin kynsi)

Soijakastike:

3 rkl vähäsuolaista soijakastiketta

muutama tippa paahdettua seesamiöljyä

1 rkl paahdettuja seesaminsiemeniä

1 tl sokeria

* Mitä tulee seesamiöljyihin, käytän niitä kahdenlaista: paahdettua vahvanmakuista seesamiöljyä mausteena pienissä määrin, mietoa seesamiöljyä paistoöljynä huolettomammin lorotellen. Jos sinulla ei ole mietoa seesamiöljyä, voit käyttää sen sijasta mitä vaan neutraalin makuista paistamiseen sopivaa kasviöljyä.

Valmistelut:

Kypsennä ensin riisi pakkauksen ohjeen mukaan. Pyri haihduttamaan kaikki ylimääräinen kosteus riisistä pois ja valuta se huolella. Riisin kypsyessä paloittele käyttämäsi proteiini. Sekoita mausteliemi ja upota tofu/seitan tms. siihen siksi aikaa, kun pilkot käyttämäsi vihannekset.

Sienet ja munakoison paistan öljytilkassa wokkipannussa kypsäksi ja maustan lorauksella soijaa ja paahdettua seesamiöljyä; parsakaalin, edamamen ja sokeriherneenpalot höyrytän tai kiehautan vesitilkassa kypsäksi. Sokeriherneenpalkojen kärjet on muuten kätevä napsia keittiösaksilla! Porkkanan lisään tähän ruokaan raakaraasteena, retiisit viipaleina (joiden sekaan lorautan joskus tilkan riisiviinietikkaa) ja kevätsipulin silppuna. Ja kimchin sekä pavunidut käytän ihan sellaisenaan 🙂

Kun vihannekset ovat valmiit, lorauta isoon paistinpannuun tai wokkipannuun muutama ruokalusikallinen miedon makuista seesamiöljyä ja paista käyttämäsi proteiini marinadeineen kuumassa pannussa rapeaksi. Jätä proteiini ja valmistelemasi vihannekset odottamaan riisin valmistumista. Valmista vielä gochujang- ja soijakastikkeet sekoittamalla kaikki kastikkeen raaka-aineet tasaiseksi pienissä kulhoissa.

bibimbap reseptiKun kaikki lisukkeet on valmisteltu ja riisi on pohjalta rapeaa, on aika koota dolsot bibimbap.

bibimbap

dolsot bibimbapEri lisukkeet nostellaan riisin päälle kauniisti säteittäin.

Dolsot bibimbap – kokoaminen:

Kun riisi on kypsää, valmistele valurautapannu: kaada pannulle hieman öljyä ja pyörittele se pannuun tasaisesti. Kuumenna pannu. Nosta riisi pannuun kun se sihisee sitä koskettaessaan. Painele riisi pannuun melko tiiviiksi kerrokseksi ja paista riisiä sitä sekoittamatta keskilämmöllä noin kymmenen minuuttia. Voit kurkistaa rapeustilannetta varovasti riisin reunaa lastalla nostamalla – pyrkimys on saada riisistä rapeaa ja kullanruskeaa. Pannu ei saa olla niin kuumalla, että riisi palaa, muttei myöskään niin miedolla lämmöllä, että riisi ei rapeudu. (Sopiva lämpötila ja paistoaika riippuu käyttämästäsi pannusta ja liedestä.)

Kun riisi on pohjalta rapeaa, ota pannu liedeltä ja asettele sen päälle säteittäin käyttämäsi vihannekset ja proteiini. Paista lopuksi päälle vielä kananmuna tai nosta keskelle raaka keltuainen sekoitettavaksi kuumaan ruokaan (tai lisää paistetut munat / keltuaiset vasta tarjoilulautasille). Jos tarjoilen tätä ruokaa kavereille, nostan valurautapannun lopuksi liedelle uudelleen siksi aikaa, että pannu alkaa taas sihisemään ja poksumaan – ja kannan sen vasta sitten tarjolle. Nostan myös kastikkeet pöytään niin, että jokainen saa laittaa niitä annokselleen sen verran kuin tahtoo.

Ruoka sekoitetaan pannussa ja jaetaan ruokailijoille. Itse sekoitan ruuan mieluiten ensin kevyesti niin, että rapea riisikerros jää viimeisenä pannuun, josta se sitten jaetaan tasaisesti kaikille ruokailijoille. Jokainen voi viimeistellä annoksen haluamallaan määrällä kastikkeita, sekä merileväsipseillä ja/tai paahdetuilla seesaminsiemenillä 🙂

bibimbap ohjeEnnen tarjoilua kaikki sekoitetaan yhteen ja annostellaan kulhoihin…

gochujang kastike… annos viimeistellään paistetulla munalla, merileväsipseillä, seesaminsiemenillä ja kastikkeilla…

dolsot bibimbap

…ja eikun syömään!

Ps. Oletko sinä jo tutustunut bibimbapiin ja/tai dolsot bibimbapiin? Korealainen ruokakulttuuri on minusta valtavan kiinnostavaa. Olenkin lähdössä vihdoinkin ensimmäistä kertaa Koreaan, tutustumaan siihen ihan paikan päällä. Täytyy ehkä etsiytyä siellä jollekin kokkailukurssille oppimaan lisää! Tähänastinen repertuaarini on melko suppea, olen kokkaillut lähinnä tulisia riisikakkuja eli tteokbokkia. Liemessä -blogin Soul-vinkit tulevat siis pian tarpeen 🙂 Muitakin matkavinkkejä vastaanotan ilolla!

692 views

Veriappelsiinipasta

by Juulia 0 Comments
Veriappelsiinipasta

veriappelsiinipastaVeriappelsiinipasta avokadolla, chilillä, säilötyllä sitruunalla ja kevätsipulilla.

Veriappelsiini + pasta = ♥

Veriappelsiinisesongin aikana tuppaan syömään veriappelsiinia vähän kaikenlaisissa ruuissa: salaateissa, jälkkäreissä, puurossa, padoissa, paistoksissa… sekä pastassa! Muutaman vuoden takainen trendiruoka veriappelsiinirisotto ei jostain syystä ole ensitestin jälkeen jäänyt repertuaariin, mutta veriappelsiinipasta sen sijaan on.

Hedelmien laittaminen suolaiseen ruokaan on jotain, mitä en olisi kaikki rehut mieluiten yhteen sotkematta syövänä teininä kuvitellutkaan ikinä tekeväni, mutta onneksi nuoruuden ennakkoluulot ovat jo ajat sitten hälvenneet. Taannoinen kokeiluni paahdettujen viinirypäleiden ja uunifetapastan yhdistelmästä oli menestys, ja samoin kävi silloin kun ensimmäisen kerran laitoin alunperin salaatiksi väsäämäni verigreippi-fenkolisalaatin spagetin sekaan. Tästä jutusta löydät kootusti kaikki sitrushedelmiä hyödyntävät reseptini 🙂

säilötty sitruunaSuolaan säilötty sitruuna

Yksinkertaisimmillaan veriappelsiinipasta valmistuu niin, että keitetyn pastan sekaan lorotellaan laadukasta oliiviöljyä ja lohkotaan yksi veriappelsiini per lautasellinen. Omasta mielestäni kaveriksi sopii loistavasti avokado, kevätsipuli sekä reilu annos vastarouhittua mustapippuria, sormisuolaa unohtamatta.

Tänään tuunasin perusreseptiäni kuitenkin muutamalla hauskalla lisällä: valkosipulilla, suolaan säilötyllä sitruunalla sekä ripauksella kuivattua chiliä. Valkosipulin ja chilin potkua säestää suolaan säilötyn sitruunan aromikas kirpeys ja lopputulos on kivasti öljyn ja avokadon ansiosta täyteläinen, veriappelsiinin ansiosta raikas. Ja mikä parasta, veriappelsiinipasta valmistuu siinä ajassa, kun pastan keittää.

veriappelsiinipasta

veriappelsiinipasta

Jos hedelmät sopii sunkin mielestä ruokaan, ei muuta kuin veriappelsiinipasta tekeille ennen kuin veriappelsiinisesonki tältä vuodelta päättyy 🙂

Veriappelsiinipasta

2:lle

vegaaninen

n. 200 g spagettia (ei munapastaa)

2 veriappelsiinia

2 pientä kypsää avokadoa

1 pieni valkosipulin kynsi

n. 2 tl suolaan säilötyn sitruunan kuorta + 1 tl säilöntälientä

ripaus chiliä (tulisuusasteen ja maun mukaan)

2-3 rkl laadukasta neitsytoliiviöljyä

1 kevätsipuli

sormisuolaa, vastarouhittua mustapippuria

Laita pasta kiehumaan suolalla maustettuun veteen (tarkista keittoaika paketista). Sillä välin kun pasta kypsyy, leikkaa kahdesta veriappelsiinista veitsellä kuoret irti ja paloittele hedelmäliha. Kerää talteen kaikki hedelmästä irtoava mehu. Itse tykkään säästää muutaman viipaleen pastan päälle koristeeksi. Kuutioi yksi avokado, puolita toinen ja viipaloi puolikkaat pastan päälle nostettavaksi viuhkaksi (tai kuutioi sekin pastaan sekoitettavaksi). Silppua kevätsipuli.

Silppua pieni määrä säilötyn sitruunan kuorta hyvin pieneksi kuutioiksi ja raasta valkosipuli sitruunankuoren sekaan. Valuta päälle veriappelsiineista irronnut mehu ja lisää lusikallinen suolaan säilötyn sitruunan säilöntälientä. Lisää vielä maun mukaan hieman kuivattua chiliä. Sekoita hyvin ja jätä valkosipuliseos odottelemaan pastan kypsymistä – suola ja happo pehmentävät raa’an valkosipulin makua hieman.

Kun pasta on kypsää, valuta se. Ota talteen puolisen desiä keitinvettä erilliseen kippoon. Sekoita kattilassa pasta, veriappelsiinin ja avokadon palat, kevätsipulisilppu, valkosipuliseos sekä muutama ruokalusikallinen oliiviöljyä. Lisää tarpeen mukaan pastan keitinvettä notkistamaan seosta. Nosta pasta lautasille ja viimeistele se muutamalla veriappelsiiniviipaleella ja avokadoviuhkalla. Itse rouhin päälle vielä mustapippuria ja lisään ehkäpä tässäkin kohtaa vielä vähän chilihiutaleita, sormisuolaa ja neitsytoliiviöljyä.

veriappelsiinipasta

859 views