korianteri arkistot | Vaimomatskuu ruokablogi

Lomailevan kokin jakkihedelmä -tacot

by Juulia on February 23, 2019 0 Comments

Upton’s Naturals & Santa Maria -tuotteet saatu testiin blogin kautta

Valmiiksi maustettu jakkihedelmä + kaupan tacoveneet = lomailevan kokin ruokaa

Terveisiä hiihtolomalta! Takana on leppoisa ja rauhallinen viikko kotoilua. Olen saanut keskittyä tekemään tai olemaan tekemättä joka päivä juuri sitä mitä kulloinkin on huvittanut: olen Netflixannut (Flavorful Origins!!!), haahuillut Kalliossa ja vieraillut isoäidillä. Ja nukkunut! Voiko lomalta enempää edes toivoa ♥

Pyrin yleensä siihen, etten tekisi lyhyemmille lomilleni sen kummempia suunnitelmia, kun arkeni on aina niin viimeistä minuuttia myöten aikataulutettu. Usein kuitenkin käy niin, että huomaamattani alan jo etukäteen kaavailemaan yhtä asiaa: ruokailua. Jollen ole tarkkana, voi lomani yhtäkkiä olla aikataulutettu kokkailulla! Eikä siinä mitään, onhan ruoka rakkain harrastukseni 🙂 Välillä se kuitenkin on tämän blogin myötä myös työtä ja niinpä siitäkin on minusta välillä ihan hyvä ottaa pieni loma!

Kokkausloma?

Tällä lomalla järjestinkin siksi ruoka-asiat niin, että tein yhtenä päivänä niin valtavan satsin makaronilaatikkoa, että siitä syötiin kolmena päivänä. Lisäksi ollaan syöty poikkeuksellisen paljon ulkona tai tilattu ruokaa kotiinkuljetuksella – kokkausloman nimissä hei! – ja sitten on syöty kaupan ruokaa! Kyllä vaan, luitte oikein! Niin kovasti kuin rakastankin tehdä asioita alusta asti itse, käytän minäkin nimittäin ajoittain eineksiä, puolivalmisteita sekä jos jonkinmoisia purkki- ja pakasteruokia.

Opettelin taannoin tekemään pelmenejä itse ja rakastan tehdä hapanjuuripizzaa, mutta kenellä niihin aina aikaa tai energiaa riittäisi? Pakastepelmeneillä ja -pizzalla pelastetaan monta monituista väsynyttä ja liian kiireistä iltaa myös tässä huushollissa. Tällä lomalla ei kuitenkaan ole syöty pakasteita vaan BBQ jakkihedelmä -täytteisiä tacoveneitä. Kuulostaa ehkä työläältä mutta kaikkea muuta – tacoveneet valmistuvat pientä pilkkomista ja sekoittelua lukuunottamatta ihan vain purkkeja avaamalla.

Tacoveneiden pääkomponentit ovat minulle lähetettyjä testituotteita: Upton’s Naturals maustettua jakkihedelmää ja Santa Marian Taco Tubs -tacoveneitä. Hauskempi juttu siinä mielessä, että on melko epätodennäköisesti että olisin ostanut itse kumpaakaan tuotetta 😀 Kaapissani on itseasiassa kököttänyt purkillinen aasialaisesta marketista ostettua maustamatonta jakkihedelmää jo pitkään … eli olen ajatellut maustaa sitä tietysti itse + eiväthän tuollaiset pikkuiset tacoveneet voi mitenkään pysyä kasassa syödessä? En harrasta tacokuoria muutenkaan, meillä syödään lähinnä tortilloja ja nachoja!

Kuinka ollakaan, tacoveneet eivät kuitenkaan hajonneet haukattaessa vaan olivat yllättävän käteviä mutusteltavia ja tuo jonkun muun maustama BBQ-jakkihedelmäkin maistui varsin hyvälle. Se on maustettu hyvin samaan tapaan kuin itsekin tällaisen BBQ-tyyppisen ruoan maustaisin. Tuore jakkihedelmä on herkkua, jonka makuun olen päässyt Aasiassa, vielä kun saisi sitä jostain! Todettakoon myös, että jakkihedelmä on kätevä hätävara – paketti säilyy avaamattomana huoneenlämmössä ja se säilyy pitkään. Siitä vaan sitten nälän iskiessä pussi auki ja pannulle! Mitä sen sijaan kritisoisin on tuotteen määrä suhteessa hintaan: reilun neljän euron paketti väittää sisältävänsä neljä annosta, mutta kyllä tuo meille kahdelle ihan kerralla upposi. Hmm…

Jakkihedelmä -tacot avocadokreemillä

vegaaninen

2:lle

4-6 tacokuorta

200g BBQ-maustettua jakkihedelmää + 1 rkl oliiviöljyä

1 purkki salsaa (sellaista mistä nyt satut tykkäämään)

2 tomaattia

1 kevätsipulin varsi

ruukku tuoretta korianteria

½-1 tuore jalapeño

(vegaanista cashew-ricottaa / “nachojuustoa” / raastettua vegaanista cheddaria)

Avocadokreemi:

1 kypsä pieni avocado

150 g kaurafraîchea

½-1 limetin mehu

½-1 tuore jalapeño

korianteripuskan varret

ripaus suolaa

Valmista ensin avocadokreemi: Soseuta avocado, kaurafraîche, korianteripuskan varret, jalapeño (itse poistan siitä yleensä siemenet) sekä limettimehu. Mausta ripauksella suolaa. Jos laiskottaa oikein kovasti, tarjoile kaurafraiche, limetti, jalapeno ja avocado ihan sellaisenaan yhteen sekoittelematta tacon päältä.

Kuumenna oliiviöljy paistinpannussa ja kumoa jakkihedelmä pannulle. Paistele vajaa kymmenen minuuttia keskilämmöllä puuhaarukalla hedelmän rakennetta rikkoen. Mikäli käytät itse tehtyä vegaanista “juustoa” valmista myös se etukäteen (arvaatte varmaan että täällä tuli lomalla juustokin paketista). Viipaloi tomaatti ja kevätsipuli. Poista jalapenosta siemenet ja viipaloi myös se ohuiksi renkaiksi.

Kokoa sitten minitacot: aseta tacoveneen pohjalle maun mukaan käyttämääsi juustoa. Lusikoi päälle salsaa sekä kuumaa jakkihedelmää. Annostele tomaattiviipaleet tacoveneille. Nostele jokaiselle veneelle nokare avocadokreemiä (tai viipaloitua avocadoa, puristus limettiä ja lusikallinen kaurafraichea) ja viimeistele annokset tuoreella korianterilla, jalapenolla ja kevätsipulilla. Älä aikaile syömisen kanssa, tacoveneet menettävät nimittäin pitkään seistessään rapeutensa.

Ps. Kuten kuvista ehkä näkyy, lomalla ei ehkä kokattu mutta kuvaamishimoa en raaskinut hillitä. Kirkas auringonpaiste innosti kokeilemaan vaihteeksi tällaista supervaloisaa tyyliä! En ole ihan varma vielä mitä siitä edes ajattelen, mutta onpahan ainakin vähän vaihtelua niihin tummiin ja seesteisiin kuviin, joita olen viime aikoina lähestulkoon yksinomaan ottanut 🙂

Suolainen sweetie salaatti

by Juulia on January 20, 2019 2 Comments

Sweetie!

Kaupassa tuli vastaan sweetie. Sellainen heleän vihreä, appelsiinin kokoluokkaa mutta greippiä muodoltaan muistuttava hedelmä, joka suorastaan kiljuu tulla kannetuksi kotiin. Rakastan greippiä ja pomeloa joten kun kotona asiaa hieman tutkiskeltuani selvisi, että sweetie on niiden risteytys, tuntui siltä kuin olisi voittanut lotossa 😀

Sweetie on maultaan reilusti greippiä makeampi mutta myös mehukkaampi ja intensiivisempi kuin miedon raikas pomelo. Pomelo on suurta herkkuani, mutta se on niin valtavan kokoinen, etten aina jaksa käsitellä koko hedelmää kerralla ja pahimmassa tapauksessa puolikas pomelo unohtuu jääkaappiin odottelemaan käsittelyään liiankin pitkäksi aikaa. Sweetie täyttääkin tarpeen, jota en tiennyt edes omaavani: pienen pomelonnälän!

Sweetie on varsinkin sesongin alussa kuoreltaan kauniin vihreä, mutta mikäli vastaan tulisi kellertävämpi yksilö, ei siinäkään ole mitään vikaa. Satokausikalenterin mukaan kuori kellertyy kauden edetessä mutta kuoren väri ei vaikuta hedelmän makuun mitenkään.

Itse tykkään käsitellä sweetien samoin kuin greipinkin: leikkaan terävällä veitsellä hedelmän kummankin päädyn irti hedelmälihan syvyydeltä ja poistan sitten kuoren hedelmälihaa myöten kauttaaltaan. Paljastuneista segmenteistä saa hedelmälihan irroitelultua terävällä veitsellä kutakuinkin näppärästi, vaikka aikaahan tähän puuhaan tietysti vähän menee. Mitä tulee taas tuohon ihanaan sitrusten jättiläiseen, pomeloon, tästä videosta löytyy kätevät ohjeet sen kuorimiselle ja käsittelemiselle kalvottomaksi 🙂

Tein viimeviikolla eräänä päivänä pieneksi välipalaksi suolaisen salaatin sweetiestä thaimaalaisen pomelosalaatin (yam som-o) tyyliin – maustoin kalvottomat sweetielohkot ja lohkotun kurkunpätkän yksinkertaisesti tuoreilla yrteillä, chilillä, valkosipulilla, inkiväärillä, sipulilla ja kalakastikkeella. Lorautin mukaan pienen määrän agavesiirappia tuomaan annokseen makeutta ja kaivoin kaapista suolapähkinöitä tuomaan annokseen rapeutta. NIIN hyvää!

Ainoa mikä jäi harmittamaan, oli ettei kotoa löytynyt tämän ruuan kokkailu- ja kuvauspäivänä paahdettuja kookoslastuja… ja olisihan tuo makeuskin kiva tuoda salaattiin autenttisemmin palmusokerilla. No, ens kerralla sitten!

Sweetiesalaatti

2:lle

2 sweetietä

puolikas kurkku

1 pieni salottisipuli tai punasipuli

1 kevätsipuli

pikkurillin pään kokoinen pätkä inkivääriä

pieni valkosipulinkynsi

ruukku korianteria

ruukku minttua

1 mieto punainen chili

1 dl suolapähkinöitä

1-2 tl kalakastiketta*

n. 1 rkl agavesiirappia**

1 rkl oliiviöljyä

(1-2 rkl paahdettuja kookoslastuja)

Sekoita pienen kulhon pohjalla öljy, siirappi, teelusikallinen kalakastiketta, kuorittu ja raastettu inkivääri sekä valkosipuli. Kuori sweetie terävällä veitsellä ja irroita sen hedelmäliha kalvoista kulhon päällä, niin että hedelmästä irtoava mehu tippuu kulhoon talteen. Sekoita kastike ja sweetie, suupalan kokoisiksi paloiksi lohkottu kurkku, ohuelti viipaloitu sipuli sekä viipaloitu kevätsipuli.

Poista chilistä siemenet ja tarkista sen tulisuus maistamalla. Hienonna chiliä sen verran, miten tulisesta pidät ja lisää vielä chilikin kulhoon. Sekoita hyvin ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa kalakastiketta, muista kuitenkin että salaattiin tulee hieman suolaa vielä suolapähkinöistä. Itse pyrin siihen, että salaatissa on hyvä suolan, happamuuden ja makeuden tasapaino.

Lisää salaattiin lopuksi reilusti tuoretta korianteria ja minttua sekä suolapähkinöitä ja halutessasi hieman paahdettuja kookoslastuja. Tarjoile salaatti heti!

*Mikäli on tarve tehdä tämä salaatti vegaanisena, korvaa kalakastike vegaanisella kalakastikkeella tai mausta salaatti ihan vain suolalla.

**Agavesiirapin sijasta tässä toimii myös esim. vaahterasiirappi, muscavadosokeri ja tietysti autenttisin vaihtoehto, palmusokeri. Käytin itse agavea lähinnä siksi, että sitä täältä kotoa kokkailupäivänä löytyi 🙂

Ps. Ruokaisamman version tästä salaatista saa, kun keittää sekaan hieman riisinuudeleita ja paistaa salaatin kaveriksi esim. hieman savutofua. Myös katkaravut sopivat tähän makumaailmaan hyvin!

Maissipizza, oi maissipizza! (missä oot ollut koko mun elämän?)

Vege

by Juulia on August 31, 2017 2 Comments

Maissipizza, oi maissipizza! (missä oot ollut koko mun elämän?)

Maissi on yksi lempiraaka-aineitani. Parasta on, kun saa kotimaista tuoretta maissia, mutta en nyrpistele nenääni pakastemaissillekaan – niitä jäisiä jyviä olen mutustellut jo teininä sellaisenaan eikä kuulkaa tarvinnut jakaa “karkkisaalista” kenenkään kanssa 😀

Nyt kun kotimaista maissia on taas saatavilla, tykkään lykätä sitä vähän kaikkeen. Toki keitetty maissintähkä voisulalla on yksinkertaisuudessaan ihanaa, mutta maissista on niin moneen muuhunkin! Blogiarkistoistani löytyykin mm. maissigazpacho, kantarelli-maissichowder sekä sateenkaarisalaatti, joissa maissi pääsee osoittamaan monipuolisuuttaan.

Maissipizzaa en kuitenkaan ollut vielä tähän päivään mennessä jostain ihmeen syystä tehnyt. Ottaen huomioon, että olen kuitenkin tehnyt mm. Jallupizzaa, asianlaita ihmetyttää vielä enemmän – onhan kyseessä kuitenkin rakas maissini!

Nyt kun ajatus lopulta ilmestyi mieleeni, halusin varmistaa, että maissipizzassa maistuisi ensisijaisesti maissi. Niinpä päätin tehdä pizzasta “valkoisen” ja skipata tällä kertaa kokonaan sen perinteisen tomaattikastikepohjan. Mieto maissipizza kaipasi kuitenkin uunista tultuaan selvästi vähän jotain hapokasta ja raikasta, joten lopputulos lähti limetin ja korianterin voimin hieman jonkinsortin mex-italialaisen fuusioruuan suuntaan. Jälkikäteen ajatellen olisi pinnalle voinut lopuksi vielä heitellä muutamat ranskankermanokareetkin nachoannoksen tyyliin!

Pizzasta tuli peltipizza hieman meidän talouden viimejoulun hittiruuan, sfincionen tyyliin. Taikina, jonka tuolloin opettelin, tehdään vähintään vuorokautta aiemmin jääkaappiin nousemaan hitaasti kylmässä. Ohjeen määrällä yhdelle pellille tehdystä pizzapohjasta tulee melko paksu, joten lopputulos lähentelee tavallaan jopa focacciaa. Tämän vuoksi minusta on tärkeää, että täytteissä on mehevyyttä – öljyn määrässä ei siis kannata pihtailla! Kun maissipizza on vieläpä lastattu aimo annoksella erilaisia juustoja, ruokkii yhdellä pellillisellä helposti 4-6 ihmistä (tai kolme, jos istuu ruokapöydässä meidän kanssa).

Valkoinen maissipizza

1 pellillinen

tupla-annos tämän ohjeen mukaan 00-jauhoilla tehtyä pizzataikinaa + 1-2 rkl oliiviöljyä

250 g ricottaa

150 g vahvan makuista juustoraastetta (esim. mustaleimaa tai pitkään kypsytettyä cheddaria)

1-2 valkosipulin kynttä

1 tl hunajaa

3 rkl oliiviöljyä

1 tl kuivattua chipotlechilirouhetta

1-2 mietoa chiliä (esim. jalapeno, cayenne)

2 kotimaista tuoretta maissintähkää

n. ½ tl mustapippuria

1-2 palloa mozzarellaa (n. 125-250 g)

Valmiin pizzan päälle:

ruukku korianteria

1 kypsä avocado

1-2 limettiä

Valmista pizzataikina vähintään vuorokautta aikaisemmin ja anna sen kohota kylmässä, kuten jääkaapissa. Kuumenna uuni 250 asteeseen ja laita uunipelti uuniin kuumenemaan.

Ota pizzataikina kylmästä ja pyörittele se kauttaaltaan oliiviöljyssä. Taputtele pizzataikina sitten pöydälle asetetun leivinpaperin päälle. Raasta tai viipaloi valkosipuli ja kuullota sitä oliiviöljyssä kunnes se pehmee. Lisää valkosipuliin sitten hunaja ja jatka paistamista hetki. Sekoita hunajainen valkosipuli paistoöljyineen, ricotta, juustoraaste sekä chipotlerouhe kulhossa ja levitä seos pizzataikinan päälle.

Irroita maissinjyvät tähkistä terävällä veitsellä kulhoon (ota iso syvä kulho jonka sisään mahtuu pieni kulho ylösalaisin, aseta sitten maissintähkä pikkukulhon varaan pystyyn ja veistele jyvät kulhon pohjalle – näin ne eivät lentele ympäri keittiötä). Levitä maissinjyvät ricottaseoksen päälle ja mausta mustapippurilla.

Viipaloi 1-2 mietoa chiliä ohuelti maissin päälle. Poista chilistä halutessasi siemenet. Revi vielä mozzarellapallo (tai kaksi, heh) pizzan päälle ja ota kuuma pelti sitten uunista. Vedä leivinpaperille kasattu pizza varovasti uunipellille (tarvitset tässä todennäköisesti apukäsiä) ja laita se sitten uunin keski-ylätasolle paistumaan noin vartiksi, tai kunnes pohja on kypsä ja juusto kauniisti ruskistunutta.

Kuutioi tai viipaloi avocado ja purista sen päälle hieman limetin mehua tummumisen ehkäisemiseksi. Levitä avocado maissipizzan päälle. Viimeistele maissipizza juuri ennen tarjoilua vielä tuoreella korianterilla ja tarjoile se limetin lohkojen kera.

Burrito bowl pavuista (aka sellainen trendikäs kulhoruoka)

by Juulia on September 19, 2016 32 Comments

Yhteistyössä Asennemedia ja GoGreen

Kukaan ruokatrendejä seuraava ei varmasti ole välttynyt viimeaikojen kulhoruokabuumilta. Välillä ainakin minusta tuntuu, että melkein mitä vaan tarjoillaan nyt kulhosta: smoothieta, sushia, burritoa… enkä suinkaan pistä vastaan! Jotkut trendit ovat nimittäin käytännöllisempiä kuin toiset. Jos olet samanlainen pikkupossu kuin minä, eli tykkäät syödä ateriasi sängyssä samalla Masterchefiä katsellen, on ruoka huomattavasti käytännöllisempää syödä kulhosta kuin matalalta lautaselta.

Kun arkipäivät venyvät melkein poikkeuksetta myöhäiseen iltaan, ei millään meinaa jaksaa ensinnäkään kokkailla mitään kovin vaativaa, saatikka syödä lopputulosta sivistyneesti pöydän ääressä. Kulho kainalossa on niin paljon ihanampaa käpertyä vain suoraan peiton alle ♥

Välillä laitan kulhooni kaurapuuroa (paistetun kananmunan ja parmesaanin kera – kananmunassa luonnollisesti sellainen houkuttelevan valuva keltuainen), välillä (itse keitellyssä luomukanaliemessä muhinutta perinnelajike-) papumuhennosta tai ihan vain erilaisia rehuja (sateenkaaren väreissä, sydämen ja tähden muotoon leikattuina ja jonkinlaisella tahini-za’atar-sumac-roiskeella valeltuna).

Yleensä se, mikä sopii kulhoon, toimii myös eväänä – niinpä kulhoruokaa kannattaa tehdä kerralla vähän enemmän ja pakata osa seuraavaksi päiväksi mukaan töihin. Trenditietoisena pakkaan tietysti kulhoruokani lasipurkkiin… ja postaan annoksestani kuvan Instagramissa, kuinkas muuten.

Erityistilanteissa kulhoruoka koristellaan vielä avocadoruusulla, ainakin jos lähikaupasta ei löydy syötäviä kukkia ja syksy on jo liian pitkällä sopivan sievien villiyrttien etsimiseen! Ensin tosin pitää halkoa ainakin kolme sopivan oloista avocadoa vain todetakseen niiden olevan sisältä ruskean kirjavia, liian kovia tai liian pehmeitä.

Arkena on kuitenkin mielestäni ihan ok vähän oikaista aterian kasaamisessa, kuten vaikka tämän burritokulhon kanssa. Ajan kanssa tekisin tietysti ihan itse omat erityissalsani, liottaisin ja keittäisin kuivatut pavut sekä keräisin itsekasvattaman kvinoan vapaa-ajan asuntoni takapihalta Andeilta, mutta ehkä sitä ei ihan joka päivä tarvitse tehdä kaikkea itse alusta saakka.

Annos näyttää kuitenkin lopuksi eri hienolta ja mikä parasta, se on oikeasti ihan vain ravitsevaa, maukasta ja nopeasti valmistuvaa (trendikkäästi vegaanista) arkiruokaa!

…ainakin jos jätetään se avocadoruusu väsäämättä 😉

Burrito bowl 2:lle

vegaaninen

Pohjalle:

2 dl GoGreen Kvinoaa lämpimällä vedellä huuhdeltuna

4 dl kasvislientä

1 rkl oliiviöljyä

2 valkosipulin kynttä

1 purkki GoGreen Salsa Originalia

Mustapapu-maissiseos:

1 purkki GoGreen Mustapapuja

1 purkki GoGreen Luomumaissia

1 limetin mehu

1 jalapeño

1 ruukkukorianterin varret

1 valkosipulin kynsi

1 tl oliiviöljyä

ripaus suolaa ja mustapippuria

Paahdettu bataatti:

n. 250 g bataattia pienenä kuutiona

1 rkl oliiviöljyä

1 rkl kookossokeria

1 rkl juustokuminaa

ripaus suolaa

Lisäksi:

muutama lehti jäävuori- tai cosmopolitansalaattia

1 ruukkukorianterin lehdet

6-8 kirsikkatomaattia

1 kypsä avocado

1 limetin mehu

(muutama lusikallinen kaura fraîchea)

Laita uuni lämpenemään 180 asteeseen. Sekoita uunivuoassa parin sentin kuutioiksi leikattu bataatti, sokeri, öljy, suola sekä juustokumina. Lykkää uunivuoka uuniin vaikkei se olisikaan vielä saavuttanut päämäärälämpötilaa. Paista bataattia muutama kertaa sekoitellen, kunnes se on kypsää (n. 20 minuuttia).

Bataatin paistuessa valmista kvinoapohja: pilko kaksi valkosipulin kynttä ja paista ne öljyssä pienessä kannellisessa kasarissa kevyesti. Lisää kasariin kasvisliemi ja kiehauta, lisää mukaan sitten huuhdottu kvinoa. Keitä keskilämmöllä kannen alla noin vartti, tai kunnes neste on imeytynyt kvinoaan ja se on kypsää. Sekoita lämpimään kvinoaan salsa ja jätä seos kannen alle odottelemaan.

Huuhdo mustapavut ja maissi huolella siivilässä. Raasta valkosipulin kynsi hienolla terällä pieneen kulhoon ja purista limetin mehu päälle. Limetti pehmentää raa’an valkosipulin makua hieman 🙂 Mausta seos silputulla jalapeñolla, pieneksi pätkityillä korianterin varsilla, öljyllä, suolalla ja pippurilla, lisää sekaan sitten mustapavut sekä maissi. Sekoita hyvin ja jätä maustumaan.

Arvatkaa huviksenne, kuinka monta avocadoruusua tein, ennen kuin sain yhden lähikuvakelpoisen yksilön aikaiseksi?

Leikkaa kirsikkatomaatit puoliksi ja viipaloi avocado. Purista avocadon päälle limettiä jottei se tummu. Pese ja kuivaa salaatti. Sitten vain kokoamaan kulhoa: pohjalle muutama kauhallinen kvinoa-salsaseosta, sivulle rapeaa salaattia hieman pienemmäksi revittynä. Yhdelle laidalle paahdettua pehmeää ja karamellisoitunutta bataattia ja toiselle pirteää mustapapu-maissiseosta. Kirsikkatomaatit, avocado ja korianterin lehdet sinne sun tänne. Päälle vielä rutistus limettiä ja jos on oikein hemmottelun tarve, nokare ranskankermaa (tai sen vegaaniversiota)!

Annosta ei tarvitse asetella kauniisti, jos sen aikoo särpiä Netflixin hohteessa syyshämärässä makuuhuoneessa. Avocadoruusujen väsäily jää nimittäin ainakin mulla valoisiin ja kiireettömiin viikonloppuaamuihin 🙂

Ps. ruusututoriaali löytyy esim. täältä! Yritin hetken väsätä moista itse mutta sitten mulla loppui sekä avocadot, aika että hermot.