cocktail arkistot | Vaimomatskuu ruokablogi

NEGRONI – kotibaarin afterwork cocktail nro 1!

by Juulia on April 25, 2020 0 Comments

Negroni

Kun ekan kerran maistoin negronia, olin kuin puulla päähän lyöty. Silkkaa viinaa? Kukahan tätäkin juo… Ja kappas vaan: kuluu muutama vuosi ja huomaan negronin kivunneen kuin varkain ykkös kotibaari-cocktailikseni. Kun nyt mietin, ensireaktiooni liittyi varmasti vahvasti se, missä tilanteessa negronia maistoin, ja erityisesti se, mistä raaka-aineista se oli tehty. Maistoin negronia ekan kerran eräillä jatkoilla huoneenlämpöisenä joten, kröhöm, ei ihme jos ei tämän cocktailin lumo heti tehonnut. Kun juoma on silkkaa alkoholia, on alkoholin laadulla ja tarjoilutavalla luonnollisesti iso merkitys!

Parhaat negronini olenkin juonut asialle omistautuneissa cocktailbaareissa, kuten ihanassa The Bull & The Firmissä. Alkosta onneksi löytyy nykyään niin pitkä liuta erilaista craft giniä ja jopa ihanaa Antica Formula -vermuttia, että oivallinen negroni onnistuu onneksi myös kotibaarissa.

Tarinan mukaan negroni syntyi vuonna 1919, kun kreivi Negroni tilasi lempijuomansa Americanon soodaveden sijaan ginillä. Pling vaan ja eräs cocktailmaailman klassikoista oli syntynyt! Negroniin tarvitaan siis yksi osa giniä, yksi osa makeaa vermuttia ja yksi osa Camparia. Juoma sekoitetaan jäiden kera, jolloin mukaan liukenee hitunen vettä ja se viilenee. Negroni tarjoillaan joko sellaisenaan tai jäillä; itse juon sen mieluiten yhden ison jääpalan kera. Perinteisesti negroni viimeistellään appelsiinisiivulla tai appelsiininkuoren siivulla, josta saa pirskautettua kuoren eteerisiä öljyjä lasiin juuri ennen tarjoilua. Kun meillä näin koronakevään arkena ei ihan aina appelsiinia ole löytynyt, olen nauttinut negronini välillä myös rosmariinin, timjamin sekä vihreiden oliivien kera. Tai sitten ihan vaan sellaisenaan.

Tänä aikana, kun en voi käydä lempiravintoloissani tai lempibaareissani nautiskelemassa, negronista on tullut meidän huushollissa se virallinen perjantain “afterwork” -juoma. Kun työntekoa ei meinaa katkaista näinä etätyöaikoina mikään edes viikonloppuna, niin koetappa vaan kuules jatkaa töitä juotuasi yhden negronin! Ei ihan suju, ei (LOL). Senpä vuoksi negroni -ainekset kuuluvat nyt meillä vahvasti kotivaraan. Negronin jälkeen (yksi riittää!) on luontevaa siirtyä sohvalle Netflixin ääreen ja aloittaa viikonloppu!

Negroni

1:lle

2 cl giniä

2 cl Camparia

2 cl makeaa punaista vermuttia (suosittelen Antica Formulaa)

(appelsiinia, timjamia, rosmariinia, vihreitä oliiveja)

Mittaa gini, Campari ja vermutti jäillä täytettyyn sekoituslasiin. Sekoita, kunnes astia tuntuu kylmältä. Siivilöi lasiin – lisää lasiin halutessasi mukaan reilun kokoinen jääpala. Perinteisesti lasiin lisätään appelsiinisiivu tai appelsiinin kuorta: veistä appelsiinista suikale kuorta (vältä valkoista osaa) terävällä veitsellä tai perunankuorimaveitsellä. Purista appelsiininkuoresta aromaattista öljyä negronin päälle ja lisää kuorisuikale lasiin.

Kun meillä ei aina ole kotoa appelsiinia löytynyt, olen välillä lykännyt lasiin käsien välissä hieman muserreltua rosmariinia tai timjamia ja jopa muutaman vihreän oliivin. Ja jos oikein eskapismia haen, sytytän sen yrtin ehkä vielä palamaan ja leikin kaksi tuntia Photoshopilla vältelläkseni tarvetta jatkaa työntekoa! Mutta en sentään ravistele negronia kuten herra Stanley Tucci nettiä kohauttaneessa negroni-videossaan.

Miten sinä valmistat negronin?

Ps. aineisten 1:1:1 mittasuhteita voi hieman säätää fiiliksen mukaan. Jonain päivinä ainakin itse laitan hitusen enemmän vermuttia tai Camparia kuin giniä, jolloin juoma on aavistuksen makeampi. Ja jos laiskottaa, saatan sekoittaa juomani suoraan tarjoilulasissa yhden ison jääpalan kera. Ja se hyöty kotibaarissa käymisessä tietysti onkin, että voi rauhassa säätää negronista juuri sellaisen, mikä on itselle mieleen ja valmistaa sen juuri niin kuin lystää! Ainakin, jos ei postaa “väärin” tehtyä negroniaan nettiin… HUPSIS.

Pps. Myös Hannan Soppa -blogissa on sekoiteltu viimeaikoina negroneita!

Löytö: The Bull & The Firm

by Juulia on November 16, 2019 1 Comment

The Bull & The Firm

Kurvin pieni ja sympaattinen The Bull & The Firm on ollut jo pitkään yksi vakio-osoitteitani halutessani hemmotella itseäni hyvällä cocktaililla. Tämä Kulmavuorenkadulle loppukeväästä 2018 avannut baari tarjoaa paitsi erinomaisia cocktaileja, tarkkaan mietityn valikoiman natuviinejä sekä houkuttelevia ruokia. Niin cocktail- kuin ruokalistakin vaihtuu sesongittain ja listalta löytyy aina jotain houkuttelevaa, vaikka monesti oma valintani klassikoihin kuten Negroniin, Boulevardieriin tai Dry Martiniin osuukin.

The Bull & The Firm onkin minulle erityisesti cocktailbaari: saatan istahtaa baariin monesti ihan vain yhdelle oivalliselle cocktailille itsekseni, ne kun täällä todella taidetaan. Tässä baarissa ovat klassiset sekoitettavat cocktailit ja ginit erityisen hyvin edustettuna, eikä shakeria baarista ensimmäisenä vuonna edes löytynyt. Täällä cocktaileissa on monesti joku jännä twisti ja kokeellinen elementti, kuten vaikkapa talon negronissa: se käy täällä läpi vuorokauden kestävän taikatempun ruusun terälehdillä ryyditetyssä 52 asteisessa sous vide -kylvyssä. Viimeeksi listalta testaamani raikas Cucumber, coconut, gin taas sisältää kurkkuhappoa (mehulingon läpi puristettua kurkkumehua, jonka ph on laskettu lähelle sitruunamehun tasoa), kookosvesi-matcha-sokerilientä, Hendricks-giniä sekä 20% suolaliuosta. NIIN HYVÄÄ!

Mainittakoon muuten vielä, etten ole nähnyt lasissani kirkkaampaa jäätä missään.

House Old Fashioned

Omistajat

The Bull & The Firmin avasi vappuna 2018 Bar Runarista tutut Jun Kondo ja Turo Kotajärvi Soil Wine Groupin Janne Hallan ja Lari-Pekka Ikosen kanssa. Nykyään omistajuus jakautuu Kondon ja Kotajärven lisäksi keittiöstä vastaavan Timo Aallon sekä baarimestari Jesse Teerenmaan ja Atte Puolakan kesken. Vahva juoma- ja ravintola-alan osaaminen on tässä paikassa siis läsnä!

Tuo aiemmin mainitsemani lasinkirkas jää on muuten peräisin Nordic Ice Companyltä, joka on Teerenmaan ja Puolakan yritys. Erilaisia kirkkaan jään kotioloissa jäädyttämiskonsteja testattuani kysäisin, millä konstilla Teerenmaa kirkasjäätä yrittäisi:

Kirkasjäitä kannattaa kokeilla tehdä arkkupakastimessa, niin että sinne yksinkertaisesti laittaa kylmälaukun täynnä lämmintä vettä ja antaa tämän jäätyä umpeen. Jäätymisen jälkeen leikkaa leipäveitsellä sakean osan pois ja leikkelee kirkkaasta osasta omaan käyttöön sopivat palat.

Koska meillä ei ole arkkupakastinta, testaan tätä vinkkiä kunnon pakkasten saavuttua parvekkeella 🙂

Viinilista

Vaikka tulen tänne ensisijaisesti cocktaileille, ulotan katseeni toisinaan myös viinilistalle, varsinkin kun iltaa istutaan pidempään ja pöytä notkuu ruokia. Viinilistalta löytyy nimittäin varsinkin natuviinien ystävälle aina jotain jännittävää! Viinit tulevat mm. Soil Wine Groupilta, LetMe:ltä sekä Vindirektiltä, jotka tuovat maahan luomulaatuisia, biodynaamisia sekä natural-viinejä.

Näistä viineistä suurimpaan osaan ei kaltaiseni taviskuluttaja käsiksi muualla kuin ravintoloissa pääsisikään – Alkostahan näitä viinejä on nimittäin edelleen turha kysellä!

Baariruokaa?

Mitä tulee sitten siihen ruokaan: kaikki tässä baarissa syömäni on ollut lähes poikkeuksetta erinomaista. Vaikka kyseessä on baari, ruoka on ravintolatasoista, kokeilevaa, ajankohtaista ja leikkisää, samaan tapaan kuin kahdessa muussa Kallion lempparissani, Way Bakery and Wine Barissa ja Winossa. Tämä ei ole yllättävää, kun ruuasta vastaavan Timo Aallon edellisiin työpaikkoihin lukeutuu mm. Grön. Kun taannoin täytin pyöreitä vuosia, alkuperäisen suunnitelmani mukaan synttäriateria olisi nautittu juuri Grönissä ja jälkkäricocktail The Bull & The Firmissä. Kumpikaan ei vain ollut auki syntymäpäivänäni, joka osui maanantaille!

Annoskoko ei ole täällä suuren suuri, mutta eivätpä nämä suupalat ole myöskään hinnalla pilattuja – lähes jokainen listalla tällä hetkellä oleva annos on reilusti alle kympin hintainen. Tilaamme yleensä mieheni kanssa useamman annoksen jaettavaksi ja tällöin kolmella neljälläkin lautasellisella lähtee hyvin pikkunälkä. Olen myös ollut jo pitkään sitä mieltä, että söisin ravintolassa kuin ravintolassa vallan alkupaloja ja pieniä annoksia. Useamman pienen makusinfonian maisteleminen on paljon hauskempaa kuin yhden, joka täyttää niin ettei muuta enää jaksa. Niinpä täälläkin söisin vaikka listan läpi, kunhan joku vain on kaverina jakamassa annoksia kanssani!

Kateenkorvaa seesam-valkuaisemulsiolla ja wakamesalaatilla, lasissa tsekkiläinen Krásná Hora La Blanca.

Offal night

Ottaen huomioon, että The Bull & The Firm on nököttänyt Kurvissa jo puolisentoista vuotta, herää ehkä kysymys miksi en ole kirjoittanut siitä aikaisemmin. Tarkoitus on kyllä ollut jo pitkään! Lempipaikoista kirjoittaminen on kuitenkin aika kuumottavaa: jollei juttu ole omasta mielestä tarpeeksi kattava ja huolella laadittu, en kehtaa sen julkaisemisen jälkeen enää näyttää naamaani koko paikassa. Tällä logiikalla rima nousee aina vähän korkeammalle, eikä juttu meinaa valmistua koskaan. Samasta syystä on monesta muusta lempipaikasta kirjoittelut edelleen prosessivaiheessa 😛

Kun taannoin kävin ystäväni Tiinan kanssa The Bull & The Firmissä järjestetyillä sisäelinillallisilla, sain vihdoin sysäyksen viedä tämä kauan sitten aloittamani projekti loppuun. “Offal nightiksi” ristityn kahden kattauksen pituisen pop up -illallisen taustalla olivat juuri avanneen Old Boy BBQ:n Hanne Honkanen ja Bas Bas & Staff Wine Barin Sebastian Siimeslahti, jotka molemmat työskentelivät aikoinaan Kööpenhaminan jo ovet sulkeneessa ravintola BRORissa. Illallinen olikin varsinainen oodi nose to tail -ideologialle, josta ravintola BROR erityisesti tuli tunnetuksi.

Paistettuja kanan sydämiä, poltettua kaalia & rapeaa kanan nahkaa, lasissa Tête d’ange Saumur Blanc.

Sisäelimiä ja (köh köh) elimiä

Menu sisälsi mm. grillattua karitsan sydäntä sienipyreen ja hasselpähkinöiden kera, kanansydäntä paahdetun kaalin ja rapean kanannahan kera, kateenkorvatempuraa wakamesalaatin kanssa, pumpulinpehmoisia naudakieli-baoja, suussasulavaa häränhäntää sekä marjoja luuydinanglaisessa (luit oikein: luuydin-anglaise). Niin, ja fritattua häränkivestä tartarkastikkeella – aikamoinen setti! Kieltä, maksaa ja sydäntä itsekin välillä kokkaavana jäin hieman kaipaamaan itselleni vieraampia sisäelimiä, kuten munuaisia tai aivoja. Niitä kun en ole vielä maistanut!

Illallinen oli kaltaiselleni lihaa varsin harvoin ja pienissä määrin syövälle aika tuhti. Myös viinikaadot olivat vähintäänkin runsaita! Pienestä ähkystä ja hienoisesta loppuillan ristiaskelluksesta huolimatta ateria oli kuitenkin monin tavoin ikimuistoinen ja yllätyksekäs. Varsinkin etukäteen hieman jännittämäni kives osoittautui rakenteeltaan ja maultaan positiiviseksi yllätykseksi. Mieleen tuli tuosta fritatusta siivusta lähinnä lapsuuden herkku kotletti, mikä nyt on vaan ihan eri juttu kuin tähän ikään ehtineen naisen näppituntuma palleista näin niinkuin yleensä 😀

Kanansydämistä, rapeasta kanannahasta sekä fermentoiduista siitakkeista koostunut annos ja kermainen kateenkorvatempura seesamiemulsion ja wakamesalaatin kera olivat kivesten ohella itselleni aterian parasta antia. Viiniparit annoksille olivat kautta linjain loistavia ja joka lasillisen kohdalla istuttiin pöydässä hetki hiljaa ihmettelemässä kulloistakin makuelämystä.

Cucumber, coconut, gin

Eli…

Jos kokeellinen ja rohkea ote niin lasissa kuin lautasellakin on makuusi, kannattaakin minusta pitää The Bull & The Firmiä tarkkaan silmällä. Täällä järjestetään näitä erityisiä dinnereitä hyvin satunnaisesti ja jollet ole nopea paikkavarauksesi kanssa, jäät nuolemaan näppejäsi. Sadan euron hintaan sai tällä kertaa kuusi erinomaista ja erityistä viiniä, yhden erinomaisen cocktailin ja seitsemän ruokalajin varsin kiinnostavan illallisen. Edellinen vastaava elämys samassa paikassa oli vuoden takainen HVNNINEN x The Bull & The Firm pop up. Tuolloin pääsin nauttimaan Dani Hännisen taidonnäytteitä neljän ruokalajin verran. Lisää näitä kiitos!

Kuten tekstistä varmasti kävi ilmi, kannattaahan sinne Kurviin tietysti suunnata muutenkin 🙂 Kunhan vaan jatkossakin baaritiskille mahtuu muiden sekaan yksi janoinen ruokabloggaaja!

The Bull & The Firm

Kulmavuorenkatu 2

00500 Helsinki

Kirkas Bloody Mary martini

by Juulia on February 19, 2019 4 Comments

Tomaatti -kippis!

Tänään täällä valmistetaan taas cocktaileja! Eikä ihan mitä tahansa cocktaileja, vaan tomaattivesi vodka martineja. Niin… eikä edes ihan mistä tahansa vodkasta, vaan itse Bloody Maryn tapaan maustetusta vodkasta. Mikäli siis jutun otsikko sai aikaan akuutin Bloody Mary martini -himon, pahoittelen: näitä cocktaileja ei tehdä ihan käden käänteessä.

Mikäli olette blogiani lueskelleet jo pidempään, tällaiset aikaa vievät viritykset eivät teitä onneksi varmaan enää yllätä. Sellaisiahan tämä blogi on täynnä! Aina kun sille liikenee arjessa aikaa, kokeilen mielelläni kaikenlaisten asioiden tekemistä pitkän kaavan kautta. Se vaan on minusta keittiössä hauskinta! Eikä asioiden tekeminen alusta asti aina edes tarkoita sitä, että ne olisivat kovin työläitä. Monesti kyse on vain ajasta – niinkuin tämänpäiväisessä tapauksessa 🙂

Askel 1: mausta vodka

Aivan ensiksi olisi siis tarpeen valmistaa Bloody Mary -maustettu vodka. Sen tekemiseen menee vajaa viikko, mutta se tekeytyy itsekseen jääkaapissa, riittää kun pilkot mausteet puhtaaseen purkkiin ja kaadat vodkan päälle. Tarkemman ohjeen tämän maustetun vodkan tekemiselle voit lukea lisää täältä! Oikotiekin toki löytyy, sillä juoma valmistuu tarvittaessa myös maustamattomasta vodkasta, johon lisätään mausteet Bloody Maryn tapaan vasta cocktailia valmistettaessa.

Askel 2: valmista tomaattivesi

Seuraavaksi valmistetaan tomaattivesi. Tämä vie vähintään kaksi tuntia, ainakin mikäli haaveilee useammasta kuin yhdestä cocktailista. Mutta tämäkään homma ei paljoa työtä vaadi, kunhan soseutat muutaman tomaatin suolaripauksen kera ja laitat kahvinsuodatinpussiin valumaan.

Askel 3: lue resepti!

Itse cocktail ei sitten enää vaadikaan muuta kuin raaka-aineiden mittailun ja sekoittamisen (tai ravistelun, mikäli olet 007:n tapaan “shaken not stirred” -ihminen). Itse tykkään tehdä tämän cocktailin suhteessa 1 osa vodkaa + 2 osaa tomaattivettä, mutta voihan tuon tehdä tiukemmaksikin.

Bloody Mary Martini

1:lle

Tomaattivesi:

2 mehukasta ja kypsää isoa tomaattia

ripaus suolaa

kahvinsuodatinpussi & suodatin

Bloody Mary martini:

4 cl tomaattivettä

2-4 cl Bloody Mary -maustettua vodkaa (riippuen kuinka tiukan cocktailin haluat)

tai 2-4 cl vodkaa + roiskaus Tabascoa & Worchesterkastiketta, puristus sitruunaa, ripaus mustapippuria, hieman raastettua piparjuurta

jäitä

Tarjoiluun:

sellerinvarsi (tai sellerin lehti / muutama vihreä oliivi / pala sitruunankuorta tai säilötyn sitruunan kuorta)

Valmista ensin tomaattivesi:

Soseuta tomaatti sauvasekoittimella ja mausta se ripauksella suolaa. Laita sose suodatinpaperilla vuorattuun suodattimeen valumaan jääkaappiin, mieluiten yön yli – näin saat mehua eniten talteen. Valutusviritelmä kannatta laittaa esim. muovipussin sisään, ettei tomaattivesi saa jääkaapista itseensä epätoivottuja makuja eikä kosteus pääse haihtumaan.

Kun tomaattivesi on valmis, laita martinilasit pakastimeen kylmenemään. Mittaa shakeriin tomaattivesi, Bloody Mary -vodka tai maustamaton vodka sekä omaan makuusi sopivasti mausteita. Lisää shakeriin vielä reilusti jäitä. Sekoita juomaa reippaasti lusikalla n. 30 sekuntia, ota lasit esiin ja siivilöi juoma laseihin. Vuole sellerinvarresta perunankuorimaveitsellä tai mandoliinilla muutama ohut suikale pitkittäin ja koristele Bloody Mary martini sellerisuikaleella. Tarjoile heti.

Ps. Sivutuote tomaattisose uppoaa tietysti pizzaan. Senkun pilkot sekaan muutaman valkosipulin kynnen, lorautat hieman öljyä, ripauksen sokeria, suolaa ja pippuria, ja lusikoit pizzapohjlle. Tai lämpimille voileiville. Tai pyöräytät keitetyn pastan sekaan. Eikä mene mitään hukkaan!

Sitrussesongin vegaaninen gin sour

by Juulia on January 26, 2019 0 Comments

Vegaaninen sour?

Tänään seikkaillaan taas cocktailien maailmassa! Päivän aiheena on yksi lemppareistani, gin sour. Tämä perinteisesti kananmunan valkuaisen kanssa kermaisen vaahtoavaksi ravistettu, ihanan kirpakka, raikas ja aromaattinen juoma on ollut suosikkejani jo pitkään ja se on helppo valmistaa myös kotibaarissa. Mutta mitä tehdä niille keltuaisille, jotka jäävät drinkkihommista yli? Ei niitä kaikkia aina jaksa esim. graavata (yksittäisiä keltuaisia varsinkaan) ja vaikka rakastan kananmunassa nimenomaan keltuaista, ei sitä aina tee mieli syödä juuri silloin kun se cocktail on kätösissä. Tiedän, first world problems…mutta ongelma joka tapauksessa! (Arvatkaa vaan onko sama ongelma kätösissä käänteisenä silloin, kun varta vasten tahtoo käyttää vain keltuaisia – jonkinlainen mielitekojen synkronointi olisi näissä munajutuissa kyllä tarpeen!)

Ilahduinkin kovasti, kun sain ensimmäisen kerran kätösiini vegaanisen gin sourini ja oivalsin, että gin sour -hommista voikin jättää kananmunan kokonaan pois ilman, että maku siitä kärsii. Minulla ei ole tuon keltuaispulman lisäksi ongelmaa kananmunan käyttämisen suhteen, mutta monella ehkä on (raa’an valkuaisen käyttäminen voi epäilyttää, voi olla allerginen munalle ja vegaanille kananmuna on tietysti ehdoton ei). Mikäpä siis sen mukavampaa kuin tietää, että on olemassa vaihtoehtoja!

Veriappelsiinisesonki ♥

Vegaaninen gin sour ei edes vaadi sen kummempia ihmeaineita. Tarvitset vain sitrushedelmiä (makuusi sopivan yhdistelmän veriappelsiinia tai verigreippiä sekä sitruunaa/limettiä), jonkinlaista siirappia (siirapiksi keitetty 50/50 vesi + sokeri aka “simple syrup” on perinteinen, mutta itse käytän fiiliksen mukaan myös agave- ja vaahterasiirappia cocktaileissa), giniä, sekä säilykekikhernepurkin lientä. Jep, juurikin sitä minkä moni on ehkä tottunut kaatamaan kikherneitä käyttäessään mäkeen.

Kikhernepurkin liemi eli aquafaba korvaa siis kananmunan valkuaisen. Niin hullulta kuin se ehkä kuullostaakin, ei sitä kikhernepurkin lientä siinä lopputuloksessa kuitenkaan maista! Niinpä tässä kotibaarissa on sheikattu tätä nykyä vallan vegaanisia soureja. Mikä parasta: drinkkihommista ylijääneille kikherneille löytyy tässä köökissä huomattavasti enemmän käyttökohteita kuin yhdelle yksinäiselle keltuaiselle.

Vegaaninen gin sour

1:lle

40 ml sitrusmehua (itse laitan n. 25ml veriappelsiini- tai greippimehua + 15 ml sitruunamehua)

40 ml giniä (maun mukaan joko kukkaisaa tai parfyymistä tai mausteista tai havuisen yrttistä… tai itse maustettua!)

20 ml säilykekikherneiden lientä eli aquafabaa

10 ml sokerisiirappia/vaahterasiirappia/agavesiirappia…

reilusti jäitä + shaker tai tiiviskantinen hillopurkki

Mittaa shakeriin (tai hillopurkkiin) mehu, gini ja siirappi, sekoita ja maista. Jos juomassa on hyvä happaman ja makean balanssi, lisää sekaan kikhernepurkin liemi. Jos ei, lisää tarpeen mukaan muutama millilitra siirappia / sitruunaa / veriappelsiinimehua ja lisää aquafaba sitten. Sulje shaker tai hillopurkki ja ravistele seosta kymmenisen sekuntia (tämä ns. kuivasheikkaaminen ilman jäitä saa tämän jutun mukaan vaahdon muodostumisen hyvin alkuun). Lataa perään sitten reilusti jäitä ja sulje shaker (tai purkki) ja ravistele uudelleen reippaasti n. 30 sekuntia. Varo jäädyttämästä näppejäsi, mikäli käytät metallista shakeria 😀 Siivilöi gin sour lasiin ja tarjoile heti.

Jos haluat juomasta ekstravaahtoisan, voit kaadella siivilöityä juomaa ees taas shakerin osasta toiseen niin korkealta kuin uskallat – silleen Tom Cruise Cocktailissa -tyyliin 😀 Kun show on ohi (tai kun kädet väsyvät), kaada juoma cocktaillasiin ja nauti!

Ps. Vaahtokerros erottuu pikkuhiljaa enemmän, kun malttaa odottaa hetken.

Pps. Mikäli et vielä tiennyt, niin tuo sama kikherneiden säilöntäliemi aquafaba on myös loistava raaka-aine vegaaniseen majoneesiin, marenkeihin, lettuihin, vaahtokarkkeihin, leivontaan…