Valkosipuliliemi!

Valkosipuliliemi on kuin tehty alkuvuoden pakkaspäiviin: se on täyteläistä ja lämmittävää … ja pitää pöpöt loitolla (tai no, ainakin vampyyrit – kypsennetyllä valkosipulilla kun ei ole samoja terveyshyötyjä kuin raa’alla)! Valkosipuliliemi valmistuu yksinkertaisimmillaan valkosipulista (mistäs muusta) ja muutamasta mausteesta, mutta buustaan lientä mieluiten muutamalla umamirikkaalla raaka-aineella: kuivatuilla siitakesienillä, kombulevällä sekä parmesaanin kuivalla kantapalalla!

Lopputulos on intensiivinen ja täyteläinen liemi, joka on ihana pohja monenlaiselle keitolle, padalle ja muhennokselle. Itse olen käyttänyt sitä erityisesti erilaisten nuudelikeittojen pohjana, jolloin maustan sen soijalla ja/tai misotahnalla, sekä linssi- tai papukeittojen pohjana, jolloin maustan sen suolalla, mustapippurilla, rosmariinilla sekä timjamilla. Valkosipuliliemi toimii kuitenkin ihanasti myös risotoissa ja sopiipa se myös ihan sellaisenaan siemailtavaksikin!

Fuusio-valkosipuliliemen ainekset: kombulevä, kuivatut siitakesienet, parmesaanin kanta sekä tietysti valkosipuli! (Kuvan yksilö mokoma oli ehtinyt alkaa itämään. Kuvassa myös pecorino romano -juuston kanta, joka tämän kerran upposi liemeen myös!)

Fuusioliemi

Valkosipuliliemen resepti osui silmiini muutama vuosi sitten sekä Epicurious että NYT Cooking -sivustoilla ja olen keitellyt sitä siitä alkaen erityisesti kylmänä vuodenaikana vähän väliä. Liemen voi tehdä tosiaan yksinkertaisimmillaan pelkästä valkosipulista ja muutamasta mausteesta, mutta itse olen mieltynyt eräänlaiseen fuusioversioon, jossa valkosipuliliemi yhdistyy japanilaiseen dashi-liemeen sekä italialaiseen parmesaaniliemeen.

Dashi on keittiöni kulmakiviä, jota käytän jos jonkinlaisissa ruuissa… ja säästän säntillisesti kaikki parmesaanin kannat liemiä maustamaan muutenkin! Niinpä sekä dashin että jääkaappiini kertyvien parmesaanin kantojen hyödyntäminen valkosipuliliemen tukena on minulle täysin luonteva veto – ja umamia runsaasti sisältävien kombun, siitakkeiden ja parmesaanin ansiosta tämä buustattu valkosipuliliemi onkin ihan omaa luokkaansa!

Valkosipuli kuin valkosipuli?

Kuten sanottu, valkosipuliliemen aikaansaaminen vaatii ensisijaisesti valkosipulia, ja kuten aina valkosipulin kanssa, mitä tuoreempaa, sen parempaa. Parasta on, kun kesällä saa käsiinsä kotimaisia meheviä ja kosteanpulleita valkosipuleita, jotka tahmaavat kädet ja huumaavat aromeillaan! Niillä ei kuitenkaan herkutella ympäri vuoden, joten valkosipuli kannattaa minusta valikoida kaupassa huolella.

Kuivahtaneet ja itäneet valkosipulit kannattaa jättää kauppaan ja valita vain kokoonsa nähden painavan oloisia ja pinnaltaan vaurioitumattomia valkosipuleita. Valkosipulin pintaa voi kokeilla kevyesti kädellä: jos kynnet tuntuvat kuoren alla pehmeiltä tai koverilta, paino on kovin kevyt tai pinnasta löytyy hometta, on kyseinen yksilö todennäköisesti pilalla.

Valkosipuli säilyy kuivassa huoneenlämmössä parhaimmillaan viikkoja, mutta ainakin meillä kotosalla pöydällä pidempään pyörineistä valkosipulista pilkistää aina ennenpitkää muutama kitkerä verso. Jos verso on vielä pieni, voi valkosipulin edelleen käyttää kunhan poistaa idun ennen käyttöä, itu kun on maultaan kitkerä. Paras maku (ja ravintoarvot) on tietysti kuitenkin niissä itämättömissä, tuoreissa  ja kypsentämättömissä kynsissä!

Valkosipulin voi laittaa liemeen monessa muodossa: viipaleina, murskattuna tai jopa kokonaisina kynsinä, kuorineen tai ilman, paistettuna tai raakana. Mitä pienempää palaa liemeen laittaa, sen vahvempi on liemen valkosipulinen maku. Tykkään itse paistaa noin puolet kynsistä kullanruskeiksi joko veitsen lappeella murskattuina tai viipaloituina ja laittaa loput liemeen raakana. Paistaminen tuo makuun paahteisuutta, makeutta ja pehmeyttä, josta pidän!

Lisään välillä liemeen porkkananpätkän ja sellerinvarren, joilla liemeen saa hieman lisää aromeja, makeutta ja syvyyttä, sekä erilaisia yrttejä riippuen hieman liemen myöhemmästä käyttötarkoituksesta. Jos tarkoitus on tehdä valkosipuliliemestä nuudelikeittoa, käytän korianterin varsia tai jätän yritit pois, jos risottoa tai vaikka papusoppaa, lisään hieman rosmariinia, timjamia tai persiljaa. Liemeen kannattaa lisätä samasta syystä myös suola vasta lopuksi … ja suolaisuuttahan liemeen saa suolan lisäksi esim. soijakastikkeella, kalakastikkeella ja misotahnalla 🙂

Valkosipuliliemi

100-150g valkosipulia (2-3 keskikokoista valkosipulia)

1-2 rkl kasviöljyä

n. 10g kombua

n. 10g / 4-8 kpl kuivattua siitakesientä (koosta riippuen)

1 salottisipuli ja/tai muutama kevätsipulin varsi

2 l vettä

Muutama laakerin lehti

Tuoreita yrttejä maun mukaan (esim. korianteria, persiljaa, rosmariinia, timjamia..)

(1 pieni porkkana, pätkä sellerinvartta)

(Parmesaanin kanta tai pari)

Viimeistelyyn:

Suolaa/soijakastiketta/misotahnaa

Valmistelut:

Liota kombua ja kuivattuja siitakesieniä litrassa vettä yön yli jääkaapissa, tai 3-4 tuntia huoneenlämmössä. Halkaise yksi valkosipuleista ja ota sen leikkuupintoihin väriä muutamassa teelusikallisessa öljyä – paistan itse valkosipulin monesti suoraan liemikattilassa, mutta yhtä hyvin valkosipulin voi paistaa paistinpannulla. Kuori loppu valkosipuli ja joko murskaa kynnet veitsen lappeella, tai viipaloi kynnet. Ota puolitettu valkosipuli pois pannulta/kattilasta ja paista murskattua tai pilkottua valkosipulia muutamassa teelusikallisessa öljyä, kunnes se on pehmeää ja kullanruskeaa. Varo polttamasta valkosipulia! Kun valkosipuli on valmista, ota se pois pannulta ettei jälkilämpö tee sille tepposia.

Valkosipuliliemen valmistus:

Lisää sekä paistetut valkosipulinkynnet että pinnoiltaan ruskistetut valkosipulin puolikkaat isoon liemikattilaan ja kaada päälle kombu ja siitakkeet liotusvesineen. Lisää vielä litra puhdasta vettä (huuhtele osalla valkosipulin paistamiseen käytetty pannu ellet paistanut valkosipuleita suoraan liemikattilassa) sekä muutama laakerin lehti, parmesaanin kova kanta jos sitä käytät, sekä neljännekseksi lohkottu salottisipuli ja/tai kevätsipuli, josta on poistettu kuivat osat. Lisää halutessasi muutamaan osaan pätkitty porkkana ja sellerinvarsi sekä haluamiasi yrttejä.

Tarkista mille korkeudelle nesteen pinta kattilassa ylettyy. Nosta lämpö sitten hyvin hitaasti kiehumispisteeseen. Poista kombu juuri kun ensimmäiset kuplat nousevat pintaan ja liemi on juuri ja juuri kiehumispisteessä.

Aika poistaa kombu!

Keitä lientä tämän jälkeen ilman kantta miedolla lämmöllä tunti-puolitoista välillä pohjia myöten sekoittaen (ettei parmesaanin kanta tartu kattilan pohjaan) tai kunnes maku on intensiivisen valkosipulinen ja nesteen määrä on haihtunut noin puoleen alkuperäisestä (vertaa alkukorkeuteen). Siivilöi liemi ja mausta se käyttötarkoituksen mukaan suolalla, soijakastikkeella ja/tai misotahnalla.

Vinkki: Jos haluat, voit myös poistaa liemestä lopussa vain yrtit, vihannekset, siitakesienet sekä valkosipulin kuoret (+ parmesaanin kannan jos sitä käytät) ja soseuttaa pehmeäksi kypsyneet valkosipulit mukaan liemeen! Liemeen voi myös lopuksi raastaa yhden tuoreen valkosipulinkynnen tuomaan raa’an valkosipulin potkua (ja ravinteita).

Valkosipuliliemi on parhaimillaan samana päivänä, mutta se säilyy jääkapissa 3-4 päivää ja sen voi hyvin myös pakastaa.