Mämmileipä mämmikierteellä

by Juulia 0 Comments
Mämmileipä mämmikierteellä

mämmileipä

Mämmi!

Pääsiäinen meni jo, mutta mämmikausi se sen kun jatkuu vaan! Siis ainakin täällä. En voi väittää olevani mämmistä aivan yhtä innoissani kuin Juha Mieto, mutta en siitä ihan kyllikseni yleensä vielä pääsiäisen aikana saa. Välillä mämmiä on saatava jopa aivan muina kuin tämän ns. asianmukaisen vuodenajan aikana ja silloin kiitän kauppoja, jotka tarjoavat tätä maltaista herkkua pakastealtaastaan ympäri vuoden. Tänä mämmihimo iski kuitenkin vasta pääsiäisenä ja kiirastorstain hälinässä tein kaupassa ison virheen: ostin sitä aivan liian vähän. Luulisi, että reilu puoli kiloa mämmiä riittäisi kahdelle ihmiselle muutamaksi päiväksi, mutta eipä se vaan riitäkkään, mikäli suurin osa siitä mämmistä uppoaa yhtäkkiä leipään!

Kuukauden ruokahaaste: mämmi

Hannan SoppaKokit ja Potit -blogit herättelivät alkuvuonna aikoinaan ruokablogeissa pyörineen kuukauden ruokahaasteen taas aktiiviseksi. Pidän kovasti haasteista, joten kun huhtikuun #kuukaudenruokahaaste osui mämmin kohdalle, oli fiilis mitä mahtavin: MÄMMI! Siinä vasta haaste! Innostuksesta huolimatta en kuitenkaan meinannut ensiksi keksiä mämmistä niin mitään kokattavaa, mämmi kun on minusta parasta ihan vain sellaisenaan (aitoa kermaa päälle kiitos ja ei todellakaan mitään sokeria!). Pääsiäisen alla kuitenkin välähti: mitäpä jos laittaisin mämmiä hapanjuurileipääni? Tuumasta toimeen ja mämmileipä tekeille.

mämmileipäMämmileipä nro 2: mämmiä vain kierteessä

mämmileipä

Hapanjuurileipä

En ole mikään ekspertti hapanjuurileivonnassa, joten olen arastellut kirjoitella aiheesta täällä blogissa. Olen leiponut viime kesästä asti 2-3 leipää viikossa, joten harjoitusta on toki tullut jo ihan mukavasti ja voidaan perustellusti sanoa, että olen hurahtanut hapanjuurileivontaan ♥ Perusasiat oppittuani haasteita on asettanut esim. korkeamman hydraation (eli kosteamman) taikinan käsittely, ihanteellisen fermentaatiopisteen tunnistaminen (eli milloin leipä on kohonnut sopivasti paistamista varten, eikä ole ali- tai ylikehittynyt) ja kulloisenkin leivän viiltosyvyyden määrittely. Välillä saankin siksi aikaan aikamoisia muotopuolia ja lituskoita, mutta herkullisia leipomukseni aina onneksi ovat ja siinä varmasti myös syy sille, että hapanjuurileivonta on niin koukuttavaa 🙂

Koska kokkausfilosofiani on vahvasti “tekemällä oppii” -tyyppinen, aion nyt pokkana jakaa teille kuitenkin hapanjuurireseptini. Jos et koskaan ole leiponut hapanjuurella et voi valitettavasti niin vain seurata reseptiäni (jutusta tulisi perusteiden kanssa tuhottoman pitkä), mutta saat jutustani ehkä kipinän tutustua asiaan tai kokeilla mämmileivän tekemistä vaikka tutulla hiivaleipätaikinalla. Ja jos taas leivot jo juurella, voit toivottavasti saada jutustani idean vaikka siihen omaan mämmileipäversioosi!

Koska leipien tuunaamisen pohjana on minusta hyvä käyttää alkuun tuttua ja moneen kertaan leivottua ohjetta, lähdin tekemään mämmiversiota meidän arkileivästä (speltti-vehnäleipä, jonka resepti on Eliisa Kuuselan Leipävallankumous -kirjasta). Ensimmäiseen mämmileipään laitoin innoissani mämmiä mittailematta suoraan taikinan sekaan (moka! Mites teet saman leivän uudelleen, jos et tiedä paljonko mämmiä taikinaan laitoit?) ja toisen mämmileipäni tein tutusta taikinasta mutta mämmikierteellä. Molemmat olivat herkullisia, mutta vasta kolmas meni nappiin: mämmiä päätyi sekä taikinaan, että mämmikierteenä leipään sattumaksi.

mämmileipä"Mämmileipä nro 3 – kauniisti paistunut ja maukas!

Lopputuloksessa maistuu selvästi mämmi, muttei kuitenkaan mitenkään hyökkäävästi. Enemmänkin silleen mukavan vienosti (toki niitä kierrekohtia lukuunottamatta) ja siksi tämä leipä maistuukin ehkä myös niille, jotka eivät mämmiä fanita aivan yhtä paljon kuin minä?

Kuten jo aiemmin mainitsin, alapuolinen ohje vaatii tosiaan hapanjuurileivonnan perustiedot ja taidot. Niiden kanssa pääsee hyvin alkuun ostamalla tuon Eliisan Leipävallankumous-kirjan jota itsekin käytän, liittymällä FB:n Hapanjuurileipurit -ryhmään ja katsomalla Leipäpajan YouTube-kanavalta Eliisan mahtavat ja monia ainakin itseäni alkuun askarruttaneita asioita valaisevat videot. Omat kaksi vehnäjuurtani olen saanut toisen ystävältäni ja toisen Eliisalta, mutta kirjan ja videoiden avulla juuren voi myös pistää alulle alusta asti ihan itse.

Mämmileipä mämmikierteellä

340-350 g huoneenlämpöistä vettä (68-70%)

250 g sihtispelttijauhoja (50%)

250 g vehnäjauhoja (50%)

75-125 g imellettyä mämmiä (15-25%)

100 g aktiivista vehnäistä hapanjuurta (20%)

10 g karkeaa harmaata merisuolaa* (2%)

Mämmikierteeseen:

3-4 rkl imellettyä mämmiä

2-3 rkl paahdettuja mantelilastuja

Lisäksi:

riisijauhoja

kohotuskori

leivinliina

*Itse käytän karkeaa Sel de Guérande -merisuolaa, joka liukenee taikinan sekaan hitaasti ja jonka voi siksi sekoittaa halutessaan taikinan sekaan heti alussa. Jauhoni ovat pääsääntöisesti Malmgårdilta.

Valmista taikina:

Herätä juuri ja ruoki se tarpeelliseen kokoon, anna tekeytyä aktiiviseksi. Sekoita kulhossa vesi, mämmi ja hapanjuuri. Jos laitat mämmiä enemmän, aloita pienemmällä vesimäärällä – vettä on helppo lisätä taikinaan muutama gramma taitteluvaiheessa käsiä kastelemalla mutta pois sitä ei niin vain saakaan.

Lisää sitten kulhoon jauhot ja suola ja sekoita sen verran, että seassa ei enää ole kuivia jauhopaakkuja. Älä vaivaa. Peitä kulho ilmatiiviisti ja jätä tekeytymään kolmeksi vartiksi. Kostuta kädet kevyesti (tai reilummin jos tahdot lisätä taikinaan vielä nestettä) ja taittele taikina kerran nostamalla ja venyttämällä varovasti taikinaa itsensä yli neljältä suunnalta (pohjoinen-etelä, itä-länsi). Jätä tekeytymään huoneenlämpöön kahdeksi tunniksi ja taittele taikina tänä aikana vielä 3-4 kertaa. Pidä taitteluita lukuunottamatta taikina koko ajan huolella peitettynä niin, ettei siitä pääse haihtumaan kosteutta.

Muotoilu:

Nosta leivinliina kohotuskorin päälle ja ripottele liinalle reilusti riisijauhoja. Siirrä taikina varovasti kulhosta työtasolle ja tee esimuotoilu. Jätä esimuotoiltu taikina rentoutumaan tasolepoon kuvun alle 20 minuutiksi. Jauhota sitten taikinan pinta pienellä määrällä riisijauhoa. Kumoa taikina varovasti tasolle nurinpäin. Levittele se varovasti venytellen ja nostellen neliskanttiseksi levyksi ja levitä levylle ohut kerros mämmiä. Varo runnomasta taikinaa littaan. Ripottele levylle lopuksi kuivalla pannulla kullanruskeiksi paahdetut ja jäähtyneet mantelilastut (niiden tehtävä on tuoda makua, mutta myös imeä itseensä osa mämmikierteen kosteudesta).

Rullaa levy kahdesta suunnasta keskikohtaa kohden, kunnes rullat kohtaavat toisensa. Nipistele rullat varovasti toisiinsa kiinni koko pötkön pituudelta. Nosta ja taita tai rullaa rullapötkön päät sitten toisiaan kohden niin, että toinen pää jää toisen alle. Käännä näin syntynyt paksu pieni limppu varovasti ympäri ja muotoile alustaa vasten kämmenillä vetäen ja pintaa kiristäen pitkänomaiseksi limpuksi. Anna limpun levätä näin päin hetki, jotta alapinnan sauma asettuu. Nosta leipä lopuksi saumapuoli ylöspäin kohotuskoriin ja ripottele pinnalle vielä reilusti riisijauhoja.

Muotoiluakin saan kyllä vielä treenata lisää… mutta hyvä tuli tälläkin hieman repeilleellä mötikällä!

Kohotus ja paistaminen:

Peitä kohotuskori huolella ja kohota taikinaa huoneenlämmössä vielä noin tunti, tai kunnes näet leivän pinnalla olevaan jauhokerrokseen ilmestyvän halkeamia. Tästä tiedät että kohoaminen on hyvässä vauhdissa ja voit nostaa leivän kylmälepoon jääkaappiin. Yleensä aikaa menee taikinan sekoittamisesta 4°c jääkaappiin nostamiseen minulta reilu neljä tuntia. Paista leipä noin vuorokauden-puolentoista kuluttua.

Kuumenna uuni 250 asteeseen. Kumoa leipä varovasti pellille/pataan ja viillä pinta. Paistan itse leipää 250 asteessa ensimmäiset 20 minuuttia ja lasken lämmön sitten 225 asteeseen. Jatkan paistamista alemmassa lämpötilassa vielä noin 20 minuuttia, tai kunnes leipä on pinnaltaan reilusti paahtunut ja kumisee ontosti pohjaa koputellessa. Koska jokaisen uuni on omanlaisensa, ei hirmuisen tarkkaa yleisohjetta paistamiselle voi varmaan kukaan antaa. Itselläni on vieläpä uuni jossa on höyrytoiminto ja käytän pitkien limppujen kanssa juurikin uunin höyrytoimintoa saadakseni uuniin reilusti kosteutta. Jollei sinulla ole uunissa höyrytoimintoa, kosteus pitää tuottaa uuniin toisilla keinoilla: esim. suihkuttelemalla uuniin vettä suihkepullosta tai laittamalla uunin pohjalle vesihöyryä tuottava uuninkestävä vesiastia.

Oma lempitapani varmistaa kosteus uunissa silloin, kun en käytä höyrytoimintoa on paistaa leipä kuvun alla. Kuvun alla paistaminen antaa minulle itseasiassa usein parhaan tuloksen 🙂 Pyöreäksi muotoillut leivät paistankin siksi monesti valtavan teräskattilan alla ensimmäiset 20 minuuttia ja otan kuvun pois paiston loppuajaksi. Pitkät limput eivät teräskattilani alle mahdu, siksi ne pääsevät höyryuuniin!

mämmileipä

Muistathan antaa leivän vetäytyä ennen leikkaamista paiston jälkeen ainakin tunnin!

Hei! Jos sinäkin tahdot osallistua huhtikuun mämmihaasteeseen, osallistuminen on näin helppoa: valmista jotain mämmipitoista ja jaa tuotoksesi blogissasi tai sosiaalisessa mediassa tägillä #kuukaudenruokahaaste. Itse olen jo edelliskuukausina (helmikuu: veriappelsiini, maaliskuu: max30min) listannut haasteeseen osallistuvien blogipostauksia omaan juttuuni, tehdäänpä tälläkin kerralla niin! Nyt olen kyllä tosi utelias näkemään, moniko haasteeseen tarttuu 🙂

Huhtikuun ruokahaaste – mämmi:

Hannan Soppa: Mämmibowl avokado-suklaamoussella

Ruoka-alkemisti: Mämmirisotto

Syötävän hyvä: Mangorahka ja lakritsimämmiä

Viimeistä Murua Myöten: Mämmisämpylät

66 views

Ricotta & tomaatti galette

by Juulia 0 Comments
Ricotta & tomaatti galette

tomaatti galette

Ricotta & tomaatti galette, helppoa, hyvää, helppoa… sanoinko jo helppoa?

Galette!

Tänään leivoin pitkästä aikaa taas galeten! Ihastuin näihin ranskalaisiin rustiikkisen rentoihin piirakoihin jo muutama vuosi sitten, mutta hetken hurahduksen jälkeen galette pääsi unohtumaan vähäksi aikaa. Harmi sinänsä, galette on piirakaksi harvinaisen helppotekoinen, sen voi täyttää suolaiseksi tai makeaksi eikä tarvitse edes piirakkavuokaa käyttää. Galette on myös siitä kiitollista leivottavaa, että taikina valmistuu käsivoimin, paistuu pellillä rapean lehteväksi ja lopputulos maistuu vieläpä erittäin hyvältä myös kylmänä (ilmiselvää piknikruokaa!).

No mistä se galette sitten tupsahti taas mieleen? Tapaan jatkuvasti Instagramin kautta kaltaisiani ruokaintoilijoita ympäri maailman. Joidenkin kanssa tulee virtuaalimaailmassa toimeen suorastaan niin hyvin, että näitä ihmisiä alkaa ajattelemaan ystävinä, vaikkei kasvotusten tavattukaan olla. Yksi tällaisista ihmisistä on kreikkalainen ruokablogaaja Teti, johon tutustuin viime kesän Eat Capture Share -ruokakuvaushaasteen tiimoilta.

tomaatti ricotta

Tetin reseptit ja kokkaustyyli ovat mieleeni ja hänen kuvansa ovat monesti suorastaan henkeäsalpaavia. Erityisesti rakastan hänen action-kuviaan sekä kaikkia hänen merenelävä- ja pasta-aiheisia luomuksiaan. Teti julkaisi noin viikko takaperin galette -aiheisen haasteen jakaen samalla myös oman loistavan galettetaikinaohjeensa. Haasteen hashtag on #10daysforagalette ja haaste loppuu sunnuntaina. Koska ensinnäkin pidän suuresti haasteen heittäjästä ja toisekseen galeteista, eihän siinä auttanut muu kuin laittaa taikina tekeille ja keksiä millä sen täyttäisi!

Koska kotoani löytyi sopivasti samalla viikolla ex tempore marinoituja artisokkia, päädyin täyttämään galetteni niillä. Lisäksi lastasin pohjalle savustetulla oliiviöljyllä maustettua ricotan ja pehmeän vuohenjuuston seosta, tomaatteja ja yrttejä. Lopputulos oli just sitä mitä voi kuvitellakin: herkullista.

Galettetaikinan ohje muokattu Teti’s Flakes -blogin reseptistä. Tämä galettepohja on todella helppotekoinen ja maukas! Ainoa mistä on pidettävä säntillisesti huolta on lämpötila. Kaikki taikinan raaka-aineet pitäisi olla kylmiä, ja erityisesti voita ei saa päästä taikinan tekovaiheessa lämpenemään ja sulamaan. Tämä tuskin tuottaa ongelmia Suomen oloissa suurimman osan aikaa vuodesta, mutta jahka seksihelteet taas koittavat muistakaa viilentää taikinaa tarpeen mukaan jääkaapissa ihan siinä tekovaiheessakin!

Ricotta & tomaatti galette

Taikina:

200 g vehnäjauhoa

½ tl suolaa
100 g hyvin kylmää kuutioitua voita

0,7 dl jääkylmää vettä

0,3 dl piimää

Täyte:

1-2 isoa kypsää (pihvi)tomaattia (riippuen koosta)

muutama oksa kirsikkatomaatteja varressaan

1 oksa rosmariinia

muutama oksaa (sitruuna)timjamia

100 g pehmeää vuohenjuustoa

250 g ricottaa

8-10 palaa marinoituja artisokan sydämiä

loraus (savustettua) oliiviöljyä

n. 1 tl suolaa

reilusti vastarouhittua mustapippuria

Valmista ensin taikina:

Aloita voin valmistelusta: kuutioi voi hyvin pieneksi ja laita se takaisin jääkaappiin kylmenemään. Raaka-aineiden pitää olla kylmiä! Mittaa jääkylmä vesi ja piimä lasiin ja sekoita. Nosta jääkaappiin odottamaan käyttöä. Sekoita kulhossa jauhot, suola sekä voikuutiot. Hierrä ja nypi voikuutoita jauhoihin käsin, kunnes kaikki jauho on tarttunut voihin. Tarkoitus on jättää sekaan myös isompia jauhon kuorruttamia voipaloja, vaikka osin jauho-voiseos hiekkamaiseksi saa tullakin. Mikäli seos uhkaa lämmetä huoneenlämmön tai käsien lämmön takia niin että voi alkaa pehmenemään, nosta kulho hetkeksi jääkaappiin ja jatka vasta sitten.

Lisää sekaan sitten neste vähän kerrallaan ja sekoita vain sen verran, että saat aikaan kasassa pysyvän taikinapallon. Kääri pallo kelmuun ja nosta jääkaappiin tunniksi. Taikinan voi tehdä myös jopa kaksi vuorokautta etukäteen, tai tarvittaessa pakastaa raakana n. 2 kk ajan.

Galette:

Esilämmitä uuni 200 asteeseen. Kauli taikina isoksi ja mahdollisimman ohueksi levyksi jauhotetulla pinnalla. Voit nipistellä tarvittaessa taikinan reunoihin ilmestyviä halkeamia sormin kiinni, mutta liikoja ei repaleisista reunoista tarvitse kuitenkaan välittää. Ne vähän niinkuin kuuluvat galetteen.

Sekoita ricotta ja pehmeä vuohenjuusto keskenään. Ei haittaa, vaikka sekaan jäisi vuohenjuustosattumia. Mausta juustoseos mustapippurilla, ripauksella suolaa sekä lorauksella oliiviöljyä (itse käytin tällä kertaa savustettua oliiviöljyä, mutta myös esim. artisokkien öljymarinadi, yrttiöljy tai chiliöljy käy tähän).

ricotta juusto

tomaatti galette

Levitä juustoseos galettetaikinalle niin, että taikinan reunoihin jää tyhjää vähintään viitisen senttiä. Viipaloi tomaatti hyvin ohuelti ja nostele pohjan päälle. Asettele sekaan myös artisokka sekä kirsikkatomaatit. Kääntele reunat täytteen päälle. Silppua rosmariini ja nypi timjamin lehdet varsistaan. Ripottele yrtit täytteelle ja rouhi vielä kaiken päälle hieman mustapippuria. Mausta vielä suolaripauksella ja lorauksella öljyä.

Paista galettea uunin keskitasolla 40-45 minuuttia, tai kunnes taikina on reunoistaan kullanruskea ja galette on varovasti lastalla nostaessa jämäkkä myös pohjastaan. Anna jäähtyä hetki (tai kokonaan) ennen tarjoilua.

suolainen galette

Ps. Kirsikkatomaatit voi toki laittaa galetteen ilman varttakin. Minusta varsi näyttää sen verran hauskalta, että pidän sen mieluumin presentaation vuoksi kiinni tomaateissa syömiseen asti. Varren voi sitten napata valmiista galetesta pois juuri ennen kuin aletaan syömään.

408 views

Muikku – savumuikku – savumuikkupizza!

Muikku – savumuikku – savumuikkupizza!

savumuikkupizzaSavumuikkupizza

Sano muikku!

…tai siis savumuikku! Ai että! Miten jokin voikin olla niin hyvää? Parhaimpiahan ne ovat tietysti lapsuusmuistoissa, ukin vastasavustamina ja vielä kuumina, täydellisenä kesäpäivänä, rakkaan järven rannalla… Yllättävän hyviä ovat onneksi myös öljyyn säilötyt savumuikut.

Meillä purkkimuikkuja on syöty jo pitkään joulupöydässä ja näin oli myös viime jouluna. Koska jouluaaton ateria nautittiin tänä vuonna meidän pöydässämme, purkki oli iso ja syöjiä oli vain viisi, jäi kaappiini joulun yli reilusti savumuikkuja! Niistäpä kuulkaa riittii iloa vielä pitkään joulun jälkeen.

savumuikkupizzaMitä olisi elämä ilman satunnaista pientä keltuaispornoa?

Joulun kalapöydän rääppiäisistä löytyi myös pottuja, lohenmätiä sekä ranskankermaa, joten eipä aikaakaan kun mieleeni juolahti tehtä rääppiäisistä valkoista pizzaa: savumuikkupizza, tadaa!

Olen testannut viime aikoina erilaisia hapanjuuritaikinoita pizzapohjana ja tällä kertaa käytössä oli Juurella leivottu -blogin hapanjuuritaikina, joka sai köllötellä jääkaapissa neljä vuorokautta ennen käyttöään. Törkeän hyvä pohja! Jos siis käytössäsi on hapanjuurta, suosittelen vahvasti tekemään pohjan sillä. Reseptiä ei täällä ole tänään kuitenkaan jaossa, kun niin moni loistava resepti maailmasta jo löytyy – esim. tuo edellä linkkaamani 🙂

Moni pitkään kylmälevossa viettävä hapanjuuripizzataikina on muuten ollut ainakin itselleni siitä jännä, että sille tuntuu todellakin tapahtuvan taikoja sen kolmannen jääkaapissa vietetyn vuorokauden jälkeen. Testattu on! Tein kerran ison hapanjuuripizzataikinamäärän ja paistoin siitä pizzan kahden, kolmen ja neljän päivän kuluttua taikinan tekemisestä. Ero oli päivittäin huomattava ja ehdottomasti paras pohja taikinasta syntyi uurikin neljän päivän jälkeen. Ainoa ikävämpi juttu tällaisessa pitkän kaavan pizzapohjassa on tietysti se, että kukapa osaa ennakoida neljä päivää etukäteen, milloin pizzanhimo iskee?

Savumuikkupizza

2:lle

1 annos pizzataikinaa (n. 250 g taikinapallo on meillä tällaisen kahden hengen pizzan koko)

n. 3-4 rkl ranskankermaa

1 tl raastettua sitruunankuorta

1 tl Dijon sinappia

1 kiinteä peruna

maun mukaan vastarouhittua mustapippuria

n. 1 rkl oliiviöljyä

1 pallo mozzarella di Bufalaa

n. 10-12 öljyyn säilöttyä pientä savumuikkua

Tarjoiluun:

2 kananmunaa

n. 50 g mätiä

2-3 rkl ruohosipulia

sitruunamehua

Sekoita ranskankermaan sitruunankuori, mustapippuri sekä Dijon-sinappi. Muotoile pizzataikina varovasti haluamaasi muotoon. Levitä ranskankermaseos pohjalle ja siivuta päälle peruna hyvin hyvin ohuina lastuina. Mandoliini on tässä hommassa oivallinen apuväline 🙂 Valele perunalle hieman oliiviöljyä ja revi vielä mozzarella perunan päälle.

Paista pohjaa n. 240 asteisessa uunissa keskitasolla 8-10 minuuttia, tai kunnes pizzapohja on saanut reunoilleen vähän väriä ja peruna on kypsynyt. Lisää pizzan päälle savumuikut ja paista vielä viitisen minuuttia, tai kunnes pizza on kauttaaltaan kauniin ruskistunut ja juusto rapsakkaa.

Ennen uunia…

…Uunin jälkeen.

Sillä välin kun pizza on uunissa, valmista uppomunat. Keitä munat yksitellen syvässä vedessä, joka on maustettu reippaasti etikalla (noin ½ dl väkiviinaetikkaa per vesilitra). Kun vesi kiehuu kevyesti poreillen, pyöräytä siihen kauhalla pyörre ja riko muna varovasti kulhoon, josta voit laskea sen veteen. Itse tykkään keittää uppomunia 3-4 minuuttia jotta niissä on sellainen iiiihanan valuva keltuainen!

Viimeistele savumuikkupizza uppomunilla, reilulla määrällä silputtua tilliä sekä mätinokareilla. Viimeisen silauksen pizza saa pienestä määrästä sitruunamehua. Voit joko puristaa itse sitruunaa pizzalle ennen tarjoilua, tai tarjoilla pizzan sitruunalohkojen kera. Nauti kuumana!

savumuikkupizza

savumuikkupizza

128 views

Appelsiinikakku blenderissä + katkerokuorrute

Appelsiinikakku blenderissä + katkerokuorrute

Kyrö Dark Rye Bitter saatu testiin blogin kautta

appelsiinikakku

Kokonaisen appelsiinin appelsiinikakku

En ihan muista milloin kuulin ensimmäisen kerran kokonaisen appelsiinin sisältävästä appelsiinikakusta, mutta siitä on varmasti jo muutama vuosi. Tämä appelsiinikakku sisältää tosiaan kokonaisen appelsiinin – siis koko hedelmän kuorineen päivineen – ja taikina valmistuu vieläpä kaiken huipuksi blenderissä. Aikamoinen laiskan leipurin unelma ettenkö sanoisi!

Huomaa että leivon kakkuja tosi harvoin, kun sain vasta nyt testattua tätä kiehtovan oloista leipomusta. Mielessä se tosin on ollut melkein aina, kun ihastelen toisten upeita kuivakakkuluomuksia Instassa tai muualla somen syövereissä. “Sitten kun minä leivon kakun, niin leivon kyllä sen kokonaisen appelsiinin kakun!” No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan, joten tänä jouluna syödään appelsiinikakku jos toinenkin.

katkero

Joskus sen vitkastelun ansiosta resepti-ideat itseasiassa vain paranevat ja niin taisi ehkä käydä tämänkin kakun kanssa. Sain nimittäin viime viikolla Kyrö Distillery Companyltä testiin heidän tumman ja vaalean ruiskatkeronsa ja näistä maistiaisista innostuneena päätin tehdä appelsiinikakkuuni Kyrö Dark Rye Bitteristä katkerokuorrutteen.

En ole suuri makean ystävä, joten jos makeassa on jonkinlainen suolainen, katkera tai hapan twisti, se on minulle heti kiinnostavampi tuttavuus kuin muuten. Tähän kakkuun tulee happamuutta appelsiinista, mutta myös ihanan aromaattista katkeruutta appelsiinin kuoresta. Kun olen tänä syksynä muutenkin opetellut käyttämään cocktailbittereitä ruuanlaitossa, niin miksipä ei sitten tukisi sitä appelsiinin luontaista katkeruutta katkerokuorrutteella?

appelsiinikakku

appelsiinikakku

Kokonaisen appelsiinin sisältäviä kakkuja tehdään ilmeisesti eri puolilla Eurooppaa, sillä löysin resepteistä niin sisilialaisia, ranskalaisia kuin espanjalaisiakin versioita.

Reseptistä riippuen taikinaan voi tulla polentaa, mantelia, muita pähkinöitä tai ihan vain vehnäjauhoja, enemmän munia tai vähemmän munia, jugurttia tai maitoa tai ei kumpaakaan… Useimmissa ohjeissa appelsiinia keitetään jopa tunti ennen soseuttamista, mutta muutamissa taas ei – vaihtoehtoja on selvästi vähän joka leipurille.

appelsiinikakku

Useampaa reseptiä tutkittuani päätin jättää appelsiinin keittelyn väliin ja soseuttaa sen tuoreeltaan. Lisäksi valitsin kokeiluni pohjaksi ohjeen, joka vaikutti yksinkertaisimmalta (ja jonka kaikki raaka-aineet löytyivät jo kotoa) Laiska mikä laiska! 😀 Kun vielä tajusin muita ohjeita luettuani, että ehkäpä tämänkin taikinan voisi tehdä blenderissä, tuli ohjeesta kertaheitolla uusi suosikkini! Lopputulos on raikas, ei liian makea, kevyen kitkerä ja mukavan mehevä. Niin helppoo, niin hyvää. Ja kaikkea muuta kuin kuivaa!

Resepti on mukailtu Taste -sivuston ohjeesta. Taikina toimii myös gluteenittomalla leivontajauhoseoksella, mikäli on tarvetta tehdä tämä kaakku gluteenittomana.

Appelsiinikakku blenderissä + katkerokuorrute

Appelsiinikakku:

250 g luomuappelsiini
1 dl manteleita
80 g voisulaa

1 dl mantelimaitoa
2 munaa
3¼ dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
0,5 tl vaniljajauhetta
1 tl kanelia
1¼-1½ dl ruokosokeria

+ 1-2 rkl voita + 2-3 rkl karkeita riisijauhoja/korppujauhoja vuoan jauhottamiseen

Katkerokuorrutus:

2 dl tomusokeria
n. 1,5-2 rkl Kyrö Dark Rye Bitteriä* tai muuta katkeroa

Lisäksi tarvitset:

1 l vetoinen kuivakakkuvuoka
blenderi

Pese appelsiini huolella. Voit halutessasi lisäksi upottaa sen muutamaksi minuutiksi kiehuvaan veteen. Leikkaa appelsiini 8-10 lohkoon ja poista mahdolliset näkyvät siement. Soseuta mantelit ja appelsiini sitten kuorineen päivineen tasaiseksi soseeksi blenderissä. Lisää sekaan voisula ja loput raaka-aineet sekaan ja surauta kaikki tasaiseksi seokseksi.

Kuumenna uuni 180 asteeseen. Voitele ja korppujauhota litran vetoinen kuivakakkuvuoka huolella. Kaada taikina vuokaan ja laita vuoka sitten kuuman uunin alatasolle. Paista kakkua n. 65-75 min tai kunnes kakun paksuimpaan kohtaan pistettyyn hammastikkuun ei tartu enää taikinaa. Peitä appelsiinikakku paiston loppuvaiheessa tarvittaessa foliopalalla ettei se tummene pinnalta liikaa. Kun kakku on kypsä, ota se uunista.

Anna kakun jäähtyä vuoassaan puolisen tuntia ja kumoa se sitten varovasti alustalleen. Poista vuoka ja jätä appelsiinikakku jäähtymään huoneenlämpöiseksi. Kun kakku on jäähtynyt, sekoita tomusokeriin sen verran katkeroa, että kuorrute on sopivan juoksevaa valutettavaksi kakulle. Valuta katkerokuorrute kakun päälle ja anna jähmettyä hetki. Sitten vaan kakkulapio käteen ja leikkaamaan!

kyrö dark rye bitter

Katkerokuorrute?

Kuorrutteeseen käyttämäni Kyrö Dark Rye Bitter maistuu intensiivisen katkeralle, mukavan savuiselle ja aromaattiselle ja sen maku sopii appelsiinikakkuun minusta mitä parhaiten! Tämän usean cocktail-baarimestarin kanssa yhteistyössä kehitetty katkero saa makuamm. katajalla savustetusta voikukanjuuresta, raparperinjuuresta ja humalasta.

Myönnän vähän jännittäneeni kun maistatin katkerokuorrutteella silattua kakkua ystävilleni, kun eiväthän nuo katkerot kaikkien makuun ole. Turhaan! Kakun täyteläisyys ja kuorrutteen makeus pehmentää katkeruutta ja yhdistelmä maistuu ainakin minusta super hyvälle. Testiryhmäni mielestä appelsiinikakku katkerokuorrutteineen maistui itseasiassa meidän kaikkien rakastamalle kesäjuomalle eli … aperol spritzille 😀 Ei olis siis varmaan hullumpi idea aperolkuorrutekaan!

bitter orange cake

Säilytä appelsiinikakku jääkaapissa hyvin peitettynä.

130 views