Savumuikkupizza
Sano muikku!
…tai siis savumuikku! Ai että! Miten jokin voikin olla niin hyvää? Parhaimpiahan ne ovat tietysti lapsuusmuistoissa, ukin vastasavustamina ja vielä kuumina, täydellisenä kesäpäivänä, rakkaan järven rannalla… Yllättävän hyviä ovat onneksi myös öljyyn säilötyt savumuikut.
Meillä purkkimuikkuja on syöty jo pitkään joulupöydässä ja näin oli myös viime jouluna. Koska jouluaaton ateria nautittiin tänä vuonna meidän pöydässämme, purkki oli iso ja syöjiä oli vain viisi, jäi kaappiini joulun yli reilusti savumuikkuja! Niistäpä kuulkaa riittii iloa vielä pitkään joulun jälkeen.
Mitä olisi elämä ilman satunnaista pientä keltuaispornoa?
Joulun kalapöydän rääppiäisistä löytyi myös pottuja, lohenmätiä sekä ranskankermaa, joten eipä aikaakaan kun mieleeni juolahti tehtä rääppiäisistä valkoista pizzaa: savumuikkupizza, tadaa!
Olen testannut viime aikoina erilaisia hapanjuuritaikinoita pizzapohjana ja tällä kertaa käytössä oli Juurella leivottu -blogin hapanjuuritaikina, joka sai köllötellä jääkaapissa neljä vuorokautta ennen käyttöään. Törkeän hyvä pohja! Jos siis käytössäsi on hapanjuurta, suosittelen vahvasti tekemään pohjan sillä. Reseptiä ei täällä ole tänään kuitenkaan jaossa, kun niin moni loistava resepti maailmasta jo löytyy – esim. tuo edellä linkkaamani 🙂
Moni pitkään kylmälevossa viettävä hapanjuuripizzataikina on muuten ollut ainakin itselleni siitä jännä, että sille tuntuu todellakin tapahtuvan taikoja sen kolmannen jääkaapissa vietetyn vuorokauden jälkeen. Testattu on! Tein kerran ison hapanjuuripizzataikinamäärän ja paistoin siitä pizzan kahden, kolmen ja neljän päivän kuluttua taikinan tekemisestä. Ero oli päivittäin huomattava ja ehdottomasti paras pohja taikinasta syntyi uurikin neljän päivän jälkeen. Ainoa ikävämpi juttu tällaisessa pitkän kaavan pizzapohjassa on tietysti se, että kukapa osaa ennakoida neljä päivää etukäteen, milloin pizzanhimo iskee?
Savumuikkupizza
2:lle
1 annos pizzataikinaa (n. 250 g taikinapallo on meillä tällaisen kahden hengen pizzan koko)
n. 3-4 rkl ranskankermaa
1 tl raastettua sitruunankuorta
1 tl Dijon sinappia
1 kiinteä peruna
maun mukaan vastarouhittua mustapippuria
n. 1 rkl oliiviöljyä
1 pallo mozzarella di Bufalaa
n. 10-12 öljyyn säilöttyä pientä savumuikkua
Tarjoiluun:
2 kananmunaa
n. 50 g mätiä
2-3 rkl ruohosipulia
sitruunamehua
Sekoita ranskankermaan sitruunankuori, mustapippuri sekä Dijon-sinappi. Muotoile pizzataikina varovasti haluamaasi muotoon. Levitä ranskankermaseos pohjalle ja siivuta päälle peruna hyvin hyvin ohuina lastuina. Mandoliini on tässä hommassa oivallinen apuväline 🙂 Valele perunalle hieman oliiviöljyä ja revi vielä mozzarella perunan päälle.
Paista pohjaa n. 240 asteisessa uunissa keskitasolla 8-10 minuuttia, tai kunnes pizzapohja on saanut reunoilleen vähän väriä ja peruna on kypsynyt. Lisää pizzan päälle savumuikut ja paista vielä viitisen minuuttia, tai kunnes pizza on kauttaaltaan kauniin ruskistunut ja juusto rapsakkaa.
Ennen uunia…
…Uunin jälkeen.
Sillä välin kun pizza on uunissa, valmista uppomunat. Keitä munat yksitellen syvässä vedessä, joka on maustettu reippaasti etikalla (noin ½ dl väkiviinaetikkaa per vesilitra). Kun vesi kiehuu kevyesti poreillen, pyöräytä siihen kauhalla pyörre ja riko muna varovasti kulhoon, josta voit laskea sen veteen. Itse tykkään keittää uppomunia 3-4 minuuttia jotta niissä on sellainen iiiihanan valuva keltuainen!
Viimeistele savumuikkupizza uppomunilla, reilulla määrällä silputtua tilliä sekä mätinokareilla. Viimeisen silauksen pizza saa pienestä määrästä sitruunamehua. Voit joko puristaa itse sitruunaa pizzalle ennen tarjoilua, tai tarjoilla pizzan sitruunalohkojen kera. Nauti kuumana!
Vastaa