Litistetyt ruusukaalit & sinappimajoneesi

Litistetyt ruusukaalit & sinappimajoneesi

litistetyt ruusukaalitLitistetyt ruusukaalit & sinappimajoneesi

Ruusukaali

Monen inhokki ruusukaali on ollut minusta herkkua ihan lapsesta saakka. Äiti valmisti ruusukaalin yleensä höyryttämällä, pitäen aina huolen siitä, ettei se päässyt ylikypsäksi. Sen takia siitä varmaan pidinkin 🙂 Harmaaksi mössöksi keitetty, pierun hajuinen ruusukaali tuskin kun maistuu kellekään 😀

Oma lempitapani valmistaa ruusukaalia on paistaminen. Pannulla rapeaksi paistettu tai uunissa paahdettu ruusukaali on tolkuttoman hyvää, varsinkin kun sekaan lorauttaa hieman siirappia tai silppuaa mukaan valkosipulia. Kun ruusukaalit vielä litistää ennen paahtamista, saa rapeaa paistopintaa palleroihin entistä enemmän!

litistetyt ruusukaalit

litistetyt ruusukaalit

Litistetyt ruusukaalit

Litistäminen onnistuu, kun ruusukaalit ensin esikypsentää. Sitten vaan pyöräytys öljyssä, reipas litistys, maustaminen ja uuniin paahtumaan. Mausteeksi riittää minusta varsin hyvin pelkkä suola ja pippuri, mutta pieni määrä makeutta karamellisoi ruusukaalin pinnan ihanasti ja pyöristää paahteista makua. Mausteeksi sopii myös erilaiset yrtit, chilihiutaleet, valkosipuli sekä balsamiviinietikka 🙂

Litistetyt ruusukaalit ovat minusta parhaimmillaan suoraan uunista tarjoiltuina ja tulikuumina. Jos siis tarjoilet niitä ateriakokonaisuudessa, ajoita paahtaminen tarkkaan!

Litistetyt ruusukaalit & sinappimajoneesi

vegaaninen

2:lle

300 g ruusukaalia

n. 2 rkl oliiviöljyä

maun mukaan suolaa, vastarouhittua mustapippuria

n. 1 rkl agavesiirappia tai vaahterasiirappia tms.

Maustamisvaihtoehtoja:

2-4 viipaloitua valkosipulin kynttä / 1-2 tl timjamia tai rosmariinia / ripaus chilihiutaleita / 1-2 rkl balsamiviinietikkaa

Sinappimajoneesi:

1 dl vegaanista majoneesia

n. 1 rkl täysjyväsinappia

Trimmaa veitsellä ruusukaalien kuiva tyvi pois. Keitä ruusukaaleja runsaassa suolalla maustetussa vedessä koosta riippuen n. 5-8 minuuttia, tai kunnes ruusukaalin saa melko helposti litistettyä. (Edit: pienimmät ruusukaalit voivat olla sopivia jopa kolmessa minuutissa. Jos ylikypsentäminen huolettaa, poimi ruusukaaleja kattilasta pois koon mukaan, pienimmät ensimmäisinä, isoimmat vikana). Jätä ruusukaalit mieluummin keskeltä vähän koviksi kuin täysin pehmeiksi! Valuta ruusukaalit huolella.

Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen. Jos uunissasi on grillivastukset, laita ne päälle. Lorauta uunivuokaan öljyä ja pyörittele ruusukaaleja vuoassa niin, että ne peittyvät öljyyn kauttaaltaan. Litistä ruusukaalit kevyesti yksi kerrallaan esim. perunanuijalla tai vaikka mukin pohjalla. Ripottele pinnalle hieman suolaa ja vastarouhittua mustapippuria sekä halutessasi muita mausteita ja valuta ruusukaaleille vielä hieman siirappia. (Huom! Mikäli haluat maustaa ruusukaalit valkosipulilla, lisää valkosipuliviipaleet vuokaan vasta silloin kun käännät ruusukaalit – muuten valkosipuli saattaa kärähtää).

Paahda ruusukaaleja uunin ylätasolla, kunnes pinta saa väriä ja rapeutuu. Ota vuoka sitten uunista ja käännä ruusukaalit ympäri. Paahda litistetyt ruusukaalit vielä toiseltakin puolelta kullanruskeiksi ja ota ne sitten uunista. Mitä lyhyempi paahtoaika, sen parempi, siksi grillivastuksista on tässä apua.

Tarjoile litistetyt ruusukaalit heti esim. täysjyväsinapilla maustetun vegaanisen majoneesin kera. Hyvälle ruusukaalit maistuvat myös paahdetulla valkosipulilla ja soijalla maustetutun majoneesin kanssa – ohje sille löytyy täältä.

paahdettu ruusukaali

Kuukauden ruokahaaste: ruusukaali!

Se olis taas kuukauden ruokahaasteen aika! Kuukauden ruokahaaste on ruokablogeissa aikoinaan kiertänyt perinne, jonka Hannan Soppa ja Kokit ja Potit -blogit herättivät henkiin tammikuussa. Kesän ajan haaste on ollut tauolla, mutta nytpä se taas käynnistyy! Lokakuun teemana on ruusukaali ja haasteeseen on harvinaisen helppo osallistua: kokkaa jotain ruusukaaleista ja jaa halutessasi lopputulos tägillä #kuukaudenruokahaaste joko Instagramissa tai Facebookissa.

Kuukauden ruokahaasteen tavoitteena on pitää hauskaa ja jakaa ideoita sekä kokemuksia hyvällä mielellä. Haasteeseen voi osallistua kuka vaan ja voittajia ovat kaikki – palkintona kun on toivottavasti liuta ruusukaalireseptejä testattavaksi! Sen vuoksi linkkaan tähän alle kaikki ruusukaalireseptit, joita haasteeseen osallistuneiden bongaan jakaneen – sitä mukaa kun niitä ilmestyy:

Ps. Aiemmat kuukauden ruokahaaste -juttuni voit lukea täältä.

ruusukaali uunissa

264 views

Paahdetut vihreät pavut sichuanilaisittain

by Juulia 0 Comments
Paahdetut vihreät pavut sichuanilaisittain

paahdetut vihreät pavutUunissa paahdetut vihreät pavut sichuanilaisittain maustettuina + paahdetulla valkosipulilla ja soijalla maustettu majo

Vihreät pavut

Vihreät pavut ovat keittiössäni ympärivuotista ja rakastettua ruokaa: rakastan niitä lisukkeena, salaatissa, keitettyinä, höyrytettyinä, paistettuina, uunissa paahdettuina… ja kelpuutan käyttööni jopa pakastepavut! Niinpä kun luin Kokit ja potit -blogin tuoretta juttua uunissa paahdetuista vihreistä pavuista tipahdin hetkeksi pyllylleni: “Vihreät pavut ovat ehkä aliarvostetuimpia kasviksia. Kaikilla taitaa kuultaa mielessä pätkityt, ylikypsiksi keitetyt ja keitinveteen värinsä – ja makunsa – luovuttaneet pavunpätkät, joita on tarjolla työpaikkaruokaloissa ja huoltoasemilla.” kirjoittaa Hannele ja yhtäkkiä muistankin elävästi, kuinka paljon vihreitä papuja lapsena vihasin 😀

Ne sellaiset harmahtavat, mauttomat ja jauhoiset pavunpätkät ovat kokonaan unohtuneet mielestäni, kun tuoreita vihreitä papuja on saatavilla ympäri vuoden. Pakastepavutkin ovat minusta kaikkea muuta, varsinkin kun ostan yleensä vain kokonaisia vihreitä pakastepapuja! Paras aika vihreiden papujen ystävälle on kuitenkin nyt: kotimaisia tarhapapuja on saatavilla kaupoissa runsain mitoin, joten niitähän voi nyt syödä vaikka päivittäin!

Mitä tulee niihin lötköpapuihin: tuoreinkin papu on pilalla jos sen ylikypsentää. Vältän ylikypsentämistä kuin ruttoa ja pyrin tarjoilemaan vihreät pavut heti niiden kypsyttyä, kun ne ovat vielä sopivan napakoita. Helpointa se on keittäessä, höyryttäessä ja pannulla paistaessa, kun papuja voi kokoajan testailla, tunnustella ja vahdata.

Uunissa se onkin sitten haastavampaa! Hannelen jutusta innostuneena paahdoin hänen metodillaan vihreät pavut tällä kertaa rohkeasti uunissa, maustaen ne tosin juuston sijaan sichuanilaisittain maustetulla chiliöljyllä (jonka teen itse tämän ohjeen mukaan), valkosipulilla ja sichuanpippurilla. Tämän tyyppisiä papuja söin aikoinaan paljon kasvissyöjänä Kiinassa reissatessani ja kun wokkipannua en omista, voin yhtä hyvin pyrkiä makumuistooni uunissa paahtamalla.

paahdetut pavut

Huvittavaa sinänsä, että reseptini nimi on “paahdetut vihreät pavut”, sillä korvasin ne kuvauspäivänä sesongin ihanilla kotimaisilla violeteilla tarhapavuilla ja keltaisilla vahapavuilla. Maku on näissä kutakuinkin sama ja violetithan itseasiassa vaihtavat väriään kypsyessään vihertäviksi. Paahdettujen papujen kaveriksi pyöräytin valkosipulilla ja soijalla maustetun majoneesin. Nam! Aivan kuin ranskiksia dippailisi!

Paahdetut vihreät pavut sichuanilaisittain

Vegaaninen

n. 300 g vihreitä, violetteja ja/tai keltaisia papuja

1 rkl chiliöljyä

1 tl kokonaisia sichuanpippureita

½ tl karkeaa suolaa

2-3 valkosipulin kynttä

Paahdettu valkosipulimajoneesi:

1 dl vegaanista majoneesia

1-2 tl soijaa

2-3 valkosipulin kynttä

Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Napsi papujen kärjet pois ja pätki ne kahteen tai kolmeen osaan. Pese ja kuivaa huolella. Murskaa kokonaiset sichuanpippurit karkeaksi rouheeksi. Pyöritä pavut chiliöljyssä ja nosta ne laakeaan uunivuokaan. Levitä pavut uunivuokaan niin, että ne eivät ole päällekkäin. Ripottele pinnalle sichuanpippurirouhe sekä suola. Nosta vuokaan muutama kokonainen valkosipulin kynsi kuorineen (majoneesidippiä varten!) ja viipaloi muutama valkosipulin kynsi odottamaan vuoroaan.

Paahda papuja uunin ylätasolla viisi minuuttia. Päästä höyry uunista ulos ja lisää papujen päälle viipaloitu valkosipuli. Jatka paahtamista vielä 5-10 minuuttia, tai kunnes pavut saavat hieman väriä ja ovat kypsyneet, mutta ovat rakenteeltaan vielä napakan rapsakoita.

Paahdettu valkosipulimajoneesi on helppo ja nopea valmistaa: pullauta kypsät valkosipulinkynnet kuoristaan ja murskaa veitsen lappeella tai haarukalla tahnaksi. Sekoita vegaaniseen majoneesiin valkosipulitahna ja mausta soijalla.

Tarjoile paahdetut vihreät pavut heti tämän jälkeen majoneesin kera! Ainakin minusta ne ovat parhaimmillaan vielä kuumina.

98 views

Meksikolainen maissisalaatti aka esquites

by Juulia 0 Comments
Meksikolainen maissisalaatti aka esquites

meksikolainen maissisalaattiMeksikolainen maissisalaatti aka esquites = majoneesia, chiliä, limettiä ja paahdettua maissia

Maissi

Nyt on taas se aika vuodesta, kun minua vaivaa vakava maissihulluus. En voi käydä kaupassa kahmimatta mukaan vähintään neljää kotimaista maissintähkää – vaikka kotona odottaisi käyttöä jo sama määrä tätä keltaista karkkia. Kotimaisen maissin sesonki kun on lyhyt niin se voi yhtähyvin mieleästäni olla intensiivinen 🙂 Mihinkä se maissi nyt ei muka sopisi?

Lempitapani syödä kotimaista maissia on raakana erilaisissa salaateissa. Juu, keitetty maissi on ihanaa. Samoin grillattu maissi. Mutta raa’an maissin makeus ja mehukas rapeus on vaan jotain ihan muuta!

Blogiinkin on kuuden vuoden aikana kerääntynyt jos jonkinlaista maissireseptiä. Niin, blogillani on tänään kuusivuotissynttärit! (Mihin se aika rientää???) Sen kunniaksi kuusi parasta maissireseptiäni, olkaa hyvät:

  1. Maissisalaatti “Born in the USA”
  2. Kylmä ramen maissilla
  3. Lämmin papusalaatti maissilla
  4. Kantarelli-maissi chowder
  5. Maissipizza
  6. Maissilla ja savujuustolla täytetyt poblanot

Sovitaanko samalla, että kukaan ei huomauta että tein reilu vuosi sitten melkein samanlaisen koosteen viidestä maissireseptistäni 😀 Kun kirjoittelee blogia näin pitkään, ei voi kaikkea hei aina muistaa! Ensi vuonna naputtelen varmaan seitsemän maissireseptin koosteen?

maissisalaatti

Elote & Esquites

Mitä tulee tämänpäiväiseen reseptiin, ohje on vegaaninen versio opiskeluvuosien Meksiko-matkalta tutusta katumaissista. Mm. majoneesilla, chilillä, limetillä ja cotija- juustolla kuorrutettuja elote -maissintähkiä myydään Meksikossa kaduilla kuin kaduilla ja jos jossain on sellaisia tarjolla, en voi olla niitä ostamatta.

Tämänkesäisellä Amerikanmatkalla söin elote-maissia Seattlessa Amerikan itsenäisyyspäivän juhlissa ja olen jokseenkin varma siitä, että just maissikojulle oli pisin jono 🙂 Saman makumaailman maissielämykseen pääsee muuten myös ilman maissihampaita (joita ei minusta voi oikein välttää kun syö maissia suoraan tähkästä): meksikolainen maissisalaatti aka esquites on katumaissin tapaan maustettua paahdettua maissia, mutta kulhosta tarjoiltuna. Sellaistakin söimme reissullamme Portlandin etapilla Modern Times panimolla, ja vieläpä vegaanisena versiona. Ei maissihampaita, ihanaa!

Meksikolainen maissisalaatti

vegaaninen

2-4:lle

4 dl maissinjyviä / 3 maissintähkää

1-2 rkl kasvisrasvalevitettä

1 dl vegaanista majoneesia

1 jalapeño

1 pieni valkosipulin kynsi

½ tl karkeaa suolaa

½ tl kuivattua chipotlechiliä

½-1 limetin mehu

Paahda maissintähkiä/jyviä kuivalla pannulla kunnes ne saavat sieltä täältä väriä. Kääntele tähkiä vähän väliä / sekoittele jyviä etteivät ne pala. Voit myös grillata maissit. Lisää lopuksi mukaan kasvisrasvalevite ja anna sen sulaa maissin sekaan.

Nosta maissinjyvät kulhoon. Poista jalapeñosta siemenet ja hienonna se. Jauha chipotle morttelissa suolan kanssa niin hienoksi jauheeksi kuin pystyt. Lisää kulhoon majoneesi, jalapeño ja chipotlesuola. Raasta valkosipulin kynsi hienolla terällä sekaan ja purista perään vielä puolen limetin verran mehua. Sekoita ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa limettiä.

meksikolainen maissisalaatti

Meksikolainen maissisalaatti tarjotaan perinteisesti kupista, mutta meillä osa syötiin tällä kertaa täysjyvätortillan sisällä. Kyytiin pääsi maissin lisäksi muutama lusikallinen kaura fraichea, kourallinen kirsikkatomaatteja, hieman kevätsipulirenkaita, paistettua Vegemin seitan-chorizoa (johon olen tällä hetkellä vahvasti koukussa) sekä korianteria. Nam!

Ps. Jos meidän tämänkesäinen matka kiinnostaa, Instagramistani löytyy kohokohdista kaikki stoorini niin Oregonin Portlandista, Seattlesta kuin Kanadan puolelta Vancouveristakin. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, saan matkasta kasattua jutut blogiin ehkä vuoden kuluttua… vuoden takaisen reissun jutut sain nimittäin aikaan vasta alkukesästä. Silloin matkakohteet olivat Portland Maine, Columbus Ohio sekä New York.

216 views

Vegaaninen onigirazu sienillä, avocadolla ja tomaatilla

Vegaaninen onigirazu sienillä, avocadolla ja tomaatilla

vegaaninen onigirazu

Keittiössäni on ollut pitkästä aikaa taas onigirazu-liukuhihna! Ihastuin tähän japanilaiseen “riisileipään” muutaman vuotta sitten ja jonkin aikaa onigirazu olikin yksi vakiovierailijoista keittiössämme. Sen verran työlästä sen valmistaminen kuitenkin on, että kun suurin hurahdukseni vaimeni, jäi riisileipienkin paketoiminen vähäksi aikaa.

Viime lauantaina lempibaarissani, BrewDog Helsingissä järjestettyyn vegaanisten oluiden ja ruuan paritukseen halusin kuitenkin ehdottomasti tehdä onigirazuja! Tosiaan, kokkailin tuohon loppuunmyytyyn tapahtumaan neljä vegaanista ruokaa, joille etsimme Brewdogin Kristan kanssa hyvät olutparit. En ole hirmuisen hyvä kehumaan omaa työtäni, mutta panostin tarjoiluihin ja niiden viimeistelyyn viikkotolkulla ja pistin parastani pöytään. Tarjolla oli niin vegaaninen onigirazu kuin hartaudella friteeratut perunanachotkin – ja ne loput tarjoilut päivitän blogiin pikkuhiljaa! Hyvää palautetta ruuista onneksi sitten sainkin – huh – tämähän oli nimittäin ensimmäinen kerta kun kokkasin muille kuin tutuille. Ehkä näitä iltoja uskaltaa siis järjestää jatkossakin?

vegaaninen onigirazu

Koska haluisin tarjolle maistuvaa ja mielenkiintoista ruokaa, jota syödessä ei ajattelisi niinkään ruuan vegaanisuutta vaan sen herkullisuutta, päätin aloittaa setin onigirazuilla. Niistä ei edelleenkään moni vielä tiedä mitään, joten niitä tarjotessa ollaan jo erikoisuuden kannalta voiton puolella. Liian erikoisia ne eivät silti ole, muistuttaahan onigirazu kuitenkin etäisesti sushia (mitä se tosin ei ole).

Onigirazu?

Onigirazu on eräänlainen mukaelma japanilaisesta eväsklassikosta onigirista. Onigirazu ei ole perinteinen japanilainen ruoka, vaan se on peräisin japanilaisesta sarjakuvasta nimeltä “Cooking Papa” – sarjisruokaa siis! Perinteinen onigiri on suolalla maustetusta riisistä muotoiltu pallo tai kolmio, jonka sisällä on yleensä aika yksinkertainen suolainen täyte (yksinkertaisimmillaan vaikkapa vain pikkelöity japaninaprikoosi eli umeboshi, joka pidentää onigirin säilyvyyttä).

Onigiri tarjoillaan onigirazun tavoin norilevän kanssa. Toisin kuin levään paketoitu onigirazu, onigirien kaveriksi tuleva levä säilytetään kuitenkin aina erikseen jottei se vettyisi. Japanilaisista kulmakaupoista löytyy erilaisia onigireja pikkurahalla ja söimmekin niitä Japanin reissuillamme lähes päivittäin 🙂

Perinteiset onigirit ovat siis minusta aivan ihania. Niitä on kuitenkin ainakin minun ollut haastavaa oppia muotoilemaan oikeaoppisesti. Sen sijaan onigirazu onnistuu vähän kömpelömmältäkin kokilta! Kiitos käytännöllisestä keksinnöstä Cooking Papalle ♥

vegaaninen onigirazu

Onigirazun voi täyttää melkeinpä millä vaan, joten siitä voi tehdä tarpeen mukaan ruokaisamman tai kevyemmän suupalan. Olenkin täyttänyt onigirazuja kotona jos jonkinlaisin eri tavoin, mutta täällä blogissa ei ohjetta vegaaniselle versiolle vielä olekaan! Sellaisen tilaisuutta varten kehiteltyäni on nyt siis ihan aiheellista lisätä tuo ohje tänne teidänkin luettavaksenne.

Täysin uusia makuja tämä vegaaninen onigirazu ei omalla mittapuullani sisällä, sillä sen täytteeksi tuli mm. paistettuja sieniä, avocadoa ja majoneesia. Olen rakastunut suolaisen makeiden ja hieman savuisten paistettujen sienten ja kermaisen avocadon yhdistelmään, enkä meinaa saada siitä kyllikseni! Sama makupari löytyykin siksi reseptiarkistoistani mm. vegaaninen temaki -reseptin sekä vegaanisen perunankuoriburgerin yhteydessä. Ehkä seuraava tekemäni vegaaniruoka voisi kuitenkin olla jo jotain ihan muuta…

Ohjeen määrästä riittää neljään osaan leikattuina cocktailpalat 24:lle, välipalaa puoliksi leikattua 12:lle ja lounaaksi kuudelle. Jos et ole ruokkimaan laumaa nälkäisiä olutfaneja kuten minä, kannattaa ohje tehdä 2/3 tai 1/2 tai 1/3 osissa.

Vegaaninen onigirazu

vegaaninen, gluteeniton kun käytät soijan sijasta tamaria

6 kpl

400 g sushiriisiä (+ suolaa maun mukaan tai n. 2 rkl Yukari shiso furikake -mausteseosta)

6 jumboherkkusientä / portobelloa

2 rkl miedon makuista kasviöljyä

1 tl nestesavua

2 rkl tummaa soijakastiketta /tamaria

2 rkl vaahterasiirappia / agavesiirappia tms.

1 tl srirachaa

2 pihvitomaattia

2 isoa kypsää avocadoa + 1-2 rkl riisiviinietikkaa

(1 ruukku shisoa / wasabirucolaa / mizunaa / viinisuolaheinää)

1 dl vegaanista majoneesia

n. 1 rkl tummaa soijakastiketta /tamaria

6 norileväarkkia

kelmua

Valmistele ensin riisi:

Pese riisi juoksevan veden alla niin monta kertaa, että siitä irtoava vesi on kirkasta (4-6 kertaa vettä vaihtaen). Laita riisi puhtaaseen kylmään veteen likoamaan ainakin muutamaksi tunniksi (itselläni se saattaa olla likoamassa yönkin yli). Valuta riisi huolella ja keitä paketin ohjeen mukaan kypsäksi. Pidä se lämpimänä.

Riisin kypsyessä valmistele täytteet:

Viipaloi sienet muutaman millin paksuisiksi viipaleiksi. Ruskista viipaleet öljyssä. Alenna lämpöä ja lisää sitten paistinpannulle nestesavu, 2 rkl soijaa/tamaria, 2 rkl siirappia sekä sriracha. Sekoita hyvin, jotta jokainen sieniviipale saa mausteisen kylvyn. Jatka sienten paistamista mausteliemessä, kunnes liemi imeytyy sieniin lähes täysin. Itse teen välillä muuten nämä sienet niin, että paistan ne edellisenä päivänä ja laitan tuossa mausteliemessä yön yli jääkaappiin marinoitumaan – sitten vaan liemen kanssa paisto kun aletaan kokoamishommiin!

Viipaloi sekä tomaatti että avocado muutaman millin paksuisiksi viipaleiksi. Pyörittele avocadoviipaleet riisiviinietikassa, jotteivät ne tummu. Mausta majoneesi soijakastikkeella ja irroita käyttämästäsi yrtistä lehdet. Oma suosikkini on shiso, jota löytyy kaupoista yleensä nimellä perilla. Mizunaa suosittelen kokeilemaan, jos tulee vastaan, mutta myös viinisuolaheinä toimii yllättävän hyvin! Jos päädyt laittamaan onigirazuihisi wasabirucolaa niin kannattaa muistaa että se on todella ytyä tavaraa.

Mausta sitten vielä riisi! Itse tykkään maustaa sen ihanalla japanilaisella shisoyrtistä tehdyllä yukari-mausteella, josta riisi saa sekä kauniin purppuraisen värin, että suolaisuutta, makeutta ja hauskaa kirpeyttä. Riisin voi myös jättää naturelliksi ja maustaa se vain ripauksella suolaa. Mitä teetkin, kääntele mauste riisin sekaan varovasti ja muista peittää riisi kannella tai kostealla keittiöliinalla, jottei se kuivu. Riisi pitää myös pitää lämpimänä! Huom! Sushiriisin tapaan riisiviinietikalla ja mirinkastikkeella maustettu riisi ei onigirazuihin kuulu, mutta toisaalta … säännöt on tehty rikottavaksi jos minulta kysytään. Muista kuitenkin ettet tällöin voi laittaa onigirazuja jääkaappiin, sillä siellä etikalla ja mirinillä maustettu sushiriisi kovettuu.

Onigirazu -kokoamislinja:

Levitä työtasolle hieman norileväarkkia isompi pala kelmua. Aseta leväarkki kelmun päälle. Annostele noin kolme ruokalusikallista lämmintä riisiä arkin keskelle, ja taputtele riisi kostutetuin käsin neliöksi, jonka kulmat osoittavat norileväarkin keskikohtia. Tee riisineliöstä tarpeeksi pieni, jotta leväarkin reunaan jää matkaa noin kaksi senttiä. Katso kuvalliset ohjeet edellisestä onigirazu-postauksestani! (Tai kurkkaa rakentamisohje tästä videosta. Kasaaminen alkaa noin 5 minuutin kohdalla videota.)

Sivele riisille hieman soijalla maustettua majoneesia ja asettele majoneesin päälle kuudesosa sieniviipaleista, avocadoviipaleista, tomattiviipaleista (sekä käyttämästäsi yrtistä). Laita täytteiden päälle vielä hieman majoneesia auttamaan päälle tulevaa riisikerrosta pysymään paikoillaan. Lastaa täytteiden päälle vielä muutama ruokalusikallinen riisiä ja taputtele se varovasti taas kutakuinkin neliön muotoon. Ei haittaa, jos neliön kulmat hieman sortuvat, seuraavassa työvaiheessa paketti nimittäin saadaan kyllä siistiksi!

Taita kaksi vastakkaista norileväarkin kulmaa kelmun avulla täytteiden ja riisin päälle. Koeta saada arkin kulmat toistensa päälle melko tiukasti. Käännä sitten vielä toiset kaksi kulmaa keon päälle taputellen samalla leväarkin kulmat siististi taitoksen sisään piiloon. Kääri kelmu tiukasti paketin ympärille ja käännä paketti työtasolle niin, että taitokset jäävät paketin alapuolelle. Jätä valmis onigirazu odottamaan loppujen valmistumista.

vegaaninen onigirazuSitä ei muuten kuvasta näe, mutta kyllä näissä kuvauskappaleissakin oli tomaattia sisällä. Se vain piiloittelee onigirazujen kulmissa eikä näy tässä leikkauspinnalla… Miten siinä välillä käykin niin, että kuvauspäivänä jotain menee pieleen ja silloin kun kameraa ei ole mailla halmeilla ruoka näyttää upealta?

Säilytys:

Onigirazut säilyvät pitkälti samoin kuin onigirit: muutaman tunnin huoneenlämmössä tai kelmutettuina seuraavaan päivään jääkaapissa. Parhaimmillaan ne ovat kuitenkin tuoreeltaan syötyinä. Mikäli maustoit riisin viinietikalla ja mirinillä, säilytä onigirazu huoneenlämmössä ja syö se parin tunnin sisällä valmistamisesta.

…ja viimeiseksi vielä olutsuositus:

Tilaisuudessa yhdistimme onigirazut metsäisen yrttiseen ja hieman karamelliaromiseen amber aleen, BrewDogin omaan 5am Saintiin. Tämä vegaaninen onigirazu on levän, sienten ja soijakastikkeen ansiosta umamia tulvillaan. Kristan kanssa valitsemamme oluen kevyemmän puoleinen katkeruus, karamellisuus ja mäntyiset sekä hedelmäisen sitruksiset aromit tukivat ruuan makuja kivasti!

Kotona minulla oli kuvauspäivänä lasissa kaapista paremman puutteessa kaivettu melko rohkea veto – mansikalla miedosti maustettu hedelmäinen blonde ale. Yhdistelmä ei kuulkaa ollut lainkaan hullumpi, sillä mieto ja hedelmäisen raikas olut toimi hyvänä suun raikastajana täyteläisten onigirazusuupalojen välillä.

Ps. Myös Hannan Soppa on tehnyt vegaanisia onigirazuja! Kurkkaa täältä Hannan makuyhdistelmätitse ainakin tulen taatusti testaamaan tuota paahdetun bataatin laittamista onigirazuun!

522 views