Osallistuin viime viikolla illalliselle, jossa lanseerattiin #heleatsmenu – menukokonaisuus, jonka kaikki pääraaka-aineet tulevat Helsinkiläisiltä toimijoilta.
Menun sisältö on yhteisöllisen työn hedelmä: paikallisten palautteista sekä paikallisista tuotteista rakennetun kokonaisuuden tarkoitus on nostaa pääkaupunkiseudun upeita tuotteita ja toimijoita paremmin esille.
Tämän epäkaupallisen tilaisuuden järjesti Heleats yhdessä Five Points Brothersin kanssa – menun kehitteli Chef Miki Puikkonen, ja tilaisuudessa tarjotun oluen olutmestari Juha Teerimäki.
Mukana projektissa on 17 Helsinkiläistä toimijaa: kahvia, limua, leipää, leikkelettä, designia, jäätelöä… lurpsis! Muutamaa isompaa yhteistyökumppania lukuunottamatta projektiin osallistuneet toimijat ovat lähinnä pientuottajia.
Kotikulmillani on valtavasti laadukkaita tuottajia, sen olen tiennyt jo pitkään – Helsinki on herkkusuulle varsin oivallinen paikka asua! Tiedostan kuitenkin kuuluvani suht pieneen osaan kaupunkimme väestöstä: ruokaan liittyvät asiat ovat minulle rakas harrastus ja jokapäiväinen inspiraation lähde. Käytän poikkeuksellisen paljon aikaa ruokamaailman tutkimiseen.
Niinpä kirjoittelen tätä raporttia enemmän kuin mielelläni. Jos lähiruokaa ja yrittäjyyttä arvostaa, näistä kaupunkimme tuotteista ja toimijoista saa ja pitää pitää melua. Propsit Heleatsin tiimille sekä Five Point Brothersille aloitteen tekemisestä!
Illalliset vietettiin Teurastamon Flavor Studiossa, ja paikalla oli liuta kulinaristeja ruokablogaajista ruokatuottajiin sekä ravintola-alan ammattilaisiin.
Vieressäni istui olutvelho Aniko Lehtinen (Punavuori Gourmet), toisella puolellani yksi järjestäjistä, vastapäätä mm. Helsingin kaupungin ruokastrategi Timo Santala sekä liuta nimekkäitä bloggareita. Tunnelma nousi nopeasti korkealle ja puheensorina täytti tilan: yhteisiä puheenaiheta löytyi kummasti kuin itsestään 😉
Menussa pyrittiin tarjoamaan mahdollisimman puhtaita makuja. Laatu ja taito puhuivat puolestaan kautta aterian, niin keittiössä, kuin tuotteissa ja raaka-aineissakin.
Tervetulodrinkkinä oli Kaffa Roasteryn Cold Brew-Tonic ja istuttuamme pöytiin meille tarjoiltiin lehtikaalisipsejä sekä Wotkinsin makkaraa. Pöydästä löytyi myös erinomaista luomuleipää Greenbakelta. Leipäfanin huomio kiinnittyi kuitenkin tällä kertaa leivän sijasta voiveitseen: Studio Smoon keraamiset ”Poijut” vetivät katsettani puoleensa kuin magneetit.
Pikaisen esittäytymiskierroksen jälkeen keittiötä peittäneet verhot vedettiin syrjään ja ensimmäiset annokset kannettiin neniemme alle. Alkuun tarjottu silakka-annos vei kieleni; kevyesti kirpakat mustaherukkasilakat ja silkkinen kukkakaalipyre olivat yksinkertaisuudessaan hurmaavia. Bonuspisteet annoksen seuraavalle tasolle räjäyttävistä tynimarjoista – loistava makuyhdistelmä!
Juomana kautta aterian tarjottiin vastavalmistunutta, uuden uutukaisen pienpanimon The Browery Helsingin Apricot Saisonia. Enpä voisi olla enempää innoissani pienpanimosta, jonka lanseerausolut on aprikoosisaison eikä joku tylsä IPA (viiitsi vitsi, eihän IPA oo koskaan oikeasti tylsää sentään). Erinomainen olut, muutenkin. Arvatkaa huviksenne montako kertaa santsasin…
Minulla oli ilo istua The Broweryssäkin vaikuttavan Wine Bro Joel Pakalénin vieressä, ja utelin tietysti tulevaisuudensuunnitelmista: suunnitteilla oli muutamakin jännittävä olut. Aiheesta ei varmaan enempiä uskalla vielä laverrella, mutta ehkä sentään tämän: puheissa vilahti mm. jotain, joka liittyy tavallaan viinimaailman lemppariini Sauvignon Blanciin (!).
Seuraavilla lautasilla jatkettiin alkuruuan asettamalla korkealla tasolla. Pasta Factoryn tuorepastaa kunnioittava annos saa minulta erityiskiitoksen siitä, että annoksessa oli hyödynnetty myös porkkanannaatteja (naattipesto on ilokseni ollut tämän kesän hitti monessa ruokamediassa, kuten myös omassa keittiössäni).
Roslundin lammas suli suuhun, ja lisäksi se lepäili untuvapilven päällä – ripaus vaniljaa palsternakkapyreessä ei taatusti ole väärin! Olutkastiketta olisin ehkä kaipaillut kuitenkin lirauksen lisää.
Helsingin Meijeriliikkeen ihanat juustot (Hakaniemi ja Linnunlaulu) mintulla maustetun karviaishillokkeen kera saivat suorastaan kyyneleet silmiin – jouduin nimittäin jättämään niistä osan syömättä, jotta mahaani mahtuisi vielä viimeisenä tarjoiltuja Jädelinon herkkuja.
Koen olevani melkoisen etuoikeutettu päästyäni maistamaan tätä upeaa menukokonaisuutta ja peräänkuulutankin menua mahdollisimman nopeasti kaikkien saataville: ”Suunnitelmissamme on aluksi tuoda #heleatsmenu saataville yksityistilaisuuksiin ja myöhemmin mahdollisesti myös ravintoloihin/yksittäisasiakkaille”, kertoo Heleatsin Markus Veikkolainen. Kiinnostuneet, ottakaa siis Heleatsiin yhteyttä (info@heleats.com).
Illallinen oli upea kunnianosoitus pääkaupunkiseutumme lähiruualle. Järjestäjien ja toimijoiden ylpys työstään ja tuotteistaan oli sydäntälämmittävän ilmeistä. Vähemmästäkin tällainen herkkusuu sulaa, ja kirjailee pitkän ja ylistävän blogiraportin… <3
Ps. Kauppakassistani löytyy tämän myötä vastaisuudessa vielä useammin STADILAISTA LÄHIRUOKAA + haastan samaan myös jokaisen lukijan!
Pps. Heleats reported the event on their own website in English. Check it out!
Vastaa