Sitrussesongin vegaaninen gin sour

by Juulia 0 Comments
Sitrussesongin vegaaninen gin sour

veriappelsiini sour

 Vegaaninen sour?

Tänään seikkaillaan taas cocktailien maailmassa! Päivän aiheena on yksi lemppareistani, gin sour. Tämä perinteisesti kananmunan valkuaisen kanssa kermaisen vaahtoavaksi ravistettu, ihanan kirpakka, raikas ja aromaattinen juoma on ollut suosikkejani jo pitkään ja se on helppo valmistaa myös kotibaarissa. Mutta mitä tehdä niille keltuaisille, jotka jäävät drinkkihommista yli? Ei niitä kaikkia aina jaksa esim. graavata (yksittäisiä keltuaisia varsinkaan) ja vaikka rakastan kananmunassa nimenomaan keltuaista, ei sitä aina tee mieli syödä juuri silloin kun se cocktail on kätösissä. Tiedän, first world problems…mutta ongelma joka tapauksessa! (Arvatkaa vaan onko sama ongelma kätösissä käänteisenä silloin, kun varta vasten tahtoo käyttää vain keltuaisia – jonkinlainen mielitekojen synkronointi olisi näissä munajutuissa kyllä tarpeen!)

Ilahduinkin kovasti, kun sain ensimmäisen kerran kätösiini vegaanisen gin sourini ja oivalsin, että gin sour -hommista voikin jättää kananmunan kokonaan pois ilman, että maku siitä kärsii. Minulla ei ole tuon keltuaispulman lisäksi ongelmaa kananmunan käyttämisen suhteen, mutta monella ehkä on (raa’an valkuaisen käyttäminen voi epäilyttää, voi olla allerginen munalle ja vegaanille kananmuna on tietysti ehdoton ei). Mikäpä siis sen mukavampaa kuin tietää, että on olemassa vaihtoehtoja!

 

veriappelsiiniVeriappelsiinisesonki ♥

veriappelsiini

Vegaaninen gin sour ei edes vaadi sen kummempia ihmeaineita. Tarvitset vain sitrushedelmiä (makuusi sopivan yhdistelmän veriappelsiinia tai verigreippiä sekä sitruunaa/limettiä), jonkinlaista siirappia (siirapiksi keitetty 50/50 vesi + sokeri aka “simple syrup” on perinteinen, mutta itse käytän fiiliksen mukaan myös agave- ja vaahterasiirappia cocktaileissa), giniä, sekä säilykekikhernepurkin lientä. Jep, juurikin sitä minkä moni on ehkä tottunut kaatamaan kikherneitä käyttäessään mäkeen.

Kikhernepurkin liemi eli aquafaba korvaa siis kananmunan valkuaisen. Niin hullulta kuin se ehkä kuullostaakin, ei sitä kikhernepurkin lientä siinä lopputuloksessa kuitenkaan maista! Niinpä tässä kotibaarissa on sheikattu tätä nykyä vallan vegaanisia soureja. Mikä parasta: drinkkihommista ylijääneille kikherneille löytyy tässä köökissä huomattavasti enemmän käyttökohteita kuin yhdelle yksinäiselle keltuaiselle.

Vegaaninen gin sour

1:lle

40 ml sitrusmehua (itse laitan n. 25ml veriappelsiini- tai greippimehua + 15 ml sitruunamehua)

40 ml giniä (maun mukaan joko kukkaisaa tai parfyymistä tai mausteista tai havuisen yrttistä… tai itse maustettua!)

20 ml säilykekikherneiden lientä eli aquafabaa

10 ml sokerisiirappia/vaahterasiirappia/agavesiirappia…

reilusti jäitä + shaker tai tiiviskantinen hillopurkki

Mittaa shakeriin (tai hillopurkkiin) mehu, gini ja siirappi, sekoita ja maista. Jos juomassa on hyvä happaman ja makean balanssi, lisää sekaan kikhernepurkin liemi. Jos ei, lisää tarpeen mukaan muutama millilitra siirappia / sitruunaa / veriappelsiinimehua ja lisää aquafaba sitten. Sulje shaker tai hillopurkki ja ravistele seosta kymmenisen sekuntia (tämä ns. kuivasheikkaaminen ilman jäitä saa tämän jutun mukaan vaahdon muodostumisen hyvin alkuun). Lataa perään sitten reilusti jäitä ja sulje shaker (tai purkki) ja ravistele uudelleen reippaasti n. 30 sekuntia. Varo jäädyttämästä näppejäsi, mikäli käytät metallista shakeria 😀 Siivilöi gin sour lasiin ja tarjoile heti.

Jos haluat juomasta ekstravaahtoisan, voit kaadella siivilöityä juomaa ees taas shakerin osasta toiseen niin korkealta kuin uskallat – silleen Tom Cruise Cocktailissa -tyyliin 😀 Kun show on ohi (tai kun kädet väsyvät), kaada juoma cocktaillasiin ja nauti!

vegaaninen gin sour

Ps. Vaahtokerros erottuu pikkuhiljaa enemmän, kun malttaa odottaa hetken.

Pps. Mikäli et vielä tiennyt, niin tuo sama kikherneiden säilöntäliemi aquafaba on myös loistava raaka-aine vegaaniseen majoneesiin, marenkeihin, lettuihin, vaahtokarkkeihin, leivontaan…

veriappelsiini

96 views

Punasikurisalaatti verigreipillä, avocadolla ja retiiseillä

by Juulia 0 Comments
Punasikurisalaatti verigreipillä, avocadolla ja retiiseillä

punasikurisalaatti

Joskus ei aterian inspiraatioksi tarvita kuin yksi kuva. Tämänpäiväselle punasikurisalaatille sain inspiraation tästä Alison Wun salaattikuvasta, joka yksinkertaisesti pysäytti minut herkillä vaaleanpunaisen ja vihreän sävyillään: niin kaunista! Kuvan annnos oli niin houkutteleva, että rohkaistuin käyttämään elämäni ensimmäisen kerran pippurisen karvasta punasikuria, jonka normaalisti noukin pois salaateistani 😀

Joo-o, olen varmaan jotenkin katkeroitunut viimeisen vuoden aikana, kun kitkerät, katkerat ja karvaat maut ovat olleet niin kovasti mieleeni. Olen niin kokannut kuin leiponutkin katkeroilla ja lisäksi nauttinut enenevässä määrin vahvasti katkeroiduista oluista. Tässä salaatissa katkeruutta löytyy punasikurin lisäksi verigreipistä, mutta kun katkeruus yhdistyy sopivaan määrään happamia (viinietikka ja verigreippi) ja rasvaisia (avocado ja oliiviöljy) makuja sekä sopivaan ripaukseen suolaa, pysyy se kurissa. Oikein tasapainotettuna katkerat maut ovatkin minulle nykyään suorastaan koukuttavia!

punasikurisalaatti

punasikuri

Punasikuri

Punasikuria on olemassa monta lajiketta,  joista moni on nimetty italialaisten kaupunkien mukaan (Rosso di Treviso, Radicchio di Chioggia). Tänä päivänä tuntemamme sikurilajikkeet saivat alkunsa 1500-luvun Italiassa, joten ei ihme! Näitä kiehtovan näköisiä kasveja on pitkää, suippoa, pyöreää ja hauskan kiekuraista, joista useimpia olen ihaillut vain kuvista. Oi kun saisikin käsiinsä Alison Wu:n aarretta vaaleanpunaista sikuria tai kiehtovan kukkamaista ja kiehkuraista Rosso di Trevisoa!

Erilaisia sikureita (sekä juurta että lehtiä) on eri lähteiden mukaan käytetty jo antiikin aikana rohtona mm. huonoa ruoansulatusta ja unettomuutta vastaan. Paahdettua ja jauhettua sikurin juurta taas käytetään tänäkin päivänä kahvin korvikkeena, minkä juominen auttaisi varmasti ainakin tämän kahviaddiktin unettomuuskausia (sikurikahvi ei sisällä lainkaan kofeiinia).

punasikuri

Punasikuri muistuttaa maultaan sukulaistaan endiiviä (johon olen hurahtanut jo aikaisemmin), sekä kotoisaa voikukkaa. Punasikurin katkeruutta voi pehmentää edellämainittujen hapon, rasvan ja suolan lisäksi myös kypsentämällä – ryöpätty, paahdettu tai grillattu sikuri on paljon lempeämmän makuista kuin raaka. Monissa italialaisissa resepteissä sikuri tarjoillaankin usein nimenomaan kypsennettynä: on esim. sikuririsottoa, grillattua sikuria ja sikuripastaa, nam!

Koska itse tahdoin tässä salaatissa kuitenkin syödä kypsentämätöntä sikuria, annoin sille tunnin mittaisen jääkylvyn. Sen avulla punasikuri on vähän vähemmän katkeraa mutta lisäksi ihanan terhakkaa ja rapeaa. Salaatista tuli todella hyvää joten en varmaankaan vastaisuudessa nypi punasikuria pois muistakaan salaateista. Ehkä seuraavalla kerralla kokeilen antaa punasikurille kuitenkin perisuomalaisen “avantouinti & sauna” -käsittelyn? Söimme nimittäin kuvissakin näkyvän sikurikerän jämät uunissa paahdettuna ja sepä vasta hyvää olikin!

Punasikurisalaatti verigreipillä + verigreippi-punasipulivinaigrette

1:lle

n. 100 g punasikuria

1 pieni avocado

6-8 retiisiä

1 pieni verigreippi

Verigreippi-punasipulivinaigrette:

1 rkl hyvin pieneksi silputtua punasipulia

1-1¼ rkl oliiviöljyä

1 rkl agavesiirappia tms.

½ rkl viinietikkaa (omenaviinietikka/sherryviinietikka/valkoviinietikka/valkoinen balsamico)

¾ rkl verigreippimehua

hyppysellinen suolaa

Viimeistelyyn:

ripaus sormisuolaa ja vastarouhittua mustapippuria

Irroittele punasikurin lehdet kerästä ja laita ne vartiksi jäävesikylpyyn. Jäävesikylpy terhakoittaa ja rapeuttaa punasikuria, mutta myös vaimentaa hieman sen kitkeryyttä.

Kastiketta varten tarvitset salaattiin tulevan verigreipin mehua, joka kannattaa kerätä talteen greippiä viipaloidessa. Leikkaa verigreipin kuoret veitsellä irti niin, että kuoren mukana tulee myös kuoren valkoinen sisäosa. Purista kuoriin jääneestä hedelmälihasta kaikki mehu talteen. Viipaloi verigreippi noin puolen sentin viipaleiksi ja ota talteen myös viipaloidessa hedelmästä irtoava mehu.

Valmista sitten verigreippi-punasipulivinaigrette.  Sekoita kaikki kastikkeen raaka-aineet sipulisilppua ja suolaa lukuunottamatta yhteen joko pienessä kulhossa vispaten tai pienessä lasipurkissa ravistaen. Lisää tarvittaessa hieman oliiviöljyä, jotta saat koostumuksesta tasaisen. Lisää kastikkeeseen lopuksi hienoksi silputtu punasipuli ja ripaus suolaa sekoita vielä kerran. Tarkista maku: happamuuden, makeuden ja suolaisuuden pitäisi olla hyvässä tasapainossa.

Valuta punasikuri huolella ja pyörittele se puolessa määrässä kastiketta. Annostele punasikuri lautaselle. Viipaloi retiisit ja avocado punasikurin päälle ja lisää salaattiin vielä verigreippiviipaleet. Valuta loppu punasipulivinaigrette salaatille ja ripottele salaatille hieman vastarouhittua mustapippuria sekä sormisuolaa. Sitten vaan syömään!

verigreippisalaatti

79 views

Verigreippipasta avocadolla ja fenkolilla

by Juulia 1 Comment
Verigreippipasta avocadolla ja fenkolilla

verigreippipastaVerigreippipasta, koska miksei?

Mitä tulee sitrushedelmiin, tämä vuodenaika on lempparini. Veriappelsiinit saapuivat juuri kauppoihin ja löytyypä sieltä edelleen iki-ihania verigreippejäkin. Rakastan molempia (veri veri much)! Joko veriappelsiini tai verigreippi löytyykin näin pimeään talvisaikaan lautaseltani harva se päivä. Varsinkin veriappelsiineja on minusta kulutettava niin paljon kuin sielu sietää sen lyhyen aikaa kun niitä saa ♥

Kumpaakin herkkua syön mieluusti ihan sellaisenaan, mutta päätyvät ne usein myös hedelmäsalaatin pohjaksi tai jos minulla on meneillään mehustuskausi niin porkkanamehun sekaan. Salaatinkastikettakaan ei näihin aikoihin tässä huushollissa tehdä ilman veristä sitrusmehua. (Vakio salaatinkastikkeeni ovat yleensä erilaisia mukaelmia sitruksisesta miso-kurkumakastikkeesta tai ihanasta tahinikastikkeesta).

verigreippi

coffee tonic

Viime vuonna väsäsin kauden vikoista veriappelsiineista piristävän kylmän kahvicoctailin eli turbo kahvi-tonicin ja toki olen kokeillut jo veriappelsiinia viimesyksyisessä persimoni-viskicocktailissakin. Ottaen huomioon, kuinka paljon verigreippiä ja veriappelsiinia rakastan, on niitä sisältävien reseptien lista silti vielä melkoisen lyhyt täällä blogissa. Toisaalta, kun näiden hedelmien sesonki sijoittuu pimeimpään vuodenaikaan, ei tilanne ehkä ole sittenkään niin outo: vaikka verigreippi ja -appelsiiniruokaa pukkaa, ei niitä niin vaan sysipimeinä arki-iltoina kuvata.

Löytyypä tuolta reseptiarkistoista silti seuraavanlaiset sesonkiohjeet:

Verigreippiä saa onneksi hieman veriappelsiinia pidempään ja monesti käytänkin sitä ruuissa joihin veriappelsiinikaudella laittaisin appelsiinia. Toki verigreippi on appelsiinia reilusti happamampaa, mutta kun tietää minkänäköisiä greippejä ostella niin löytyypä niistäkin niitä makeampia (vaaleakuoriset greipit ovat usein makeampia kuin oikein intesiivisen väriset yksilöt – ja tämä tietohan on muuten opittu aina yhtä hyödyllisestä Satokausikalenterista).

verigreippi fenkoliFenkoli + sitrus = unelmapari

Tein joulun alla yhtä lempi sitrusruokaani, verigreippi-avocado-fenkolisalaattia. Sitrushedelmien ja fenkolin liitto kolahtaa minulle jostain syystä kutakuinkin täydellisesti, joten fenkolia tuleekin syötyä melkeinpä minkä tahansa sitrushedelmän kanssa. Joskus seassa on punasipulia, joskus sokeriherneenpalkoja, joskus jopa katkarapuja tai lohta. Avocado toimii yhdistelmässä kuitenkin minusta ehkä parhaiten, sillä sen kermainen rasvaisuus taittaa sitruksen kirpeyttä ja tuo komboon rouskuvan fenkolin lisäksi toisenlaista suutuntumaa. Mitä ikinä fenkolin ja sitruksen kaveriksi kuitenkin päätyykin, mustapippuria on annokseen rouhittava reilusti aina!

Mutta mutta! Jospa tässä päästäisiin vihdoinkin itse asiaan, eli tämänkertaiseen keittiöoivallukseeni. Lätkäisin nimittäin tuon samaisen salaatin jämät hetken mielijohteesta pastan sekaan ja sehän kuulkaa toimi! Reilu loraus oikein ihanan vihreää neitsytoliiviöljyä ja muutama rakuunan oksa viimeisteli annoksen, eikä mennyt kuin muutama päivää kun samaa olikin jo tehtävä uudelleen. Verigreippipasta = uusi sesonkiruoka-armaani!

verigreippipasta

Vaikka greippipasta kuulostaa ehkä hieman erikoiselta ruualta, se ei todellakaan ole mitenkään erikoinen valmistaa. Periaatteessa pasta (ihan mikä vaan, minulla oli kuvauspäivänä spagettia) vain keitetään reilusti suolatussa vedessä sopivaan kypsyyteen ja heti kun se on valutettu, sekaan sotketaan reilu loraus oliiviöljyä, kalvottomia verigreippilohkoja (kurkkaa greipin filerointiohjeet esim. tästä videosta), ohuelti suikaloitua fenkolia, tuoretta rakuunaa (jonka vaihdoin yhtenä päivänä rosmariiniin – toimiva ratkaisu sekin) sekä pieniksi kuutioiksi pilkottua avocadoa. Annoksen kruunaa vastarouhittu mustapippuri.

Verigreippipasta avocadolla, fenkolilla ja rakuunalla

vegaaninen

2:lle

150-200 g spagettia (eli nälän mukaan)

1 iso verigreippi

1 kypsä avocado

1 pieni fenkoli tai puolikas isommasta

puolisen ruukkua tuoretta rakuunaa

reilusti vastarouhittua mustapippuria

ripaus (sormi)suolaa

loraus ruohoista ja pippurista neitsytoliiviöljyä

Keitä pasta napakan kypsäksi reilusti suolatussa vedessä ja heti sen valutettuasi lisää sekaan loput raaka-aineet makusi mukaan pilkottuina. Mausta suolalla, vastarouhitulla mustapippurilla ja lorauksella hyvää oliiviöljyä.

Itse tykkään jättää verigreipin lohkot kokonaisiksi, mutta voi ne toki pilkkoa pienemmiksin. Avocadon voi myös leikata juuri niin kuin tahtoo (itse kuutioin sen melko pieneksi). Fenkolin suosittelen suikaloimaan esim. mandoliinilla ohueksi, sillä mitään ei tähän pastaan kypsennetä ja paksummat raa’at fenkolinpalat eivät minusta ihan toimi pastassa – salaatissa kyllä. Muodon sijaan tärkeintä on kuitenkin se, että kaikki pastan lisukkeet on leikattu valmiiksi ennen kuin pasta valutetaan.

Sekoita esivalmistellut raaka-aineet pastaan heti kun se on kypsää ja valutettu ja tarjoile annoskin samaten heti!

Kuvauksia varten verigreippipasta sai kruunukseen avocadoviuhkan, mutta kun tätä ruokaa pimeässä olohuoneessamme arki-iltana syön, en jaksa todellakaan nähdä moista vaivaa. Näytti annos lopussa miltä vaan, sen voin kyllä vannoa että kehtaisin tarjota sitä kelle vaan!

Ps. Gluteenitonta pastaa käyttämällä ruoka sopii myös gluteeniallergisille tai -yliherkille ja sen te varmaan jo huomasittekin, että tämä ruoka on luonnostaan vegaaninen!

Pps. Hei arvatkaas mitä! Idea verigreipistä pastassa on nyt jäljitetty Haarukkavatkain -blogiin, jossa on marraskuussa julkaistu todella herkullisen kuuloinen sahrami-verigreippipasta jokiravuilla. Olen kyseistä reseptiä käynyt oikein kommentoimassakin, mutta eipä raksuttanut sen vertaa että tämä seikka olisi muistunut mieleen omaa juttua kuvatessa ja kirjoittaessa! Melkoisen varmaa kuitenkin on että Minnan resepti on ollut alitajunnassa, kun kippasin sen fenkoli-verigreippi salaatinjämäni spagettilautaselle. Käykää ihmeessä kurkkaamassa siis tuo Minnan mahtava resepti myös!

 

340 views

Verigreippi & granaattiomenasalaatti tahinikastikkeella

by Juulia 0 Comments
Verigreippi & granaattiomenasalaatti tahinikastikkeella

granaattiomenasalaatti

On olemassa muutama kausituote, joihin olen aina aivan yhtä intona niiden ilmestyessä kauppoihin. Yksi on granaattiomena ja toinen verigreippi. Ihania ovat tosin myös tuore kotimainen lehtikaali, latva-artisokka sekä maissi, tuoreet viikunat, kevään ekat parsat ja uudet perunat… Listaa voisikin itseasiassa jatkaa vaikka kuinka pitkälle, eikä sen sisältöä pysty edes järjestämään mihinkään tärkeysjärjestykseen. Kukin on sesonkinsa aikaan parhaimmillaan ja aina yhtä odotettu herkku!

Tällä hetkellä kotimaisen lehtikaalin sesonki vetelee viimeisiään, mutta granaattiomenan ja verigreipin kausi on vasta käynnistynyt. Tiedossa on siis vielä kuukausitolkulla ihanaa punaista hedelmäterapiaa! Onneksi, sillä tässä pimeän vuodenajan aikana valoa väriä ja pirteyttä todella kaipaakin lautaselle.

granaattiomenasalaatti

"granaattiomenasalaatti

Lehtikaalipohjalle rakennettuun piristävään verigreippi & granaattiomenasalaattiin tulee myös minttua sekä ihana sitruksinen tahinikastike. Salaattia voi täydentää ruokaisammaksi paistamalla sen sekaan esim. halloumia tai fermentoitua tofua eli “fetoa”, jolloin salaatti sopii myös vegaaneille.

Verigreippi & granaattiomenasalaatti

2-4:lle

150 g lehtikaalia

1 rkl oliiviöljyä

2 verigreippiä

1 granaattiomena

1 ruukku tuoretta minttua

(150 g halloumia / fermentoitua tofua)

(2-3 rkl paahdettuja manteleita / pähkinöitä / pinjansiemeniä)

Pese lehtikaali ja irroita kovat lehtiruodit. Pinoa muutama lehti päällekkäin ja kääri lehdet pienelle rullalle. Suikaloi lehtikaalirulla sitten niin ohuelti kuin pystyt ja jatka samoin kunnes kaikki kaali on suikaloitu. Laita lehtikaalisilppu kulhoon ja kaada päälle öljy. Hiero kaalisuikaleita öljyyn käsin, tämä auttaa pehmentämään kaalia.

Leikkaa verigreipin kuoret irti terävällä veitsellä niin, että hedelmäliha paljastuu. Irroita hedelmälohkot kalvojen välistä terävällä veitsellä; toimi tyhjän kulhon päällä, jotta saat kaiken greipeistä irtoavan mehun talteen. Paloittele kalvottomat greipinpalat muutamaan osaan ja sekoita niistä suurin osa lehtikaaliin. Säästä muutama greippiviipale salaatin päälle. Purista vielä jäljelle jääneestä rangasta kaikki mehu huolella talteen, tarvitset sitä salaatinkastikkeessa (ohje perässä).

Irrota granaattiomenan siemenet varovasti hedelmästä segmentti kerrallaan ja lisää suurin osa siemenistä salaattiin. Valmista salaatinkastike ja sekoita suurin osa kastikkeesta salaatin sekaan. Laita granaattiomenasalaatti tässä vaiheessa jääkaappiin tekeytymään ainakin puoleksi tunniksi, jotta lehtikaali pehmenee vielä lisää.

Greippi-tahinikastike:

2 rkl tahinia

2 rkl oliiviöljyä

1 rkl misotahnaa (tai ½ rkl soijakastiketta)

3 rkl greippimehua

1 rkl vaahterasiirappia

1 rkl omenaviinietikkaa

2-3 rkl vettä

(muutaman sentin pätkä tuoretta inkivääriä)

Soseuta kaikki tahinikastikkeen ainekset vettä lukuunottamatta keskenään ja ohenna sitten sopivan paksuiseksi vedellä. Sekoita kastikkeesta suurin osa lehtikaalin sekaan, jätä muutama ruokalusikallinen tarjoiluhetkeen.

Kun olet valmis syömään, annostele granaattiomenasalaatti lautasille. Viipaloi tai palottele halloumi / fermentoitu tofu ja paista se kullanrapeaksi; annostele se sitten salaatin päälle, mikäli käytät sitä. Jaa lautasille jäljelle jääneet verigreipin palat, granaattiomenat, reilusti suikaloitua tuoretta minttua ja halutessasi hieman paahdettuja manteleita, pähkinöitä tai pinjansiemeniä. Valuta jäljelle jäänyt kastike vielä salaatin päälle ja tarjoile heti.

granaattiomena

Ps. Kun lehtikaalia ei kaupasta enää löydy, vaihdan sen italialaiseen salaattifenkoliin, jonka kausi kestää marraskuusta helmikuuhun (lunttasin tämän tiedon muuten just Satokausikalenterista, myönnetään!). Fenkoli + sitrukset = !!!

486 views