Maissilla ja savujuustolla täytetyt poblanot

by Juulia 2 Comments
Maissilla ja savujuustolla täytetyt poblanot

täytetyt poblanot

Sain keväällä työkaveriltani lahjaksi chilin taimen, josta yritin koko kesän pitää parhaani mukaan huolta julkisivurempan paketoimassa kämpässämme. Kun sain chilin taimen lopulta ulkoilmaan, oli jo heinäkuun puoliväli ja kuten kaikki kesän armaassa kotimaassamme viettäneet tietävät, helteitä saatikka edes auringonpaistetta on saanut suurennuslasilla etsiä. Chili parka. Pituutta se on kyllä kasvanut, mutta kukkimaa se ei todellakaan ehtinyt – eikä ihme, autuaasti nimittäin unohdin että sitä olis pitänyt jotenkin myös ravita 😀 Koska kasvi on kuitenkin edelleen elossa, otin haasteekseni saada kasvi säilymään elossa ensi kesään asti. Josko se vaikka silloin puhkeaisi kukkaan asti?

Kuten edellisestä kappaleesta käy ilmi, en tosiaan ole kovin kummoinen viherpeukalo (olen saanut hengiltä niin rahapuut, kaktukset, kuin palmuvehkatkin). Otinpahan silti talteen taannoin syömämme poblanochilien siemenet! En ole ennen nähnyt tuoreita kotimaisia poblanoja kaupassa, joten kun niitä tuli satunnaisella visiitillä Stockan Herkkuun vastaan, ostin muutaman heti.

poblano chili

Poblanot ovat todella mietoja chilejä, melkein kuin vihreää paprikaa. Kotoisin ne ovat Pueblan alueelta Meksikosta, jossa niitä käytetään ruokiin niin tuoreena, kuivattuna kuin säilöttynäkin. Mieleeni on jäänyt ammoiselta Meksikonreissultani ruokalaji nimeltä chile relleno jossa poblanochili täytetään jauhelihalla / kasviksilla sekä juustolla (söin tuolloin itse vain vegeversioita koska olin vielä kasvissyöjä), dipataan munaan tai maissijauhoon ja paistetaan. Herkkua!

Juustoinen chili mielessäni lähdinkin sitten kehittelemään ostamieni poblanojen kohtaloa. Kotoa löytyi muutama kotimainen maissintähkä sekä savujuustoa, joten päätin täyttää poblanot niillä. Jotta annos olisi vähän ruokaisampi, lisäsin täytteeseen polentaa, paistettua sipulia sekä kesäkurpitsaa.

täytetyt poblanot

Lopputulos oli varsin herkullinen kaikessa juustoisuudessan. Poblano on todellakin varsin paprikamainen ja mieto maultaan, eikä tulisuutta tullut juuri esiin kuin aivan chilin tyvessä (jonne olin varmaan vahingossa jättänyt siemenen jos toisenkin).

Kun takeita poblanon kasvatusyrityksistäni suorastaan siemenestä asti ei todellakaan ole, mietin jo mitä muuta voisin täyttää samalla tavalla: vihreää paprikaa toki (jolloin lisäisin tosin täytteeseen vähän chiliä), ihania pikku padrón paprikoita, tai ehkäpä suorastaan jalapeñoja…

Täytetyt poblanot

2-4:lle

4 reilun kokoista poblanochiliä

½ dl polentaa + pakkauksen ohjeistama määrä kasvislientä (*

1 tuore ja mieluusti kotimainen maissintähkä

n. 100 g kesäkurpitsaa

1 pieni keltasipuli + 1 rkl oliiviöljyä

100 g savujuustoa

mustapippuria & suolaa

*) kasvisliemen määrä riippu käyttämästäsi polentasta. Itselläni on täällä kotona useimmiten sitä peruskaupoista löytyvää polentaa, jolloin nesteen määrä puoleen desiin polentaa on n. 2½ dl.

Silppua sipuli ja kuullota sitä kasarissa oliiviöljyssä kunnes se pehmenee. Kaada kasariin kasvisliemi ja kiehauta. Vispaa sekaan polenta ja keittele, kunnes seos paksuuntuu puuromaiseksi.

Irroita maissinjyvät tähkästä terävällä veitsellä (tee tämä kulhon sisällä, jotteivät maissinjyvät lentele ympäriinsä) ja sekoita ne polentaan. Kuutioi tai raasta kesäkurpitsa ja sekoita sekin mukaan. Raasta lopuksi savujuusto ja sekoita siitä kolme neljäsosaa polentaseokseen, säästä loput poblanojen kuorruttamiseen.

Leikkaa poblanoihin pitkittäin noin sentin levyinen aukko ja poista sen kautta varovasti chilin siemenet. Aseta poblanot uunivuokaan ja täytä ne polentaseoksella. Tuupi seosta poblanon sisään pikkulusikalla ja työntele se peremmälle käsin, niin että se täyttää koko ontelon. Lusikoi mahdollisesti yli jäänyt täyte chilien päälle keoksi ja ripottele loppu savujuusto poblanojen päälle.

Paista täytetyt poblanot 200 asteisen uunin keskitasolla, kunnes ne ovat kypsiä ja juusto kauniin ruskeaa ja kuplivaa. Tähän menee uunista riippuen noin 20-35 minuuttia.

täytetyt poblanot

Tarjoile täytetyt poblanot esim. korianterin kera. Tiraus limettiä piristää juustoista ja melkoisen täyteläistä annosta myös mukavasti!

Me söimme täytetyt poblanot kahteen pekkaan lounaaksi, mutta yksi per nassu riittäisi hyvin alkupalaksi tai miksei kunnon ateriaksikin, jos kaverina olisi jotain täydentämään annosta – jonkinlaista papusalaattia vaikkapa.

Ps. Hannan Soppa -blogissakin on täytetty poblanoa! Ja vieläpä chile rellenojen tyyliin – vau!

110 views

Pohjaton perunapizza (rosé + pottu + ahven osa 2)

by Juulia
Pohjaton perunapizza (rosé + pottu + ahven osa 2)

Sain kesällä testiin kaksi upeaa roséviiniä Vino Nostrumilta, Italialaisen artesaaniviinin nettikaupalta. Ròdon Chiaretton testailusta ja ruokayhdistelystä raportoinkin jo aiemmin, kun kehittelin tälle marjaiselle ihanuudelle ruokaa karamellivoissa pyöritellyistä perunoista ja ahvenista.  Tänään raportointivuorossa on Il Marinetto.

Koska haasteet ovat mielestäni ihania, halusin laittaa näille kahdelle varsin erityyppiselle roséelle ruokaa samoista kesäisistä aineksista, ahvenista ja uusista perunoista. Molempia viinejä maistelin kuitenkin molempien ruokien kanssa – mitens sitä muuten kehittyisi näissä yhdistelyhommissa kuin testailemalla mahdollisimman paljon?

Tarpeeksi ryhdikäs ja luonteikas rosé on grillikauden moniottelija.

Ròdon oli näistä kahdesta selvästi kevyempi ja marjaisampi, Il Marinetto sen sijaan kuin nuorta punaviiniä roséen valeasussa. Niinpä lähdinkin suunnittelemaan Il Marinettolle reilusti tuhdimpaa ruokaa, josta löytyy niin tulisuutta, suolaisuutta kuin kevyttä savuisuuttakin. Eräänlaista pizzaahan sitä tuli sitten lopulta tehtyä 🙂

Il Marinetto tulee Calabrian alueelta, Etelä-Italiasta Sergio Arcurin viinitilalta, ja se tehdään alueelle typpillisistä caglioppo-rypäleistä. Viini on vahvempi, tummempi ja tanniinisempi kuin mikään aiemmin maistamani rosé. Puolukan ja karpalon kirpeät aromit, hapokkuus, selvät tanniinit ja hienovarainen suolaisuus tekevät viinistä poikkeuksellisen elämyksen, johon en ollut lainkaan varautunut. Kiehtovaa, että rosé voi olla tällaistakin!

Makeahkon karamellivoipläjäykseni kanssa Il Marinetto ei päässyt ihan oikeuksiinsa, jonka vuoksi päätin väsätä sille kaveriksi jotain reilusti tuhdimpaa ruokaa. Il Marinettoa suositellaan nautittavaksi pizzan, makkaroiden ja pastan kaverina, ja viinintuntija-pikkusiskoni kanssa tovin maisteltuamme arvioimme sen pärjäävän hyvin vahvojenkin makujen kanssa.

Koska olin päättänyt väsätä ruuan samoista raaka-aineista kuin edellisenkin, päädyin tekemään pizzani pohjattomana – taikinan sijaan pohjaksi ladottiin kerros perunasiivuja. Jotta siivut pysyisivät kiltisti yhdessä, raastoin niiden sekaan juustoa ja voitelin vielä koko komeuden munalla.  Suolaisuutta ja savua pizzaan toi ihana italialainen savujuusto, scamorza.

Kuivattu oliivi, rosmariini, chili, ahvenfileet sekä naattipesto viimeistelevät perunapizzan oivalliseksi kaveriksi ryhdikkälle Il Marinettolle. Testasin viiniä myös bbq-kastikkeessa marinoitujen karitsanribsien sekä grillatun perunapizzan kanssa: eipä ollut tämä rosé moksiskaan vaikka soossini oli melko ytyä. Jos minulla olisi tätä vielä muutama pullo lisää, testaisin kyllä missä rajat tulevat lopulta vastaan – on tämä vaan melkoinen viini!

Keko ribsejä ja roséeta lasissa – KESÄ!!!

Perunapizzasta vielä: oman kokemukseni mukaan se on helpoin tehdä uuninkestävässä paistinpannussa. Tällöin saa sen ihanan rapean pohjan aikaan, mutta myös kuplivan kultaisen pinnan. Grillissä homma ei tottumattomalle grillarille oikein meinannut ottaa luontuakseen… joten lopulta lätyt vietiin sisälle uuniin ottamaan väriä pintaan. Mut hei, hyvää oli ja eikun kehittelemään ideaa paremmaksi!

Pohjaton perunapizza

“Pohjaan”

12-15 keitettyä keskikokoista uutta perunaa

1 kananmuna

1-2 dl juustoraastetta (esim. parmesaania)

1 rkl oliiviöljyä

(muutama rkl korppujauhoja)

Viipaloi perunat noin puolen sentin paksuisiksi. Sekoita kulhossa pienellä terällä raastettu juustoraaste ja halutessasi ripaus korppujauhoa tai vaikkapa ihanan savuisia riihiruisjauhoja. Pyörittele perunaviipaleet seoksessa ja lado limittäin öljyttyyn uuninkestävään paistinpannuun tai grillausvuokaan. Voitele perunakakkunen vielä kevyesti kananmunalla, ja ripota päälle vielä hieman juustoraastetta.

Paista pohjaa uunissa n. 200 asteessa kymmenisen minuuttia, tai kunnes juusto on sulanut ja pohja hieman rapeutunut. Sitten täyttöhommiin!

Päälliset

puoli annosta naattipestoa

1 chilipaprika

4-6 ahvenfilettä

n. 2 dl raastettua scamorzaa tai muuta savujuustoa

kuivattuja oliiveja

muutama rosmariinin oksa

(kevät)sipulin varsi

oliiviöljyä

ripaus suolaa

Tipauttele perunapohjan päälle naattipestonokareita, chiliviipaleita, rosmariinin neulasia, viipaloitu sipulinvarsi sekä puolet savujuustosta. Asettele ahvenfileet tasaisesti pohjalle, pirskota oliiviöljyllä ja lisää loppu juusto. Päällimmäiseksi voit ripotella reilusti kuivattua oliivia. Sitten uuniin – riittää että juusto sulaa ja ahvenet kypsyvät. Varo polttamasta pizzaa – palanut chili tai sipuli ei ole hyvää (jep, testattu).

Pohjaton perunapizza matkalla uuniin…


…pohjaton perunapizza uunista ulos!

Välillä ideat on vaikeampi saada osumaan käytännössä nappiin, ja tämän perunapohjan kanssa taidan hieman jatkaa kehittelytyötä – haluan että pohja pysyy hyvin kasassa ja on sellainen ihana sipsimäisen rapsakka ainakin reunoiltaan.  Voipi olla, etteivät uudet perunat ole tähän ihanteellisin valinta, mutta eihän nyt kesällä muuta voi syödä?

Idea lähtee kuitenkin teille tästä jakoon. Jos joku testailee perunapohjaa ja löytää parempia valmistusmetodeja, niin vinkatkaa ihmeessä!

Jakoon lähtee myös Vino Nostrumin ystävällisesti lahjoittama alennuskoodi, jolla pääsee shoppailemaan upeita Italialaisia artesaaniviinejä 20% alennuksella.

Ja koodihan on siis:

vaimomatskuu20vn

Kiitos Vino Nostrum 🙂

94 views