Sain keväällä työkaveriltani lahjaksi chilin taimen, josta yritin koko kesän pitää parhaani mukaan huolta julkisivurempan paketoimassa kämpässämme. Kun sain chilin taimen lopulta ulkoilmaan, oli jo heinäkuun puoliväli ja kuten kaikki kesän armaassa kotimaassamme viettäneet tietävät, helteitä saatikka edes auringonpaistetta on saanut suurennuslasilla etsiä. Chili parka. Pituutta se on kyllä kasvanut, mutta kukkimaa se ei todellakaan ehtinyt – eikä ihme, autuaasti nimittäin unohdin että sitä olis pitänyt jotenkin myös ravita 😀 Koska kasvi on kuitenkin edelleen elossa, otin haasteekseni saada kasvi säilymään elossa ensi kesään asti. Josko se vaikka silloin puhkeaisi kukkaan asti?
Kuten edellisestä kappaleesta käy ilmi, en tosiaan ole kovin kummoinen viherpeukalo (olen saanut hengiltä niin rahapuut, kaktukset, kuin palmuvehkatkin). Otinpahan silti talteen taannoin syömämme poblanochilien siemenet! En ole ennen nähnyt tuoreita kotimaisia poblanoja kaupassa, joten kun niitä tuli satunnaisella visiitillä Stockan Herkkuun vastaan, ostin muutaman heti.
Poblanot ovat todella mietoja chilejä, melkein kuin vihreää paprikaa. Kotoisin ne ovat Pueblan alueelta Meksikosta, jossa niitä käytetään ruokiin niin tuoreena, kuivattuna kuin säilöttynäkin. Mieleeni on jäänyt ammoiselta Meksikonreissultani ruokalaji nimeltä chile relleno jossa poblanochili täytetään jauhelihalla / kasviksilla sekä juustolla (söin tuolloin itse vain vegeversioita koska olin vielä kasvissyöjä), dipataan munaan tai maissijauhoon ja paistetaan. Herkkua!
Juustoinen chili mielessäni lähdinkin sitten kehittelemään ostamieni poblanojen kohtaloa. Kotoa löytyi muutama kotimainen maissintähkä sekä savujuustoa, joten päätin täyttää poblanot niillä. Jotta annos olisi vähän ruokaisampi, lisäsin täytteeseen polentaa, paistettua sipulia sekä kesäkurpitsaa.
Lopputulos oli varsin herkullinen kaikessa juustoisuudessan. Poblano on todellakin varsin paprikamainen ja mieto maultaan, eikä tulisuutta tullut juuri esiin kuin aivan chilin tyvessä (jonne olin varmaan vahingossa jättänyt siemenen jos toisenkin).
Kun takeita poblanon kasvatusyrityksistäni suorastaan siemenestä asti ei todellakaan ole, mietin jo mitä muuta voisin täyttää samalla tavalla: vihreää paprikaa toki (jolloin lisäisin tosin täytteeseen vähän chiliä), ihania pikku padrón paprikoita, tai ehkäpä suorastaan jalapeñoja…
Täytetyt poblanot
2-4:lle
4 reilun kokoista poblanochiliä
½ dl polentaa + pakkauksen ohjeistama määrä kasvislientä (*
1 tuore ja mieluusti kotimainen maissintähkä
n. 100 g kesäkurpitsaa
1 pieni keltasipuli + 1 rkl oliiviöljyä
100 g savujuustoa
mustapippuria & suolaa
*) kasvisliemen määrä riippu käyttämästäsi polentasta. Itselläni on täällä kotona useimmiten sitä peruskaupoista löytyvää polentaa, jolloin nesteen määrä puoleen desiin polentaa on n. 2½ dl.
Silppua sipuli ja kuullota sitä kasarissa oliiviöljyssä kunnes se pehmenee. Kaada kasariin kasvisliemi ja kiehauta. Vispaa sekaan polenta ja keittele, kunnes seos paksuuntuu puuromaiseksi.
Irroita maissinjyvät tähkästä terävällä veitsellä (tee tämä kulhon sisällä, jotteivät maissinjyvät lentele ympäriinsä) ja sekoita ne polentaan. Kuutioi tai raasta kesäkurpitsa ja sekoita sekin mukaan. Raasta lopuksi savujuusto ja sekoita siitä kolme neljäsosaa polentaseokseen, säästä loput poblanojen kuorruttamiseen.
Leikkaa poblanoihin pitkittäin noin sentin levyinen aukko ja poista sen kautta varovasti chilin siemenet. Aseta poblanot uunivuokaan ja täytä ne polentaseoksella. Tuupi seosta poblanon sisään pikkulusikalla ja työntele se peremmälle käsin, niin että se täyttää koko ontelon. Lusikoi mahdollisesti yli jäänyt täyte chilien päälle keoksi ja ripottele loppu savujuusto poblanojen päälle.
Paista täytetyt poblanot 200 asteisen uunin keskitasolla, kunnes ne ovat kypsiä ja juusto kauniin ruskeaa ja kuplivaa. Tähän menee uunista riippuen noin 20-35 minuuttia.
Tarjoile täytetyt poblanot esim. korianterin kera. Tiraus limettiä piristää juustoista ja melkoisen täyteläistä annosta myös mukavasti!
Me söimme täytetyt poblanot kahteen pekkaan lounaaksi, mutta yksi per nassu riittäisi hyvin alkupalaksi tai miksei kunnon ateriaksikin, jos kaverina olisi jotain täydentämään annosta – jonkinlaista papusalaattia vaikkapa.
Ps. Hannan Soppa -blogissakin on täytetty poblanoa! Ja vieläpä chile rellenojen tyyliin – vau!
Jenni/Ruoka-alkemisti sanoo
Onpas todella herkullisen näköistä! Kaikki täytetyt kasvikset on niin ihania. Suorastaan haistan sen tuoksun mikä noista tulee!
Mullakin on vähän antiviherpeukalon vikaa, kaikki mahdollinen sisällä kasvatettava pihahtaa hengestään ennenkuin ehtii juutakaan sanoa. Meidän chilit tosin, yllättävää kyllä, tuotti pari pientä keltaista chiliä, katostaan mitä niistä tulee. Mutta nuo Poblanot kuulostaa kyllä niin mielenkiintoisilta ei-tulinen chili just sellainen mikä mun herkkään suuhun sopisi 😀
Juulia sanoo
Kiitos Jenni 🙂 Josko ne chilit sit oliskin se poikkeus sääntöön… ja mäkin saan ne kukkimaan ensi kesänä 😀