Cargon vegaaninen lohi bagel eli tuttavallisemmin porkkalabagel. Herkku. Oi kyllä!
Helsingin ensimmäiset Vegemessut olivat todellinen yleisömenestys, minkä nyt kuka tahansa Kattilahallin ohi viime lauantaina kulkenut pystyi helposti päättelemään silkan jonon pituuden perusteella. Yleisöä riitti jonon pituudesta ja tihkusateesta huolimatta, mutta niin myös kiinnostavaa ohjelmaa, kiinnostavia tuotteita runsaslukuisilta esillepanijoilta, asiatietoa, fiilistelyä kuin yleistä hyväntuulisuuttakin. ”Pöhinää”, sanoisi joku nolo tyyppi 😀
Jonotilanne klo 13:15
Messujen menestys todistaa mielestäni vegaaniuden kehitystä marginaali-ilmiöstä valtavirraksi. Vegaaninen ruoka ei kiinnostaa enää vain itse vegaaneja, vaan myös kaltaisiani utelaita ruokahulluja ja herkkusuita, eettisestä ruuasta ja eläinten oikeuksista kiinnostuneita, ruoka-allergisia, terveyssyöjiä, ja niin edespäin. Eikä ihme: ruokaa oli messuilla esillä vähän jokaiseen tarpeeseen, eikä ainakaan minulle tullut kertaakaan eri herkkuja maistellessani edes mieleen, että tässä sitä nyt mussutellaan vegaaniruokaa.
Koska minulle kiinnostavinta messuilla oli tietysti ruoka, laitoin kokemani uudet ja jännät makuelämykset listaksi. Osa tuotteista on jo markkinoilla, ja vain vältellyt päätymistä suukkuuni, osa lanseerataan kevään aikana.
Messujen makuelämykset top 5
1. Apetit mehupops
Maaliskuussa kauppoihin saapuvat juureksista, hedelmistä ja marjoista tehdyt mehupopsit eivät sisällä lisättyä sokeria eivätkä väriaineita, eikä ollut lainkaan helppo homma päättää mikä mauista oli suosikkini (testasin toki kaikki!). Ehkä punajuuri-mansikka? Ehkä mango-porkkana?
2. HeyDayn mehut
Virolaisen HeyDayn mehut yllättivät pienellä mutta omaperäisellä twistillään: vihanneksia, juureksia, yrttejä ja hedelmiä sisältäneistä mehuista löytyi ilokseni myös pohjoismaisia marjoja, kuten puolukkaa ja tyrniä. Suosikkini mehuista oli itsestäänselvä: Bonfire, eli porkkanamehu, josta löytyi myös tyrniä, kurkumaa, appelsiinia ja omenaa. Sellaistahan mä teen kotonakin!
3. Oumph!
Ruotsalainen kasviproteiinihitti Oumph! tarjosi maistiaisia nyhtö-oumphista, joka yllättäen vetikin jalat altani. Oikein mukava tekstuuri ja maku! Normaalisti en niin innostu valmiiksi maustetuista/marinoiduista tuotteista, mutta Oumph osui siinäkin nappiin. Vieressäni maistelleet keski-ikäiset rouvat puhkesivat suupalan jälkeen sellaiseen spontaaniin ylistykseen, ettei sille meinannut hetkeen tulla loppua 😀
4. Porkkala
Porkkalaa eli vegaanista kylmäsavuporkkanalohta oli messuilla tarjolla sekä Ravintola Cargon bagelina, että Ps. Olen Vegaanin valmistamana. Kaikki se kuhina, mikä on porkkalan ympärillä viime kuukausina käynyt, on kyllä ainakin minulta kysyttäessä täysin ansaittua. Voin vaihtaa kylmäsavulohen tähän milloin vaan (tai no, ehkä ei kylmäsavulohipastan kohdalla… tai kuka tietää, pitää ehkä testata ensin). Jos ette vielä ole porkkalaa testanneet, antakaa sille nyt ainakin se yksi mahdollisuus!
5. Sasu Laukkosen tofuletut kahvikastikkeella
Okei. Tämä ei mikään tuote toki ole, mutta olipahan niin mahtava lopputulos Sasun kokkausdemolla, etten voi olla laittamatta sitä tähän listaan. Vegemessuilla lupailtiin, että sekä Sasun että Hans Välimäen demoamien vegaaniruokien reseptit tulevat vielä Vegemessujen sivuille julki, mutta ainakaan vielä en niitä sieltä löytänyt.
Sasun tofulettuihin tuli kuitenkin varsin yksinkertaiset raaka-aineet, jotka naputtelin muistiin sitä mukaa kun hän niitä lavalta selosti. Hän heitti nimittäin blenderiin 1/3 osaa Jalotofun kylmäsavutofua, 2/3 osaa maustamatonta, kourallisen siitakesieniä, ripauksen suolaa sekä maissitärkkelystä ja sen verran vettä, että aineksista saatiin soseutettua paksuhko ja tasainen velli. Taikinasta paisteltiin sitten pieniä lettuja reilussa öljyssä. Kastikkeen hän surautti auringonkukansiemenistä ja kahvista.
Todella yksinkertaista, todella maukasta, ällistyttävää suorastaan! No, kuka tahansa joka on joskus käynyt Sasun Chef & Sommelier -ravintolassa voi ehkä kuvitella miten taitavasti tämä vegaanistenkin fine dining -ruokien velho taikoo ihmeitä esiin yksinkertaisista raaka-aineista ♥ Go Sasu!
Sasun ja Hansin kokkausnäytös oli minulle se juttu, jota eniten messujen ohjelmasta odotin.
Oumph! Yes please. Näitä täytyy testata enemmänkin!
Toivottavasti ensi vuonna Vegemessut laajenevat ainakin kaksipäiväisiksi – tai mites olis suorastaan festarit? En ehtinyt messuilla viivähtää ihan niin pitkään kuin olisin halunnut (katoskaas kun oli nuo Asennemedian 2-vuotissynttärit ♥ ). Testaamatta jäikin tämän vuoksi hieman vahingossa mm. Jalotofun piste, jossa olisi vissiin saanut maistiaisia myös maaliskuun aikana aukeavan Egg-ravintolan varsin jännän kuuloisesta vegaanimunakkaasta. No, onpahan jotain mitä odottaa!
Punajuuri-mansikkajätskit pitää maistaa minunkin kun käsiini saan! Ihana värikin!
Joo, se oli kyllä superhyvä! Punajuuri on ihanaa 🙂
Harmittaa niin kun jouduin vastaamaan kutsuun kieltävästi, olisi ollut hienoa päästä paikalle. Infulenssa kaatoi petiin :/
Näyttää tosi mielenkiintoiselta tapahtumalta. Kiva kun voi fiilistellä blogisi kautta 🙂
Voi harmi Peggy! Ens vuodeksi on onneksi lupailtu useamman päivän messuja, toivottavasti sulla on silloin parempi tuuri. Kiva että tästä mun jutusta välittyy vähän fiilistä! Toivottavasti olet jo terve 🙂
Kiitos kivasta postauksesta! Oli kiva päästä kurkkaa messuille tällä kertaa näin. Mulla oli päivä niin buukattu, etten messuille ehtinyt käymään, vaikka kuinka olisin halunnut. Ensi vuonna sitten. Tosi kiinnostavia tuotteita olit listannut. Tekis heti mieli maistaa mehupopsit ja Oumph!
Kiitos itsellenne kivasta palautteesta! Mehupopseja mäkin voisin maistaa vähän uudelleen. Vaikka vähän joka päivä… ihan vaan laatutestauksen merkeissä 😀 No, ei tarvii kauaa odotella! Tiedän mitä mun jäätelökesään kuuluu 🙂
Toi porkkalabagel oli niiiin hyvää!
Niihän se oli! Mun on pitänyt tuosta asti käydä Mikonkadun Cargossa katsastamassa, saisko sitä sieltä 🙂
Siis nimenomaan toi Sasun tofulettu, sitä on tehtävä itekin!! Oli niin ällistyttävää kuten sanoit! Ja Oumph sekä porkkala olivat myös omat lempparini 🙂 En niin paljon välittänyt juuresmehujäistä, mutta ehkä aloin olla jo aivan liian täynnä siinä kohtaa 😀
Ehkä ne juuresmehujäät ei oo ihan jokaisen makuun. Itse rakastan juuresmehuja + en niin välitä kovin makeista jutuista, niin ne oli kuin suoraan mulle tehtyjä 😀