sumac arkistot | Vaimomatskuu ruokablogi

Frankensteinin halloumisalaatti (feat. thaibasilika, kardemumma ja meloni)

Vege

by Juulia on August 28, 2018 0 Comments

Frankensteinin halloumisalaatti

Tänään täällä on lautasella todellinen Frankensteinin hirviö. Herkullinen hirviö – ei sillä – mutta kuitenkin hieman erikoinen sekoitus makuja, jotka eivät ainakaan minusta ensitilassa tuntuneet kuuluvan lainkaan yhteen. Suolainen halloumi ja makea meloni = oivallinen pari. Makea meloni ja aromaattinen thaibasilika = oivallinen pari. Halloumi, meloni ja thaibasilika = hmmm… no joo, miksipä ei! Halloumi, meloni, thaibasilika, kardemumma = anteeksi mitä? Frankensteinin halloumisalaatti, olkaa hyvät!

Eikä siinä edes vielä kaikki: sekaan heitetään myös chiliä, paahdettuja pinjansiemeniä, kotimaista avomaankurkkua, varsisipulia ja sitruksista sumacia. Nyt sopassa on thaimakuja, Välimeren makuja, Lähi-idän makuja ja muutama raaka-aine kotimaiselta kasvimaalta. On vaikea uskoa sitä oikein itsekään, mutta kyllä, tämä kombo kuitenkin toimii … vaikka nyt tätä juttua kirjoittaessa tekisi silti vähän mieli kyhätä äkkiä yksi annos kasaan ja tarkistaa mielipiteeni vielä kerran.

Idea moisesta makuyhdistelmästä ei tullut tällä kertaa ihan omista aivoistani, vaan tästä Bon Appetit -sivuston reseptistä. Ohje kiinnitti huomioni Instagramissa, eikä ajatus kardemummaisesta melonisalaatista jättänyt enää millään rauhaan. Pakkohan se oli itse testata, että voiko tämä oikeasti toimia ja onneksi niin teinkin! Ennakkoluulot on hyvä heittää romukoppaan niin keittiössä kuin oikeastaan muuallakin, tai jää monesta hienosta kokemuksesta paitsi.

Oma versioni ohjeesta syntyi lopulta intuition ja kotoa löytyvien raaka-aineiden mukaan – kurpitsansiemenet vaihtuivat pinjansiemeniksi, viinietikka, yrtit ja osa mausteista jäivät kyydistä pois ja sekaan hyppäsi lopulta vielä rapeaksi paistettu halloumi.

Heipä hei thaibasilika, mitä kuuluu kardemumma?

Thaibasilika on siitä hauska yrtti, että se maistuu minusta basilikan lisäksi sekä anikselta että kanelilta – molemmat makuja, jotka yhdistyvät mielessäni Thaimaan sijasta kreikkalaiseen keittiöön. Niinpä thaibasilika onkin oikeastaan mitä oivallisin kaveri suolaiselle halloumille.

Iki-ihanaa kardemummaa käytän usein suolaisissa ruuissa, sillä minusta sen ei todellakaan tarvitse olla vain pullataikinaan, piirakoihin ja muihin makeisiin leivonnaisiin rajoitettu mauste. Kardemumma tuo aromaattista syvyyttä aasialaistyyppisiin liemiin, kuuluu moniin mausteseoksiin erilaisista curryistä masaloihin, taikoo riisistä tuoksuvaa, lämmittää pitkään hauduteltavat juures-lihapadat ja minusta se saa lisäksi esim. punajuuren loistamaan (kardemummalla maustettu punajuuri-vesimelonimehu on ihanaa).

Itse käytän keittiössäni lähinnä vihreää kardemummaa, jonka ostan mieluiten kokonaisena siemenkotana ja murskaan tarpeen mukaan käyttöön sopivan määrän. Mustan kardemumman lääkemäiseen makuun en ole yrityksistäni huolimatta vieläkään ihan lämmennyt … mutta ehkä sekin päivä vielä koittaa!

Elokuu on melonikuu ja muita sesonkiruoka-ajatuksia

Kuten tuossa taannoin julistin, elokuu on melonikuu – tosin niin on onneksi syyskuukin. Minusta tähän salaattiin sopii mikä tahansa kauden meloneista – hunajameloni, cantaloupe, Piel de Sapo – tai miksei vaikka ihan vesimelonikin. Pidemmälle pimeään vuodenaikaan mennessä melonin voisi ehkä vaihtaa tässä makuyhdistelmässä persimoniin (joka on toki melonia makeampi, mutta voisi silti toimia tässä seurassa varsin hyvin).

Kurkun voi avomaankurkkukauden ulkopuolella vaihtaa kasvihuonekurkkuun ja kesäherkku varsisipulin paremmin ympäri vuoden saatavaan kevätsipuliin. Jep, kannatan satokauden mukaan syömistä aina kun se vain on mahdollista, joten tällaisenaan tämä salaatti on juuri tämän hetken ruoka, ei mikään tammikuun piristäjä.

Mitä tulee mausteisiin, thaibasilikan lisäksi tähän yhtälöön voisi sopia hyvin myös kanelibasilika. Kirpeä sumac voi olla hankalampi tapaus saada hyppysiinsä, joten jos et sitä löydä, puserra salaattiin vaikka pieni määrä sitruunanmehua tuomaan seokseen hieman happamuutta. Niin … ja älä vain korvaa vihreää kardemummaa sillä mustalla. Ne eivät ole noin vain keskenään vaihdettavissa olevia mausteita, ei.

Frankensteinin halloumisalaatti

2:lle

200 g (luomu)halloumia + 1 rkl oliiviöljyä

n. 200 g hunajamelonia / cantaloupea / Piel de Sapoa

n. 200 g (avomaan)kurkkua

pieni kesäsipuli / 1-2 kevätsipulin vartta

n. 20 g pinjansiemeniä

1 ruukku thaibasilikaa

½-1 mieto chilipaprika (tarpeen mukaan ilman siemeniä)

¼ tl hienoksi rouhittua kardemummaa

½ tl sumacia / puristus sitruunaa

loraus neitsytoliiviöljyä

Paahda pinjansiemenet kevyelti kuivalla pannulla. Viipaloi halloumi noin puolen sentin paloiksi, taputtele palat kuiviksi ja leikkaa palat sitten vielä kuutioiksi. Paista halloumi öljyssä kullanruskeiksi pannulla. (Jos halloumi on makuusi liian suolaista, liota sitä kylmässä vedessä puolesta tunnista tuntiin ja kuivaa palat sitten huolellisesti ennen paistamista. Koska en lisää tähän salaattiin lainkaan suolaa, saa halloumi minusta olla tässä kunnolla suolaista!)

Kuori ja poista melonista siemenet. Kuutioi meloni myöskin suupalakokoon. Kuori ja paloittele myös avomaankurkku ja viipaloi sipuli sekä chili ohuelti. Riivi thaibasilikasta lehdet ja sekoita kaikki raaka-aineet keskenään. Mausta halloumisalaatti vastamurskatulla vihreällä kardemummalla, sumacilla ja lorauksella hyvää oliiviöljyä. Tarjoa heti!

Kuvissa näkyvät Ultima Thule -lasit saatu Iittalalta.

Halloumiranskalaiset, mums!

by Juulia on November 4, 2017 8 Comments

Kuulin taannoin Twitterissä huhuja uudesta trendiruuasta: halloumiranskalaiset ovat kuulemma nyt hotteinta hottia. Itseasiassa minulta tiedusteltiin, että joko olen tehnyt niitä – no en! Jouduin guuglaamaan koko ilmiön, sillä en ollut halloumiranuista koskaan kuullutkaan 😀

Ilmiö on lähtöisin Lontoon Camden Marketista, kojusta nimeltä Oli Baba’s. Oli Baba’s on tarjoillut rapeaksi paistettuja halloumiranuja jo vuodesta 2015 ja saanut näköjään aikaan pienoisen foodieilmiön – #olibabas tägillä varustettuja kuvia löytyy IG:stä yli 600 ja kyllä, kuvat saavat veden kihoamaan kielelle. #halloumifries -kuvia löytyykin sitten jo lähes 5000!

Hassua kyllä, ennen kuin ehdin testikokkaamaan halloumiranskalaiset itse, niitä ilmestyi nenäni alla Sori Taproomin ruokalistalla. Tilattavahan se oli, kun kerran joku oli ilmiön kyytiin hypännyt! Sori Taproomissa halloumi oli paistettu sellaisenaan (kuten käsittääkseni Oli Baba’ssakin) ja herkullisiahan ne toki olivat. Huomasin kuitenkin heti kaipaavani itse pintaan jotain … jonkinlaista kevyttä kuorrutetta, jolla halloumiranskalaiset saataisiin extrarapeiksi.

Näin syksyllä kaikenlainen suolainen ja rasvainen suorastaan kiljuu päästä mahaani, joten eipä sitten muuta kuin kokeilemaan! Pyörittelin noin sentin paksuisiksi haloiksi leikkaamani halloumit karkeassa riisijauhossa, riisijauho kun on kokemukseni mukaan ollut aina aikamoinen ässä leivityshommissa. Tämän jälkeen paistoin halloumiranskalaiset pannulla, jolle laitoin öljyä ehkä noin sentin verran. Lopputulos: älyttömän rapea pinta ja aikamoinen rasvankäry kotona 😀 Toisinsanoen, homma toimii!

Lisukkeiden kanssa en lähtenyt näin heti alussa kikkailemaan, vaan pysyin tuolla Oli Baba’sin linjalla: viileä za’atarjugurtti, makea granaattiomenasiirappi, raikkaan poksuvat granaattiomenan siemenet ja tuore minttu kyydittää nimittäin sumacilla maustetut suolaisenrasvaiset halloumiranskalaiset tyylillä masuun.

Se tässä tuli kuitenkin huomattua, että kun ahneena paistoin suoralta kädeltä kaksi halloumikimpaletta ranskalaisiksi, niitä on saatu syödä täällä useampi päivä. Ei, näitä ranuja ei syödä samanlaisia määriä kuin perunaa. Vaikka olen suuri suolan ja rasvan ystävä, en oikein usko, että pystyisin Oli Baba’sin kokoista annosta kertaistumalta yksin syömään. Niin suolaista halloumi kuitenkin on.

Halloumi ranskalaiset

n. 20 kpl eli 2-4:lle

400 g halloumia

n. 1 dl karkeaa riisijauhoa

n. 1-2 dl mietoa öljyä

n. 2-3 tl sumacia

lisukkeet:

1 granaattiomena

1 ruukku tuoretta minttua

n. ½ dl granaattiomenasiirappia

150 g turkkilaista jugurttia

1-1½ rkl za’ataria

(2-3 rkl paahdettuja pinjansiemeniä)

Sekoita za’atar jugurttiin ja nosta seos jääkaappiin maustumaan sillä välin kun valmistelet muut annoksen osat. Irrottele granaattiomenan siemenet varovaisesti niitä rikkomatta hedelmästä. Riivi minttupuskasta lehdet irti ja suikaloi ne halutessasi. Mikäli lisäät annoksiin pinjansiemeniä, paahda siemenet kuivalla pannulla kullanruskeiksi.

Minä käytin tähän kaksi 200 g kimpaletta halloumia: leikkaa halloumikimpale ensin viiteen siivuun ja jaa sitten jokainen siivu pitkittäin puoliksi. Näin yhdestä kimpaleesta tulee 10 ranskalaista, jotka ovat halkaisijaltaan noin sentin levyisiä – paljon pienemmiksi tikuiksi en ainakaan itse halloumia uskalla yrittää leikellä, se kun tuppaaa minusta helposti tuolloin murenemaan.

Kaada desin verran karkeaa riisijauhoa syvälle lautaselle ja pyörittele halloumiranskalaiset jauhossa. Voit myös laittaa riisijauhon pieneen pussiin ja hyppyytellä varoavasti pussissa muutaman halloumiranskalaisen kerrallaan.

Kuumenna paistinpannussa keskilämmöllä noin sentin syvyydeltä kuumuutta kestävää öljyä (öljyn määrä riippuu paistinpannusi koosta). Testaa öljyn lämpöä laskemalla yksi halloumiranskalainen pannulle. Mikälli se alkaa samantien sihistä ja kuplia reunoiltaan, öljy on sopivan lämpöistä. Voi paistaa kerralla 5-6 ranua, isompi määrä laskee öljyn lämpötilaa helposti liikaa. Paista ranuja välillä käännellen, kunnes ne ovat kauttaaltaan kullanrapeita. Nosta valmiit halloumiranskalaiset lämmitetylle lautaselle tai 80 asteiseen uuniin odottelemaan, kunnes kaikki halloumi on paistettu.

Ripottele ennen tarjoilua halloumiranskalaisille sitruksisen kirpakkaa sumacia ja tarjoile vastapaistettuna za’atarjugurtin, granaattiomenasiirapin, granaattiomenan siemenien, mintun ja halutessasi paahdettujen pinjansiemenien kera.

Ps. Oli Baba’sin tunnelmiin pääsee esim. tästä blogikirjoituksesta!

Ootteko te jo törmänneet halloumiranuihin?

Teleportilla kesään: Granaattiomena & za’atar -fetasalaatti

Vege

by Juulia on October 30, 2016 4 Comments

Teleportilla kesään: Granaattiomena & za’atar -fetasalaatti

Hetkeksi pataruuista ja punaviinistä tarpeeksi saaneena kaivelin kuva-arkistojani ja törmäsin KESÄÄN: salaattia salaatin perään, toinen toistaan raikkaampia, värikkäämpiä ja mehukkaampia, uijui!

Erityisesti silmiini osui loppukesästä kyläilijöille tarjoamani varsin yksinkertainen feta-vesimelonisalaatti, jota maustoi za’atar, ihanan kirpakka sumac sekä granaattiomen (niin -siemenet kuin -siirappikin). Salaatti sisälsi muitakin lempiraaka-aineitani: fenkolia, raikasta kurkkua ja minttua, eikä näitä kuvia kauaa tarvinnut katsella, kun teki mieli jo lähteä kauppaan katsomaan löytyisivätkö sieltä samat raaka-aineet näin marraskuun korvallakin.

Kurkistus Satokausikalenteriin ja tiedän, että vesimelonikausi on juuri loppumassa, mutta granaattiomenakausi sen sijaan alkamassa. Nyt on siis täydellinen hetki tämän makuyhdistelmän uusinnalle 🙂

Vesimeloni & za’atar -fetasalaatti 4:lle

puolikas minivesimeloni tai noin neljännes normaalinkokoista

puolikas kotimainen kurkku

1 fenkoli

1 granaattiomenan siemenet

200 g laadukasta lampaanmaitofetaa

1 sitruuna

1 mintturuukku

2 rkl za’atar -mausteseosta*

2 rkl sumacia*

(ripaus suolaa)

Tarjoiluun:

4 rkl granaattiomenasiirappia

2 rkl oliiviöljyä

Suikaloi fenkoli ohueksi (itse käytän tässä hommassa mandoliinia), säästä sen vihreät latvat tarjoiluun. Irrottele granaattiomenasta siemenet varovasti kulhoon, kerää hedelmästä irtoava mehu samalla myös talteen. Viipaloi pesty kurkku hieman paksummin kuin fenkoli. Lohko kuorittu vesimeloni reilun kokoisiksi paloiksi ja leikkaa myös fetajuusto neljään osaan. Ripottele za’atar ja sumac fetajuustolohkojen päälle.

Kokoa salaatti lautasille: pohjalle fenkolia ja kurkkua, sitten vesimelonia ja keon päälle kimpale fetajuustoa. Ripottele päälle vielä reilusti granaattiomenan siemeniä, fenkolin vihreät osat sekä minttua. Leikkaa sitruunasta lohkoja ja laita jokaiselle lautaselle yksi annokseen kunkin itse puristettavaksi.

Sekoita pienessä kulhossa tai salaattikastikepullossa oliiviöljy ja granaattiomenasiirappi, sekä granaattiomenasta talteen ottamasi mehu. Aseta pullo tarjolle pöytään, sillä tätä salaattia ei kannata maustaa kuin vasta juuri ennen sen haarukoimista parempiin suihin 🙂

* Sekä za’ataria että sumacia löytyy lähi-idän mausteisiin erikoistuneista kaupoista, omani olen ostanut Hakaniemen hallista. Za’ataria voit tehdä myös itse.

Savuiset za’atarpunajuuret

by Juulia on July 19, 2016 2 Comments

Savustelin juhannuksen alla keittiössäni vähän kaikenlaista: punajuuria, pottuja, valkosipulia – paremman puutteessa savun makuun kun pääsee kaupunkijuhannuksenkin viettäjä kätevästi kaupan savustuspusseilla. Savustettu punajuuri on todella ihanaa kuten nyt punajuuri yleensäkin – lempijuurekseni ehdottomasti, muodossa kuin muodossa.

Punajuuren naatit paistoin savustetuista potuista tehdyn salaatin joukkoon, jonka jälkeen punajuuret pääsivät savukylpyyn nekin. Valmiita punajuuria en edes kuorinut, tällaisten pussisavustettujen maku kun kuitenkin on suht mieto. Halki vaan ja maustetta päälle! Helppoa, vaikka vaikeusastetta nostikin piipahdus lähikalliolla suolaheinää metsästämässä.

Maustoin punajuuret za’atar -maustetulla ranskankermalla, reilulla tujauksella sumacia sekä kirpeällä suolaheinällä. Kun punajuuria loppujenlopuksi oli kahden tarpeisiin ylenpalttisesti, ylijääneet punajuuret pääsivät pilkottuina lopun ranskankerman sekaan ja seuraaana päivänä heleän pinkki punajuurisalaatti lusikoitiin hyvällä halulla merguezmakkaran kyljessä.

Savuiset za’atarpunajuuret

4:lle

6 keskikokoista punajuurta

1 savustuspussi

150 g ranskankermaa

1 rkl za’atar mausteseosta

1 rkl sumacia

½ tl suolaa

suolaheinän lehtiä tai ketunleipää

Pese ja kuivaa punajuuret. Trimmaa niistä naatit irti muutaman sentin päästä mukulasta (naatit kannattaa muuten hyödyntää, mikäli ne eivät ole nahistuneita). Lastaa punajuuret savustuspussiin ja sulje pussi huolella pakkauksen ohjetta noudattaen. Savusta punajuuria ensin vartin verran niin kuumassa kuin uunistasi lähtee, jonka jälkeen lämpötilan voi laskea kahteensataan ja jatkaa savustamista punajuurien koosta riippuen vielä 30-45 minuuttia (riippuen punajuurien koosta). Otettuasi pussin ulos uunista, jätä se vetäytymään siksi aikaa kun valmistelet kastikkeen.

Sekoita ranskankermaan za’atar, suola sekä puolet sumacista. Maista – kastikkeessa saa olla mielestäni reilusti makua ja suolaisuutta, punajuuret kun ovat melko makeita. Laita kastike hetkeksi jääkaappiin vetäytymään.

Pese suolaheinä ja irroita varsista lehdet. Jätä vaurioituneet lehdet käyttämättä. Avaa pussi varovasti ja halkaise punajuuret. Kun ne ovat hieman jäähtyneet, voit lusikoida jokaiselle puolikkaalle nokareen mausteista ranskankermaa sekä muutaman suolaheinän lehden. Ripottele pinnalle vielä hieman sumacia ja tarjoile haaleana.

Juhannuspöydässä juotiin Pratschia – tämä yrttisen sitruksinen ja hedelmäinen luomu- Grüner Veltliner raikasti makeat ja savuisen mausteiset punajuuret erinomaisesti ♥

Ps. Za’atar on mm. oreganoa ja seesaminsiemeniä sisältävä mausteseos arabialaisesta keittiöstä. Mausteesta hieman lisää edellisessä za’atar -reseptissäni 🙂