Rosé, pottu ja ahven, osa 1: karamellivoissa

by Juulia
Rosé, pottu ja ahven, osa 1: karamellivoissa

Ahvenia ja uusia perunoita karamellivoissa, naattipestoa, kuivattuja oliiveja ♥

Rosé on sekä kesäviini, että yksi uusista viini-innostukseni kohteista. Sain muutama kuukausi takaperin testattavakseni oranssin viinin, jollaisesta en aiemmin ollut kuullutkaan – ja siihen tutustuminen oli kuin olisin vaihtanut mustavalkoiselta kanavalta värilliselle: ai tällaistakin viini voi olla?

Viinimaailma onkin avautunut ympärilläni siitä asti kokoajan enemmän: olen juonut enemmän eri värisiä ja eri tavoin tehtyjä viinejä kuin koskaan. Vanhat tutut lempivalkkarit ja -punaiset saavat odottaa, tutkimusretkeilijällä on nyt vähän muuta lasissa!

Vino Nostrum on italialaisten artesaaniviinien nettikauppa, jonka valikoimassa on vain biodynaamisten ja/tai luomutilojen viinejä. Kun sain tilaisuuden maistaa heidän valikoimastaan kahta kuivaa roséeta, en epäröinyt hetkeäkään. Rosé on yhdistynyt mielessäni aiemmin lähinnä puolikuiviin, yksiulotteisiin ja mehumaisiin viineihin, sellaisiin helppoihin piknikjuomiin jotka maistuvat parhailta superkylminä. Näiltä osasin kuitenkin odottaa vähän enemmän!

Le Fraghe Ròdon & Il Marinetto: kaksi hurmaavaa rosèeta minun makuuni

Kesä ja rosé kuuluvat yhteen, melkeinpä yhtä saumattomasti kuin sääreni ja hyttyset! Erottamattomia, klassikkokomboja… toisesta nauttii, toisesta ei. Ja jos näistä kahdesta pitää valita, otan lasin roséta kiitos.

Ensiksi testaamani  Il Marinetto oli todellinen yllättäjä – melkein kuin punaviini rosén vaatteissa. Varsin jännä uusi tuttavuus, josta kerron tarkemmin myöhemmin.

Le Fraghe Ròdon on Il Marinettoa tyypillisempi rosé, mutta sellaisena erinomainen: ensisiemauksella maistuvat metsämansikkaiset aromit, mutta viinistä löytyy myös kirsikkaa, sitrusta, punaherukkaa, häivähdys ruusua, rapsahtavaa hapokkuutta, jopa suolaisuutta. Fiksummat sanovat, että tässä viinissä maistuu maaperä (siihen en kyllä itse osaa ottaa kantaa).

Ròdon tehdään kahdesta rypäleestä, corvinasta ja rondinellasta, joita muuten käytetään myös yhteen lempipunaviineistäni, eli amaroneen. Molemmat rypäleet vinifioidaan erikseen. Kuorten annetaan maseroitua rypälemehussa viileässä lämpötilassa kuudesta kahdeksaan tuntiin, jonka jälkeen viini sekoitetaan ja laitetaan terästankkeihin kypsymään aina seuraavaan kevääseen saakka. Lopputulos: kesä pullossa

Kesäviinille tietysti kesäruokaa!

Halusin maistella molempia roséita sellaisenaan, mutta myös ruuan kaverina. Päätin laittaa kummallekin viinille sopivan annoksen samoista raaka-aineista: Le Fraghelle keveyhkön salaatin, jossa on aavistus makeutta, Il Marinettolle tuhdimman annoksen, jossa on sekä savua että tulta.

Uudet perunat ja ahvenet ovat sen kaliiperin kesäruokaa, että ne valikoituivat melkeinpä automaattisesti pääraaka-aineiksi näille “kesäviineille”. Monipuolinen rosé taipuu kuitenkin kaveriksi yllättävän monentyyppiselle ruualle, ja veikkaankin että testaan näitä viinejä vielä ainakin jonkun eksoottisemman ruuan, possun, tai jopa grillimakkaran kanssa!

Perässä siis “rosé, pottu ja ahven osa 1: karamellivoissa”. Ohje on poikkeuksellisesti hieman kunnianhimoisempi, ja sisältää useamman työvaiheen (mutten sentään onkinut ahveniani itse). Minulla taisikin hujahtaa keittiössä useampi tunti – lopputulos on kuitenkin kaiken vaivan väärti, jossa jokainen osa loksahtaa paikalleen.

Ahvenia ja kesävihanneksia karamellivoissa (4:lle)

12 pientä ahvenfilettä

100 g luomu kirnuvoita

ripaus suolaa

 n. 800 g pestyjä uusia perunoita

1 nippu retiisejä

400 g vahapapuja

puoli ruukkua salviaa

Pese perunat, leikkaa retiiseistä naatit ja napsi pavuista kärjet pois. Keitä tai höyrytä perunat, pavut ja retiisit juuri ja juuri kypsiksi (ne kannattaa kypsentää erikseen, sillä ne kypsyvät eri ajoissa. Retiiseissä ja pavuissa menee n. 5 minuuttia, perunoissa päälle 10). Mausta vihannekset karamellivoilla ja salvianlehdillä – säästä ruokalusikallinen voista ahvenien päälle.

Kuivaa ahvenfileet ja paista kuumalla pannulla runsaassa voissa molemmin puolin kauniin ruskeiksi. Voit  halutessasi jauhottaa ne kevyesti esim. ruisjauhoissa. Paistaminen kannattaa tehdä kahdessa erässä, jottei pannu pääse jäähtymään liikaa.

Tarjoa ahvenfileet karamellivoilla maustettujen kesävihannesten päältä, ja mausta ne ripauksella karamellivoita, nokareella porkkannannaattipestoa sekä kuivatuilla oliiveilla. Erillistä suolaa tuskin tarvitset, mutta muista maistella ja päätä itse!

Vasemmalla valmis karamellivoi, oikealla mustuneet maitoproteiinit joita tuskin haluat syödä.

Karamellivoi:

100 g luomu kirnuvoita

1 rkl vaahterasiirappia

n. puolen sitruunan mehu

Lämmitä voita miedolla lämmöllä kunnes se kuohuu. Keitä rauhassa mutta silmällä pitäen, kunnes kuohunta vähenee ja väri muuttuu kullanruskeaksi. Varo polttamasta voita! Kun kattilan pohjalla alkaa näkyä tummia hippusia, ja voi tuoksuu pähkinäiseltä, ota kattila nopeasti levyltä ja kaada voi kulhoon jäähtymään.

Kun voi on hieman jäähtynyt, ja kulhon pohjalle on asettunut kerros kärähtenäitä maitoaineksia, voit kaataa tai lusikoida kaiken edellämainittua lukuunottamatta uuteen kulhoon. Sekoita voihin vaahterasiirappi ja sitruunanmehu, ja lämmitä voi varovasti ennen tarjoilua.

Naattipesto:

yhden porkkanannipun tuoreet naatit

1 pieni valkosipulin kynsi

50 g pistaasipähkinöitä

50 g manchegojuustoa

3 rkl neitsytoliiviöljyä

2 rkl vettä

suolaa, pippuria

Käytä naateista vain reippaat osat, nuutuneet naatit kuuluvat biojätteeseen. Huuhtele naatit, pilko juustoa sekä valkosipulia vähän pienemmäksi. Soseuta naatit juuston, pähkinöiden, valkosipulin, öljyn ja veden kanssa karkeaksi tahnaksi (lisää vettä jos haluat pestostasi ohuempaa). Mausta ripauksella suolaa ja vastarouhittua mustapippuria.

Kuivatut oliivit

purkillinen laadukkaita kivettömiä vihreitä oliiveja

Lämmitä uuni 150 asteeseen. Valuta oliivit ja viipaloi ne (tai käytä valmiiksi viipaloituja). Levitä oliiviviipaleet tasaisesti uunivuokaan tai leivinpaperin päälle ja kuivata uunissa noin puoli tuntia, tai kunnes viipaleet ovat rapisevan ja rouskuvan kuivia.

Kokoa annokset tai asettele ainekset isolle vadille – karamellivoissa pyöritellyt perunat ja vihannekset alle, voissa rapeaksi paistetut ahvenet päälle. Naattipestonokareet, karamellivoin rippeet ja kuivatut oliivit viimeistelevät herkun! Tämä ruoka on parhaimmillaan hieman jäähtyneenä, mutta täysin kylmänä sitä ei kannata tarjota: karamellivoi kiinteytyy viilentyessään.

Le Fraghe Ròdon oli erinomainen kumppani ahvenille sekä karamellivoissa pyöritetyille vihanneksille: viinin makean marjaiset aromit tasapainottuivat karamellivoin ansioista. Myös Il Marinetto maistui aterian kyljessä, vaikka selvästi pärjäisi tuhdimmallekkin makumaailmalle.

Ihan kuten ruuankin kanssa, makuasioistahan viinissäkin on kyse – kannattaa myös muistaa, että viinin makuun vaikuttaa moni seikka, kuten lämpötila, viinilasin koko ja muoto, kauanko pullo on ollut auki. Sama viini voi käydä läpi melkoisen transformaation yhden aterian aikana! En tiedä teistä, mutta minusta se on älyttömän jännää 🙂

Ps. Jos varaa ahvenia ja perunoita hieman yli tarpeiden, niistä saa seuraavana päivänä väsättyä tähderuokien kuningasta eli pizzaa – mutta siitä lisää vähän  myöhemmin 😉

46 views

Kokonaisena paahdettu kukkakaali

by Juulia 3 Comments
Kokonaisena paahdettu kukkakaali
SAMSUNG CSC

Kukkakaali on IHANAA. On se. Katsokaa vaikka miten kaunis! Mitä tulee makuun, moni ei taida kuitenkaan olla kanssani samaa mieltä. Se on sääli –  oli syynä syynä sitten lapsuudessa pakottamalla särvitty ylikypsä ja mauton pakastekukkakaali tai joku muu painajainen. Meidän kotona syötiin mikrossa juuri ja juuri kypsäksi höyrytettyä kukkakaalia Herbamarella – yksi ehdottomasti rakkaimpia ruokamuistojani.

Kukkakaali on valtavan monipuolinen rehu, jolla tekee taikoja eritysesti gluteenittomien ruokien saralla. Kukkakaalista voi taikoa viljatonta valkokastiketta, pizzapohjan, kuskusin… Lihaa vältteleville kukkakaali muuntuu esim. rapeiksi “kanansiiviksi”. Kaikki eteeni sattuneet kukkakaalin muodonmuutokset ovat maistuneet minulle, myös klassiset sosekeitot ja gratiinit. Pikkelöity, friteerattu, raaka, soseutettu… kaali ku kaali: minä <3 kukkakaali.

Vippaskonstit ja metamorfoosit kuitenkin tälläkertaa sikseen: kokonaisena paahdettu kukkakaali on minusta PARASTA. Silloin sen maku ja ulkonäkö pääsevät todella oikeuksiinsa.

Pinnalta syvän karamellisoitua ja rapeaa, syvemmältä ihanan pehmeäksi höyrystynyttä. Mahtavaa sellaisenaan, mutta myös näyttävä lisuke. Lisämakua saa kuoruttamalla kukkakaalin paiston puolivälissä jollain herkulla, juustolla, pähkinöillä, sinapilla…

Eilisen herkkuateriaani kuului kokonaisena paahdettu kukkakaali kahdella tapaa: viipaleena ja voin sekä parmesaanin kanssa soseutettuna. Kylkeen iskin mehukkaan karitsan paahtopaistin, pisteenä iin päälle muutama rapea mantelisiivu. Joo, ei ollut poikkeuksellisesti juuri mitään vihreää tässä annoksessa, mutta eipä tehnyt mielikään – tarvis oli saada lohturuokaa ja sitä tämä todellakin oli!

Kokonaisena paahdettu kukkakaali

kukkakaali

oliiviöljyä

juoksevaa hunajaa

suolaa, mustapippuria

Irroita kukkakaalista lehdet, siisti tyvi tasaiseksi. Pese ja kuivaa. Lämmitä uuni 175 asteeseen. Laita kukkakaali uuninkestävään vuokaan (valurauta on minusta paras!). Valele se oliiviöljyllä, juoksevalla hunajalla (n. 1 rkl per kukkakaali) ja ripota pintaan suolaa sekä vastarouhittua mustapippuria. Paista keskitasolla n. 45-60 minuuttia, tai kunnes pinta on kullanrapea ja sisus höyrystynyt pehmeäksi. Itse tykkään jättää kukkakaalin ytimeen hieman puruvaraa.

Jos haluat kuorruttaa kukkakaalin jollain lisämakua tuovalla seoksella, lisää se vasta puolivälissä paistoa – oma suosikkini on manteli-dijon-parmesantahna, joka saattaa kärähtää, jos se on uunissa liian pitkään. Erilaisia maustamis- ja kypsentämistapoja on kuitenkin netti pullollaan, eiku tutkimaan ja löytämään oma suosikki!


Suurta namia on myös paahdetusta kukkakaalista surautettu sose. Söin eilen puolet kukkakaalista sellaisenaan, ja soseutin loput voin ja parmesaanin kanssa (n. 30 g sekä voita että juustoa). Koska teki mieli laittaa soseeseen pieniä rapsakoita sattumia, rouhin sekaan hieman mantelia. Ykkösvalintani olisi ollut hasselpähkinä, mutta sitä ei nyt kaapista löytynyt – manteli toimi kuitenkin oikein hyvin!

Kukkakaalin kaverina nautiskelemani karitsan paahtopaisti on helppo valmistaa, varsinkin jos sinulla on paistomittari: pinnat ruskeiksi, ja loppukypsennys joko uunissa kukkakaalin vieressä, tai pannulla. Kokonaisuudessaan yksi paahtopaisti valmistuu noin vartissa. Mittarin olisi hyvä näyttää n. 53° kun otat lihan lepäämään, silloin paistoaste on medium ja liha on levättyään sisältä kauniin punainen ja mehukas. Lepo foliossa, ja vähintään puolet lihan kypsennysajasta. Hätähousu kun olen, kiirehdin eilen lepoajan kanssa, ja sen näkee lautaselle valuvista mehujuovista…

12 385 views

Timjami-lihapullia pornorommikermassa

by Juulia 1 Comment
Timjami-lihapullia pornorommikermassa

IHANAA, kesäaika alkoi! Maanantai, kesäaika… räntäsade… Hyi kamala. Ihan näin karmaisevaa maanantaita en vähään aikaan muista kokeneeni. Takana miniloma etelässä (siis Tallinnassa), ja eiköhän armas kotimaa näytä heti parhaimmat puolensa. Maanantait nyt on muutenkin vähän niin ja näin, joten lohturuokaa on saatava!

Koska Tallinnanlaivalta ilmeisesti kuuluu ostaa viinaa, lahjoin itseäni kotimatkalla sensuroimattomalla Ron de Jeremy-pullolla. Maanantain iskiessä täydellä voimallaan päin pläsiä, tuli heti tarve korkata Ron. Ja kuinkas ollakkaan… pornokeisarin kasvot johdattivat minut suoraan paheisiin: LIHAPULLIIN. On se hyvä, että meillä täällä Suomessa tuo etiketti on sensuroitu 😀

SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

Timjami-lihapullat

(n. 24 kpl)

4-5 hapankorppua (n. 1 dl jauhettuna)

150 g (luomu) kermaviiliä

500 g (luomu) jauhelihaa (nauta-sika, 50/50, 15% rasvaa)

1 kananmuna

runsaasti mustapippuria

2-3 tl suolaa

reilusti tuoretta timjamia / 1 rkl kuivattua

1 pieni sipuli

1-2 valkosipulin kynttä

(0,5 dl Ron de Jeremyä)

paistamiseen: VOITA

Murskaa hapankorput hienoksi jauheeksi, sekoita ne kermaviiliin. Silppua sipuli ja valkosipuli hienoksi, kuullota niitä hitaasti miedolla lämmöllä voitilkassa kunnes ne pehmenevät (n. 10 minuuttia). Jos haluat vähän rommia lihapulliinkin, lisää se tässä vaiheessa sipuliseokseen ja hauduta sipuleita vielä hetki. Sekoita ne sitten kermaviili-hapankorpputahnaan. Lisää hienonnettu timjami, runsaasti mustapippuria, suola, kananmuna sekä lopuksi jauheliha. Sekoita hyvin ja paista pieni koepala – lisää tarvittaessa hieman suolaa.

Pyörittele seoksesta noin pingispallon kokoisia pyöryköitä: niitä tulee 20-25, riippuen vähän minkä kokoiseksi pingispallon arvioit. Ruskista pallerot keskilämmöllä kahdessa erässä – kun pinnat ovat kauttaaltaan ruskistuneet, ota lihapullat sivuun odottelemaan. Niiden ei tarvitse vielä olla läpikypsiä.

SAMSUNG CSC

Kastikkeeseen:

1,5 dl Ron de Jeremyä

4 dl (luomu) ruokakermaa

1 rkl hunajaa

ripaus suolaa, mustapippuria

muutama timjaminoksa

(1-2 tl maizenaa suurustamiseen)

Lisää pannuun rommi, timjami sekä hunaja ja anna kiehahtaa hetki. Lisää kerma ja keittele hetki. Ongi timjaminoksat pois, ja suurusta jos haluat. Lopuksi lisää lihapullat takaisin pannuun. Laita kansi päälle, ja hauduttele miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia, tai kunnes lihapullat ovat läpikypsiä.

En halua houkutella ketään pornon tai alkoholin pariin, joten varmuuden vuoksi sensuroin etiketit näistä kuvista.

Ps. Näiden pornorommilla höystettyjen lihapullien kaveriksi sopii minusta parhaiten tuhti perunamuusi. Täysmaitoa ja voita ja kunnon vatkaus kuohkeaksi. UUH!

389 views