Suolainen riisipuuro aka okayu luomukanalla

by Juulia 1 Comment
Suolainen riisipuuro aka okayu luomukanalla

suolainen riisipuuroOkayu eli suolainen riisipuuro japanilaisittain = puuroriisin uusi elämä

Puuroriisin uusi elämä

Joulu on juhlittu ja joulua edeltävän kiireen jälkeen välipäivien kalenteri ammottaa ihanasti tyhjyyttään. Minulle se tarkoittaa tilaisuuttaa kokkailla kiireettää ja rauhassa niitä vähän pidempiäkin prosesseja: kokkailla lomaruokaa, keitellä liemiä … ja käyttää vaikkapa nuo kaapin perältä löytyneen viimevuotisen puuroriisipussin jämät johonkin järkevään!

Pyrin kovasti siihen, että keittiössäni syntyisi mahdollisimman vähän ruokahävikkiä ja niinpä joulun jälkeen syödään luonnollisesti tähteitä. Välillä sitä joutuu vaan huomaamaan, että niitä löytyy myös kuivakaapista… kuten vaikkapa nyt tuota puuroriisiä. Riisipuuro on minulle sataprosenttisesti joulun juttuja ja kun joulu on ohi, meinaa tuotteen olemassaolo päästä unohtumaan. Harvoin sitä kuitenkaan koko pussia saa kerralla kulumaan, niin on keksittävä ruokia joihin puuroriisiä upottaisi. Tänä vuonna jouluista riisipuuroa ei ole itseasiassa tullut tehtyä ollenkaan, mutta sen sijaan puuroriisistä syntyi suolainen riisipuuro japanilaisittain eli okayu.

kana okayu

Okayu (josta olen muuten kirjoitellut ennenkin) valmistuu yksinkertaisimmillaan vedestä ja puuroutuvasta riisistä ja se eroaa kiinalaisesta, hyvin samankaltaisesta congee -riisipuurosta siinä, että se on paksumpaa. Japanissa riisin ja nesteen suhde on usein 1:5 – 1:7, kun taas Kiinassa jopa 1:12. Itse keitän okayun veden sijasta mieluiten liemeen ja liemen taas teen mieluiten itse!

Hävikkiluomuliha

Olen ottanut tavakseni “pelastaa” kaupan lihatiskistä viimeinen käyttöpäivä -päiväyksen uhkaamia luomulihapaketteja pakastimeeni. Mieluiten kannan kotiin luomulihaa, jonka voin hyödyntää sekä liemen raaka-aineena että ruokana. Niinpä esim. luomukanan koivet tai siivet ovat tähän mitä oivallisin löytö. Keittelen luisia lihanpaloja sen verran että saan lihan irroitettua niistä talteen, ja jatkan liemen keittelyä sitten vielä pelkkien luiden kera.

Kaiken lihan päätyminen hävikkiin tuntuu tietysti pahalta, mutta vielä enemmän koen surkua siitä, kun luomulihaa menee hävikkiin. Toivoisin luomulihalle menekkiä, kun sitä kerran on tarjolla! Luomulihan löytyminen kaupasta edistää nähdäkseni todennäköisyyttä, että luomua valitaan… ja jos kauppias kokee ettei luomun pitäminen valikoimassa kannata, aika harva asiakas varmaan lähtee etsimään sitä luomulihapakettiaan muualta tai jättää lihan kokonaan ostamatta.

En kuluttajana halua erityisesti tukea lihateollisuutta. Luomutuotantoa sen sijaan tuen mielelläni. En pääsääntöisesti osta lihaa, ellei se ole luomua, riistaa tai pientuottajan tilalta. Suuri lihan kuluttaja en siis selkeästi ole, vaan meillä syödään lihaa ehkä kerran tai kahdesti kuussa. Olenkin mielestäni lähinnä ns. hävikin uhkaavan lihan kuluttaja 😀 Niinpä jos pakastimeeni ei ole eksynyt luomulihaa liemen pohjaksi, en tee lientä – ja jos ei ole lientä, en oikein tee okayuakaan. Niinpä puuroriisi ja luomuliha kuuluvat itselleni tiiviisti yhteen.

okayu

Jos haluat tehdä okayun vegeversiona, voit korvata itse keitellyn kanaliemen kahdella litralla mietoa kasvislientä, jonka sekaan heittelet mausteet kiehumaan (paahdettu inkivääri ja valkosipuli, tähtianis, valkopippuri, soija, viismauste, kevätsipuli, sichuanpippuri, chili) ja siivilöit, kun jäljellä on puolisentoista litraa lientä. Tämän jälkeen reseptiä voi jatkaa lisäämällä liemeen riisiä ja haluamansa sattumat. Kasviproteiiniksi tähän sopii kanan sijaan esim. soijasuikaleet (jotka kannattaa liottaa mausteliemessä ennen ruokaan lisäämistä, jotteivät ne ime itseensä liikaa puuron nestettä) tai vaikkapa savutofu. Joulun jälkeen tein suolaista riisipuuroa myös lohella, jonka lisäsin ruuan sekaan vasta ihan lopuksi. Liemenä käytin silloin perinteistä dashia 🙂

Suolainen riisipuuro aka kana okayu

n. 1 kg luomu kanansiipiä tai noin 800g luomu koipireisiä

1 keskikokoinen sipuli

1 porkkana

1 rkl öljyä

3 valkosipulin kynttä

etusormen pituinen pätkä inkivääriä

Liemeen:

3 l vettä

2-3 isoa palaa kombua

4-5 kuivattua siitakesientä

2 tähtianista

n. 10 valkopippuria

2 kevätsipulin vihreät osat

1-2 tl sichuanpippuria

1 tl viismaustetta

3 rkl soijakastiketta

1-3 pientä kuivattua chiliä (riippuen tulisuudesta ja sen tarpeesta)

Lisäksi:

n. 2 dl puuroriisiä

200 g herkkusieniä

1 sipuli

2-3 valkosipulin kynttä

2 kevätsipulin vaaleaa osaa

100 g baby pinaattia

1 porkkana

Aloita paahtamalla kana:

Kuumenna uuni 225 asteeseen ja laita grillivastukset päälle. Laita uunivuokaan kana. Leikkaa porkkana kahtia ja halkaise molemmat pätkät pitkittäin. Viipaloi inkivääri pitkittäin muutaman millin paksuisiksi siivuiksi. Sipuleita ei tarvitse kuoria. Leikkaa sipuli neljänneksiksi ja murskaa valkosipulinkynnet. Lisää uunivuokaan sipulit, inkivääri ja porkkana ja paahda uunin ylätasolla noin 15 min. Lisää vuokaan sitten valkosipulin kynnet ja jatka paahtamista, kunnes sekä kana että vihannekset ovat saaneet reippaasti väriä. Kaiken kaikkiaan tähän menee noin puoli tuntia.

Laita liemi tulille:

Laita kaikki liemen ainekset isoon kattilaan. Laita kattila liedelle ja nosta lämpöä hitaasti kiehumispisteeseen sen aikaa kun kana ja vihannakset ruskistuvat uunissa. Kiirettä ei ole – itse lämmitän kattilaa miedolla lämmöllä ja nostan lämpöä kiehumispisteeseen vasta, kun uunissa alkaa olla valmista. Kun liemi saavuttaa kiehumispisteen, poista kombu. Alenna lämpöä ja lisää kattilaan kana sekä paahtuneet vihannekset. Peitä kannella ja jätä muhimaan juuri ja juuri poreillen. Älä sammuta uunia, äläkä pese pannua.

Muut valmistelut:

Sillävälin kun liemi pulputtelee menemään, kuutioi yksi sipuli, kolme valkosipulin kynttä ja herkkusienet ja laita ne uunivuokaan. Pyörittele ne huolella vuoan pohjalle jääneessä rasvassa (lisää loraus öljyä mikäli se on tarpeen) ja lykkää sieni-sipuliseos uuniin paahtumaan. Ruskista kymmenisen minuuttia muutaman kertaa sekoitellen. Kaavi sienet pannusta pieneen kulhoon odottelemaan. Lisää pannuun loraus kuivaa sherryä tai ihan vain vettä ja kaaputtele kaikki uunivuoan pohjalle tarttuneet maut nesteen sekaan. Kippaa tämä neste vielä kattilaan tehostamaan makuja 🙂

Kun liemi on porissut puolisen tuntia, nostele kananpalat samaiseen uunivuokaan. Anna palojen jäähtyä sen verran, että saat riivittyä lihan irti luista. (Jos käytän koipireisiä, irroitan nahan tässä vaiheessa erilleen ja säästän sen paistettavaksi rapsakaksi herkuksi annoksen päälle aivan lopuksi.) Nostele luut takaisin liemikattilaan ja jatka liemen keittelyä kevyesti poreillen raollaan olevan kannen alla vielä noin tunti, tai kunnes lientä on jäljellä enää puolet alkuperäisestä määrästä, eli noin puolitoista litraa.

Okayun keittely:

Siivilöi liemi ja tarkista suola, lisää tarvittaessa hieman soijaa. Laita liemi takaisin kattilaan ja kuumenna kiehumispisteeseen. Huuhtele sushi- tai puuroriisi siivilässä kunnes vesi joka riisistä valuu on kirkasta ja kippaa riisi sitten kattilaan. Anna kiehua reippaasti poreillen viitisen minuuttia. Kun liemi kiehuu voimalla, riisi pyörii ja iskeytyy kattilan reunoihin ja pohjaan ja näin siitä irtoava tärkkelys sakeuttaa lientä. Viiden minuutin jälkeen laske lämpötilaa ja kippaa kattilaan yksi kuutoitu porkkana, kypsä sieni-sipuliseos sekä riivitty kana. Jatka keittelyä kunnes riisi on kypsää ja ruoka puuromaista.

Viimeistele suolainen riisipuuro kahden kevätsipulin silputulla vaalealla osalla (jotka jäivät yli kun liemeen käytettiin vihreät osat) ja babypinaatilla. Minusta riittää, että pinaatin ja kevätsipulin sekoittaa kattilaan juuri ennen tarjoilua, varsinaista kypsennystä nämä vihannekset eivät tarvitse.

Tarjoile suolainen riisipuuro kulhoista. Pinnalle voi lorauttaa hieman paahteista seesamiöljyä tai silputa lisää kevätsipulia tai hieman tuoretta chiliä. Kuvan okayu on viimeistelty lootuksenjuurisipseillä 🙂

suolainen riisipuuro

201 views

Vegaaninen mapo tofu -pata

Vegaaninen mapo tofu -pata

vegaaninen mapo tofuVegaaninen mapo tofu -pata laiskan riisinkeittäjän tyyliin

Mapo tofu!

Mapo tofu, tuo Sichuanin maakunnan ikoninen ruokalaji, on ollut herkkuani siitä asti kun matkustelin aikoinaan Kiinassa. Moni tuolla matkalla syömäni ruoka on jäänyt unholaan (tai en osaa sitä nimetä 😀 ) mutta mapo tofu oli helposti tilattava annos ja sitä sai vieläpä lihattomana versiona monessa paikassa. Jep, olin niihin aikoihin kasvissyöjä ja vaikka Kiinassa toki on runsaasti kasvisruokia, ei niitä aina ollut ihan helppo metsästää kaupungeissa, joissa harva ymmärsi englantia.

Mapo tofu sisältää jauhelihan lisäksi ihanan silkkistä tofua sekä punaisena kiiltelevää, öljyistä ja tulista kastiketta, joka saa reilusti makua ja väriä fermentoidusta doubanjiang -tahnasta. Ruoka on koukuttavan tulinen ja intensiivinen eikä ihme, sen makuprofiili kun on sichuanilaisittain málà eli turruttava ja tulinen. Ruuan nimi, ma po, kääntyy “rokonarpiseksi isoäidiksi” ja ainakin joidenkin lähteiden mukaan tällaisilla piirteillä varusteltu vanha rouva tätä ruokaa  Chengdussa sijaitsevassa ravintolassaan aikoinaan laittoi. Tiedä sitten onko tarina totta, mutta ainakin kertomus ja nimi on mieleenjäävä!

tofupata

mapo tofu

Mapo tofu ei ole erityisen vaikea ruoka valmistaa, mutta visiittiä aasialaiseen markettiin se kyllä vaatii. Annokselle ominainen punainen väri ja turruttava tulisuus eivät onnistu ihan millä tahansa chilitahnalla tai mausteella, vaan tarvitset ehdottomasti doubanjiang -tahnaa sekä sichuanpippuria. Lisäksi autenttiseen makuun tarvittaisiin fermentoituja mustapapuja, mutta niitä en ole itse löytänyt ja niinpä olen ne tästä tämänpäiväisesti viritelmästäni jättänyt pois. Omasta mielestäni tässä ruuassa toimii parhaiten pehmoisen tytisevä silken tofu, jota aasialaisista kaupoista löytyy aina varmuudella – toisin kuin lähikaupastani.

Laiskan riisinkeittäjän viritelmä

Sataprosenttisen autenttista versiota ei täällä tällä kertaa olla yrittelemässä: tekeillä on paitsi vegaaninen versio, mutta myös yhden padan versio. Jostain syystä olen nimittäin valtavan laiska riisinkeittäjä! Teen äärimmäisen harvoin riisiä lisukkeeksi millekään ruualle ja vaikka mapo tofu perinteisesti tarjotaan erikseen keitetyn riisin kera, en tälläkään kertaa millään viistinyt sitä erikseen keitellä. Niinpä ratkaisin asian niin, että lisäsin riisin kypsymään samaan pataan mapo tofun kera. Siellä se imee itseensä kaikki kastikkeen ihanat maut ja samalla suurustaa ruuan muhennosmaiseksi. Omia lisäyksiäni ruokaan on myös munakoiso ja kourallinen maapähkinöitä, mutta Chengdussa maistamani mapo -makuprofiili on lopputuloksessa kuitenkin läsnä.

ma po tofu

mapo tofu

Kuukauden ruokahaaste

Tämä lievän laiskuuden synnyttämä vegaaninen mapo tofu -pataruokani on muuten ihan parasta hyisevään ja pimeään marraskuuhun! Marraskuun ruokahaaste onkin sopivasti “mitä söisit syys- tai talvimyrskyn aikaan?” – No tätä. Jos sylissä on kulhollinen höyryävän kuumaa, tulista ja turruttavan polttavaa mapo tofua ja saan ehkä vielä kääriytyä vilttiin sohvannurkassa, ei pahinkaan talvimyrsky kyllä paljon hetkauta!

Hannan Soppa -blogissa vastaus haasteeseen on kurpitsa-papukeitto, kun taas Kokit ja Potit lämmittelee munakoisocurryllä. Jos joku teistä haluaa osallistua haasteeseen, riittää että jakaa marraskuussa lopputuloksen #kuukaudenruokahaaste -tägillä varusteltuna somessa tai omassa blogissa, mikäli sellaista pitää. Voittajia tässä haasteessa ei kuitenkaan valikoida, sillä niitähän me ollaan kaikki, kun päästään fiilistelemään ja jakamaan kokkailuideoita yhdessä 🙂

Vegaaninen mapo tofu -pata

4:lle

2-3 rkl neutraalinmakuista kasviöljyä

n. 200 g vegaanista “jauhelihaa”, itselläni oli käytössä Hälsans Kökin Incredible Mince

400 g silken tofua + kattilallinen vettä + n. 1 tl suolaa

2-3 rkl neutraalinmakuista kasviöljyä

n. ½ tl seesamiöljyä

1 pieni sipuli

3-4 valkosipulin kynttä

n. 20 g inkivääriä (peukalonpituinen pätkä)

1 keskikokoinen munakoiso (n. 300g)

1-2 tl sichuanpippuria

1 tl viismaustetta

1 dl suolattomia ja kuorettomia maapähkinöitä

½-¾ dl doubanjiang -tahnaa*

3 rkl puolikuivaa sherryä

2 rkl tummaa sokeria

1 rkl kiinalaista light soijakastiketta

1 litra vähäsuolaista kasvislientä

1 dl jasmiiniriisiä

2-3 vartta kevätsipulia

* Doubanjang -tahna on hyvin suolaista ja tietysti myös tulista, joten sitä kannattaa lisätä ruokaan ensin vähemmän ja lisätä määrää myöhemmin tarpeen mukaan. Eri valmistajien tahnoissa saattaa myös olla tulisuus- ja suolaisuuseroja, joten varovaisuus on tarpeen! Jos kaipaat ruokaan lisää tulisuutta mutta et enempää suolaa, ruokaa voi lisätä loppuvaiheessa toki myös joko tuoretta chiliä tai chilihiutaleita.

Valmistelut:

Ruskista vegaaninen “jauheliha” öljyssä joko pinnoitetussa kattilassa tai isossa kasarissa. Siirrä se sitten pannusta kulhoon odottamaan. Kiehauta kattilallinen vettä ja liuota sekaan teelusikallinen suolaa. Kuutioi tofu varovasti parin sentin kuutioiksi ja liu’uta se varovasti suolaveteen. Varo rikkomasta kuutioita! Jätä tofu veteen odottamaan. Kuuma suolavesi kiinteyttää hieman silken tofua jolloin se ei hajoa myöhemmin ruokaan lisätessä niin helposti. Silppua sipuli ja valkosipuli, raasta inkivääri hienolla terällä. Kuutioi munakoiso noin sentti × sentti paloiksi.

Sitten kokkaamaan:

Lisää samaan pannuun muutama ruokalusikallinen öljyä sekä puolisen teelusikallista seesamiöljyä ja kuullota siinä sipuleita, inkivääriä sekä munakoisoa, kunnes munakoiso selvästi pehmenee. Älä ruskista! Kun munakoiso on pehmennyt, lisää pannuun maapähkinät, viismauste, sichuanpippuri, sekä puolisen desiä doubanjiang -tahnaa. Jatka paistamista keskilämmöllä, kunnes munakoiso on kauttaaltaan chilitahnassa.

Ps. Jos käytät kokonaisia sichuanpippureita, paahda niitä ensin kuivalla pannulla muutama minuutti ja murskaa ne morttelissa mahdollisimman hienoksi jauheeksi. Mitä tulee douganjiang -tahnaan, itse laitan tahnaa ¾-1 dl, mutta meillä ollaankin tosi tulisen ja suolaisen ystäviä. Suosittelen alkuun varovaisuutta!

mapo tofu

Lisää pannuun sitten sokeri, sherry sekä soija. Pyörittele sen aikaa, että sherry haihtuu. Lisää pannuun litran verran vähäsuolaista kasvislientä. Kiehauta ja alenna sitten lämpöä niin, että seos pulputtelee hyvin rauhallisesti.

Lisää pannuun desin verran riisiä. Jatka keittämistä muutaman kerran pohjia myöten sekoitellen, kunnes riisi on kypsynyt. Lisää ruokaan sitten vegaaninen “jauheliha” ja sekoita hyvin. Nostele tofu reikäkauhalla sekaan ja sekoita hyvin hyvin varovasti. Tarkista maku ja lisää ruokaan tarvittaessa hieman chiliä tai lusikallinen doubanjiang-tahnaa.

Tarjoile mapo tofu -pata kulhosta kevätsipulisilpun kera. Tämä ruoka on kuin tehty lusikoitavaksi mukavassa asennossa takkatulen – tai Netflixin! – hohteessa 🙂

mapo tofu

Ps. Edelliset #kuukaudenruokahaaste juttuni löydät täältä.

1 914 views

Soijamarinoidut kananmunat x 3

by Juulia 3 Comments
Soijamarinoidut kananmunat x 3

soijamarinoidut kananmunat

Soijamarinoidut kananmunat

Tiedättekö ne ramenkeiton päältä tarjoiltavat ihanat soijamarinoidut kananmunat? RAKASTAN! Söisin niitä ihan ilman keittoakin, mutta jostain syystä en kuitenkaan ole tehnyt niitä kotona muulloin kuin ramenkeittohommien yhteydessä. No, asiaan tuli nyt muutos!

Loppukesä meni pitkälti erilaisten kananmunaprojektien parissa ja niinpä kananmunat eri muodoissaan ovat kuuluneet arkeemme viime kuukausina tiiviisti. Soijamarinoidut kananmunat ovat olleet työn alla tiuhaan, sillä tahdoin kerätä tähän juttuun samantien useamman version niistä 🙂

soijamarinoitu kananmuna

Soijakastike ku soijakastike?

Riippuen, mihin makumaailmaan olen pyrkimässä, käytän marinadiin erilaista soijaa. Soijakastikkeissahan nimittäin on eroja! On tummaa, on vaaleaa, ohutta ja paksua, terävän suolaista ja pehmeämpää aromikkuutta. Kaapissani onkin tällä hetkellä kuutta erilaista soijaa, joita jokaista käytän erilaisiin ruokiin.

Japanilaisittain marinoituihin muniin käytän mieluiten (japanilaista) vähäsuolaista soijakastiketta. Pidän siitä, että lopputulos on hienovarainen eikä kananmunan maku peity liikaa. Japanilaiselle ramenmunalle eli ajitsuke tamagolle reseptejä on kuitenkin moneen lähtöön: yksinkertaisimmillaan liemessä on vain miriniä ja soijaa, mutta voipa siinä olla myös sakea, sokeria, erilaisia mausteita ja jopa lihalientä. (Aiheesta voit lukea lisää vaikkapa täältä!)

Kiinalaisista mauista inspiroituneessa marinadissa käytän mieluiten ainakin osittain kiinalaista tummaa soijaa, joka on vahvan intensiivistä ja syvän makuista. Lisäksi tykkään lisätä liemeen mm. viismaustetta, sokeria sekä hieman sichuanpippuria. Autenttisuudesta en osaa sanoa, mutta ihanan aromikas, intensiivinen, aavistuksen makea sekä dramaattisen tumma lopputulos tällä liemellä tulee 🙂

Korealaiseen makumaailmaan pyrkiessäni käyttäisin mieluiten tietysti korealaista soijaa, mutta sitä saakin sitten etsiä Helsingistä vähän tiheämmällä kammalla. Taannoin ystävän kautta tapaamani korealainen, ruuasta hyvin kiinnostunut tuttava onneksi kertoi, että paikalliset käyttävät kotitekoisen soijan lisäksi usein Kikkomania. Sitä nyt siis minäkin! Lisäksi marinadiin tulee mm. tulista gochujang-tahnaa sekä ekstrapotkua kaivatessani gochugaru-chilihiutaleita – intensiivisen makuisia munia tiedossa siis.

marinoidut kananmunat

Kananmunan keittäminen:

Munan marinoiminen lähtee tietenkin keittämisestä. Jokaisella on varmasti kananmunien keittämiseen omat niksinsä, mutta itse opin vastikään muutamat uudet munankeittovinkit, joilla munan saa kuorittua helpommin ja keltuaisen asettumaan munan keskelle. Vinkeistä on ollut täällä kovasti hyöytä, joten laitetaanpa ne jakoon teillekin!

  • Tee kananmunien tylppään päähän pienen pieni reikä; sellainen hammastikun menevä. Itse naputan terävällä veitsen kulmalla ensin pikkuruisen reiän, jonka sitten viimeistelen hammastikulla. Tikkua ei kuitenkaan saa työntää sisälle, kunhan rapsuttelee munan kuorta sen verran että kuoressa on selkeä pieni reikä, josta kosteus pääsee kuoren sisään. Tämä pieni reikä auttaa munia säilymään ehjänä keittäessä ja se auttaa myös niiden kuorimisessa. Lisäksi munaan ei tule kypsyessä sitä hassua klommoa jonnekin sivulle, vaan todennäköisesti munan tyveen, jossa se on huomaamattomampi (katso yläpuolinen kuva). Tämän vinkin opin MasterChef Australian kakkoskauden voittajan Adam Liaw’n YouTube-kanavalta, jota katselen nykyään melkoisen ahkeraan 🙂
  • Keitä kananmunat vedessä, johon on laitettu teelusikallinen suolaa ja noin ruokalusikallinen etikkaa. Jaa miksi? Kummatkin auttavat munia pysymään keittäessä ehjinä. Tämän vinkin jakoi Instagram-tuttuni Aimee!
  • Hämmennä munia varovasti keittämisen ensimmäisen minuutin aikana. Näin munat lähtevät kypsymään tasaisesti (kiehuvassa vedessä kun voi olla viileämpiä ja kuumempia pisteitä), mutta lisäksi pyörivä liike auttaa keltuaista asettumaan munan keskelle, eikä jommalle kummalle reunalle. Munien pyörittäimisestä olen lukenut monestakin lähteestä, viimeisimpänä täältä.

Sitten vaan munat kattilaan ja marinadit liedelle! Annetut mitat ovat suuntaa-antavia, joten jos esimerkiksi tykkäät tulisemmasta, lisää ihmeessä gochujangin tai chilin määrää. Soijan määrää muutellessa kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että mitä suolaisempi liemi, sen nopeammin munat maustuvat.

Soijamarinoidut kananmunat

4 kananmunaa

japanilaisittain:

1 dl vähäsuolaista japanilaista soijakastiketta

1 dl miriniä

n. ¼ dl vettä

(+ 1 rkl makeaa ja mietoa vaaleaa riisimisoa eli shiromisoa)

korealaisittain:

1-2 valkosipulin kynttä

1 rkl gochujang-tahnaa

¾ dl soijakastiketta (esim. Kikkomania mutta mieluiten korealaista kotitekoista soijaa, jos saat sitä vain käsiisi!)

¾ dl miriniä

1 rkl riisiviinietikkaa

¾ dl vettä

(1-3 tl gochugaru-chilihiutaleita)

kiinalaisittain:

1½ dl vettä

¾ dl kiinalaista tummaa soijakastiketta

1 tl viismaustetta

1 rkl kiinalaista mustaa viinietikkaa (Chinkiang)

1 rkl sokeria

1 tl jauhettua sichuanpippuria

Munien keittäminen ja kuoriminen:

Koska pidän hyvin pehmeästä keltuaisesta, keitän itse munia hieman koosta riippuen 5½-6 minuuttia, jossa ajassa valkuainen hyytyy kokonaan mutta keltuainen on vielä suurimaksi osaksi juokseva. Aloitan ajastamisen siitä, kun olen laskenut viimeisen munan varovasti reikäkauhalla kiehuvaan veteen ja keitän munat juuri ja juuri poreilevassa vedessä.

Heti kun aika on kulunut, säikäytä munat jäävedessä ja jätä ne sitten kylmään veteen jäähtymään. Kun munat ovat jäähtyneet sen verran että pystyt käsittelemään niitä, naputtele jokaisen munan kuori kauttaaltaan säröille esim. lusikalla. Laita munat sitten vielä toviksi takaisin veteen. Kun kananmunan pinnalla oleva kalvo kastuu kauttaaltaan, kuoret lähtevät vieläkin helpommin irti rikkomatta pehmeäksi keitettyä munaa. Kuoriminen on ainakin itselleni helpointa veden alla.

soijamarinoidut kananmunat

Marinointi:

Japanilaistyyppiseen marinadin valmistamisessa riittää, että sekoitat marinadin ainekset. Mikäli käytät misoa, sekoita ensin muutama teelusikallinen miriniä misoon, niin saat mison sekoittumaan helpommin loppuun nesteeseen.

Korealaisittain ja kiinalaisittain munia marinoidessa laita marinadin raaka-aineet kattilaan (murskaa valkosipulin kynnet veitsen lappeella ja poista kuoret). Kiehauta liemi. Marinadia ei tarvitse siivilöidä, mutta valkosipulin voi toki kyydistä napata pois. Jäähdytä marinadi huolella ennen käyttöä. Laita marinadi kannelliseen astiaan, johon mahtuu juuri ja juuri neljä munaa, tai pieneen minigrip-pussiin. Minigrippiin on helppo sujauttaa munat ja sen saa ilmatiiviisti suljettua kun upotat sen vesikulhoon – veden paine puskee ilman pussista ulos ja pussin saa näin suljettua niin ettei sisään jää juurikaan ilmaa. Astiassa munat tuppaavat kellumaan, jolloin avuksi voi ottaa talouspaperin palasen: laita talouspaperi nesteen pinnalle niin marinadi imeytyy siihen ja peittää näin munat myös pinnalta, vaikka ne vähän kelluisivatkin (talouspaperivinkki napattu Serious Eatsin jutusta).

Anna kananmunien maustua jääkaapissa 6-36 tuntia ja poista ne sitten marinadista. Itse tykkään pitää munia liemessä kuin liemessä noin vuorokauden. Liian pitkään marinoidessa tekstuuri nimittäin muuttuu – keltuaisesta tulee jauhomainen ja valkuainen kovettuu. Niinpä munia ei kannata unohtaa marinadiin.

Pehmeäksi keitetyt soijamarinoidut kananmunat säilyvät jääkaapissa ilmatiiviissä astiassa marinadista poistettuina n. 3 päivää, kovemmaksi keitetyt munat hieman pidempään. Jos munia marinoi usein, marinadin voi uudelleenkäyttää muutaman kertaa.

soijamarinoidut kananmunatVasemmalla olevat munat ovat marinoituneet 12 tuntia, keskellä olevat 24h ja oikean reunan munat 36h. Ylärivissä kiinalaisessa tummassa soijassa marinoituneet munat, keskellä korealaisittain ja alarivissä japanilaisittain marinoidut munat.

marinoitu kananmuna

Korealainen soija

Tuo kesällä tapaamani korealainen uusi tuttava oli muuten niin valtavan ystävällinen, että hän lähetti minulle kahta erilaista korealaista perinteisesti valmistettua soijaa palattuaan kotiin. Toinen on tumma ja vahvan makuinen, toinen vaaleampi ja miedompi. Ja kummatkin ovat kotitekoisia! Mikä aarre! Siis sekä ystävällinen soijamesenaattini, että kalliit artesaanisoijapulloni 😀

soijamarinoitu kananmuna

Ps. Korealaisesta ruuasta kiinnostuneiden kannatta minusta ehdottomasti lukaista muutama vuosi sitten julkaistu, Korean tasavallan suurlähetystön kustantama Bap – korealainen keittokirja, joka löytyy e-kirjana tämän linkin takaa!

919 views

Mausteiden kanssa graavattu keltuainen

by Juulia 4 Comments
Mausteiden kanssa graavattu keltuainen

graavatut keltuaiset

Graavatut keltuaiset

Yksi viime vuosien lempitavoistani käyttää keltuaisia on ollut niiden graavaaminen. Yksinkertaisimmillaan se tapahtuu niin, että keltuaiset peitellään suolan ja sokerin seokseen X päiväksi, jonka jälkeen graavatut keltuaiset kuivataan ja sitten ne ovatkin käyttövalmiita (lue tarkemmat ohjeet tästä jutusta). Graavattua keltuaista voi raastella tai viipaloida menemään monenlaisten ruokien päälle. Omasta mielestäni raaste sopii erityisesti esim. parsarisoton, mätipastan, herkkusienipastan sekä japanilaistyyppisten riisikulhojen päälle, mutta hyvin sitä voi käyttää myös vaikkapa salaatinkastikkeiden sakeuttajana (korvaan graavatulla keltuaisella nykyään esim. osan Mamman munakastikkeen kovaksikeitetyistä keltuaisista). Itseasiassa laittaisin tätä varmaan nykyään munavoihinkin 😀

Perusohjetta voi kuitenkin viilailla monin tavoin erilaisia mausteita käyttämällä. Omia suosikkejani on kuivatun ja savustetun boniitin eli katsuobushin jauhaminen graavausseokseen, mutta mukaan menee monesti myös kuivattuja sieniä, erilaisia pippureita, kuivattua chiliä ja/tai laakerinlehtiä. Lisäksi käytän monesti valkoisen sokerin sijaan kookossokeria tai jotain muuta tummaa ja aromikasta sokeria.

graavattu keltuainen

graavattu keltuainen

5-7 päivää maustunut ja ihanan aromaattiseksi ja umamiseksi graavattu keltuainen säilyy kuivattuna jääkaapissa ilmatiiviisti pakattuna noin kuukauden. Makua tässä herkkupalassa on niin runsaasti, että monesti raastan sitä ihan vaan voidellun leivän päälle: vähän erilainen mutta supermaistuva munavoileipä!

Yleiskäyttöön keltuaisia maustaessani suosin alapuolisista maustamistavoista ensimmäistä: umaminen ja savuinen mausteseos, jossa on mm. katsuobushia, laakerinlehtiä ja hieman savuista chipotlechiliä sopii minusta lähes ruokaan kuin ruokaan. Kiinalaistyyppistä aromaattista ja tulisen polttavaa mausteseosta käytän tehdessäni keltuaisia aasialaisiin ruokiin, yrtti-valkosipuliversiota käytän taas varsinkin pastan ja risoton kanssa.

Mausteiden kanssa graavattu keltuainen

6 luomumunan keltuaista

3 dl hienoa suolaa

3 dl kookossokeria/ruokosokeria/muscavadoa (tai 1,5 dl valkoista sokeria ja 1,5 dl tummaa)

tiiviskantinen astia, johon mahtuu kuusi keltuaista niin etteivät ne kosketa toisiaan

Savuinen umamiseos:

2 tl kokonaisia valkopippureita

n. 5 g katsuobushilastuja

n. 5 g kuivattuja sieniä (esim. suppilovahveroita/tatteja/siitakkeita)

2-3 laakerinlehteä

2 tl kuivattua chipotlechiliä

Kiinalainen mausteseos:

1 rkl viismaustetta

1 rkl sichuanpippuria

1 iso tähtianis

1 tl kokonaisia maustepippureita

Yrtti-valkosipuliseos:

1 rkl kuivattua rosmariinia

1 rkl kuivattua timjamia

2-3 tl valkosipulijauhetta

Jauha käyttämäsi mausteet hyvin hienoksi. Itse teen tämän tehosekoittimen silppuriterällä niin, että seassa on desin verran sokeria tai suolaa. Lisää sekaan sitten loppu suola ja sokeri ja hienonna kaikki vielä mahdollisimman tasaiseksi. Mitä tasaisempi mausteseos on, sitä tasaisemmin maku leviää keltuaisiin 🙂

Laita seoksesta noin kaksi kolmasosaa tiiviskantisen rasian pohjalle. Tee kahvimitalla tai ehjällä kananmunalla mausteseokseen kuusi syvennystä. Erottele kananmunista keltuainen kerrallaan syvennykseen. Varo rikkomasta keltuaista! (Jos keltuainen rikkoutuu maustepedillä, sen voi halutessaan jättää paikoilleen ja tukea valumaa mausteseosseinämällä – muoto kärsii, maku ei niinkään.)

suolatut keltuaiset

graavatut keltuaiset

Peittele keltuaiset lopulla mausteseoksella. Laita rasiaan kansi päälle ja nosta keltauaiset jääkaappiin. Siellä ne saavat olla 5-7 päivää. (3-4 päivääkin käy, silloin keltuaiset vaan jäävät sisältä pehmeämmiksi, maku on vähemmän intensiivinen ja kuivattaminen vie pidempään.)

Kalastele keltuaiset kosteaksi muuttuneesta seoksesta yksi kerrallaan ja pese jokainen graavattu keltuainen varovasti saadaksesi kaiken mausteseoksen pinnasta irti. Jätä keltuaiset leivinpaperille huoneenlämpöön kuivahtamaan noin tunniksi. Käännä kerran tänä aikana. Kuivata keltuaisia sitten ritilällä tai leivinpaperoidulla uunipellillä 50-60 asteisessa uunissa muutaman kerran käännelleen kunnes ne ovat pinnaltaan täysin kuivia (graavausajasta riippuen n. 40-90 min). Säilytä graavatut keltuaiset ilmatiiviissä rasiassa jääkaapissa.

graavatut keltuaiset

Ps. Jos mausteseoksen haluaa käyttää uudelleen keltuaisten graavaamiseen, se pitää America’s Test Kitchenin mukaan ensin kuivata täysin kuivaksi ja jauhaa sileäksi, sillä keltuaisista imeytyy kosteutta jopa 50% graavautumisen aikana mausteseokseen. Muihin tarkoituksiin ei tätä seosta kannata uudelleenkäyttää, kun seassa on kuitenkin ollut raakaa kananmunaa. Joskus olen tehnyt itse myös niin, että olen liuottanut kertaalleen käytettyä kosteaa mausteseosta muutamaan desiin vettä ja pikagraavannut keltuaisia tässä mausteliejussa jääkaapissa muutaman tunnin. Näin saan aikaan aikamoisen herkullisen sisältä vielä pehmeän keltuaisen esim. tamago kake gohaniin tai ramenkeittoon!

220 views