Harissa shakshouka – ei vain brunssiruokaa!

by Juulia 0 Comments
Harissa shakshouka – ei vain brunssiruokaa!
Harissa shakshuka ja rapeakuorinen leipä on brunssiruokien aatelia

harissa shaksoukaHarissa shakshouka, rapeakuorinen leipä, feta ja suolainen granola

Shakshouka

Muistan kuinka äimänä olin kun tein ensimmäisen kerran shakshoukaa: miten herkullista näin yksinkertainen ruoka voi olla. Kyseessähän on vain tomaattikastikkeessa kylpeviä munia! ‎Ei tule kalliiksi, eikä tekemisessä kauaa nokka tuhise. En voi kuitenkaan sanoa tehneeni shakshoukaa vuosikymmeneen mitenkään säännöllisesti, enkä ihan tajua miksi! Shakshouka on älyttömän ihana, helppo ja moneen makuun muuntautuvainen ruoka, jolla häätää nälän kerralla kevyesti useammaltakin kurnivalta masulta mihin vuorokaudenaikaan vain.

Shakshouka (shakshuka, chakchouka, şakşuka…?) on peräisin välimeren ja Lähi-idän alueelta ja siellä siitä on eri ruokakulttuureissa olemassa hieman erilaisia ja eri nimisiä versiota. Vaikka yksinkertaisimmillaan shakshouka sisältää lähinnä tomaattikastiketta ja kananmunia, voi seassa olla myös lihaa, erilaisia vihanneksia, monenlaisia mausteita, jugurttia tai juustoja. Shakshouka tarkoittaakin ilmeisesti arabiaksi “sekoitusta”!

Kun viime keväänä täytyi kehittää päivittäin ruokaa meille kahdelle silloinkin, kun etätöitä tehtiin tauotta aamusta iltaan, nousi shakshouka vihdoin tässä taloudessa kunniaansa. Jos tein kerralla reilusti tomaattikastiketta valmiiksi vaikka viikonloppuna, oli kananmunan valmiissa soossissa hauduttaminen kätevä keino saada ruokaa nenän alle nopeasti ja helposti silloinkin, kun lounastauko oli kaukainen haave vain. Tomaattia ja kananmunaa kului itseasiassa runsaasti myös kiinalaisen muna-tomaattikeiton muodossa, josta tuli nopeasti Juuson bravuuri päivinä kun en itse ehtinyt kokkaamaan. Shakshouka onkin siksi ollut enemmänkin kiireisten arkipäivien ratkaisu, kuin rauhallisten viikonloppuaamujen brunssiherkku – vaikka se sellaisena onkin mitä mainioin ruokalaji toki myös.

harissa shaksouka

Shakshouka à la Vaimomatskuu

Shakshoukasta löytyy erilaisia versioita varmasti jokaiselta joka sitä kokkaa. Itselläni ei ole ollut iloa syödä minkäänlaista shakshoukaa sen alkuperäalueella, mutta toivottavasti vielä jonain päivänä on! Oikeastaan olen tainnut syödä shakshoukaa toistaiseksi vain itsetekemänä 😅 mutta silloinpa saa juuri sellaista mistä pitää!

Omaan makuuni shakshouka on erityisesti silloin, kun mukana on reilusti mausteita, valkosipulia, jonkinlaista chilitahnaa sekä jotain etikkaisen vinkeää, kuten kapriksia tai oliiveja. Olen myös aika tarkkana munien suhteen: keltuaisten on jäätävä pehmeiksi tai kaikki on pilalla. Rapeakuorinen hapanjuureen leivottu leipä ja suolainen feta ovat minusta shakshoukalle loistavat kumppanit, kuten myös jokin paahteinen, rapea ja rouskuva lisuke, kuten viime keväänä kehittelemäni suolainen granola.

Harissan kanssa on ollut vähän sama tarina kuin shakshoukankin kanssa: ensi tutustuminen harissaan oli parikymppisenä, jonka jälkeen käytin sitä aikoinaan runsaastikin. Sittemmin se kuitenkin unohtui repertuaarista. Kun ostin keväällä pitkästä aikaa harissaa The Stew 2.0 -reseptiä varten, oli shakshouka aika luonteva osoite harissapurkin jämälle! Harissa sisältää chilin lisäksi ihanan aromaattisia mausteita, joten töräys sitä tekee tomaattikastikkeelle jo yksinäänkin ihmeitä. Buustasin makua kuitenkin vielä ripauksella juustokuminaa ja korianterin siemeniä, sekä paistoin kastikkeen sekaan reilusti valkosipulia. Vinkeyttä harissa shakshouka saa vihreistä oliiveista, kapriksista sekä itse pikkelöimästäni viherpippurista, joka tuo haarukkaan silloin tällöin intensiivisen pienen pippuriyllätyksen. Säilöttyä viherpippuria en kuitenkaan kehota ketään tätä reseptiä varten etsimään, kun en itsekään niin tekisi jollei niitä meiltä kotoa valmiina jo löytyisi.

Harissa shakshouka

4:lle

1 salottisipuli tai pieni keltasipuli

5-6 valkosipulin kynttä

3 rkl oliiviöljyä

1-3 rkl harissaa (tulisuudesta ja käyttämästäsi tuotemerkistä riippuen)

½-1 tl jauhettua juustokuminaa

½-1 tl jauhettua korianteria

n. 20 kpl säilöttyä viherpippuria

n. ½ dl vihreitä oliiveja

n. 3 rkl pieniä kapriksia

500 g tomaattimurskaa

1-2 rkl sokeria

maun mukaan suolaa

4 kananmunaa

Tarjoiluun:

kimpale fetaa

silputtua persiljaa

3-4 rkl suolaista granolaa tai paahdettua pähkinää/manteliap

rapeakuorista leipää

Valmistelut:

Silppua sipuli ja viipaloi valkosipuli ohuelti. Laita kylmälle pannulle oliiviöljy ja valkosipuli ja nosta lämpöä hitaasti keskilämmölle asti. Paista silloin tällöin sekoitellen, kunnes valkosipuli alkaa saada aavistuksen väriä. Lisää pannulle sitten sipuli. Jatka paistamista keskilämmöllä, kunnes sipuli on läpikuultavaa ja valkosipuli kullanruskeaa (mutta ei palanutta!). Lisää pannulle harissa, juustokumina sekä jauhettu korianteri ja sekoita hyvin. Paista mausteseosta muutama minuutti ja lisää pannulle sitten tomaattimurska. Lisää sekaan säilötty viherpippuri, kaprikset sekä viipaloidut vihreät oliivit ja mausta tomaattikastike ripauksella sokeria ja suolaa. Sekoita hyvin ja anna kastikkeen kuplia miedolla lämmöllä vartin verran.

Tarkista maku: harissainen tomaattikastike saa mieluusti olla sopivan suolaista, aavistuksen makeaa, aromaattisen mausteista, lämmittävän tulista ja seasta saa löytyä ihanasti pieniä etikkaisia ja suolaisia sattumia. Säädä mausteita tarpeen mukaan omaan makuusi sopivaksi ja jatka kastikkeen hauduttelua vielä hetki. Sitten on valmista! Voit halutessasia tehdä harissa-tomaattikastikkeen etukäteen ja säilyttää sitä jääkaapissa n. 3-4 vuorokauden ajan. Sieltä sitä on helppo ottaa esiin tarpeen mukaan vaikka vain yhdelle annokselle kerrallaan.

Shakshouka time!

Kun on aika pyöräyttää harissa shakshouka pöytään, lämmitä tomaattikastike kannellisessa paistinpannussa. Tee kauhalla tai lusikalla kastikkeeseen 4 pientä “koloa” ja riko jokaiseen yksi kananmuna. Peitä pannu kannella ja hauduta miedolla lämmöllä, kunnes valkuainen on täysin hyytynyt mutta keltuainen on vielä enimmäkseen juoksevaa (tai no, just sellaista mistä itse pidät). Jos teet shakshoukaa uunissa, 175°C on minusta hyvä lämpötila ja valmista tulee noin kymmenessä minuutissa.

Jos teet shakshoukaa yhdelle tai kahdelle, lämmitä kastikeesta neljäsosa tai puolet pienemmässä kannellisessa kasarissa tai uuninkestävi/ässä annosvuoi/assa. Reseptin kastikemäärä riittää periaatteessa neljälle, mutta supernälässä imuroimme tämän määrän kuitenkin jo ihan kahdestaan!

Kun kananmunat ovat makuusi sopivan kypsiä, tarjoile shakshouka heti – ne jatkavat kypsymistä kuumassa kastikkeessa vielä liedeltä ottamisen jälkeen. Omasta mielestäni seuralaiseksi tarvitaan ehdottomasti muutama pala hapanjuurileipää dippaamista varten per syöjä. Pieni määrä murusteltua fetaa ja jotain rapsakkaa, kuten suolaista granolaa, paahdettuja pähkinöitä tai mantelilastuja tekee minusta shakshoukalle myös ihmeitä. Kuten tekisi myös joku tuore vihreä, kuten persilja! Kovin on ruskeaa näissä minun kuvissani tällä kertaa…

shaksouka resepti

harissa shaksouka

0 views

Purkinavailijan dippilautanen

by Juulia 0 Comments
Purkinavailijan dippilautanen
kaupan hummus, harissa-kikherneet, feta ja paistetut vihreät oliivit = unelmien nopea dippilautanen

hummus leipäLeivällä hummusta, fetaa, harissa-kikherneitä, za’atar-oliiveja ja reilusti valkosipulia!

Purkinavailijan dippilautanen

Maistuisko helppo ja herkullinen dippilautanen, joka valmistuu muutaman purkin avauksella ja minimaalisella tiskillä? Ideoin tämän “purkinavailijan dippilautaseksi” ristimäni viritelmän viime perjantaina metromatkalla Sörnäisistä Hertsikkaan. Halusin keksiä illaksi jotain, joka valmistuisi sekä nopeasti että helposti, ja johon saisin upotettua kotoa jo löytyvän kaupan valmiin hummuspurkillisen.

Ensimmäinen ideani oli vain paistaa valmiin hummuksen päälle valkosipulisiivuja, mutta sitten homma pääsi vähän lähtemään lapasesta…

dippilautanen

Huolimatta vaikuttavasta ulkonäöstä, tämä dippilautanen oli silti hurjan helppo valmistaa: hummus – purkista, oliivit – purkista, kikherneet – purkista, harissa – purkista jne. Kaikki raaka-aineet ovat toki jo ihan sellaisenaan mukavaa naposteltavaa, mutta kun valkosipulit paistetaan rapeiksi runsaassa öljyssä ja samassa öljyssä paistetaan seuraavaksi sekä kikherneet että oliivitkin, alkaa kokonaisuus olla enemmän kuin vain osiensa summa.

Lautaselta löytyy siis kerroksittain kaupan hummusta, murusteltua fetaa, paistettua valkosipulia, valkosipulin paistoöljyssä rapeutettuja ja harissalla maustettuja kikherneitä sekä litistettyjä, samaisessa öljyssä paistettuja ja za’atarilla maustettuja oliiveja. Että semmoinen purkinavailijan dippilautanen!

kaupan hummus

Paistetut oliivit on ollut minulle rakas naposteltava siitä asti, kun kokeilin ensimmäisen kerra grillata oliiveja. Oliivien maku tiivistyy paistettaessa tai grillatessa ja kun oliivin vielä litistää ennen paistamista, siihen tulee hauskasti kupliva paistopinta. Oliiveja saa kuitenkin ostaa myös valmiiksi grillattuina täällä Helsingissä esim. Itiksestä, Puhoksen ostarilta löytyvästä Alanya Marketista!

hummus dippi

Maun maksimoimiseksi ja tiskin säästämiseksi paistoin valkosipulit, kikherneet ja oliivit vuorollaan samassa pannussa ja samassa öljyssä. Jos haluat saada kaiken vielä vähän nopeammin valmiiksi ja enempi tiski ei haittaa, edellämainitut voi kuitenkin paistaa myös omilla pannuillaan. Käytä silloin noin puoli desiä öljyä valkosipulin paistamiseen, n. 2 rkl öljyä kikherneisiin ja n. 1 rkl öljyä oliivieihin. Kun kikherneet paistaa omassa pannussaan, myös harissaa voi paistaa hetken kikherneiden kanssa.

Alapuolinen määrä riittää hyvin kahdelle-kolmelle hengelle, isommalle porukalle kannattaa samantien tehdä tuplasatsi. Ystävä, jonka kyläilyn vuoksi tämä annos perjantaina kasattiin, teki samaa omille ystävilleen heti lauantaina, ja pyöräytti kolmannen annoksen kasaan vielä sunnuntainakin 😀

Purkinavaajan dippilautanen:

2-3:lle

n. 300 g kaupan hummusta

n. 100 g fetaa

¾-1 dl neitsytoliiviöljyä

4-5 valkosipulin kynttä

¼ tl sokeria

(1-2 tl silputtua tuoreyrttiä, esim. rosmariinia, timjamia tai persiljaa)

n. 1½ dl kikherneitä

2-3 tl harissaa (tulisuudesta riippuen)

n. 20 kpl vihreää oliivia

1-2 tl za’atar -mausteseosta

Aloita paistamalla valkosipuli:

Laita kylmälle paistinpannulle 0,75-1 dl oliiviöljyä ja 4-5 valkosipulin kynttä ohuina viipaleina. Kuumenna miedolla lämmöllä ja paista valkosipulinsiivut hitaasti kullankeltaisiksi ja rapeiksi. Varo polttamasta! Siivut kannattaa jättää mieluummin vähän kalpeiksi kuin päästää liian tummiksi, valkosipuli palaa helposti ja on silloin kitkerää. Nosta valkosipulit ja puolet maustuneesta öljystä pieneen kulhoon, lisää halutessasi n. 1 tl tuoretta hienonnettua rosmariinia (meillä on kotona runsaasti rosmariinia, siksi juuri tämä yrtti) ja ripaus sokeria. Sekoita ja jätä odottamaan.

Valmista sitten harissa-kikherneet:

Pannulla on nyt jäljellä noin puolet valkosipulin paistoöljystä. Lisää huolella valutetut ja kuivatut kikherneet ja paista ne keskilämmöllä välillä sekoitellen rapeiksi. Varo öljyroiskeita! Laita kikherneet ja noin puolet pannulla olevasta öljystä kulhoon, lisää maun mukaan harissaa ja sekoita. Jätä kikherneetkin odottamaan.

Paista lopuksi vielä oliivit:

Pannulla pitäisi nyt olla vielä vähän öljyä. Lisää kuumalle pannulle parikymmentä kivetöntä vihreää oliivia ja litistä ne esim. perunanuijalla / mukin pohjalla littaan suoraan pannulla. Voit myös litistää oliivit etukäteen leikkuulaudalla. Paista litistettyjä oliiveja molemmin puolin, kunnes niihin alkaa nousta pieniä kuplia pintaan ja oliivit saavat hieman väriä. Oliiveja voi paistamisen aikana vähän painella pannua vasten niin niihin saa kunnon paistopinnan! Mausta oliivit muutamalla teelusikallisella za’atar -mausteseosta.

Kokoa dippilautanen:

Lusikoi laakealle lautaselle ensin hummus ja murusta päälle n. 100g fetaa. Lusikoi lautaselle sitten harissa-kikherneet, za’atar oliivit ja lopuksi paistetut valkosipulit. Ja muista kaataa kaikki mausteinen öljy sekaan!

Tarjoile dippilautanen leivän kera! Itse tosin myönnän lusikoineeni tätä ääntä kohden myös ihan sellaisenaan…

dippilautanen

262 views

Baba ganoush, gremolata-oliivit & siemennäkkäri

Baba ganoush, gremolata-oliivit & siemennäkkäri

Kaupallinen yhteistyö Risenta & Asennemedia

Metsäbrunssi!

Jos metsän reunassa asumisesta pitäisi valita paras puoli, niin tähän aikaan vuodesta tehtävä on helppo: spontaanien metsäpiknikien järjestäminen vaatii vain eväiden pakkaamisen ja muutaman minuutin kävelyn. Ei ole haitaksi sekään, että kotioven ja piknikpaikan väliltä voi halutessaan kerätä vielä leivänpäällisiä, kuten ketunleipää tai litulaukkaa

Kesän edetessä pidemmälle metsäpiknikeissä alkaa olla inisevä kääntöpuoli, mutta näin touko-kesäkuun vaihteessa myös syvemmällä metsässä on saanut nauttia eväistään vielä ilman sen kummempaa huitomista.

metsäpiknik50 metriä eteenpäin ja perillä ollaan!

Meidän taloyhtiön pihalta alkaa polku, jonka varrelta löytyy monta tuulensuojaisaa pikku aukiota, joissa evästää ja paistattelee päivää rauhassa. Viime viikonloppuna pakkasimmekin itsemme metsään brunssille. Ihan täysin spontaani temppu tämä ei sentään ollut, jonkinlaista piknikiä olin kaavaillut nimittäin jo etukäteen: paistanut muutaman pellillisen ruokaisaa siemennäkkäriä ja muussannut jääkaappiin baba ganoush -purkillisen, valkopapusoseen ja za’atarilla maustetut gremolataoliivit.

Tämäntyyppisissä piknikeväissä on se hyvä puoli, etteivät ne ole moksiskaan, vaikka kaavailtuna piknikpäivänä sää ei yllättäen suosisikaan. Purkit voivat hyvin odottaa muutaman päivän verran jääkaapissa sitä hetkeä, kun aurinko suvaitsee tulla esiin. Sitten vaan viltti olalle, purnukat koriin ja asemiin! Purkkiin pakatuissa eväissä on myös se hyvä puoli, että erillisiä tarjoiluastioita ei tarvita, eikä purkkien pakkaaminen pois lähtiessä vie juuri aikaa – ei, vaikka kesäkuinen raekuuro yllättäisi 😛

risenta siemennäkkileipä

risenta siemennäkkileipä

Sama juttu pätee Risentan siemennäkkäreihin: näkkäriseoksen voi paistaa sopivalla hetkellä etukäteen ja pakata valmiit näkkärit paloina purkkiin odottelemaan piknikhetkeä. Kiertoilmauunissa tekee helposti kerralla useammankin pellillisen ja tuolloin näkkäreistä riittää tarvittaessa isommallekin seurueelle.

Risentan hapanjuurinäkkileipä on ollut jo pitkään lempparini itse paistettavista näkkäriseoksista, mutta nyt se sai kovat kilpailijat Risentan uutuustuotteista: 50 % siemeniä sisältävät juuressiemennäkkileipä & lehtikaali-siemennäkkileipä valmistuvat nimittäin aivan yhtä nopeasti ja helposti! Ne ovat lisäksi hauskan värikkäitä, maukkaita ja ruokaisia rouskuteltavia.

siemennäkkileipäPunatäpläisessä juuressiemennäkkärissä maistuu just sopivasti punajuuren, porkkanan ja palsternakan makeus!

risenta siemennäkkileipä

Risentan siemennäkkileipä -seoksissa on sekin hyvä puoli, että gluteenittomina ja vegaanisina ne sopivat myös jokaisen ystäväni ruokavalioon. Risenta myös lupaa kompensoida kaikki tuotteidensa viljelyssä, valmistamisessa, pakkaamisessa ja kuljetuksessa syntyvät hiilidioksidipäästöt, joten tuotetta on kiva käyttää myös kestävän kehityksen näkökulmasta.

Omaksi suosikikseni näistä kahdesta uutuusmausta nousi punajuurella, porkkanalla ja palsternakalla täplitetty juuressiemennäkkileipä, johon huomasin käteni kurottavan brunssillamme uudestaan ja uudestaan. Kun pakkasin brunssipiknikkimme rääppiäiset myöhemmin samana päivänä mukaan kyläilyreissulle, niin katosi tosin lehtikaalinäkkärikin vauhdilla viimeiseen muruun asti 🙂

baba ganoushBaba ganoush aka munakoisotahna on suurta herkkuani 

Parhain baba ganoush valmistuu minusta uunin/grillin ja haarukan avulla, suristelulaitteita ei munakoisotahnan valmistukseen tarvita! Oleellisinta munakoison kypsentämisessä on kypsentää se todella pehmeäksi ja mieluiten pinnaltaan jopa savuisen hiiltyneeksi. Sähköuunissa laitankin baba ganoushia valmistaessani aina grillivastukset päälle.

Haarukalla valmistaessa baba ganoush jää kivasti rouheammaksi, mutta kuohkeutta siitä ei silti puutu. Minulla on ollut usein tapana keventää ja raikastaa baba ganoush muutamalla ruokalusikallisella kreikkalaista jugurttia, mutta totesin taannoin homman toimivat aivan yhtä hyvin kreikkalaistyyppisellä vegaanisella kauravalmisteella. Niinpä tekemäni baba ganoush maistuu myös vegaaneille, vaikka ns. jugurttia sisältääkin 🙂

Baba ganoush

vegaaninen

n. 1 kg munakoisoa

puolikas valkosipuli

1 sitruunan mehu

n. 1 dl oliiviöljyä

2-3 rkl tahinia (tummaa)

n. 1 tl suolaa

+ 2-3 rkl kreikkalaistyyppistä kauravalmistetta

(kourallinen sileälehtistä persiljaa silputtuna)

Paahda munakoisoja uunipellille asetetun folion päällä 200 asteisessa uunissa n. 1 tunti. Käännä munakoisot kerran kypsymisen aikana. Laita viimeiseksi vartiksi uunin grillivastukset päälle ja yritä saada munakoison kuori tummenemaan oikein kunnolla. Mikäli pääset käsiksi grilliin, kypsennä munakoiso siellä.

Laita viimeisen puolen tunnin ajaksi uuniin myös foliopalan sisään kääritty puolikas valkosipuli. Munakoisojen kuuluu olla uunista otettaessa täysin pehmeitä, kokoon lysähtäneitä ja kuorestaan enemmän tai vähemmän mustuneita; valkosipulin täysin pehmeää muttei palanutta (kurkkaa sitä siis muutaman kerran kypsymisen aikana). Kääri munakoisot lopuksi folion sisään lepäämään vielä noin vartiksi otettuasi ne uunista.

Halkaise munakoisot niiden hieman jäähdyttyä pitkittäin. Irroita kypsä munakoiso kuoresta mahdollisimman huolellisesti. Laita munakoiso tiheään siivilään valumaan, jotta ylimääräinen neste saadaan siitä pois. Painella munakoisoa siivilää vasten, jotta saat siitä irtoamaan mahdollisimman paljon nestettä – älä kuitenkaan puserra munakoisoa siivilästä läpi.

Olen kuullut huhuja, että myös salaattilinko toimisi munakoison kuivaamisessa hyvin! Jos kotoasi siis löytyy sellainen ja olet rohkealla päällä, kokeile tätä metodia ihmeessä ja kerro sitten minullekin miten kävi!

baba ganoush

Purista sitruunan mehu kulhoon ja puristele sen sekaan jäähtyneet kypsät valkosipulin kynnet kuorestaan. Ripottele päälle suolaa ja murskaa valkosipulinkynnet haarukalla painellen tahnaksi sitruunamehun kanssa. Lisää kulhoon sitten munakoiso ja murjo sekin haarukalla rikki. Lisää seokseen tahini haarukalla reippaasti “vatkaten”. Aloita tahinin lisääminen kahdesta ruokalusikallisesta, mutta lisää ihmeessä vielä kolmas mikäli haluat. Lisää oliiviöljy seokseen vähän kerrallaan edelleen haarukalla vatkaten, jolloin seos vaalenee ja kuohkeutuu. Mausta valmis baba ganoush lopuksi suolalla.

Baba ganoush on jo tässä vaiheessa minusta superherkullista, mutta happamien makujen ystävänä lisään seokseen vielä muutaman ruokalusikallisen kreikkalaistyyppistä kaurajugurttia, joka raikastaa, kepeyttää ja happamoittaa tahnaa hieman. Voit myös silputa tahnaan tässä vaiheessa hieman hienoksi silputtua persiljaa. Baba ganoush säilyy jääkaapissa 3-4 päivää.

baba ganoushBaba ganoush & gremolataoliivit / valkopapusose ja villiparsa

Za’atarilla maustetut gremolataoliivit

vegaaninen

150 g vihreitä kivettömiä luomuoliiveja

1 luomusitruunan raastettu kuori

puolen sitruunan mehu

pieni valkosipulin kynsi raastettuna

2 rkl za’ataria (*

n. ½ dl oliiviöljyä

n. ½ dl hienoksi silputtua persiljaa

Valuta oliivit nesteestään huolella. Laita oliivit puhtaaseen lasipurkkiin ja lisää päälle loput raaka-aineet. Sulje purkin kansi ja ravistele raaka-aineet huolella sekaisin. Survo oliiveja hieman rikki purkissa esim. kaulimen tai kauhan varrella, ravista vielä kerran ja laita purkki sitten yön yli jääkaappiin maustumaan. Kun sopiva pikniksää koittaa, nappaa purkki ja haarukka kassiin ja napsi herkut näkkärin päälle suoraan purkista. Gremolata-oliivit säilyvät jääkaapissa 2-3 päivää tai muutaman päivän pidempäänkin, jos lisäät sitruunan mehun ja persiljan oliiveihin vasta juuri ennen tarjoilua.

*) Yrttinen ja kirpeän paahteinen za’atar on koukuttava mausteseos lähi-idästä. Sitä voi tehdä itse tai ostaa etnisistä ruokakaupoista. Muita za’atar-reseptejä blogissani ovat granaattiomena-za’atar-fetasalaatti, arabialaiset munakoisopihvit & savuiset za’atarpunajuuret.

Valkopaputahna

vegaaninen

n. 350 g isoja valkoisia papuja

puolen sitruunan mehu

1 valkosipulin kynsi

1 dl oliiviöljyä

n. ½ tl suolaa

Huuhdo ja valuta pavut huolella. Raasta valkosipulin kynsi tehosekoittimen kulhoon ja purista sitruunanmehu päälle. Ripottele kulhoon vielä suola ja surauta valkosipulin kynsi mahdollisimman sileäksi tahnaksi. Jätä seos tekeytymään noin kymmeneksi minuutiksi – sitruunan happo ja suola pehmentävät kivasti raa’an valkosipulin makua.

Lisää kulhoon sitten valutetut valkopavut ja oliiviöljy. Soseuta kaikki mahdollisimman sileäksi ja kuohkeaksi tahnaksi – ohenna seosta tarvittaessa kylmällä vedellä. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa hieman suolaa. Pakkaa valkopaputahna purkkiin ja tarjoile se siemennäkkärin kera (näkkärin paloja voi halutessa vaikka dipata purkissa). Valkopaputahna säilyy jääkaapissa 3-4 päivää.

risenta siemennäkkileipä

Meillä oli brunssilla mukana vielä purkillinen pikaisesti kiehautettua villiparsaa, jota lastasimme sekä näkkäreille, että pistelimme menemään ihan sellaisenaan. Villiparsan saatavuus taitaa olla täällä Suomessa vähän niin ja näin, joten sen sijaan kannattaa kokeilla kiehauttaa minuutin pari kotimaista “villiparsaa” eli hyvin nuoria maitohorsman versoja, tai perinteistä viljeltyä parsaa, joka vaatii tietysti vähän pidemmän keittoajan.

Seuraavaksi taidamme siirtyä eväinemme metsän siimeksestä lähikalliolle – tuulestakin tulee nimittäin taas ystävä kun hyttysarmeijat aloittavat hyökkäyksensä. Jostain syystä hyttyset ovat aina olleet erityisesti juuri minun kimpussani – eräänkin ikimuistoisen juhannusyönä jälkeen laskin itsestäni yli 100 hyttysenpistosta! Ei auta meikäläistä Offit, ei citronella, ei huitoiminen. Se on vain hyväksyttävä paikkansa ravintoketjussa 😀

Sekä hyttystenkarkoitus- että piknikvinkkejä siis vastaanotetaan!

528 views