Mukiinmenevä voileipäkakku

Mukiinmenevä voileipäkakku

Kaupallinen yhteistyö Urtekram ja Asennemedia

voileipäkakku

Olen ollut harras voileipäkakkufani lapsesta asti. Jokaisissa sukujuhlissa (jotka ovat lähes ainoita tilanteita bongata voileipäkakkua), suuntasin aina ensimmäisen tilaisuuden koittaessa tarjoilupöydän ääreen kurkistamaan, minkälainen voileipäkakku siellä kulloinkin odotti. Yleensä meidän suvun kemuissa oli tarjolla 80- ja 90-luvun tyyliin joko kinkku- tai kalavoileipäkakkua, mutta oi sitä onnea kun joskus pöydästä löytyikin molempia!

2000-luvulle tultaessa nuorimmatkin serkuistani ohittivat yksi kerrallaan ensin rippi- ja sitten ylioppilasjuhlaiän ja voileipäkakun kulta-aika tuntui olevan muutenkin ohi. Havahduin pikkuhiljaa siihen, että sukujuhlia ei enää ollutkaan niin tiuhaan kuin ennen, eikä niissä satunnaisissa joihin vielä sain kutsun (setien 50- ja 60-vuotisjuhlia, häitä) enää tarjoiltu voileipäkakkua.

voileipäkakku

Kun vihdoin tajusin voileipäkakkujen muuttuneen elämässäni uusiutumattomaksi luonnonvaraksi, käärin hihani ja aloin vääntämään niitä itse. Ensimmäisen kakkuni kasasin omiin valmistujaisiini vuonna 2007 ja sittemmin niitä on tullut tehtyä satunnaisesti kotibileisiin – joista yhdet järjestin kerran vartavasten saadakseni syyn tehdä voileipäkakkua! Viimeisimmän kakkuni tein heinäkuussa omiin häihini. Niitä tilaisuuksia, joihin melko suuritöistä voileipäkakkua itse väsäisin ei siis minunkaan elämässäni eteen tule niin tiuhaan.

Ratkaisu pahenevaan voileipäkakkuvajeeseeni olikin sitten yllättävän helppo, kun sen lopulta tajusin: miksi ihmeessä en ala tekemään minivoileipäkakkuja? Ihmeen jäykkä on ajatukseni voileipäkakusta ollut – eihän sen tietenkään tarvitse aina olla massiivisen kokoinen. Ajatuksesta tekoihin ja kas nyt voinkin esitellä teille mukiin rakennettavan yhden ahneen (tai pienen seurueen) voileipäkakun!

Urterkram sandwich spread

Urtekram Sandwich Spread

Mukiin voileipäkakun rakentaa suit sait ja erityisen helpoksi homman itselleen tekee, kun vähän oikaisee niissä täytteissä. Ei niistä jokaista tarvitse itse tehdä! Tässä yhden hengen herkuttelukakussani yhtenä täytteenä on  Urtekramin luomulaatuista ja vegaanista punajuuri & piparjuuri -voileipälevitettä, jonka kaveriksi kerrokseen tuli miedon pippurisia ja rapsakoita retiisinviipaleita.

Kaikkien Urtekramin sandwich spreadien pohjana on auringonkukansiemenet, joten ne ovat sekä ravinteikkaita että ruokaisia tahnoja jotka maistuvat niin leivän päältä, dippinä kuin vaikka pastankin seassa. Valikoiman mauista oma suosikkini on ehdottomasti tuo kirpakka punajuuri & piparjuuri, mutta myös pehmoisen mieto basilika sekä intensiivisempi tomaatti & yrtit ovat maistuneet täällä kyllä hyvin.

Olen kova Urtekram -fani, kuten lukuisista viime vuosina heidän kanssaan tekemistäni yhteistöistäkin voi varmaan päätellä. Urtekram on ollut perustamisestaan asti (1972) luomun edelläkävijöitä: 100% Urterkam -tuotteista on luomua ja jopa 80% myös vegaanisia, kuten vaikkapa nämä voileipälevitteet. Valikoimasta löytyy monia muitakin elintarvikkeita, jotka ovat sekä vegaanisia että gluteenittomia luomutuotteita ja esim. nettisivujen tuoteselosteista on helppo aina tarkistaa mitä tuote tarkalleen ottaen sisältää. Urtekramin tuotteiden avulla ruokavalioltaan ja -allergioiltaan sekalaiselle ystäväpiirilleni kokkaaminen onkin tämän vuoksi ollut aina helppoa.

Mitä tulee luomuun, valitsen sitä kauppakassiini siksi, että voin omalla kuluttamisellani vaikuttaa kauppojen valikoimaan ja ympäristöystävällisten tuotteiden lisääntymiseen valikoimassa. Meillä kuluttajilla on todellakin valtaa, kuten nyt vaikkapa taannoiset kukkakaalitalkoot osoittivat 🙂 Luomun edut ovat lukuisat, mutta mainittakoon niistä tässä esim. luomuviljelyn vaikutus luonnon moninaisuutta edistävänä tekijänä ja maatalouden vesistö- sekä ilmastopäästöjen hillitsijänä. Luomuvaihtoehdot ovat mielestäni usein myös yksinkertaisesti maukkaampia kuin tavanomaisesti tuotetut vastaavat tuotteet. (Aiheesta voi lukea lisää vaikkapa luomu.fi -sivuilta)

Urterkram sandwich spread

Kuten tuolla aiemmin jo mainitsin, tein loppukesästä meidän häihin varsin onnistuneen voileipäkakun, joka oli sattumoisin myös vegaaninen. Osittain siitä innostuneena, osittan Urtekramin voileipälevitteiden vegaanisuuden takia halusin tehdä tänne blogiin vegaanisen voileipäkakun reseptin.

Olen aina rakastanut merellisiä voileipäkakkuja joissa on reilusti savukalaa ja katkarapuja, joten pyrin tyydyttämään tämän mielitekoni nyt vegaanisessa muodossa. Tämän vuoksi päädyin kakkua tehdessä vihdoinkin myös testailemaan itse eri tapoja tehdä viimevuoden hittiä porkkalaa (eli vegaanista “kylmäsavulohta”) – ja aika hyvään, suolaa säästävään mutta silti ihanan suolaiseen lopputulokseen päädyinkin! Mikäli porkkala tuntuisi jostakusta kuitenkin liian työläältä täytteeltä, voi sen korvata kakussa esim. sitruunalla, suolalla ja tillillä maustetulla kylmäsavutofulla.

Mukiinmenevä voileipäkakku

vegaaninen (gluteeniton)

1-4:lle

4-5 viipaletta leipää (esim. puolet paahtoleipää ja puolet ruisvuokaleipää tai gluteenitonta paahtoleipää)

reilun kokoinen kahvimuki

n. 2-3 rkl sitruunalla maustettua vettä

Täyte 1:

1 Urtekram Sandwich Spread Punajuuri & Piparjuuri -purkki

3-4 retiisiä

Täyte 2:

1 rkl vegaanista majoneesia

1 rkl vegaanista tuorejuustoa

2 rkl silputtua tilliä

2 rkl merileväkaviaaria

vastarouhittua mustapippuria

Täyte 3:

1 rkl vegaanista majoneesia

1 rkl vegaanista tuorejuustoa

1-2 tl vastaraastettua piparjuurta

2-3 tl silputtua salottisipulia / punasipulia / ruohosipulia / kevätsipulia

puserrus sitruunaa

n. ½ dl vegaanista kylmäsavulohta eli porkkalaa

Kuorrute:

n. 1 dl vegaanista majoneesia

n. 1 dl vegaanista tuorejuustoa tai kaurafraîchea

sekä

yrttejä, kuten tilliä, vesikrassia, sileälehtistä persiljaa

retiisiviipaleita

porkkalaruusukkeita

Voileipäkakun kokoaminen:

Sekoita täyteen 2 ainekset keskenään sekä täytteen 3 ainekset porkkalaa lukuunottamatta keskenään. Viipaloi retiisit ohuelti.

Paina leipäviipaleita yksi kerrallaan reippaasti mukilla leikkuulautaa vasten. Saksi sitten näin syntynyttä mukiin menevää leipäpalaa vielä aavistuksen pienemmäksi, jotta se tipahtaa vaivatta mukin pohjalle. Riippuen käyttämästäsi mukista ja siitä, kuinka runsaasti laitat kerrosten väliin täytettä, tarvitset yhteen voileipäkakkuun joko neljä tai viisi leipäympyrää.

Ennen kuin alat kasaamaan kakkua, vuoraa muki muutamalla pitkällä palalla kelmua. Kelmua saa mieluusti roikkua mukin reunojen yli reilusti, sillä vetäytynyt voileipäkakku vedetään mukista ulos sen avulla.

Urterkram sandwich spread

Voitele yksi leivänpaloista reilusti Urtekramin punajuuri & piparjuuri -levitteellä. Peitä levite sitten retiisiviipaleilla ja tipauta leivänpala retiisipuoli ylöspäin mukiin. Tipauta seuraava leivänpala edellisen päälle ja painele sitä kädelläsi varovasti alemmas, jotta alin leivänpala on varmasti mukin pohjalla asti. Valuta leivälle 1-2 tl sitruunavettä. Lastaa sitten mukiin muutama ruokalusikallinen täytettä nro 2.

Tipauta mukiin seuraava leivänpala ja painele sitä samalla reilusti alaspäin, jotta kakusta tulee tiivis. Valuta leivälle taas 1-2 tl sitruunavettä. Lusikoi mukiin muutama ruokalusikallinen täytettä nro 3 sekä reilusti porkkalaa.

Mikäli mukissa on vielä tilaa, voit tehdä vielä yhden kerroksen punajuuri & piparjuuri -levitteellä ja retiiseillä. Jos mukin on jo kovin täynnä, lisää sinne vain viimeinen leivänpala jonka voit vielä kostuttaa sitruunavedellä. Kääri sitten mukin reunoista yli roikkuvat kelmun päät kakun yli ja laita voileipäkakku jääkaappiin vetäytymään muutamaksi tunniksi tai mieluiten seuraavaan päivään asti.

Voileipäkakun koristelu:

Kun tarjoilun aika lähestyy, kisko voileipäkakku varovasti mukista ulos kelmun avulla ja käännä se ylösalaisin tarjoilualustalle. Koristelun voi kukin hoitaa tyylillään, mutta itselläni oli tällä kertaa tarve minimalismiin. Kuorrutin kakun liukuvärityyliin kahdella erivärisellä kuorrutteella (vaaleanpunainen kuorrute on värjätty etikkapunajuuren liemellä). Koristeet pidin todella yksinkertaisina joten lisäsin kakun yhdelle sivulle vain muutaman vesikrassin lehden.

voileipäkakku

Tätä juttua kuvatessani tein kakkuja usemmankin mukin verran, joten tulin testanneeksi siinä sivussa muutamaa muutakin koristelutapaa. Yhtä kakkua varten sekoitin hieman punaista merileväkaviaaria osaan kuorrutteesta ja tein sillä kakun päälle liukuväriosion. Lisäksi pyöritin sopivan pitkästä porkkalaviipaleesta ruusukkeen ja askartelin pienen veitsen avulla retrohenkisiä retiisikukkia. Toisen kakun kuorutteeseen painelin kiinni ohuita retiisiviipaleita polka dot -tyyliin ja raastoin kakun päälle reilusti tuoretta piparjuurta.

Millaisista voileipäkakuista te tykkäätte? Otan mieluusti vastaan myös koristeluvinkkejä – sekä retrotyylisiä että uudenaikaisempia <3

3 124 views

Maissi x 4 maustamistapaa

by Juulia 1 Comment
Maissi x 4 maustamistapaa

maissi

Olen hamstrannut kotimaista maissia siitä asti, kun bongasin vuoden ensimmäiset suomalaiset maissintähkät kaupoista. Joka kerta, kun niitä on tielleni osunut, niitä on siis kannettu myös kotiin. Parhaimmillaan meillä onkin ollut jääkappissa lähemmäs kymmenen maissintähkää odottelemassa pääsyään lautaselle – kotimainen maissikausi on niin lyhyt, että kerrankos sitä vedetään vaikka övereihin asti!

Moisesta hamstrauksesta seuraa kuitenkin ennenpitkää tilanne, jossa maissia on kulutettava kerralla oikein urakalla. Tehtävä on toki lähtökohtaisesti miellyttävä, mutta jos moinen urakka sattuu kiireiseen arkipäivään, jolloin isommille kokkailuille ei riitä aikaa tai energiaa, se tarkoittaa käytännössä ateriaa joka koostuu pelkästä maissista. Onneksi vähällä vaivalla ja pienellä mielikuvituksella simppeli keitetty maissi saa kaverikseen muutamankin erilaisen maustekastikkeen!

kotimainen maissi

Maanantaina alkoi taas valtakunnallinen hävikkiviikko. Tänä vuonna tavoitteena on erityisesti ruoan arvostuksen lisääminen ja tätä kautta hävikin määrään vaikuttaminen ruokaketjun kaikissa portaissa, erityisesti kuluttajien käyttäytymisessä. Koska olen sekä kuluttuja, että pieni äänitorvi jos jonkinlaisiin ruokaan liittyvien teemojen saralla, haluan tänäkin vuonna kantaa omalta osaltani kortta kekoon ruokahävikin vähentämiseksi.

Hävikin vähentäminen mielessäni kehittelinkin maissin kaveriksi neljä erilaista soossia kaapeistani löytyvistä mausteista ynnä muista heräteostospurnukoista – ja niitähän keittiössäni on kuulkaas paljon! Samalla käytin loppuun yhden yrttipuskan jämät sekä pöydälle unohtuneen puolikkaan tuoreen chilin. Heräteostokset ovat keittiössäni varmaan pahimpia ruokahävikin syypäitä, ostelen nimittäin milloin mitäkin kiinnostavia tuotteita, jotka kerran maistettuani saatan unohtaa jopa kuukausiksi.

maissi

Kolme ideoimistani kastikkeista on täysin vegaanisia ja se yksi jäljelle jäänyt on omasta mielestäni maissin parasta kaveria: voita. Pientä twistiä toki mietin sekin käyttöön.

Maissin voi kukin kypsentää niinkuin itse tykkää. Minulla maissi päätyy useimmiten kiehumaan kattilaan (n. 10-15 min riippuen maissien koosta tai mikäli maissi on supertuoretta, 5-10 min), varsinkin jos kypsennettävä on vain muutama maissi. Isomman määrän paistaa kätevästi uunissa. Maissi kypsyy 200 asteisessa uunissa folioon käärittynä 30-45 minuuttissa (koosta riippuen) ja  mikäli suojalehdet peittävät maissintähkän kauttaaltaan, voi folionkin skipata ja heittää maissit uuniin suojalehtineen päivineen. Usein lisään uunivuoan pohjalle hieman vettä luomaan uuniin hieman höyryä.

maustettu maissintähkäJalapeño-limettisiirappi & yuzu kosho -majoneesi

Ensimmäiset kaksi soosseistani ottavat hieman inspiraatiota opiskeluaikojeni makumuistoista Meksikosta: sielläpäin nimittäin myydään kadulla mitä ihaninta maissia, joka kuorrutetaan majoneesilla ja maustetaan suolalla, chilillä sekä limetillä. Päälle raastetaan monesti vielä paikallista juustoakin. Nam!

Toisen maustekastikkeen pohja on vegaaninen majoneesi (jota jääkaapissani on nykyään aina purkki jos toinenkin) ja hain siihen sitrus- ja chiliaromit Meksikon sijaan Japanista; toinen maistuu muistojeni kaltaisesti jalapeñolle, limetille ja korianterille … sekä vaahterasiirapille!

*) merkityistä mausteista kerron postauksen lopussa tarkemmin!

 

Maissi & Jalapeño-limettisiirappi

vegaaninen

2:lle maissintähkälle

1 vihreä tai punainen jalapeño

2 rkl vaahterasiirappia

3 rkl silputtua korianterin vartta

1 limetti ( ½ limetin mehu sekä 1 tl raastettua limetin kuorta)

ripaus suolaa

Silppua chili sekä korianterin varret hyvin pieneksi silpuksi. Laita silppu pieneen kulhoon ja raasta päälle pestyn limetin kuorta. Purista kulhoon sitten puolen limetin mehu ja lohko toinen puolikas kahteen osaan tarjoilua varten. Lisää kulhoon vielä vaahterasiirappi ja mausta ripauksella suolaa. Sekoita hyvin ja sivele pöydässä kuumalle maissille.

Jalapeño-limettisiirapilla sivellyt maissintähkät voi viimeistellä pöydässä vielä puserruksella limettiä ja mikäli korianteripuskasta löytyy lehtiäkin, ripotella vielä niitäkin maissin päälle.

Maissi & Yuzu kosho -majoneesi

vegaaninen

2:lle maissintähkälle

4 rkl vegaanista majoneesia

¼-½ tl yuzu koshoa (suolaista yuzutahnaa) (*

1-2 tl shichimi tōgarashi -chilimaustetta (*

Sekoita majoneesiin yuzu koshosekä shichimi tōgarashi -chilimauste vähän kerrallaan. Kummatkin mausteet ovat melkoisen vahvoja, joten niitä humpsahtaa huomaamatta annokseen liikaakin, jollei ole varovainen!

Kun majoneesi on makuusi sopivan tujua, sekoita sitä vielä kerran hyvin ja sivele se sitten maissin päälle. Itse ripottelen maissin päälle ennen syömistä vielä hieman lisää shichimi tōgarashia, tulisen ystävä kun olen!

maissi maustaminen

Toiset kaksi kastiketta olivat perinteinen voi jääkaapista löytyneen pinjansiemenpussin jämien sekä heräteostosjuuston kera, sekä lempimausteillani misolla ja gochujangilla maustettu vegaaninen majoneesi. Misoa minulla on jääkaapissa tällä hetkellä jostain syystä kolmeakin sorttia, joten yritän koko ajan keksiä sille käyttötarkoituksia!

Maissi & Ruskistettu pinjansiemenvoi + asiago-juusto

2:lle maissintähkälle

50-70 g luomuvoita

2-3 rkl pinjansiemeniä

(puristus sitruunaa tai limettiä)

n. 50 g asiagojuustoa (tai kypsytettyä kefalotiria, parmesaania, manchegoa… mitä nyt jääkaapissasi sattuu olemaan -mieluiten kuitenkin melko aromikasta ja vahvaa juustoa)

Sulata voi pienessä kattilassa. Kuumenna keskilämmöllä, kunnes voi alkaa kuplimaan ja lisää sitten pinjansiemenet. Jatka kuumentamista varoen polttamasta voita tai pinjansiemeniä, kunnes sekä voi että pinjansiemenet saavat hieman väriä. Jäähdytä voi lähes kiinteään muotoon.

Sivele pinjansiemenvoi huoneenlämpöisenä kypsän ja jo hieman jäähtyneen maissin pintaan ja raasta päälle sopivasti juustoa. Jos maissi on tarjoillessa tulikuuma, voi sulaa tähkän päälle ja tippuu lautaselle. Sieltä se ei maissia juuri mausta, joten itse ainakin yritän malttaa jäähdyttää maissia tarpeeksi ennen syömistä voin kanssa!

Maissi & Miso-gochujang -majoneesi

vegaaninen

2:lle maissintähkälle

3 rkl vegaanista majoneesia

1 rkl (tummaa) misoa (*

½-1 tl gochujang -tahnaa (*

1 kevätsipulin varsi

Sekoita majoneesiin miso sekä makusi mukaan gochujangia. Seoksesta tulee melko vahvaa, joten tätä ei tarvita maissin päälle paljoa! Voit halutessasi lantrata seosta lisäämällä siihen enemmän majoneesia. Viipaloi vielä ohuelti kevätsipulin varsi.

Sivele miso-gochujang-majoneesi maissin päälle ja ripottele maissille vielä hieman silputtua kevätsipulia.

maissi

*) Yuzu kosho on japanilainen maustetahna, joka tehdään chilistä, suolasta ja yuzu-hedelmän kuoresta. Seoksen annetaan fermentoitua, joten lopputulos on mauiltaan paljon moniuloitteisempi kuin kolme raaka-ainetta ehkä antaisi olettaa! Yuzu koshosta voit lukea lisää esim. täältä.

Shichimi tōgarashi (myös nanami tōgarashi) on japanilainen seitsemän mausteen seos, jossa on yleensä ainakin chiliä, japanilaista sansho-pippuria, appelsiininkuorta sekä mustia ja/tai valkoisia seesaminsiemeniä. Sichimi tōgarashi on todella aromaattinen mausteseos, josta tykkään niin paljon että sitä on kotonani parhaillaan parinkin purkin verran. Erityisesti olen tykännyt maustaa sillä yksinkertaita riisiruokaa, tamago kake gohania.

Miso on japanilainen maustetahna, joka tehdään fermentoimalla soijapapuja (tai ohraa, riisiä, tattaria…) aspergillus oryzae -homeella. Misoja löytyy todella moneen lähtöön, joilla on erilainen makuprofiili riippuen raaka-aineesta ja fermentointiajasta. Vaaleat misot ovat yleensä maultaan miedompia, punaiset ja tummat misot vahvempia. Miso säilyy jääkaapissa huolella suljettuna jopa vuoden, mutta opin juuri Japanilaisesta ohjelmasta että sen voi myös pakastaa eikä se jäädy! Misosta on moneksi: salaatinkastikkeeseen, risottoon ja jopa pikkuleipiin!

Gochujang on korealainen fermentoitu chilitahna, joka saa paksun koostumuksena tahmeasta riisistä, soijajauhoista ja ohramaltaista. Gochujang on samanaikaisesti suolaista, makeaa, tulista ja täyteläistä – todella koukuttavaa tavaraa! Sen makuun pääsee hyvin esim. tteokbokki -reseptin kanssa. En lainkaan ihmettele, että sitä löytyy nykyään ihan peruskaupoistakin! Lue lisää esim. täältä!

Yuzu koshoa olen löytänyt japanilaisiin ruokiin erikoistuneesta Tokyokanista, sichimi tōgarashia, misoa sekä gochujangia löytyy muistakin aasialaisista kaupoista. Misoa sekä gochujangia löytyy myös paremmin varustelluista ruokakaupoista.

 

1 309 views

Vegaaninen perunankuoriburgeri portobellopihvillä

Vegaaninen perunankuoriburgeri portobellopihvillä

vegaaninen perunankuoriburgeri

Meidän juhannuksen ruokalistalla oli tänä vuonna vegaaninen perunankuoriburgeri! Täytteinä tässä pläjäyksessä oli mm. soijalla, srirachalla ja nestemäisellä savulla maustettua portobelloa, avocadoa, Myrttisen kurkkua, varhaiskaalisalaattia ja tomaattia. Siitä tuli NIIN hyvää (sekä hyvännäköistä), että en millään malta olla laittamatta ohjetta blogiin heti, vaikka edellinenkin juttuni oli tästä samasta perunankuoriburgeriaiheesta. Sorry! Lupaan että seuraavan jutun aihe on jo jotain ihan muuta ♥

Olin ekoja perunankuoria paistaessani huolissani siitä, pysyisivätkö ne miten hyvin kasassa täytettyinä. Näitä tehdessä tuli onneksi havaittua, että eivät ne ontoksi koverretut perunanpuolikkaat tosiaan tarvitse mitään juustontapaisia pysyäkseen kasassa. Kaupan vegaaniset juustot kun ovat nimittäin minusta vähän niin ja näin makunsa puolesta, niin nämä perunanpuolikkat rapeutettiin tällä kertaa ihan vain öljyn kanssa uunissa. Kun täytteiden kanssa lähti vähän lapasesta, sanotaanko niin, että kasassapysymisen ongelma ei todellakaan ollut tuo peruna! Eihän tuota kuvien kaltevaa tornia nimittäin suuhun ihan niin vain lykätä – juustoa/vuustoa tai ei – joten lopulta söin lautaselle leviävän burgerini ihan suosiolla haarukalla ja veitsellä.

Mitä tulee juhannukseen näin muuten kuin ruokapuolella, niin aika metsäänhän se on mennyt. Juhannusaattona käytiin Juuson kanssa meille jo perinteeksi muodostuneella ihanalla yökävelyllä lähimetsissä, mutta sen jälkeen itselleni nousi lähes 39 asteen äkillinen kuume. Kun kämppämme on edelleen julkisivuremontin vuoksi hupussa, kontakti yöttömään yöhön ja tuohon ihan vieressä kukoistavaan luontoon jäi surettavan lyhyeen 🙁

Onneksi oli sentään kamera yökävelyllä messissä, joten olen hoitanut luontokaipuutani käsittelemällä juhannusaaton metsäkuvia. Samalla tuli todettua, että kamerastani löytyy huolestuttavan tiheällä tahdilla ties minkälaisia kukkakuvia. Kuka tietää mitä tästä vielä seuraa, kukka-asetelma -aiheisten akvarellimaalausten sarja tai ikebanaa ehkä? Tätä en olis kyllä osannut teininä itsestäni ennustaa…

vegaaninen perunankuoriburgeri

Jospa kuitenkin palataan kukkakuvista vielä hetkeksi aiheeseen vegaaninen perunankuoriburgeri ja erityisesti sen kasaaminen! Kannattaa tosiaan koota oma burgeri hieman näitä esimerkkikuviani maltillisemmin. Juuso teki öbaut samasta täytemäärästä itselleen kaksi erillistä burgeria eikä hänellä ollut aterimille juuri tarvetta. Mutta tyyli on toki aina vapaa itse kullekin!

Vegaaninen perunankuoriburgeri portobellopihvillä

vegaaninen, gluteeniton kun käytät soijan sijaan tamaria

4:lle (tai 2:lle isonälkäiselle)

Perunankuoriin:

4 isoa tasakokoista ja sileäkuorista uuniperunaa / yleisperunaa

1 rkl oliiviöljyä

ripaus suolaa

+ 1 rkl oliiviöljyä puolikkaiden päälle

Portobelloihin:

4 portobellosientä

2 rkl oliiviöljyä

2 rkl soijakastiketta/tamaria

1 tl nestemäistä savua

1-2 tl srirachaa

1 rkl agavesiirappia

Lisukkeeksi:

1 kypsä avocado + sitruunamehua

1 punasipuli + n. 2 rkl balsamicoa, ripaus suolaa & sokeria

1-2 isoa kypsää tomaattia

kaalisalaattia / salaatinlehtiä

4-6 rkl vegaanista majoneesia

srirachaa

1 hapankurkku/maustekurkku

Laita aivan ensimmäiseksi punasipuli tekeytymään: kuori sipuli ja viipaloi se n. puolen sentin kiekoiksi. Valuta kiekoille balsamicoa ja ripottele päälle hieman suolaa sekä sokeria. Jätä sipuli huoneenlämpöön maustumaan.

Pese ja kuivaa perunat. Pistele ne kauttaaltaan haarukalla ja hiero pintaan ensin öljyä ja sitten suolaa. Paahda perunoita 175 asteisen uunin keskitasolla n. tunti, tai kunnes ne ovat läpikypsiä. Ota perunat sitten uunista ja nosta uunin lämpö 200 asteeseen. Halkaise perunat pitkittäin kahtia ja koverra kummastakin puolikkaasta perunan sisusta pois sen verran, että reunalle jää noin puolen sentin verran perunaa. Aseta perunanpuolikkaat takaisin uunivuokaan/pellille leikkuupinta ylöspäin ja aluta päälle öljyä. Rapeuta puolikkaita uunissa vielä n. 15 minuuttia tai kunnes puolikkaat saavat vähän väriä. (Mikäli olet uppopaistamisen ystävä, voit tietysti myös friteerata perunankuoret!)

Irroita portobellosienistä niiden kannat ja paista sieniä sitten välillä käännellen öljyssä pannulla kypsäksi. Lisää lopuksi pannulle kaikki mausteet (srirachaa enemmän tai vähemmän eli maun mukaan) ja alenna hieman lämpöä jottei seos pala. Kääntele portobelloja mausteliemessä kunnes neste tiivistyy ja imeytyy sieniin. Viipaloi tomaatti sekä hapankurkku/maustekurkku. Viipaloi vielä avocado ja valuta sen päälle hieman sitruunamehua tummumisen ehkäisemiseksi.

Kokoa perunankuoriburgeri näin:

Annostele pohjalle kaalisalaattia/muutama salaatinlehti sekä muutama hapankurkkusiivu. Nosta päälle portobello helttapuoli ylöspäin (tasaiselle ja hieman kuopallaan olevalle pinnalle on helpompi pinota loppuja täytteitä kuin sille pyöreämmälle lakkipuolelle).

Lastaa sienelle sitten muutama sipulinrengas, hieman srirachaa sekä tomaattisiivu tai kaksi. Itse olen niin hulluna Myrttisen hapankurkkuihin, että laitoin niitä muutaman viipaleen myös tähän väliin 🙂 Sivele sitten toinen perunanpuolikas majoneesilla ja ankkuroi majoneesiin avocadonviipaleet. Käännä kansi avocadoineen lopuksi burgerin päälle ja kiinnitä se paikoilleen halutessasi cocktailtikulla.

Sitten vaan ääntä kohti, käsin tai aterimien avustamana! Meillä täällä sairastuvalla vegaaninen perunankuoriburgeri sai kaverikseen Virgin Mary -mehua sekä perinteiset mummonkurkut.

Olutsuositus:

Jos suinkin vain olisin ollut terve, olisin kyllä kiskaissut ateriani kaverina hyvän oluen. Koska tässä burgerissa on sienien ansiosta kivasti umamia, sekä majoneesin ja avocadon kautta myös rasvaisuutta, voit valita burgerille olueksi esim. sitruksisen IPA:n tai APA:n. Umami rauhoittaa oluen katkeruutta, joten vaikken ole suuri vahvasti katkerohumaloitujen oluiden ystävä, tykkään niistä kyllä varsinkin sopivien ruokien kaverina. Valitsit kuitenkin minkä oluen vaan, pidä huoli siitä, ettet valitse liian tujua tai päällekäyvää olutta, joka jyräisi alleen tämän vegeburgerin maut. Jättäisin siis tuhdimmat ja vahvemmat tupla IPA:t tässä yhteydessä pois kuvioista!

Ps. Mikäli et ole raa’ahkon sipulin ystävä, voit kuullottaa tai jopa karamellisoida sipulirenkaat öljyssä.

Pps. Samanlainen äkillinen korkea kuume nousi kaksi päivää ennen hartaasti odotettua Taste of Helsinkiä ja nyt sitten just kaksi päivää ennen hartaasti odotettua Berliininmatkaa, perhana! Edelliskerralla kuume onneksi laski just kahdessa päivässä enkä joutunut jättämään herkutteluja väliin … joten samaa ihmettä odottelen tällä kertaa. Jos kaikki siis käy hyvin, niin tätä juttua lukiessanne olen jo Berliinissä 🙂

176 views