Paahdetut kirsikat viskillä ja vaniljalla

by Juulia 0 Comments
Paahdetut kirsikat viskillä ja vaniljalla
Viskin ja vaniljan kanssa paahdetut kirsikat

paahdetut kirsikatViskillä maustetut paahdetut kirsikat ja kaurapuuro – hyvä ruoka parempi mieli!

Vaikea uskoa, että kesäkuu vasta vetelee viimeisiään kun viimeiset viikot ovat olleet yhtä heinä-elokuuta: täynnä trooppisia öitä, pulikointia, jäätelöä ja hellettä. Yleensä kesäkuu tuntuu hujahtavan täysin ohi ennen kuin pääsen minkäänlaisiin kesäfiiliksiin mutta ei suinkaan tänä vuonna! Olen jo nyt autuaan sekaisin viikonpäivistä ja unirytmini on keikahtanut suorastaan päälaelleen. Liekö syynä tiiviisti kotona kahdestaan vietetty kevät vai mikä, mutta poikkeuksellisesti olen tahtonut viettää suurimman osan hereilläoloajastani perhettä ja ystäviä tavaten puistoissa, terasseilla ja metsissä nyt, kun se on taas mahdollista. Siis mitä vaan ja missä vaan paitsi yksin kotona tietokoneen, hellan tai kameran ääressä 😀 Ruokaa intohimolla tekevälle ja kuvaavalle introvertille tämä on aikamoinen poikkeustila!

Koronakevät oli todella vaativa päivätyöni osalta, joten vaikka normaalisti puhkun intoa kokata ja kuvata reseptejä kun kesälomani alkaa, nyt tuo into on ollut totaalisesti hukassa. Osa syystä innon puutteeseen on myös maailmantila: tuntuu ontolta höpötellä tänne kepeitä juttuja siitä mitä kulloinkin kokkaan ja syön, kun korona jyllää maailmalla kiihtyvällä tahdilla ja tietoisuuteen entistä syvemmälle viime viikkoina uponnut rakenteellinen rasismi ja rapakontakainen poliisiväkivalta painaa mieltä. Eikä ilmaston kannaltakaan mene hyvin: Siperiassa sulaa ikirouta ja vaikka ilmastopäästöt hetkellisesti koronan takia vähentyivätkin, ei se mikään pysyvä suunnanmuutos valitettavasti tainnut olla.

vesimeloni mehujää

Hyvä ruoka parempi mieli…

Tuttujen asioiden tekemisestä tulee kuitenkin iloa ja vakautta tilanteeseen, jossa turvallisuudentunne on edelleen koronan osalta kiikkulaudalla. Jatkuva murehtiminen ja lamaantuminen ei ainakaan auta mitään! Niinpä näpyttelen kuin näpyttelenkin teille nyt pienen tarinan siitä mitä täällä on viimeeksi kokattu. Ostin nimittäin viime viikolla rasian kirsikoita ajatuksena kokata niistä jotain kivaa. Osan laitoin soseutetun vesimelonin kanssa mehujääpuikkoihin, mutta osa jäi kuitenkin jääkaappiin pyörimään.

Kun viikonloppu vierähti aamusta iltaan ulkosalla, tajusin yhtäkkiä eilen noiden kirsikoiden olevan jääkaapissa edelleen. Muutama kirsikoista oli jo mennyttä kalua… mutta loput sain kuin sainkin pelastettua! Pesin kirsikat huolella, pilkoin ne, poistin kivet ja lykkäsin ne uuniin sokerinripauksen ja viskilorauksen kanssa. Tänään nuo läpikuultaviksi ja hillomaisiksi paahdetut kirsikat ihanine liemineen syötiin sitten aamulla kaurapuuron kera. HUH miten hyvää!

paahdettu kirsikka

paahdetut kirsikat

Ohje on hyvin summittainen, koska mitään en tietenkään mitannut. Loma-aivot… ¯\_(ツ)_/¯

Viskin ja vaniljan kera paahdetut kirsikat

2:lle

2-3 dl kirsikoita kivet poistettuina ja puolitettuina

n. ½ dl viskiä

n. ½ dl raakaruokosokeria

n. 2 rkl neitsytoliiviöljyä

ripaus aitoa vaniljaa / vaniljasokeria

hyppysellinen suolaa

Laita kirsikat pieneen uunivuokaan – sellaiseen, jossa ne menevät hieman päällekkäin keskenään ja pääsevät muhimaan omassa liemessään. Ripottele päälle sokeri ja lorauta vuokaan viski sekä oliiviöljy. Mausta seos ripauksella vaniljaa ja suolaa. Sekoita hyvin ja anna maustua sillä välin kun uuni lämpenee 175 asteeseen. Kun uuni on kuuma, lykkää vuoka keskitasolle noin 20-25 minuutiksi, tai kunnes kirsikat ovat läpikuultavia ja pehmeitä. Sekoita kirsikoita kerran paahtamisen puolivälissä.

Anna jäähtyä ja tarjoile paahdetut kirsikat jäätelön tai maustamattoman jugurtin kera, tai kuten me söimme tämän herkun: oliiviöljyllä ja suolalla maustetun kauramaitoon keitetyn kaurapuuron kera.

paahdetut kirsikat

Mitä tulee muihin listaamiini mieltä painaviin asioihin, ei muuta kuin toimeksi. Otetaan ilo irti Suomen kesästä mutta pidetään mielessä koronan lisäksi myös ilmastoasiat. Ja koska rasismia on Suomessakin, haluan sivistää itseäni aiheesta lisää voidakseni elää ja toimia antirasistisesti niin työssäni kuin vapaa-ajallanikin. Siksi kirjauduin Itä-Suomen yliopiston avoimelle Antirasismin perusteet -opintojaksolle ja olen sen lisäksi lueskellut muitakin materiaaleja antirasistisen toiminnan tueksi. Alla linkkejä näihin materiaaleihin, jos vaikka jotakuta teistäkin kiinnostaa tutustua asiaan lisää 🙂 Lisäksi suosittelen katsomaan Yle Areenasta dokkarin I Am Not Your Negro. Asiat muuttuu, kun niitä muutetaan!

kirsikka viski

96 views

Aikuisten appelsiiniriisi

by Juulia 2 Comments
Aikuisten appelsiiniriisi

appelsiiniriisiAikuisten appelsiiniriisi tehdään veriappelsiineista ja maustetaan … viskillä!

Appelsiiniriisi

Milloin oot viimeeksi syönyt appelsiiniriisiä? Minäpä söin tänään! Myönnettäköön kuitenkin, että sitä ennen edellisestä kerrasta varmasti vierähti useampikin vuosi. Harvassa kun taitaa olla nykyään ne paikat, joissa appelsiiniriisi löytyisi ruokalistalta! Työpaikkani ruokalasta tätä lapsuudesta tuttua herkkua aina silloin tällöin kuitenkin saa ja olen siitä joka kerta aina yhtä ilahtunut!

Mieleeni ei kuitenkaan ole tullut lähteä tekemään appelsiiniriisiä kotona ennen kuin nyt: kyselin taannoin Instagramissa verkostoni suosikki sitrusreseptejä ja eiköhän appelsiiniriisi tullut tässä yhteydessä esiin useammaltakin taholta. Mieliteko iski saman tien niin vahvasti, että kipaisin kauppaan hakemaan tarvittavat raaka-aineet samana iltana ja pyöräytin appelsiiniriisin jääkaappiin tekeytymään seuraavan päivän iloksi 🙂

veriappelsiini viski

veriappelsiiniAppelsiini + viski ♥ aina yhtä toimiva kombo!

Aikuisten appelsiiniriisi

Appelsiiniriisi yhdistyy mielessäni varmasti ikuisesti koulun ruokalaan ja se on minusta ihanaa juuri sellaisena kuin muistoissani. En kuitenkaan malttanut olla tekemättä omaan versiooni pientä muokkausta aikuisempaan makuun! Koska veriappelsiini on nyt sesongissa, käytin tähän herkkuun tietysti tavallisten appelsiinien sijaan veriappelsiineja. Makeutukseen käytin sokerin sijaan vaahterasiirappia ja lisäsin sekaan reilusti aitoa vaniljaa. Lisäksi lorautin sekaan viskiä!

Harvoin menee appelsiinin ja viskin yhdistelmä mönkään, eikä mennyt nytkään. Älyttömän hyvää! Jos viskistä haluaa lopputulokseen vain maun eikä alkoholia, voi viskin nopeasti kiehauttaa ja jäähdyttää ennen sekaan lorauttelua. Muussa tapauksessa jääköön tämä appelsiiniriisi vain aikuisten herkuksi 😀

appelsiiniriisi

appelsiiniriisi

Appelsiiniriisi kannattaa laittaa tekeytymään jääkaappiin mielellään jo useampi tunti ennen tarjoilua. Itse en tahdo jälkkäreistäni pääsääntöisesti kovin makeita, joten laitoin vaahterasiirappia tähän ohjeeseen melko säästeliäästi. Jos kaipaat enemmän makeutta, kannattaa siirappi ehkä vaihtaa sokeriin jottei seokseen tulisi liikaa nestettä. Varsinkin ihanan paahteinen ja karamelliarominen kookossokeri voisi toimia tässä tosi hyvin!

Aikuisten appelsiiniriisi

4:lle

n. 2½ dl (kasvimaitoon) keitettyä vähäsuolaista riisipuuroa (n. 300 g)

2 dl vispi(kaura/soija)kermaa

3 veriappelsiinia (n. 500 g)

3-4 rkl vaahterasiirappia (tai aromikasta sokeria, kuten kookossokeria)

n. ½ tl jauhettua vaniljaa

n. 3 rkl viskiä

Tarjoiluun:

1 veriappelsiini

2 rkl vaahterasiirappia

1 rkl viskiä

ripaus vaniljaa

Vispaa käyttämäsi kerma kuohkeaksi ja kääntele se kylmään riisipuuroon. Mausta seos vaahterasiirapilla (tai sokerilla), vaniljalla ja viskillä. Leikkaa veriappelsiineista kuoret pois terävällä veitsellä niin, että poistat kaiken kitkerän valkoisen kuoriosan. Pilko appelsiinit suupalan kokoisiksi paloiksi ja sekoita ne riisiseokseen. Tarkista maku ja nosta appelsiiniriisi sitten peitettynä jääkaappiin vähintään muutamaksi tunniksi tai yön yli.

Annostele appelsiiniriisi kulhoihin. Sekoita lusikallinen viskiä, ripaus vaniljaa ja kaksi lusikallista vaahterasiirappia sekaisin. Kiehauta seos jos tahdot siirapista alkoholittoman. Kuori veriappelsiini veitsellä ja viipaloi poikittain. Nostele päälle muutama appelsiiniviipale per kulho ja valele annokset viski-siirapilla.

aikuisten appelsiiniriisi

appelsiiniriisi

Ps. Jos olisin viitseliäällä tuulella, saattaisin suorastaan liekittää annoksen viimeistelevät appelsiinisiivut viskillä. Tällä kerralla olin kuitenkin niin epäviitseliäs, että ostin riisipuuronkin valmiina kaupasta 😀

Pps. Lisää sitruskauden reseptiikkaa löytyy Sitrusresepti x 18 -jutustani!

488 views

Vegaanin kampasimpukat & luksus viikonloppuruokaa

Vegaanin kampasimpukat & luksus viikonloppuruokaa

Kaupallinen yhteistyö Asennemedia & Food Market Herkku

vegaaniset kampasimpukatVegaanin kampasimpukat aka paistetut kuningasosterivinokkaat, paahdettu palsternakkamuussi mustalla valkosipulilla, kesätryffeliä, fritattua enokia sekä oliiviöljyhelmiä = melkoista luksusta ja ilmiselvää sunnuntairuokaa.

Perjantai = kiireetöntä shoppailua

En tiedä juuri mitään parempaa viikonlopun viettotapaa kuin kiireetön kokkailu. On ihana lopettaa työviikko siihen, että haahuilen hyvässä ruokakaupassa valikoimassa jotain jännää ja inspiroivaa viikonlopun aterioita varten. Viikonloppuna kun on arkea enemmän aikaa ja intoa testailla niitä vähän työläämpiäkin ruokaideoita!

Ruokakaupan, jossa viikonloppua varten pyörin pitää olla valikoimaltaan mahdollisimman monipuolinen eli ruokalöytöretkeilyyn suotuisa ja tietysti mieluiten kotimatkan varrella. Sellainen on minulle ollut jo parikymmentä vuotta keskustan Stockmannin Herkku, josta on vastikään kuoriutunut upouusi Food Market Herkku. Olen joko asunut tai ollut keskustan kulmilla töissä jo parikymmentä vuotta, joten Herkku on ollut minulle aina se keskeisin “herkkukauppa”.

Kun muutin Helsinkiin opiskelemaan vuoden 2000 hujakoilla, kävin Herkussa vähän väliä ihmettelemässä sitä kaikkea ihanaa ja ihmeellistä, mitä sieltä löytyi. Muistan erityisesti, miten mahtavaa oli joskus saada joululahjaksi lahjakortti Herkkuun ja päästä kerrankin valikoimaan kauppakoriin kaikkea sitä, mihin ei opiskelijabudjetilla normaalisti ollut varaa. Herkun varaan olen myös laskenut aina, kun on pitänyt olla varma siitä että jokainen tarvitsemani raaka-aine varmasti löytyy ilman juoksentelua useammissa kaupoissa. Kyllä kuulkaa siis jännitti nähdä, miltä tuo vanha tuttu luottokauppa oikein näyttäisi remontin jäljiltä!

Lempiosastoni kaupassa kuin kaupassa: hedelmä- ja vihannesosasto.

Jaa että mitä? Vottosen suunnittelemia valmisruokia? Kyllä kiinnostaa valmisruoka yhtäkkiä tätäkin intohimoista kotikokkia.

Vanha inhokkini, ahdas ja pimeä “sipulikäytävä” ei näytä yhtään entiseltään – jipii!

Herkku-huolet

Erityisesti pelkäsin, että Herkun remppa olisi pelkkää pintaa ja että valikoima supistuisi uudistusten myötä. Julkista keskustelua seuranneena olen päätellyt, etten näine huolineni ole ollut ainoa. Meitä joille Herkku on rakas kauppa on ilmeisesti aivan käsittämättömän monta, enkä ole koskaan nähnyt ihmisten kommentoivan ruokakaupan uudistusta tai omistajan vaihdosta moisella tunteella! Toisaalta, kun remontin aikana kaupassa oli välillä hyllyä tyhjänä ja valikoimassa selkeitä puutoksia, hetken sitä itsekin mietti että mitähän tästä oikein tulee.

En kuitenkaan toivonut että Herkun valikoima olisi täysin entisensä: ne maailman toiselta laidalta lennätetyt muoviin käärityt eksoottiset hedelmät joita ällistelin parikymppisenä eivät enää tee vaikutusta. Sen sijaan innostun, kun bongaan hyllystä vaikkapa kotimaisen luomumyllyn mahdollisimman tuoreita emmerjauhoja.

Entisen sijaan toivoinkin Herkusta kauppaa, jossa satokauden tuotteet, lähiruoka, ekologisuus hävikin vähentäminen olisi kunniassaan. Tosin valehtelisin jos en myöntäisi toivoneeni myös löytäväni Herkusta edelleen kaikenlaista jännää sekä asiallista juustotiskiä (entisenä juustotiskiläisenä ja juustofanina juustotiski on minulle iso tekijä).

Kukas se sieltä sesonkihedelmien takaa kurkistaa? Satokausikalenterin Nata tietysti!

Food Market Herkku

Uusittu Food Market Herkku avattiin lokakuun lopulla ja sinnehän minäkin sitten kipitin heti avajaispäivänä pieni läpätys sydämessäni. Huoli rakkaan kaupan uudesta tilasta osoittautui turhaksi: valikoimassa korostuu ne kaipaamani satokauden tuotteet (kiitos mukaan vahvasti otetun Satokausikalenterin) ja Zero Waste -konsepti, mutta kaupan ilmettä on myös sekä raikastettu että avarrettu. Lisäksi Herkussa on rentoon kaupassa haahuiluun kannustavia pysäkkejä: kahvila sekä pieni bistro, jossa olenkin jo pysähtynyt välipalalla, viikonloppu-ostereilla tai lasillisella viiniä melkein jokaisella tähänastisella käyntikerrallani. On se vaan kivempi shoppailla ilman kiljuvaa nälkää!

Aika harva kauppa voi muuten kehaista tarjoavansa Michelin -tasoisen kokin ruokia, mutta Herkun Bistrosta saa parin vuoden takaisen Bocuse D’Or edustajamme, ravintola Palacen huippukokki Eero Vottosen kalakeittoa. Lisäksi kotiin voi ostaa mukaan hänen suunnittelemiaan Chefs-in-Season valmisruokia. Roomalaista levypizzaakin Herkusta saa, tosin sitä en ole vielä ehtinyt itse testaamaan.

Palvelutiskiä Food Market Herkussa on edelleen paljon: huimat 85 metriä. Jonotilanteen voi tsekata halutessaan netistä ja hypätä jonoon jo etukäteen matkalla kauppaan. En tiedä teistä, mutta hikoileminen toppatakissa siellä tiskin edessä toisten kyynärpäitä väistellen ei ole omia lempimuistojani vanhoista kultaisista Herkku-ajoista.

Zero Waste

Stockmannin aikoina merkittävä osa Herkun tappioista syntyi ruokahävikistä, eikä ihme. Se valikoimahan oli aivan älytön. Viimeisenä Stockmannin omistusvuotena Herkun tappiot olivat jopa 11 miljoonaa euroa, mikä on aivan käsittämätön summa näin taviskuluttajan näkökulmasta! Niinhän se toisaalta on kotonakin – ruokaa menee roskiin vuoden tasolla yllättävän isoja määriä vaikka me olemme itse sen kauppakassiimme lastanneet ja kotiin kiikuttaneet.

Minusta on tärkeää, että me kuluttajat pidämme ruokahävikkiä kurissa kotona, mutta totta kai se on tärkeää myös kaupan tasolla, missä kyse ei ole kiloista vaan tonneista. Food Market Herkussa hävikkiä pistetään kuriin 30% alennuksella tuotteille, joiden viimeinen käyttöpäivä on lähellä, mutta myös pitämällä tarkasti silmällä, mille on kysyntää ja mille ei.

Herkun mainetta kalliina kauppana sopii myös nykyään kyseenalaistaa: perustuotteiden hintoja on laskettu ja tämän mekin Juuson kanssa havaitsimme, kun tämänhetkinen lempijuustomme olikin yllättäen Herkussa lähiökauppaa halvempaa. Henkilökuntakin on yllättänyt ainakin minut iloisesti! Kysäisin viime käynnillä satunnaiselta hevi-osaston työntekijältä miten kauan ostoskoriini juuri nappaamat kuningasosterivinokkaat jääkaapissa säilyisivät, kun en pakkauksesta parasta ennen -päivämäärää löytänyt. Sieltähän se vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä (viikon) ja lisäksi keskustelimme hetken erilaisista tavoista vielä pidentää sienien säilytysaikaa.

Kylmäsavustettuun oliiviöljyyn olen täysin hurahtanut – pullo kustansi lähemmäs kaksikymppiä, mutta ostan sitä lisää heti kun se loppuu. Niin hyvää!

Oliiviöljyhelmet oli pakko ottaa myös testiin. Kaikenlaista ne keksii!

Viikonloppu = kiireetöntä kokkailua

Sain tämän yhteistyön myötä käytettäväkseni lahjakortin Herkkuun ja fiilis oli kyllä aivan yhtä innostunut kuin silloin parikymppisenä – mitäs kaikkea ihanaa sitä ostais? Lahjakortti ilmestyi kotiini juuri syntymäpäivieni alla, joten päätin hemmotella itseäni sen avulla samaan tapaan kuin silloin aikoinaan. Koriin päätyi mm. muhkeita kuningasosterivinokkaita (joita kokkasin ekan kerran viime keväänä ja joita olen siitä asti himonnut lisää), kaviaariksi naamioitunutta oliiviöljyä, kylmäsavustettua oliiviöljyä, kesätryffeliä (eka kerta muuten ikinä, että minä ostan aitoa tryffeliä!) sekä mustia valkosipuleita, joista en nykyään saa millään tarpeekseni.

Yksi suurimmista herkuistani joita en nyt napannut mukaan on kampasimpukka. Kampasimpukat kärsivät WWF:n kalaoppaan mukaan ylikalastuksesta varsinkin Välimerellä ja Pohjois-Amerikan rannikolla, joten olisi hyvä suosia Norjan rannikolla kasvatettuja tai merenpohjasta käsin kerättyjä kampasimpukkoja sekä MSC-merkittyjä kampasimpukoita. Kun näitä ei aina käsiinsä saa, niin vaihtoehto kampasimpukalle löytyy itseasiassa sienihyllyltä!

kuningasosterivinokasEiks mene ainakin ulkonäöllisesti melkein täydestä?

Vegaanin kampasimpukat?

“Vegaanin kampasimpukat” on ollut minulla testilistalla siitä asti, kun ensimmäisen kerran sain käsiini kuningasosterivinokkaita (mikä oli muuten Herkussa). Tuolloin tutkiskelin uteliaana, mitäs kaikkea näistä sienistä voisi tehdä. Kun vastaan tuli useampi resepti ns. vegaanin kampasimpukoista, oli kampasimpukkafanin tietysti päästävä testaamaan ideaa ensi tilassa.

Kuningasosterivinokkaan rakenne ja muoto onkin tähän kampasimpukkaleikkiin mahtava, sillä tuhdin kokoinen ja lähinnä vartta sisältävä sieni on helppo viipaloida juuri kampasimpukan kokoiseksi ja näköiseksi kiekoksi. Lisäksi sen mausta löytyy reippaasti umamia, ihan kuten kampasimpukoistakin. Eivät nämä “vegaanin kampasimpukat” aivan sitä syvintä kampasimpukkahimoani tyydytä, mutta se nyt ei pääpointti minulle olekaan – kasvikunnan vaihtoehtoja eläinperäisille tuotteille on minusta aina kiva tutkiskella! Umamia korostavassa liemessä muhineina ja pinnaltaan kultaisiksi paistettuina kuningasosterivinokkaat ovat joka tapauksessa upeaa tarjottavaa kelle tahansa herkkusuulle.

food market herkkuVasemmalla pikku “kampasimpukoiksi” sopiva luomukuningasosterivinokas, oikealla luomusiitake.

enokisieniViikonloppuna on aikaa myös hävikin vähentämiseen palsternakka- ja perunankuorisipsien muodossa.  Ja kun kerran fritataan, fritataan sitten enemmänkin – uppopaistettu enokisieni (Herkusta sekin) on nimittäin ihanaa!

feikki kampasimpukat

Lempilisukkeitani kampasimpukoille on risotto, mutta tällä kertaa mieleni teki lohturuokaa: muussia. Päädyin tekemään muussin perunan lisäksi paahdetusta palsternakasta ja annoksen viimeistelin kaikilla niillä jännillä lisukkeilla, joita kaupasta mukaani tarttui! Lopputulos: totaalista luksus-lohtu-sunnuntairuokaa!

(Mikäli tämä pitkä ja monimutkaisen oloinen keittiömaratonireseptini hirvittäisi teistä jotakuta, jutun lopusta löytyy ohjeesta pikaversio 😉 )

Vegaanin kampasimpukat & paahdettu palsternakkamuussi

Vegaaninen

2:lle

2-3 suurta kuningasosterivinokasta

2 dl vegaanista dashilientä (voit halutessasi oikaista kaupan valmiilla dashilla tai käyttää kasvislientä)

¾ dl puolikuivaa sherryä (tai valkkaria, miksei myös kuivaa omenasiideriä)

pikkuruinen ripaus jauhettua vaniljaa (alle ¼ tl)

1 tl agavesiirappia tms. nestemäistä makeaa

2 tl valkoista riisimisoa (shiromiso)

2 tl soijakastiketta

1 rkl (savustettua) oliiviöljyä

2 rkl paistamiseen sopivaa kasvisrasvalevitettä

½-1 tl (savu)suolaa

n. 1 tl vastarouhittua mustapippuria

Paahdettu palsternakkamuussi mustalla valkosipulilla

1 reilun kokoinen palsternakka (n. 250 g)

2 jauhoista perunaa (n. 350 g)

2-3 valkosipulin kynttä

3-4 rkl ruuanlaittoon sopivaa kasvisrasvalevitettä

2 dl kaurakermaa

vettä

5-6 mustaa valkosipulinkynttä

1-2 tl (savu)suolaa

Annoksen viimeistelyyn:

tuoretta kirveliä

100 g friteerattuja enokisieniä / palsternakan kuoria tai valmiita juuressipsejä (*

1-2 kesätryffeliä

2 tl oliiviöljyhelmiä

1 rkl savustettua oliiviöljyä

*) Enokisienet voi friteerata etukäteen pienessä kattilassa, jossa on parin sentin syvyydeltä öljyä. Kuumenna öljy n. 170 asteeseen ja friteeraa sienet kullanruskeiksi erissä. Nosta valmiit sienet valumaan talouspaperin päälle ja mausta ne vielä kuumina suolalla. Itse tykkään fritata kaiken mahdollisen fritattavan silloin kun kerran alan frittailemaan, joten öljykattilaan päätyivät myös niin perunan kuin palsternakankin kuoret. ZERO WASTE! Jos et uskaltaudu uppopaisteluhommiin, voit tuoda annokseesi rapeutta myös ihan kaupan juures- tai perunalastuilla. Herkusta löytyy esim. koukuttavia tryffeli-perunalastuja!

Palsternakkamuussi:

Kuori palsternakka ja leikkaa se noin sentin paloiksi. Pyörittele palsternakka öljyssä ja levitä uunivuokaan. Heittele sekaan myös valkosipulin kynnet kuorineen. Paahda palsternakkaa 200 asteisessa uunissa muutaman kerran käännelleen, kunnes kuutiot ovat kauttaaltaan kullanruskeita. Huom! Nappaa valkosipulin kynnet pois heti, kun ne ovat pehmenneet ja kevyesti ruskettuneet, varo siis käräyttämästä valkosipulia.

Kuori ja lohko peruna ja laita se pieneen kattilaan kaurakerman kanssa. Lisää vettä sen verran, että peruna juuri ja juuri peittyy. Keittele perunaa miedolla lämmöllä kunnes se on kypsää. Nestettä ei saisi olla tässä vaiheessa kattilassa enää paljoa, kaada osa toiseen astiaan, mikäli nestettä on vielä runsaasti. Lisää kattilaan sitten paahdettu palsternakka ja kuoristaan puserreltu paahdettu valkosipuli. Soseuta muussi perunanuijalla niin, että sekaan jää vähän sattumia. Ohenna muussia tarvittaessa ylijääneellä keitinliemellä tai mikäli sitä ei ole, kiehautetulla vedellä. Kääntele sitten sekaan pieniksi paloiksi pilkottu musta valkosipuli sekä kasvisrasvalevite. Sekoita ja mausta suolalla, pidä lämpimänä tarjoiluun asti.

Vegaanin kampasimpukat:

Viipaloi kuningasosterivinokkaan paksut varret noin sentin kiekoiksi. Sekoita sherryyn umamipommit kombudashi, misotahna ja soijakastike ja mausta liemi agavesiirapilla ja vaniljalla. Jos sinulla on aikaa runsaammin, marinoi sieniä liemessä puolesta tunnista tuntiin. Laita kuumalle paistinpannulle sitten sienikiekot sekä reilun desin verran lientä. Neste alkaa poreilla, haihtua ja imeytyä sieniin – käännä sienikiekot ympäri kerran ennen kuin koko neste on kadonnut. Lisää pannulle sitten 2 rkl paistamiseen sopivaa kasvisrasvalevitettä ja paista sienikiekkoihin kaunis pinta molemmin puolin.

Nosta sienet pannulta hetkeksi pois ja lisää pannuun loppu liemi. Anna nesteen kiehua kasaan pannulla, kunnes jäljellä on vain noin kolmannes. Ota pannu liedeltä ja nosta kuningasosterivinokaskiekot vielä pannuun uudelleen lämpenemään kuuman reduktion sekaan.

Annostele muussi ja “vegaanin kampasimpukat” lautasille. Lusikoi annosten päälle kokoonkeitetty liemi paistinpannulta. Viimeistelin itse annokset vielä super sunnuntailuksusruuaksi tuoreella kirvelillä, fritatuilla enokisienillä ja juuressipseillä, sekä kauppareissusaaliillani eli hauskoilla oliiviöljyhelmillä, lorauksella savustettua oliiviöljyä ja annoksella raastettua kesätryffelillä. Huh mikä setti!

feikki kampasimpukat

Pikaversio:
  1. Tee muussi ihan vaan potuista tai muuten juuri silleen mistä itse tykkäät
  2. Paista suolalla ja pippurilla maustetut sienikiekot pannulla kauniin ruskeiksi molemmin puolin (n. 5 min per puoli). Skippaa liemihommat tai pitäydy soijalla ja sitruunatilkalla ryyditetyssä kasvisliemessä.
  3. Tarjoile sienet muussin kera. Puserrus sitruunaa annoksille ja joku tuore yrtti sopii minusta tähän tapaan valmistetun annoksen piristeeksi.

Sieniä ja muussia, sitähän tämä ruoka loppujen lopuksi vain on 🙂

1 133 views

Porkkanapuuro karhunvatukoilla ja veriappelsiinilla

by Juulia 2 Comments
Porkkanapuuro karhunvatukoilla ja veriappelsiinilla

porkkanapuuro

Porkkanapuuro

Porkkana ja puuro = kaksi lempiasioistani. Kaurapuuro on ollut kautta aikojen tärkeimpiä lohturuokiani, kun taas porkkanat… Noh sanotaanko vaikka, että lapsena rakastin järsiä porkkanoista sellaisia omasta mielestäni upeita “veistoksia” ja odotan joka vuosi uuden sadon naattiporkkanoita kuin kuuta nousevaa. (Jep, rakastan porkkanoita!)

Ihan heti ei silti minullekaan olisi tullut mieleen laittaa porkkanaa puuroon. Parisen vuotta sitten tajuntaani etsiytyi kuitenkin sosiaalisesta mediasta niin monta herkullista “porkkanakakkupuuron” reseptiä, että porkkanapuuro olikin yhtäkkiä aivan luonteva ajatus. Kukapa ei haluaisi puuronsa maistuvan välillä porkkanakakulta?

porkkanakakkupuuro

Porkkanakakkupuuron ohje löytyy siis toki minultakin nykyään, kuinkas muutenkaan. Tämänpäiväinen ohje ei kuitenkaan esitä olevansa edes kakkua, vaan ihan vain porkkanaraasteella mehevöitettyä puuroa. Porkkanapuuro on maustettu tahinilla, vaniljalla ja kardemummalla sekä makeutettu vaahterasiirapilla. Lisukkeeksi sille käy minusta melkeinpä mikä marja vaan, mutta meillä sattui kameran iloksi olemaan puuropäivänä kaapissa ihanan dramaattisia karhunvatukoita!

Mikä yllätti iloisesti, oli kuivattu veriappelsiini puuron kaverina: tolkuttoman hyvää! Kuivasin muutama viikko takaperin ison satsin veriappelsiinia ja olen näitä ihanan kirpeitä kiekkoja mutustellut siitä asti vähän kaiken kanssa. En ollut suunnitellut laittavani niitä tähän annokseen, mutta kun purkki osui silmiin, lykkäsin puurokulhoon hetken mielijohteesta muutaman. Onneksi.

Porkkanapuuro karhunvatukoilla ja veriappelsiinisipseillä

vegaaninen, gluteeniton

2:lle

2 dl isoja (gluteenittomia) kaurahiutaleita

4-6 dl vettä (tai halutessasi kasvimaitoa)

1 iso mehevä porkkana

1 rkl tahinia

1 rkl kookosöljyä

1-2 rkl vaahterasiirappia

¼ tl vaniljaa (tai n. 1 tl vaniljasokeria)

¼ tl kardemummaa

ripaus suolaa

Lisäksi:

150 g marjoja, esim. karhunvatukoita / vadelmia / mustikoita

(kuivattuja) veriappelsiiniviipaleita (*

Mittaa kaurahiutaleet, hienolla terällä raastettu kuorittu porkkana ja 4 dl vettä (tai kasvimaitoa) kattilaan. Keittele välillä hämmentäen miedolla lämmöllä, kunnes kaurahiutaleet ovat kypsiä. Lisää nestettä, kunnes koostumus on makuusi sopiva.

Mausta porkkanapuuro kookosöljyllä, tahinilla, lorauksella vaahterasiirappia, suolalla, vaniljalla sekä kardemummalla. Sekoita hyvin ja maista. Lisää vaahterasiirappia mikäli olet makeamman ystävä.

Jaa porkkanapuuro kahteen kulhoon ja päällystä marjoilla sekä (kuivatuilla) veriappelsiiniviipaleilla. Itse lorautan tässä kohtaa mieluusti puuron päälle vielä vähän vaahterasiirappia ja ripottelen pinnalle pikkuriikkisen vaniljasormisuolaa, jollaista suosittelen rohkeasti ostamaan mikäli sitä tiellenne osuu. Tarjoile porkkanapuuro lämpimänä aamupalalla, brunssilla, välipalalla, iltapalalla… eli siis ihan milloin nyt sattuis mielesi sitä tekemään!

*) mikäli et ole kuivannut lähiaikoina useampaa veriappelsiinipellillistä, kuten minä, voit toki viipaloida puuron päälle appelsiinia ihan sellaisenaan.

porkkanapuuro

Ps. Jos porkkanakakku jäi kakkuhöpöttelyni jälkeen mieleesi pyörimään, niin kurkkaapa huviksesi Asenne-kollegani Tuulian herkullinen ohje porkkanakakkulatelle! Siis … porkkanakakku … LATTE! Nerokasta!

744 views