Miso tahini pasta & paahdetut tomaatit

by Juulia 0 Comments
Miso tahini pasta & paahdetut tomaatit

miso tahini pasta

Miso & tahini

Misotahna on yksi lempi raaka-aineistani. Niin on myös tahini! Kotoani löytyy aina vähintään kahta sorttia misoa (vaaleaa ja mietoa monikäyttöistä shiromisoa sekä jotain tummempaa, intensiivisempää ja suolaisempaa) ja useimmiten myös muutama erilainen seesamitahna eli tahini – vaalea, tumma, suolaton, musta… löytyypä kaapista jopa kiinalainen seesamitahna, jota käytän tämänhetkisessä lempiruuassa eli dan dan nuudeleissa 🙂

Olen yhdistänyt mison ja tahinin niin kekseissä kuin useammassa kastikkeessakin, mutta pastaan en niitä ole hoksannut yhdistää! Kun silmiini osui taannoin ihanan My Berry Forest -blogin miso tahini pasta herkkusienillä, oli ideaa pakko testata heti.

tahini pasta

paahdetut tomaatit

Testikokkasin ruuan itselleni lounaaksi päivänä, jolloin parantelin flunssaa kotona. Niinpä kauppaan ei ollut lähtemistä ja oli pärjättävä sillä mitä kotoa löytyy. Pastaan päätyi siksi herkkusienien sijaan uunissa paahdettuja tomaatteja, tomaatteja kun meillä on kutakuinkin aina kotona. Paahdoin tomaatin ohessa myös valkosipulinkynsiä, jotka lisäsin miso-tahinikastikkeeseen.

Lopputulos oli älyttömän hyvää! Paahdetut tomaatit ovat täynnä umamia (kuten on miso ja tahinikin) mutta tomaateissa on kuitenkin myös hieman happamuutta, joka keventää tätä muuten aika tuhdin ja täyteläisen makuista pastaa ihanasti. Senpä takia tomaatteja kannattaakin minusta olla tässä annoksessa reilusti. Paahdoinkin kahdelle lähemmäs 400g Närpiön Flavorinoja, jotka ovat lähikaupan valikoimaan ilmestyttyään olleet vakkariostokseni tomaattiosastolla 🙂

Miso tahini pasta & paahdetut tomaatit

2:lle

vegaaninen

n. 200 g spagettia tai muuta nauhapastaa

1-2 rkl vaaleaa misoa*

2 rkl (tummaa) tahinia**

2-3 rkl ravintohiivahiutaleita

(1 rkl miriniä)

4-5 rkl pastan ketinvettä

vastarouhittua mustapippuria

4-5 valkosipulin kynttä

n. 400g pieniä tomaatteja

1-2 tl tummaa sokeria

suolaa + vastarouhittua mustapippuria

n. 1 rkl oliiviöljyä

* Kaupasta löytyy aika monenlaista misoa nimikkeellä “vaalea miso”, joten lisää tai vähennä mison määrää sen mukaan miten mietoa/suolaista käyttämäsi on. Hyvä esimerkki tähän reseptiin sopivasta vaaleasta, miedosta ja hieman makeasta misosta on Clearspringin vaalea miso.

** Reseptiin sopii sekä tumma että vaalea tahini. Itse käytin tällä kertaa tummaa, suolattua kevyesti paahdetuista seesaminsiemenistä tehtyä tahinia.

Valmista ensin paahdetut tomaatit:

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Puolita tomaatit ja aseta ne leikkuupinta ylöspäin uunivuokaan. Laita vuokaan myös valkosipulinkynnet kuorissaan. Ripottele päälle hieman suolaa, vastarouhittua mustapippuria ja tummaa sokeria. Valuta päälle ohuena nauhana oliiviöljyä. Paahda tomaatteja uunin keskitasolla n. 45 minuuttia. Poista valkosipulin kynnet kun ne ovat pehmenneet ja saaneet hieman väriä – varo polttamasta niitä! Kun kolme varttia on kulunut, nosta uunin lämpöä 200 asteeseen. Jatka paahtamista, kunnes tomaatit saavat kauttaaltaan hieman väriä.

paahdetut tomaatit

Jos kotoasi sattuu löytymään yrttejä, niitäkin sopii tomaatteihin lisätä – mutta ilmankin toki pärjää.

Valmista sitten miso tahini pasta:

Kun tomaatit ovat valmiita, laita pasta kiehumaan. Sekoita pienessä kulhossa ravintohiivahiutaleet, tahini ja miso sekä halutessasi lusikallinen miriniä (mirin tuo seokseen hieman makeutta). Pullauta valkosipulin kynnet kuoristaan ja hierrä ne veitsen lappeella karkeaksi tahnaksi. Lisää valkosipulitahna miso tahini -seokseen. Lisää pastakattilasta lusikallinen kerrallaan pastan keitinvettä seokseen, kunnes se on ohentunut sopivan kastikemaiseksi. Mausta kastike vielä mustapippurilla. Älä säikähdä vaikka kastike tuntuisi reilun suolaiselta, sen on tarkoitus maustaa iso määrä pastaa.

Valuta pasta ja sekoita siihen huolella miso-tahinikastike. Nostele sekaan vielä suurin osa tomaateista. Annostele miso tahini pasta ja paahdetut tomaatit lautasille ja viimeistele annokset lopuilla tomaateilla sekä vastarouhitulla pippurilla. Tarjoile heti!

tahini miso pasta

Jos päädyt kokkaamaan tätä pastaa ja ihmettelet, mitä käyttöä sille lopulle misolle oikein keksisi, kurkkaappa seuraavat misotahnaa hyödyntävät reseptini! Misosta on niin moneen muuhunkin kuin misokeittoon…

10 käyttötapaa misotahnalle:

miso tahini pasta

508 views

Villi ja vihreä parsahummus

Villi ja vihreä parsahummus

parsahummusParsahummus + parsaa, parsahullun parsasesonkiruokaa parsaimmillaan!

Parsasesonki

Parsasesonki on monelle taatusti kevään odotetuin ruokasesonki. Niin myös minulle! Tänä vuonna aloitin parsakauden jo varhain, kun ensimmiset eurooppalaiset parsat ilmestyivät kauppoihin. Siitä asti niitä on syöty tässä taloudessa useita kertoja viikossa, mutta vielä ei näy minkäänlaisia kyllästymisen merkkejä.

Tapanani on kuitenkin aloittaa parsakausi aina perinteisin parsareseptein: paistan parsaa voissa, teen parsarisottoa ja höyrytän parsaa lisukkeeksi. Kun kausi etenee pidemmälle, on malttia jo miettiä vähän kokeellisempiakin parsaruokia: parsafrittereitä, parsasushikulhoja, ynnä muita hauskuuksia. Uusin viritykseni on metsän antimilla eli nokkosella ja litulaukalla rikastettu vihreä parsahummus!

parsahummus

parsahummus

Pehmeän hummuksen metsästys

Mitä tulee hummukseen, tuntuu että sen valmistamisessa on valtavasti koulukuntia ja vahvoja mielipiteitä. Harva kuitenkaan julistaa pitävänsä rakeisesta ja karkeasta hummuksesta 😀 Itse tykkään tehdä hummuksen itse keitetyistä kikherneistä hieman tämän reseptin tapaan, jos se vain on ajallisesti mahdollista.

Kikherneiden liottaminen soodavedessä ja keittäminen lähes ylikypsiksi takaa pehmeän lopputuloksen, vaikken kikherneiden kuoria jaksakaan yleensä poistaa. Jos oikein tahdon pistää parastani, laitan kypsät kikherneet isoon kulhoon ja niin paljon vettä päälle, että kuoret nousevat pinnalle. Siitä niitä on helppo kauhoa pois reikäkauhalla – jos ei nyt ihan jokaista niin ainakin suurin osa. Mutta tähän vaivaudun vain harvoin 😀 Hyvää ja pehmoista tulee toki ihan tölkkikikherneistäkin – varsinkin jos jaksaa kiehauttaa niitäkin vartin verran ennen surautusta hummukseksi.

Villi ja vihreä parsahummus

vegaaninen

n. 400 g valmista hummusta

n. 1,5 dl kypsiä ja valutettuja kikherneitä* (n. 140 g)

½ dl sitruunamehua

2-3 valkosipulin kynttä (koosta ja valkosipulinhimosta riippuen)

½ tl suolaa

2 rkl laadukasta vaaleaa tahinia

3 rkl laadukasta neitsytoliiviöljyä

n. 200 g vihreää parsaa joista puumainen tyvi on jo katkaistu

kourallinen ryöpättyjä ja kuivaksi puristettuja nuoria nokkosia, litulaukkaa ja/tai pinaattia

(1 rkl jääkylmää vettä)

* Mikäli käytät kuivia kikherneitä, tarvitset niitä tähän ohjeeseen noin 60 g. Liota ne yön yli runsaassa vedessä, johon voit lisätä ½ tl ruokasoodaa. Huuhdo ja keitä kikerneet runsaassa vedessä kypsiksi (n. 30-40 min). Myös keitinveteen voi lisätä ripauksen soodaa. Sooda nostaa veden pH:ta ja auttaa tekemään kikerneistä pehmeämpiä.

Parsahummus sur rur!

Soseuta valkosipuli, suola ja sitruunamehu keskenään. Anna tekeytä sillä välin, kun valmistelet muut raaka-aineet – näin sitruunamehu ja suola saavat tilaisuuden pehmentää valkosipulin makua. Kiehauta parsa juuri ja juuri kypsäksi ja huuhdo se jääkylmällä vedellä. Ryöppää pinaatti/litulaukka/nokkonen 30 sekunnin verran, huuhdo jääkylmällä vedellä ja purista kuivaksi.

Soseuta sitten keskenään sitruuna-valkosipuliseos (jonka voit siivilöidä mikäli haluat eroon mahdollisista valkosipulin “muruista”), oliiviöljy sekä tahini. Lisää mukaan parsa sekä pinaatti, nokkonen ja/tai litulaukka. Soseuta tasaiseksi ja lisää mukaan vielä kikherneet. Soseuta tasaisen kuohkeaksi ja pehmeäksi. Lisää tarvittaessa lusikallinen jääkylmää vettä, mikäli haluat koostumuksesta notkeamman. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa tai sitruunamehua. Sitten vaan parsahummus tarjolle ja dippaamaan!

Itse tykkään viimeistellä melkeinpä hummuksen kuin hummuksen hyvällä oliiviöljyllä sekä sitruksisella sumacilla. Jahka litulaukka alkaa kukkimaan, sen kukat olisivat tähän myös oivallinen koriste 🙂

vihreä hummus

Ps. Tämän kuukauden ruokahaaste on nokkonen! Mikäli tahdot osallistua nokkosreseptien fiilistelyyn ja jakamiseen, tägää nokkosruokasi esim. IG:ssä tägillä #kuukaudenruokahaaste 🙂 Kyseessä on ruokablogeja aikoinaan kiertäneen haasteesta, jossa ei tosin enää kisata mistään, vaan jaetaan vaan inspiraatiota ja kokkailun iloa. Itse kaavailen vielä tekeväni toukokuussa reseptin, jossa nokkonen on pääroolissa – mikäli vain ehdin sen saada aikaan, kerään taas kaikki löytämäni haasteeseen osallistuneet reseptit juttuuni. Edelliset kuukauden ruokahaaste -juttuni löydät täältä.

127 views

Musta baba ganoush & oodi pimeydelle

by Juulia 4 Comments
Musta baba ganoush & oodi pimeydelle

baba ganoush

Hello darkness my old friend…

Se ois synkin aika vuodesta käsillä nyt! Enkä nyt tarkoita vain sunnuntaisia synttäreitäni (viimeinen vuosi kolmikymppisenä alkaa, iik…) vaan aikaa jälkeen ruskan ja ennen lumen. Päivänvalo hiipuu päivä päivältä, aurinkoinen “lokakuuma” alkaa olla muisto vain ja heijastimet on korkea aika kaivaa esiin. Koittaa se aika vuodesta, jolloin on pimeää kun lähtee kotoa töihin ja aivan yhtä pimeää kun illalla könyää takaisin kotikololle. Ja kun sitten kerran kuussa näkee odottamatta vilauksen auringonsäteestä, reagoi siihen kuin Gizmo konsanaan: “Bright light, bright light!!”

Koska oma lempivärini on musta (ainakin mitä tulee vaatetukseen) ja koska samaistun enemmän menninkäiseen kuin päivänsäteeseen, en ole tästä alkutalven pimeydestä moksiskaan. Toki tämänkin mörököllin mieli yleensä mustenee siinä vaiheessa, jos lunta ei näy vielä joulunakaan. Tahdon valkoisen joulun kiitos!

Vielä synkempi on fiilis jos pysähtyy miettimään mustien talvien syitä… ja kyllä, viittaan tässä ilmastonmuutokseen. Miltähän mahtavat ne tulevaisuuden talvet vielä näyttääkään? Koska etelänmatkan varaaminen ei ehkä ole se ympäristöystävällisin ratkaisu pimeästä vuodenajasta selviytymiseen, ehdotan kaikille meille puolet vuodesta pimeydessä viettäville seuraavaa: syleillään pimeyttä (ja muistetaan D-vitamiinilisä, hehe). Itselleni tämä on luontevinta toteuttaa tietysti keittiössä, sillä mitäpä ei hyvä ruoka parantaisi? Tänään kokataan siis mustaa ruokaa!

baba ganoush

Musta ruoka!

Mustista raaka-aineista olen toki innoissani ihan muulloinkin kuin näin syksyllä. Kesken kirkkainta kevättä hurahdin totaalisesti mustaan valkosipuliin, jota ensi tutustumisesta asti onkin sitten ollut kaapissa purkkitolkulla jatkuvasti. Näitä koukuttavan herkullisia (ja hajuhaitattomia!) pikku palleroita on pitänyt ostaa “varmuuden varalta” joka kerta, kun niitä on kaupassa eteen tullut – ja samalla niitä on tietysti tullut käytettyä runsain mitoin ruokaan kuin ruokaan.

Maustekaapistani löytyy mustaa suolaa, aitoa vaniljaa, mustia seesaminsiemeniä ja lempimaustettani mustapippuria. Mustakaali maistuu, samoin mustekala, mustat oliivit, se kaikkein vahvin salmiakki, mustaherukat, karhunvatukat, sekä kaikenlainen tummanpuhuva merilevä. Kaviaaria söisin myös oikein mielelläni 😀 Oikeastaan ainoa musta raaka-aine, joka ei maistu, on musta kardemumma… siinä on vain makuuni liian lääkemäinen aromi.

Myös musta tahini on löytänyt tiensä pysyvästi kaappiini. Bongasin sitä ekan kerran joskus alkuvuodesta ja sen jälkeen sitä on pitänytkin ostaa lisää jo kahdesti, vaikka yhden purkillisen aika pitkälle teoriassa pitäisi riittääkin. Käytän mustaa tahinia tietysti kaikkeen, mihin tahinia muutenkin – salaatinkastikkeeseen, salaatinkastikkeeseen, salaatinkastikkeeseen, puuroon, puuroon… (hmm, nyt se alkaa itseasiassa jo seljetä mihin se kaikki tahini katoaa), sekä tietysti hummukseen ja munakoisosta valmistettavaan baba ganoush -tahnaan. Tofuakin olen kuorruttanut mustalla tahinilla, tulee aika hurjan näköistä!

musta valkosipuli

musta baba ganoush

Taisikin olla vain ajan kysymys, milloin tulisin käyttäneeksi sekä mustaa valkosipulia että mustaa tahinia samassa ruuassa. Synkälle teemalle uskollisena se kolmas pyörä tuohon komboon oli sitten lopulta munakoiso! Jep, niistä tulee yhdessä tietysti musta baba ganoush!

Musta baba ganoush

vegaaninen

n. 600 g munakoisoa

1-2 tuoretta valkosipulin kynttä

8-10 mustaa valkosipulin kynttä

1 sitruunan mehu (n. 2-3 rkl)

n. ½ dl hyvää neitsytoliiviöljyä

n. 2 rkl mustaa tahinia

1 tl + maun mukaan suolaa

Paahda kokonaisia munakoisoja uunipellille asetetun folion päällä 200 asteisessa uunissa kolmisen varttia – tunti (riippuen paahdatko yhtä isoa vai kahta pienempää munakoisoa). Käännä munakoisot kerran ympäri kypsymisen aikana. Munakoisojen kuuluu olla uunista otettaessa täysin pehmeitä, kokoon lysähtäneitä ja kuorestaan enemmän tai vähemmän mustuneita. Kääri munakoisot lopuksi folion sisään lepäämään vielä noin vartiksi otettuasi ne uunista (tai laita uunivuokaan kansi, mikäli sinulla on kannellinen uunivuoka).

Purista sitruunan mehu isoon kulhoon ja raasta perään tuore valkosipuli. Lisää seokseen noin teelusikallinen suolaa ja jätä seos tekeytymään siksi aikaa kun valmistelet munakoison (näin valkosipulin terävä maku hieman pehmenee).

Halkaise munakoisot niiden hieman jäähdyttyä pitkittäin. Irroita kypsä munakoiso kuoresta mahdollisimman huolellisesti. Laita munakoiso tiheään siivilään valumaan, jotta ylimääräinen neste saadaan siitä pois. Voit painella munakoisoa varovasti siivilää vasten, jotta saat siitä irtoamaan mahdollisimman paljon nestettä – älä kuitenkaan puserra munakoisoa siivilästä läpi.

Lisää valutettu munakoiso kulhoon ja murjo se pohjaa vasten haarukalla rikki. Mikäli munakoiso on kovin säikeistä, voit toki myös surauttaa sen sauvasekoittimella. Lisää seokseen sitten tahini haarukalla reippaasti “vatkaten”. Aloita tahinin lisääminen muutamasta teelusikallisesta ja lisää lusikallinen kerrallaan sen mukaan kuinka paljon tahinin mausta pidät. Itse tykkään laittaa tähän määrään muutaman ruokalusikallisen tahinia. Lisää lopuksi seokseen vielä oliiviöljy pienissä erissä edelleen haarukalla vatkaten. Baba ganoush muuttuu öljyn myötä hieman kuohkeammaksi. Mausta valmis musta baba ganoush lopuksi vielä tarvittaessa lisäripauksella suolaa.

munakoisokaviaari

Musta baba ganoush säilyy jääkaapissa 3-4 päivää – siis jos säilyy! Se on ihanaa hyvän leivän päällä, ja pinnalle voi ripotella halutessaan jotain ihanaa murua, kuten dukkah’ia tai everything seasoningia tai vaikkapa kuivattuja kapriksia (kuten minulla kuvissa)! Itse voisin tosin lusikoida tätä herkkua suoraan kulhosta jugurtin tapaan ateriakseni… Ja niin taidan muuten nyt tehdäkin! (Kukapa minua täällä pimeässä kiinni siitä saisi?)

342 views

Salaattiveneet vol. 3: musta seesamitofu & lootus

Salaattiveneet vol. 3: musta seesamitofu & lootus

salaattiveneet

Tiedättekö, kun joskus hurahtaa johonkin ideaan ja päätyy venyttämään sitä ikuisuuksiin? Minulle on näköjään nyt käynyt niin näiden salaattiveneiden kanssa. Ekat salaattiveneet ilmestyivät blogiin kesällä … mutta palasin aiheen pariin uudelleen jo syksyllä. Ilmeisesti erilaisten herkkujen kasaaminen salaatinlehdille on minusta jotenkin kiehtovaa, kun en saa niistä tarpeekseni!

Jotta emme kaikki aivan tylsistyisi aiheeseen, teen nyt tämän vuoden sisään kolmannen ja toivottavasti vähäksi aikaa myös viimeisen version tästä teemasta. Siinä yhdistyy ekassa versiossa rakastamani pikkelöity lootus ja tokan version viismausteella silattu tofu (tosin pienellä ekstratwistillä), sekä ihana gochujang-taatelitoffee.

salaattiveneet

Luovan ja kokeilevan ruuanlaiton fanittajana myönnän, että mietin hetken laittaako blogiin jo kolmatta versiota kutakuinkin samasta teemasta. Päädyin sen kuitenkin tekemään, sillä tämä nimenomaninen versio oli osa muutaman viikon takaista menuani BrewDog Helsingin kanssa yhdessä järjestämässäni vegaanisessa olut ja ruoka -tastingissä.

Käytännöllisistä syistä halusin tarjolle ruokia, jotka voisi syödä suoraan kädestä ja jotka voisi myös kasata valmiiksi helposti paikan päällä. Kuinka ollakaan, salaattiveneet olivat ensimmäinen asia joka tuli mieleeni. Halusin kuitenkin muokata syksyistä vegaanista versiotani hieman näyttävämpään ja budjettiystävällisempään suuntaan, joten päädyin tekemään reseptiin muutamat muokkaukset. Tämä kolmas versio onnistui niin kivasti –  ja taisi myös olla illan tykätyin annos – joten en millään malta olla laittamasta viilattua versiota vielä tänne blogiin. Samalla saadaan saatettua tämä salaattivenesaaga ehkäpä vihdoinkin onnellisesti loppuun.

salaattiveneet

Salaattiveneet mustalla seesamitofulla ja pikkelöidyllä lootuksella

vegaaninen

n. 20 kpl

4 pientä salaattikerää

1 purkki makeantulista pikkelöityä lootusta (*

n. 150 g retikkaa / retiisiä

Musta seesamitofu:

400 g kiinteää tofua

2 rkl neutraalin makuista kasviöljyä

3 rkl soijakastiketta

2 tl viismaustetta

1 tl murskattua sichuanpippuria

2 rkl vaahterasiirappia

1 rkl mustaa tahinia

Taateli-gochujangtahna:

150 g tuoretta pehmeää taatelia

1 dl vettä

1 rkl gochujang-tahnaa

Tarjoiluun:

vegaanista (sriracha)majoneesia

mustia seesaminsiemeniä

*) pikkelöityä lootusta löytyy aasialaisista marketeista sekä kuvan mukaisina isoina viipaleina, että pitkinä ohuina lootusjuurina, joita voi itse pilkkoa pienempiin pätkiin. Suosittelen rohkeasti testaamaan!

Musta seesamitofu:

Leikkaa tofu pitkittäin neljäksi yhtä paksuksi levyksi. Levitä viipaleet keittiöpyyhkeen päälle. Peitä tofu toisella keittiöpyyhkeellä ja aseta levyjen päälle painoksi esim. puinen leikkuulauta. Jätä tofu näin pyyhkeisiin käärittynä painon alle noin puoleksi tunniksi. Tämä kuivattaa tofua niin, että se on helpompi paistaa rapeaksi ja mausteliemi imeytyy siihen myös paremmin.

Kun tofu on ollut tarpeeksi pitkään kuivahtamassa, leikkaa se reilun sentin kokoisiksi kuutioiksi. Tästä määrästä tofua pitäisi tulla n. 60-80 palaa, joten pyrkimys olisi siis saada tofua 3-4 palaa per salaattivene.

Paista tofukuutioita öljyssä keskilämmöllä, kunnes ne saavat hieman väriä. Sekoita kaikki tofun mausteet yhteen pienessä kulhossa. Lisää pannulle mausteet ja sekoita kaikki yhteen pannua kevyesti ravistellen. Madalla lämpöä hieman ja jatka paistamista, kunnes mausteliemi on melkein kokonaan imeytynyt tofuun ja musta tahini takertuu lähes kuivaksi kerrokseksi tofukuutioiden pintaan.

Taateli-gochujangtahna:

Mikäli käytät pehmeitä tuoreita taateleita, niitä ei tarvitse liottaa – poista taateleista vain kivet. Mikäli käytät kuivempia taateleita, liota niitä runsaassa kylmässä vedessä yön yli. Valuta liotusvesi pois ja tarkista ettei taateleissa ole kiviä/kivensiruja. Soseuta sitten taatelit, vesi ja gochujang tasaiseksi tahnaksi.

seesamitofu

Salaattiveneet:

Irroita salaatinkeristä uloimpia lehtiä yksi kerrallaan, kunnes lehdet muuttuvat liian pieniksi. Tarvitset lehtiä siis 20 kpl. Salaattien söpöt ja herkulliset pikku ytimet voi säästää ja käyttää toiste. Valuta lootus liemestään ja leikkaa isommat kiekot puoliksi. Viipaloi retikka/retiisi muutaman millin paksuiksi siivuiksi. Jos omistat hyvin pieniä piparkakkumuotteja tai japanilaisia ruokamuotteja (kuten minä), voit näperrellä retikasta vaikka mitä kuvioita. Viipaleet / kuutioit tms. toimivat silti aivan yhtä hyvin!

Sivele jokaisen salaatinlehden keskelle vajaa teelusikallinen taateli-gochujangtahnaa. Nosta salaattiveneeseen 3-4 palaa tofua, muutama pala pikkelöityä lootusta sekä rapean raikasta retikkaa/retiisiä. Ripottele päälle vielä muutamia mustia seesaminsiemeniä. Annoksen voi viimeistellä vielä majoneesilla, jonka rasvaisuus hieman pyöristää annoksen tulisuutta. Mikäli taas olet tulisen ystävä, voit valutella salaattiveneillä jopa srirachamajoneesia! Valinta on sinun 🙂

salaattiveneet

Ps. Vegaaninen olut ja ruoka -illassa paritimme salaattiveneille CoolHead Brewin loistavan maitohappobakteereja sisältävän Gut to be Good -american wild alen. Kyseinen olut on varsin raikas ja omaan makuuni juuri sopivan hapan, ja se pehmenteli salaattiveneiden mietoa poltetta oivallisesti. Hapanoluet ovat lempioluitani ja minusta ne sopivat hyvin monenlaisten ruokien kaveriksi. Yksi keino arvioida, sopisiko ruuan kylkeen hapan olut, on miettiä sopisiko annokseen tiraus limettiä tai sitruunaa. Jos vastaus on kyllä, kannattaa antaa hapanoluelle ruokajuomana tilaisuus!

162 views