sokeriherne arkistot | Vaimomatskuu ruokablogi

Kaurapala & paistetut nuudelit XO kastikkeella

by Juulia on April 3, 2019 0 Comments

Kaurapala

Meillä on keittiössä uusi ystävä: kaurapala! Jep, kasviproteiinimarkkinoiden uusi tulokas Yosa Kaurapala on tehnyt sen verran hyvän vaikutuksen, että se on tullut jäädäkseen tähän huusholliin.

Tämä tofun tapaan käytettäväksi tarkoitettu vegaaninen kaura- ja herneproteiinivalmiste maistuu miedosti hapatetun raikkaalta ja ruskistuu kivasti paistettaessa. Sitä voi käyttää eri tavoin kypsennettynä, mutta myös kylmänä – valmistajan mukaan sitä voisi jopa siivuttaa juuston tapaan leivän päälle. (En itseasiassa lainkaan epäile; kaurapalan maku muistuttaa minua etäisesti kotijuustosta.) Rakenne kaurapalalla on tosin sen verran murenevainen, että juustohöylä saa kyllä silloin olla aika terässä 😀

Meillä kaurapala on kuitenkin toistaiseksi päätynyt lähinnä erilaisten nuudelihässäköiden rikasteeksi. Koska poden parhaillaan akuuttia XO-kastike -addiktiota, nuudelihässäkät on myös lähes poikkeuksetta maustettu tuolla surf & turf -henkisesti sekä kinkkua että kuivattuja mereneläviä sisältävällä hongkongilaisella ihmesoossilla.

Päivän ohje ei tämän vuoksi ole kaurapalan tavoin vegaaninen. Mikäli haluat siitä sellaisen muokata, jätä XO-kastike ohjeesta pois. Sitä ei voi niin vain korvata, mutta hyviä nämä nuudelit ovat ilmankin! Hoisin- ja soijakastiketta saatat toki silloin tarvita vähän enemmän. Vegaanista versiota kokatessasi tarkista muuten myös, ettei käyttämissäsi nuudeleissa ole kananmunaa (tätä eivät ehkä kaikki tule ajatelleeksi, elleivät itse satu olemaan vegaaneja). Esim. leveät riisinuudelit ovat hyvä vaihtoehto!

Paistetut kaurapala-nuudelit XO kastikkeella

2:lle

200 g leveitä kiinalaisia vehnänuudeleita* tai muita nuudeleita (esim. leveät riisinuudelit)

2 rkl mietoa seesamiöljyä (tai 1½ rkl neutraalin makuista kasviöljyä + n. 1½ tl vahvaa seesamiöljyä)

160g Yosa Kaurapalaa

100g herkkusieniä/siitakesieniä

2-3 valkosipulin kynttä

(1 rkl sichuanpippuria)

n. 2 tl kuivattua chiliä / 1 tuore chili silputtuna

2 rkl XO-kastiketta

1 rkl hoisin-kastiketta

1 rkl tummaa soijakastiketta

2-3 tl ruokosokeria (tai agavesiirappia, juoksevaa hunajaa tms.)

100g sokeriherneitä / vihreää parsaa / parsakaalia tms.

1-3 pientä bok choytä (koosta riippuen)

1-2 kevätsipulin vartta

*kuvan nuudelit ovat Aseanic Tradingistä bongaamiani leveitä Shanxi knife cut -nuudeleita.

Valmistele ensin kaikki raaka-aineet:

Silppua valkosipuli ja tuore chili. Kuutioi kaurapala ja taputtele palat keittiöpaperilla kuiviksi. Viipaloi herkkusieni, pätki sokeriherneen palot (tai parsa/-kaali) sekä bok choyn vaaleat osat suupaloiksi. Murskaa vielä morttelissa sichuanpippuri vähän pienemmäksi, mikäli käytät sitä. Sichuanpippuri tuo ruokaan jännittävän viileän poltteen, jota itse rakastan 🙂

Sitten keitellään ja paistellaan:

Laita isoon kattilaan reilusti vettä ja mausta se reippaasti suolalla. Laita nuudelit kattilaan ja keitä niitä paketin ohjeen mukaisen ajan. Sillä välin kun nuudelit kiehuvat, paista kaurapaloihin ja herkkusienisiivuihin reippaalla lämmöllä hyvä pinta seesamiöljyssä. (Jos omistat wokin, voit tehdä ruuan siinä. Minulla ei wokkia ole, joten käytössäni on sen sijaan valtavan kokoinen ja korkeareunainen paistinpannu, jossa on reilusti paistopintaa!) Alenna lämpöä hieman ja lisää pannulle sitten valkosipuli, chili, sichuanpippuri ja XO-kastike. Sekoita hyvin ja lisää pannulle vielä sokeriherneet (parsa/-kaali) sekä bok choyn vaalea osa.

Kun nuudelit ovat kypsiä, valuta ne hyvin ja lisää ne pannulle. Sekoita kaikki hyvin ja paista hetken reippaalla lämmöllä. Laske sitten lämpöä ja lisää pannulle vielä soijakastike, sokeri sekä hoisin-kastike. Paista nuudeleita sekoitellen vielä muutama minuutti, jotta mausteet leviävät ruokaan tasaisesti ja kaikki vihannekset ovat juuri ja juuri kypsiä. Lisää sekaan juuri ennen tarjoilua bok choyn vihreät osat ja sekoita sen verran, että lehdet nuupahtavat. Tarjoile paistetut nuudelit kuumina silputun kevätsipulin kera.

Ps. Mikäli XO kastikkeen valmistaminen itse ei ole sinulle syystä tai toisesta mahdollista, sitä voi myös ostaa valmiina aasialaisista marketeista. Purkillinen maksaa noin kympin. Itse tehty XO kastike on kuitenkin sellainen makuelämys, että jos joskus saat tilaisuuden sitä maistaa, älä ihmeessä jätä maistiaista väliin!

Vihreä HÄRKIS® Kofta pita pääsiäispöytään

by Juulia on March 22, 2018 11 Comments

Kaupallinen yhteistyö Verso Food ja Asennemedia

HÄRKIS® Kofta pitaleivät, rentoa pääsiäisruokaa par excellence!

Taannoin julistin rakastavani keittiömaratooneja – ja niin rakastankin! Yhtä paljon rakastan kuitenkin sitä, että päivinä jolloin en ehdi tai jaksa hääräillä keittiössä tunteja, saan kuitenkin aikaan jotain ravitsevaa, herkullista ja vaivatonta syötävää. Myönnän, että välillä vedetään reilusti riman ali ja syödään ihan vaan pakastepizzaa tai -pelmeneitä, mutta jos vain suinkin mahdollista, näitä päiviä ei ole ihan joka viikolla.

Yksi suosikkituotteitani nopeaa ja helppoa ruokaa kaivatessani on kotimaisen Verso Food Oy:n härkäpapuvalmiste HÄRKIS®. Siitä asti, kun Härkis tuli markkinoille, sitä on syöty meillä tiuhaan ja milloin missäkin muodossa (kutakuinkin kaikessa, mihin kasvissyöntivuosinani olisin lykännyt soijarouhetta). Tykkään tuosta maustamattomasta Härkis® Originalista niin paljon, että napsin sitä murun kerrallaan kokkaamisen ohessa myös suoraan paketista. Ovat nämä nykyajan kasvisproteeinivalmisteet kyllä vaan ihan muuta kuin aikoinaan!

Kyseisiä arkiruokia ei blogistani juuri löydy, kun niitä syödessä harvemmin mitään kuvaushommiakaan jaksaisi. Hieman erityisempiä Härkisreseptejä täältä löytyy silti muutama: sichuanpippurihärkis sekä mausteinen härkis Hasselbackan kurpitsan kera.

Kun markkinoille saapui alkuvuodesta saman talon pyörykät, on niitä kulkeutunut kotiimme jopa enemmän kuin tuota Härkis® Originalia. Nuo pyörykät kun ovat, jos mahdollista, vieläkin helpompaa ja nopeampaa pikaruokaa!

Lämmitystä vaille valmiit pyörykät (Härkis® Original Pyörykkä ja Härkis® Kofta Pyörykkä) ovat minusta oivallisia esim. lämpimän voileivän täytteenä, sekä perinteiseen tapaan perunamuussin kaverina … ja joskus jopa sen pakastepizzan täydentäjinä (pyörykkäpizza, uuh)!

Kerran kun paketti on auki, viipaloin toisinaan pyöryköitä myös ikäänkuin kylmänä “leikkeleenä” leivälleni. Kun nämä pyörykät ovat vielä täysin soijattomia, maidottomia, vegaanisia ja gluteenittomia, ne sopivat lähestulkoon kaikille pöytään istuville. Tällaisia eineksiä nostankin pöytään mielelläni, vaikken niitä muuten niin kulutakaan 🙂

Ideoin tässä päivänä eräänä HÄRKIS® Kofta Pyöryköistä pääsiäiseen sopivia pitaleipiä. Ainakin meidän huushollissa on tapana viettää erilaisia juhlia melko rennolla otteella, stressaamatta liikaa tarjoiluista ja keskittymällä enemmän akkujen lataamiseen ja yhdessä hengailuun. Niinpä mietin myös pääsiäiseen ruokia, jotka olisivat sekä rennon juhlavia että helppoja ja nopeita valmistaa. Plussaa ruoka saa siitä, kun se sopii tarjolle myös kaikille laajennetun perheeni jäsenille, mikäli joku päättäisi ilmestyä meille kyläilemään.

Ensivilkaisulla tämänkertaisten kokkailuideni lopputulos ei ehkä näytä nopealta ja vaivattomalta pikaruualta, mutta sitä se kuulkaa silti on! Annos sisältää pehmeän mausteisten koftapyöryköiden lisäksi kepeän hummuksentyyppisen valkopaputahnan sekä raikkaan vihreän salaatin. Sekä minttu että herneet ovat raaka-aineita, joita nostan pääsiäispöytään yleensä muodossa tai toisessa. Tällä kertaa ne löytyvätkin keväisen vihreästä salaatista kaikenlaisten muiden rakastamieni raikkaiden ja pirteiden makujen seasta. Juhlavuutta ruokaan saa lisättyä, kun se tarjoillaan lautasille valmiiksi kokoamisen sijaan vadilta (minkä virkaa toimittaa meillä uunivuoka). Ollappa tarpeeksi iso vati niin annoksen jokaisen osan saisi varsin kauniisti esille samalle tarjoiluastialle!

Kummatkin pitaleipää täydentävät komponentit valmistuvat hujauksessa, jos omistaa sauvasekoittimen sekä mandoliinin/tehosekoittimen, jossa on viipalointiterä. Pitaleipiä ei ole kovinkaan vaikeaa tai aikaavievää leipoa, mutta en todellakaan tee niitä silti aina itse. Kaupan pitaleipiä käyttämällä tämä setti valmistuu parissakymmenessä minuutissa, ja sehän sopii minulle välillä paremmin kuin hyvin! Kunhan muistaa hankkia pöytään myös gluteenittomia pitaleipiä (kas kaupoistahan löytyy sellaisiakin), tämä täyttävä, näyttävä ja rento setti sopii niin vegaaneille, kuin gluteeniyliherkille läheisillenikin.

Yhdessä HÄRKIS® Kofta pyörykkä -paketissa on 10-11 pyörykkää, joten varaan paketteja itse neljälle hengelle kaksi – näin jokainen ruokailija voi nälkätilanteensa mukaan täyttää leipänsä sopivalla määrällä pyöryköitä. Niitä on helppo ja nopea lämmittää tarpeen mukaan lisää. Jos pyöryköitä jää yli, ne yleensä katoavat ainakin meillä ongelmitta esim. leivänpäällisinä ja ohimennen naposteltuina välipaloina.

Vihreä HÄRKIS® Kofta pita

Vegaaninen, gluteeniton

4:lle

1-2 rasiaa HÄRKIS® Kofta Pyöryköitä

4-8 pitaleipää / gluteenitonta pitaleipää (riippuen leipien koosta)

½ sitruunaa lohkottuna

(harissaa)

Valkopapusose:

230 g isoja valkoisia papuja

1 pieni/iso valkosipulin kynsi

puolen sitruunan mehu

1-2 rkl tahinia

150 g kreikkalaistyyppistä kaurajugurttia

ripaus suolaa

Vihreä sekasalaatti:

150 g sokeriherneenpalkoja (tai luomulaatuisia pakasteherneitä sulatettuina)

150 g fenkolia

150 g kurkkua

pieni punasipuli

1 rkl oliiviöljyä

sitruunan raastettu kuori

vastarouhittua mustapippuria, ripaus suolaa

½ ruukkua lehtipersiljaa ja/tai ½ ruukkua minttua

Pese huolella sitruuna. Raasta sen kuori talteen salaattia varten ja puolita sitruuna. Säästä toinen puolikas pitaleipien tarjoilua varten, käytä toinen puolikas valkopaputahnaan.

Soseuta kaikki valkopapusoseen raaka-aineet. Tarkista maku, lisää tarvittaessa hieman suolaa, tahinia tai sitruunamehua. Itse tykkään tehdä soseesta tähän ruokaan melko raikasta, joten laitan tahinia vain ruokalusikallisen ja valkosipuliakin vain pienen kynnen. Tuhdimpien makujen ystävä voi käyttää isomman valkosipulinkynnen ja enemmän tahinia 🙂

Viipaloi ohuelti kurkku, fenkoli ja punasipuli. Tehosekoittimen viipalointiterä on tässä erinomainen ja nopea apuväline, mutta sujuu homma myös mandoliinilla tai ihan perinteisesti terävällä veitselläkin. Viipaloi myös sokeriherneenpalot, mikäli käytät niitä, tai käyttäessäsi pakasteherneitä sulata, huuhtele ja valuta ne. Sekoita salaattiin oliiviöljy, hyvin pestyn sitruunan raastettu kuori sekä käyttämäsi yrtit. Mausta salaatti vielä maun mukaan suolalla ja pippurilla.

Sitten syömään!

Lämmitä HÄRKIS® Kofta Pyörykät nopeasti paistinpannulla. Lämmitä myös pitaleivät paketin ohjeen mukaan. Halkaise pitaleivät ja sivele niille reilusti valkopapusosetta. Nosta leivän väliin sitten vielä kunnon satsi salaattia sekä muutama koftapyörykkä.

Aseta tarjolle sitruunalohkoja, joita jokainen saa puristaa vielä halutessaan leivilleen, sekä harissaa, jos syöjät ovat tulisen ystäviä. Onnittelut, jos onnistut täyttämään leipäsi niin maltillisesti, että saat sen syötyä sotkematta! Alla oma taidonnäytteeni, jota ei kannata katsoa jos on sitä mieltä että sormien nuoleminen ruokapöydässä on huonoa käytöstä 😀

Chawanmushi eli japanilainen munavanukas – vihreä versio

Vege

by Juulia on April 12, 2017 10 Comments

Chawanmushi eli japanilainen munavanukas – vihreä versio

Chawanmushi on silkkisen sileää ja unelman pehmeää japanilaista munavanukasta, johon tiesin munahulluna rakastuvani jo ennen kuin sitä koskaan olin maistanut. Se on maultaan mietoa mutta täyteläistä, todellista lohturuokaa! Kun sitten lopulta sain ensimmäistä kertaa chawanmushia nenäni eteen, se tapahtui Japanissa. Elämys oli sen verran ikimuistoinen, että rima oli todella korkealla kun lähdin lopulta chawanmushia kokkailemaan omassa keittiössäni.

Chawanmushi tarkoittaa kirjaimellisesti “teekuppihöyryä” tai “höyrytetty teekulhossa” ja sen pääraaka-aineen, kananmunan lisäksi siitä löytyy usein ginko-pähkinöitä eli neidonhiuspuun pähkinöitä, lootusjuurta, katkarapuja, siitakesieniä, jotka piilotetaan munavanukkaan pohjalle. Chawanmushi valmistetaan Japanissa yleensä aivan omassa kulhossaan, johon kuuluu tiiviisti sulkeutuva kansi.

Aloitin omat chawanmushikokeiluni perinteiseen tapaan piilottamalla sen sisään mm. kanaa, ginko-pähkinöitä ja katkarapuja, mutta resepti talvisine kuvineen jäi jostain syystä tuonne juttuluonnosten joukkoon niin pitkäksi aikaa, ettei sen julkaiseminen tässä keväthuumassa enää tunnu ihan relevantilta. Jääköön odottelemaan syksyä siis! Tehdäänpä chawanmushista sen sijaan tähän vuodenaikaan sopiva, kevyt ja vihreä versio 🙂

Pääsiäispöytään mitä mainioimmin sopiva, vihreällä parsalla, sokeriherneenpaloilla ja pinaatilla ryyditetty vihreä chawanmushi on siitä kiitollinen tarjoiltava, että niitä voi valmistaa kerralla uunipellillä useita. Omasta mielestäni se on parhaiten edukseen tarjottuna vielä lämpimänä, mutta Japanissa chawanmushia syödään myös kylmänä (ja toki näin olen tehnyt välillä itsekin).

Lisää vihreää!

Chawanmushin valmistaminen on suhteellisen helppoa. Ainoa pieni kommervenkki on kehitellä omaan keittiöön parhaiten sopiva höyrytysmetodi ja sitten varmistaa, ettei chawanmushi pääse kypsymään yli.

Kauniin sileän pinnan munavanukas muodostaa parhaiten, kun kypsennysastian saa peitettyä niin huolella, ettei sen sisään pääse tiivistymään kosteutta. Kosteus nimittäin lopulta tippuu takaisin vanukkaan pinnalle tehden siitä reikäisen – ei ehkä niin sievää, mutta makuahan tällainen esteettinen seikka ei tietenkään pilaa. Parhaiten tältä tilanteelta välttyy, jos valmistaa chawanmushin kannellisessa pienessä uuninkestävässä kulhossa, ne ovat syystä omiaan tämän ruuan valmistamisessa!

Chawanmushin valmistamisessa tärkeää on myös sopivan muna – neste -suhteen löytäminen. Jos olet käyttänyt liikaa munaa suhteessa nesteeseen, lopputulos ei olekaan pehmoisen tytisevää vaan kovaa. Jos taas käytät liikaa nestettä suhteessa munaan, ei chawanmushi hyydy kunnolla vaan leikkaa.

Oman kokemukseni mukaan turvallisin muna vs. neste -suhde on n. 1,5 dl nestettä per yksi normaalikokoinen kananmuna. Tällä suhteella tehtynä chawanmushi on ollut joka kerralla silkkistä, pehmoista ja kevyesti tytisevää, eli siis kutakuinkin täydellistä!

Chawanmushi sopii muuten tarjottavaksi myös kananmunia syöville vegetaristeille, jos käytät perinteisen kuivatuilla tonnikalahiutaleilla maustetun dashin sijaan vegaanista siitakedashia. Sekä perusdashin että siitakedashin ohjeet löydät täältä.

Chawanmushi

2:lle

Munavanukkaaseen:

2 kananmunaa

3 dl dashia (*

2 tl soijakastiketta

2 tl mirinkastiketta (tai 1 tl sokeria)

Vihreät täytteet

2 vihreää parsaa

n. 50 g babypinaattia

8 sokeriherneenpalkoa

Sekoita munat varovasti dashiin ja mausta seos soijalla sekä mirinillä. Varo vaahdottamasta seosta sekoittaessasi sitä! Siivilöi seos, jottei siihen jää yhtään sekoittumatonta munaa taikka kuplia.

Ryöppää babypinaatti nopeasti (max. 1 min) kiehuvassa vedessä, valuta ja purista enin neste hieman jäähtyneestä pinaatista pois. Silppua pinaatti pienemmäksi ja annostele se kulhojen pohjalle. Viipaloi parsa vinottain noin sentin pituisiksi pätkiksi (jätä kuiva ja puiseva tyvi käyttämättä). Jaa parsaviipaleet kulhoihin. Pilko sokeriherneen palot pätkiksi ja jaa myös ne kulhoihin. Voit halutessasi asetella muutaman herneenpalon kulhoon kokonaisena parsojen nuppujen viereen niin, että kun lisäät kulhoihin munaseoksen, ne jäävät pilkistämään vanukkaan pinnalta.

Peitä kulhot tiiviisti foliolla (tai niiden kansilla) ja höyrytä niitä kiehuvalla vedellä muutaman sentin verran täytettyyn kattilaan asetetussa tasapohjaisessa siivilässä / höyrytyskorissa 30-40 minuuttia. Pidä kansi kattilan päällä koko höyrytysajan ja varmista, että vesi poreilee kevyesti koko kypsennysajan- sen ei siis kuulu kiehua täysillä. Kananmuna on lempeän lämmön ystävä! Kypsä chawanmushi on kauttaaltaan kiinteytyn silkkiseksi ja hytkyy kevyesti astiaa heiluttaessa.

Voit myös kypsentää chawanmushit foliolla peitettyinä uunivuuassa, johon lorotat kiehuvan kuumaa vettä muutaman sentin korkeuteen asti. 2,5 dl vetoiset kulhot kypsyivät 150 asteisessa uunissani noin 40 minuutissa.

*) voit halutessasi korvata dashin kasvisliemellä, mutten varsinaisesti suosittele sitä. Dashi tuo tähän ruokaan tärkeää syvyyttä ja umamisuutta, jota kasvisliemestä ei vain löydy!

Huom!

Kypsyyttä kannattaa alkaa tarkkailemaan kummassakin kypsennysmetodissa 20-25 minuutin kypsennyksen jälkeen. Kulhon muodosta, uunista, veden lämpötilasta ja höyrytysmetodista riippuen kun kypsymisaika voi tietysti hieman vaihdella. Mikäli käytät isompia tai pienempiä kulhoja kuin ohjeessani, kypsymisaika voi vastaavasti olla lyheympi/pidempi. Tarkkaile munavanukkaita siis varsinkin ekoilla kokkailukerroillasi ja ota ne pois vesihauteesta heti kun ne tuntuvat kiinteytyneen kauttaaltaan. Sekä yli- että alikypsä chawanmushi on harmistus, tosin alikypsän höyryttämistä voi sentään aina jatkaa 🙂

Ps. Olen viettämässä tänä vuonna totaalisen laiskaa lomapääsiäistä, eli en aio ahkeroida massivisia pääsiäistarjoiluja lainkaan tänä vuonna. Meidän menyy koostuukin kasasta portterilla, mämmillä ja kahvilla maustettua nyhtöpossua, tästä vihreästä chawanmushista, sekä simppeliäkin simppelistä portteri+ mämmi-jälkkäristä. Mikäli etsiskelet kuitenkin vielä vähän vaativampaa pääsiäistarjoiltavan ohjetta, niin kurkkaa vaikkapa edellisvuotinen karitsankare + punaviinirisotto -ohjeeni, tai toissavuotinen eeppinen pääsiäisateria eli karitsanviulu hunaja-palsternakkojen kera!

Pps. Jos tuo ginkopähkinä jäi jotakuta houkuttamaan, niin käy lukemassa kuitenkin tämä juttu ennen kuin lähdet kyseisiä lievästi myrkyllisiä pähkinöitä ahmimaan.

Kimchipizzaa Omnipollon tyyliin

by Juulia on April 6, 2016 3 Comments

Kun on viime aikoina tullut tehtailtua näitä erilaisia donbureja, bibimbapeja sekä ties mitä ramensopan tapaisia, on kotonani nykyään kokoajan kimchiä. Kimchi on minusta ihanaa, joten ei ihme, että mielessäni on kummitellut kimchipizza siitä asti, kun sellaista maistoin Tuklholman maagisessa olut- ja pizzataivaassa Omnipollos Hattissa uutenavuotena! Ihme sen sijaan on, että tässä on päässyt vierähtämään näin pitkään ennenkuin sain aikaiseksi tehdä sellaista kotona.

Omnipollon kimchipizza hipoi täydellisyyttä; siinä oli juuri sopivasti tulisuutta, suolaa ja rasvaa olematta kuitenkaan liikaa. Olisin mieluusti syönyt vielä toisen, jos mahani olisi suinkaan sen sallinut! Omnipollon kimchipizzatäytteet olivat:

tomaatti
mozzarella
ilmakuivattu entrecôte
kimchi
bulgogimarinadi
kevätsipuli

Täydensin listaa kotona siitakesienillä ja makoisilla sokeriherneillä (joita puputan nykyään lähes päivittäin). Ilmakuivatun entrecôten korvasin lähikaupan bresaolalla, bulgogimarinadin gochujangtahnalla. Kotoisan kimchipizzani kruunasi kevyen pippuriset retiisinversot (joita olen myös suurkuluttanut viimeaikoina).

Kimchipizza Omnipollon tyyliin (1 lätty)

pohjalle:

annos pizzataikinaa (kukin ruokavalionsa ja makunsa mukaan, täällä ihan perinteistä vehnätaikinaa)

2 rkl gochujangtahnaa + 2 rkl paseerattua tomaattia tai ketsuppia (!)

päälliset:

n. 2 dl kimchiä

1 iso pallo bufalamozzarella

6 siitakesientä

n. 50 g bresaolaa (löytyy esim. Pirkalta)

n. 10 sokeriherneenpalkoa

n. 2 dl mustaleimaraastetta

2 kevätsipulin vartta

vesikrassia tai retiisinversoja

Pizzapohjan voi jokainen tehdä makunsa mukaan, tosin Omnipolloa imitoidessa vehnäpohja kyllä vähän niinkuin kuuluisi asiaan. Passelin peruspohjan ohje löytyy esim. täältä – itse nostatan taikinan tosin mieluiten yön yli jääkaapissa, jos vain mahdollista.

Pizzan pohjan tavoin täyttämisessä on jokaisella varmaan omat tapansa tai suorastaan “sääntönsä”. Minusta näiden raaka-aineiden kanssa toimii kuitenkin parhaiten täyttötaktiikka, jossa pohja peitetään tomaattisose-gochujangseoksella ja sitten mustaleimaraasteella (muukin juusto toki käy). Siihen päälle sitten vasta loput täytteet. Näin juustoa tulee siis sekä pohjalle, että pinnalle 🙂

Täytteiden määrää kannattaa myös viilata omien tottumusten mukaiseksi; listassa omat suuntaa-antavat raaka-ainemääräni. Jotkut tykkää runsaammista pizzoisat, toiset niukemmista – itse pyrin täyttämään pohjan tasaisesti niin ettei aukkoja täytteiden välissä juuri näy … ahne mikä ahne! Siitakesienet puolitan, isommat leikkaan neljään osaan, sokeriherneet puolitan. Kimchiä laitan kimchifanina tietysti reilusti. Bresaolaviipaleet revin kahtia, jotta saan ne levitettyä kauttaaltaan pizzalle. Päällimmäiseksi revitty mozzarella!

Raa’an kevätsipulin ystävät voivat jättää osan sipulista valmiin pizzan päälle, mulla taisi mennä kaikki kuvauskerralla uunin kautta. Pizza kannattaa paistaa mielestäni nopeasti mahdollimman kuumassa uunissa: 250 astetta ja 7-8 minuuttia ylätasolla riittää hyvin, kun pohja on tarpeeksi ohut. Vesikrassi ja/tai retiisinversot kannattaa laittaa pizzan päälle vasta juuri ennen tarjoilua, jotta ne säilyvät rapeina.

Ekan kerran kun tein tätä pizzaa, kotonani oli avoinna pääsiäisen jäljiltä pullollinen Bixio Amaronea. Ihastuin tuohon viiniin sen verran, että kokeilin sitä muutamankin eri ruuan kanssa kunnes pullossa ei ollut enää tipan tippaa. Kallistahan amarone on (vaikka kyseinen pullo olikin saatu testiin blogin kautta), joten avatusta pullosta on otettava kaikki ilo irti – kuinka usein sitä tällaisia viinejä nyt kuitenkaan juo? Amaronea siis lasiin vaan ja pizzaa ahmimaan.

Tuliselle ruualle harvemmin suositellaan punaviinejä, eikä varsinkaan korkea-alkoholipitoisia tai tanniinisia. Bixio täyttää kummatkin kriteerit, mutta on oman arvioni mukaan myös sen verran täyteläinen ja runsas makeine kuivattuine hedelmäaromineen, että se toimii kuin toimiikin tämän aasialaishenkisen pizzan kaverina … vähän samalla logiikalla kuin parfyymisen kukkainen gewurtztraminerer tai muscatkin toimisi.

Oppimani vastainen ruoka-viini-paritus jäi askarruttamaan mieltäni sen verran, että suuntasin nettiin selvittämään asiaa lisää. Punaviinin ja tulisten ruokien yhdistelystä löytyi useampikin mielenkiintoinen artikkeli, mutta erityisesti Wine Follyn rohkaisemana uskaltaudun kuin uskaltaudunkin suosittelemaan tätä yhdistelmää 😀

Ymmärrän hyvin, että suositteluni ei välttämättä vakuuta teistä montakaan tarpeeksi kalliin viinin hankintaa varten – joten toki tätä teoriaa voi testata myös amaronea edullisemmalla ripassolla (josta löytyy amaronen piirteitä valmistustavan vuoksi). Lisäksi voi kokeilla, miten valkoviini sointuu pizzan kaveriksi, ja metsästää niitä edellämainittuja parfyymisiä/puolikuivia valkoviinejä, joita suositellaan aasialaisille ruuille. Raikkaat, vaaleat ja runsaskuplaiset oluset toimivat myös. Pääasia, että juoma on kylmää – jopa se punaviini!

… ja mikäli sitä amaronea kotiin joskus ajautuu… niin pitäkää suositukseni mielessä 😉