Raparperivodka raparperinkuorista

by Juulia 0 Comments
Raparperivodka raparperinkuorista
Nuukailijan raparperivodka valmistuu raparperin kuorista!

raparperivodka

Nuukailijan raparperivodka

Myöhäisherännäisen keittiöstä päivää! Tänä vuonna kevät muuttui kesäksi ilman, että oikein edes rekisteröin sitä. Poimimatta jäi niin kuusenkerkät kuin moni muukin alkukesän villiyrtti ja näin tässä juhannuksen alla yhtäkkiä tajusin, että syreeninkukat alkavat jo ruskettumaan. Raparperisesonkikin on kohta jo ohi: IIK!

Raparperista minun oli tarkoitus tehdä vaikka mitä, mutta toistaiseksi olen saanut aikaan vain raparperi shurb -pullollisen ja pari satsia raparperimössöä (eli olen vain keitellyt raparperia sokeroidussa vesitilkassa soseeksi). Viikonloppuna ostin taas nipun raparperinvarsia lähikaupasta ajatuksena tehdä äidin ohjeella raparperikiisseliä, mutta unohdin sitten ostaa kaiken muun mitä siihen olisi tarvittu 😀 Sen tajuttuani päädyin kokeilemaan Instagram-ystäväni Auden ideaa pikkelöidyistä raparperista. Kokeilu on vielä kesken, joten siitä ei kuitenkaan nyt enempää. Sen sijaan tahdon kertoa teille ideasta jonka sain, kun onnistuin sössimään raparperin kuorimisen niin, että ärsyttävän moneen kuorisuikaleeseen tuli reilu kerros raparperia mukaan.

raparperi kuoriminen

raparperivodka

Nuorta ja ohutta raparperiahan ei tarvitsisi edes kuoria, mutta ostamassani satsissa oli jo aikamoisia jötiköistä mukana ja jo niiden kuorista kertyi iso keko! En millään raaskinut kuoria bioon, joten hetken mielijohteesta tuuppasin ne purkkiin, heitin perään sokeria ja muutaman suikaleen sitruunankuorta. Lopuksi täytin purkin vodkalla!

Muutaman kertaa purkkia ravisteltuani lykkäsin sen jääkaappiin ja kun kaivoin purkin sieltä tänään, se oli jo väriltään ihanan heleän punainen ja tuoksultaan kirpeän raparperinen. En malttanut olla maistamatta. Loraus kuplavettä ja sitruunamehua perään ja raikas, vaaleanpunainen raparperivodka soodalla oli valmis!

raparperi vodkaRaparperivodka + sitruunamehu + sooda

Sanomattakin on selvää, että raparperivodka ei ole valmista muutamassa vuorokaudessa. Kun äsken istahdin alas tietokoneen ääreen tätä juttua kirjoittamaan, guuglasin samalla miten raparperilikööri “oikeasti” tehdään. Näiden kahden jutun perusteella näyttäisi siltä, että pullon kannattaa antaa kökötellä jääkaapissa kuukauden verran ennen siivilöimistä – ja senkin jälkeenkin vielä ainakin muutaman viikon. Eli elokuussa juodaan sitten seuraavat raparperivodkasoodat!

Maku oli kuitenkin jo nyt niin lupaava, että en malta olla kertomatta tätä nuukailijan ideaani myös teille. Siis ihan vaan mikäli joku muukin kuorii raparperinsa vahingossa välillä turhan ronskisti – tai haluaa muuten vaan hyödyntää kuoretkin!

Raparperivodka raparperin kuorista:

raparperinkuoria

luomusitruunan kuorta

sokeria

vodkaa

Tarkempia mittoja en nyt edes yritä antaa, kun en itsekään mitään mitannut… Mutta toimin siis näin: täytin steriloidun purkin mahdollisimman täyteen raparperinkuorilla (raparperit pesin ennen kuorimista huolella) ja lisäsin perään sokeria niin, että sitä oli purkin pohjalla vajaan sentin verran. Sokeriahan voi lisätä myöhemmin vielä sekaan, jos niikseen tulee. Tuuppasin purkkiin myös muutaman huolella pestyn luomusitruunasta vuollun sitruunankuorisuikaleen. Sitten vaan purkki täyteen vodkaa, kansi kiinni ja kunnon ravistelu että sokeri lähtee sulamaan.

Sitten vaan purkki jääkaappiin tekeytymään. Siellä sen kannattaa antaa olla siis ainakin kuukauden verran, jonka jälkeen raparperivodka siivilöidään. Tässä kohtaa kannattaa varmaan myös maistella, kaipaako seos lisää sokeria ja lisää tekeytymisaikaa. Raparperivodka + sitruunamehu + sooda on nyt todistetusti hyvä kombo, katsotaan sitten joskus elokuussa mitä muuta tästä keksin!

raparperivodka

Viime hetken juhannusruokavinkit:

Tähän väliin tipautan vielä muutaman juhannusruokavinkin – kas kun itselle myös juhannus tupsahti eteen kuin varkain. Perinteisesti juhannussuunnitelmiimme ei kuulu juuri muu kuin syöminen… ja näin se on tänäkin vuonna. Vaikka monesti rakastan monimutkaisia ja aikaavieviä projekteja, juhannuksena haluan kuitenkin yleensä päästä mahdollisimman vähällä! Kun takana on tänä vuonna rankin kevät ikinä, mielessä on erityisesti nyt minimaalisen panostuksen juhannusmenu 😀

Moni viettää juhannusta varmaan mökillä, jossa sekä raaka-aineet että kokkailuvälineet ovat rajatummat kuin kotona. Toisaalta, bonuksena käytössä on monella varmaankin grilli! Alla muutama idea juhannusruuista näillä spekseillä, jos niistä vaikka olisi iloa jollekin teistäkin:

  • Parsa-perunasalaatti & hapankaalikastike  – jos valkosipulihapankaalia ei saa soseutettua kastikkeeseen, sen voi myös vain hienontaa veitsellä salaatin sekaan. Jos tätä tekee kerralla ison satsin, se on päivä päivältä maukkaampaa vetäytyessään jääkaapissa pidempään – eikä kaveriksi tarvitsisi juuri muuta kuin grillata jotain pötkylänmuotoista.
  • Crunchwrap supremet grillissä – näitä on ollut niin hauska tehdä liedellä, että jos käytössä on grilli kokeilisin ehdottomasti wrappien grillaamista! Täytteiksi toimii todistetusti ihan vaan kaupan salsa, nachot ja makusi mukainen proteiini ynnä muut lisukkeet sen mukaan, mitä lähikaupastasi löytyy.
  • Dan dan kaali – jos olet testannut dan dan nuudeleita, voit arvata kuinka hyvää samalla kastikkeella maustettu kaalisalaatti on! Kastike säilyy vallan hyvin jääkaapissa (tai kylmälaukussa matkan mökille) joten teen sitä itse kerralla aina PALJON. Sen jälkeen tämä koukuttava varhaiskaalisalaatti syntyy hujauksessa! Kastikkeen juju on turruttava sichuanpippuri, mutta ihanaa tuo suolaisenmakea soossi on myös sitä ilman – vaikkei sama juttu tietenkään silloin olekaan.
  • Grillinachot – jos kerran ostat ainekset crunchwrapeille, samoista syntyy pitkälti myös grillinachot: win win!
  • Grillatut oliivit aka “aperoliivit” – grillattuja oliiveja Aperolilla ja appelsiinilla, tarvitseeko sanoa muuta?

Hyvää juhannusta kaikille!

raparperin kuoret

233 views

Raparperi shrub – juotava etikka

Raparperi shrub – juotava etikka
Raparperi shrub + vissy = kesä lasissa!

raparperi shrub

Shrub!

Täällä on lasissa tänään raparperi shrub! Siis mikä?

Shrub on hedelmistä ja marjoista sokerin ja etikan kanssa tehty sekoitus, jota pidentämällä saa aikaan ihanan raikkaan ja kesäisen juoman. Eräänlainen makusiirappi tai mehutiiviste siis; “juotava etikka”. Pääsin shrubien makuun ensimmäistä kertaa toissakesäisellä reissulla rapakon taa kun Mainen Portlandissa vierailimme cocktailtarvikkeisiin erikoistuneessa liikkeessä / baarissa, jossa tarjoiltiin päiväsaikaan vain shrubeja ja vasta illalla cocktaileja.

Shrubin pohjana voi olla mikä vaan hedelmä tai marja, ja sitä voi jatkaa mocktailiksi soodalla, tonicilla tai ihan vaan vedellä. Yhtälailla shrub toimii kuitenkin myös cocktailien osana – alkoholin polte ja etikan happamuus on yllättävän hyvä kombo!

raparperi juoma

Etikkaiset juomat eivät ole mikään uusi juttu, vaikka etikka näin kuluttajan näkökulmasta tuntuukin nousseen cocktaileissa trendiksi vasta viime vuosina. Shrubin historia ulottuu ilmeisesti aina 1600-luvun Englantiin, jolloin etikkaa alettiin käyttämään marjojen ja hedelmien säilömisessä siihen asti käytetyn sitruunan sijasta. Sieltä tapa siirtyi Amerikkaan, jossa säilöttävän asian sijaan itse säilöntänesteestä tuli se juttu.

Shrubit tehdään perinteisesti siirapiksi keittämällä, mutta shrubin voi valmistaa myös ns. kylmämetodilla. Hedelmät/marjat sekoitetaan sokerin kanssa ja jätetään yön yli jääkaappiin. Siellä niistä alkaa irrota reilusti nestettä, jota täydennetään etikalla. Seoksen annetaan tekeytyä vielä vuorokauden-kaksi ja sitten vain siivilöinti ja pullotus ja shrub on valmis! Raaka-aineiden mittasuhteet vaihtelevat ohjeesta toiseen ja niitä voi toki kukin säätää omaan makuunsa sopivaksi. Se kannattaa huomioida, että vaikka maku on heti siivilöinnin jälkeen tuju, se pehmenee ja pyöristyy ajan kanssa.

raparperi shrub

shrubRaparperi shrub + seljankukka tonic =

Ensimmäinen kotitekoinen shrubini on raparperi shrub, jota tein kaksi erää muuta viikko takaperin. Kokemusta ei siis vielä ole shrubin tekemisestä enempää, mutta prosessi oli hurjan helppo ja lopputulos todella maukas! Olen suuri happamien makujen ystävä, joten lorottelen raparperi shrubia monesti ihan vain vesilasiin. Testattu on kuitenkin myös raparperi shrub ginillä, raparperi shrub tonicilla, raparperi shrub ginillä JA tonicilla sekä raparperi shrub kuivan sherryn ja jäiden kera. Veikkaisin, että raparperi shrub toimisi hyvin myös gin tai viski sourin mausteena sitruksien sijasta!

Kun ohjeita shrubeille on netti pullollaan, eikä kokemusta vielä ennen tätä ollut, jostain on testaaminen aloitettava! Tämän ohjeen pohjana on siis tämä Bon Appetit -sivuston juttu!

Raparperi shrub

n. 6-7 dl

5 dl raparperin paloja kuorineen

3 dl sokeria

¼ tl suolaa

¼ tl jauhettua vaniljaa

puoli ruukkua minttua

2-2½ dl punaviinietikkaa

Pese raparperi hyvin ja paloittele se noin sentin pituisiksi pätkiksi. Laita palat lasipurkkiin ja mittaa sokeri, suola ja vanilja päälle. Leikkaa mintturuukusta puolet, rutista mintun oksia ja lehtiä kevyesti kämmenessäsi ja tipauta minttukin purkkiin. Ravistele huolella ja jätä purkki huoneenlämpöön muutamaksi tunniksi. Ravistele ja kääntele purkkia muutamaan otteeseen tänä aikana. Nosta purkki sitten jääkaappiin yön yli.

Seuraavana päivänä lisää purkkiin punaviinietikka. Jos et ole kovin happaman ystävä, laita purkkiin alkuun kaksi desilitraa etikkaa. Sulje purkki ja ravistele kaikki huolella sekaisin, jätä huoneenlämpöön taas muutamaksi tunniksi. Ravistele ja kääntele purkkia muutamaan otteeseen tänä aikana. Maista seosta ja lisää halutessasi vielä vähän etikkaa. Kun maku on sopiva yhdistelmä makeaa ja hapanta, nosta purkki taas jääkaappiin odottamaan seuraavaa päivää. Voit pitää purkkia jääkaapissa vaikka kahdenkin yön yli tekeytymässä!

Siivilöi seos ja painele huolella raparperinpaloista kaikki neste irti. Pullota raparperi shrub puhtaaseen pulloon. Säilytä raparperi shrub jääkaapissa – sen pitäisi säilyä siellä 6-8 viikkoa.

Ps. älä heitä raparperinpaloja pois! Niissä on vielä paljon makua kaiken tämänkin jälkeen ja ne ovat ainakin minusta hauskan happamankirpeitä naposteltavia. Söin siis osan sellaisenaan … mutta loput laitoin takaisin purkkiin ja kaadoin vettä päälle. Laitoin vedellä täytetyn purkin yön yli jääkaappiin ja näin sain aikaan kirpakkaa raparperivettä. Toistin operaation itseasiassa vielä toisenkin kerran, jolloin makua tietysti irtosi veteen tosin jo reilusti vähemmän… mutta tulipahan ainakin käytettyä nämä raparperit viimeiseen asti!

shrub juoma

Lue lisää shrubeista täältä:

Serious Eats

Shaker

… ja kurkkaa vielä Hannan Soppa -blogin ihana veriappelsiini-inkiväärishrubin ohje!

 

407 views

Gochujang + manteli = mega-addiktiiviset gochujangmantelit

by Juulia 0 Comments
Gochujang + manteli = mega-addiktiiviset gochujangmantelit

Jos pöydällä lojuu kulho näitä gochujangmanteleita, niin eipä loju enää hetken kuluttua.

Kirjoittelin taannoin siitä, kuinka kotiini tuppaa kertymään jos jonkinlaista pähkinä- siemen- ja mantelipussia. Niillä on niin suuri paikka niin kokkailuissani kuin snäkkäilyissänikin, että jos en ole varma onko kotona jotain tiettyä sorttia pähkinää/siementä, ostan sitä, ihan vain varmuuden varalta.

Pähkinät, kuten siemenetkin sisältävät kuitenkin sen verran rasvaa, että niitä ei voi niin vain säilytellä ikuisesti, tai ne härskiintyvät. Ensimmäinen vinkkini pähkinähulluille onkin siksi ostaa pähkinät ja siemenet kokonaisina – rouheena tai jauheena ne nimittäin säilyvät vielä huonommin! Toinen vinkkini koskee säilytystä: jos vain mahdollista, säilytä pähkinät ja siemenet jääkaapissa tai jopa pakastimessa, ilmatiiviissä pakkauksessa. Siellä kaikki nuo ihanat pikku herkkupalat säilyvät käyttökelpoisena tuplasti / triplasti pidempään!

Koska tiedän ostostapani ja kulutustarpeeni, mutta olen myös tuskallisen tietoinen keittiöni rajallisesta kylmäsäilytystilasta, olen ottanut kotonani tavaksi hyödyntää pähkinöiden ja siemenien säilytykseen keittiön seinästä löytyvää vanhanaikaiasta kylmäkaappia. Suurimman osan vuodesta tuo kaappi on nimittäin sen verran kylmä, että se menee melkein jääkaapista. Pinjansiemenille tai vaikkapa macadamianpähkinöille tosin raivataan jääkaapista aina tilaa, ne ovat nimittäin minusta siementen ja pähkinöiden aatelia (ja tyyriitä ku mikä).

gochujang

Toimenpiteistä huolimatta aina välillä eteen tulee tilanne, että varastoja täytyy hieman harventaa. Silloin pähkinöitä lastataan vieläkin enemmän puuron ja salaatin päälle, kannustetaan Juusoa ottamaan “vähän välipalaa” eli syömään pähkinöitä kourallisittain (mitä hän vissiin tekisi mieluusti muulloinkin mutta en ööh varastojani suojelevana pikkuoravana anna), kokataan pähkinäkräkkereitä, pähkinäistä tofua, pähkinäistä kukkakaalimurua, dukkaa, saksanpähkinächorizoa, ajo blancoa ja ties mitä muuta … sekä koukuttavia makeantulisia gochujangmanteleita!

Korealainen chilistä, fermentoiduista soijapavuista ja tahmeasta riisistä tehty tulinen ja suolaisenmakea herkkutahna gochujang on nykyään keittiöni vakioraaka-aineita. Suosittelen lämpimästi tutustumaan gochujangiin, jollette ole niin vielä tehneet ♥

Gochujang -mantelit

100 g manteleita

2 rkl tummaa sokeria

1 rkl gochujang -tahnaa

3 rkl vettä

½ rkl miedon makuista kasviöljyä, esim. rypsiöljyä

Paahda manteleita hetki kuivalla pannulla keskilämmöllä. Kun mantelit saavat aavistuksen väriä, lisää loput raaka-aineet pannulle. Sekoita hyvin ja paista seosta (edelleen keskilämmöllä), kunnes se alkaa tarttumaan manteleihin ja tahmeutuu selvästi (omalla liedelläni tähän menee viitisen minuuttia). Varo polttamasta seosta, alenna lämpöä tarvittaessa.

Kumoa tahmainen manteliseos leivinpaperoidulle pellille. Jatka paahtamista 150 asteisessa uunissa (keski-/alatasolla), kunnes gochujangseos on kuivahtanut manteleiden pintaan. Pidä uunia silmällä! Manteleissa voi siellä täällä olla tummiakin kohtia, kunhan ei suorastaan mustia.

Kun gochujangmantelit ovat jäähtyneet, murra ne niin että ne ovat suurimmaksi osaksi toisistaan irti ja pistä tarjolle. Säilytän ne itse lasipurkissa, jota ravistelen ennen käyttöä saadakseni toisiinsa mahdollisesti takertuneet pähkinät irtoamaan taas toisistaan.

Gochujangmantelit ovat ihania sellaisenaan naposteltuina, erilaisissa salaateissa, sekä rouhittuina makeantulisina sattumina jos jonkinlaisten aasialaistyyppisten ruokien päällä. Keskiviikkona blogiin onkin tulossa yksi pikkujoulukauteenkin sopiva resepti, johin niitä olen lykännyt!

gochujangmanteli

Ps. Muita gochujangia hyödyntäviä reseptejäni ovat mm. tteokbokki, maissi miso-gochujang-majoneesilla, possunfile korealaisittain, onigirazu, sateenkaarisushi sekä Kanslerin keittokirjan ohjeella tehty ihana ramenkeitto.

121 views