Paahdetut vihreät pavut sichuanilaisittain

by Juulia 0 Comments
Paahdetut vihreät pavut sichuanilaisittain

paahdetut vihreät pavutUunissa paahdetut vihreät pavut sichuanilaisittain maustettuina + paahdetulla valkosipulilla ja soijalla maustettu majo

Vihreät pavut

Vihreät pavut ovat keittiössäni ympärivuotista ja rakastettua ruokaa: rakastan niitä lisukkeena, salaatissa, keitettyinä, höyrytettyinä, paistettuina, uunissa paahdettuina… ja kelpuutan käyttööni jopa pakastepavut! Niinpä kun luin Kokit ja potit -blogin tuoretta juttua uunissa paahdetuista vihreistä pavuista tipahdin hetkeksi pyllylleni: “Vihreät pavut ovat ehkä aliarvostetuimpia kasviksia. Kaikilla taitaa kuultaa mielessä pätkityt, ylikypsiksi keitetyt ja keitinveteen värinsä – ja makunsa – luovuttaneet pavunpätkät, joita on tarjolla työpaikkaruokaloissa ja huoltoasemilla.” kirjoittaa Hannele ja yhtäkkiä muistankin elävästi, kuinka paljon vihreitä papuja lapsena vihasin 😀

Ne sellaiset harmahtavat, mauttomat ja jauhoiset pavunpätkät ovat kokonaan unohtuneet mielestäni, kun tuoreita vihreitä papuja on saatavilla ympäri vuoden. Pakastepavutkin ovat minusta kaikkea muuta, varsinkin kun ostan yleensä vain kokonaisia vihreitä pakastepapuja! Paras aika vihreiden papujen ystävälle on kuitenkin nyt: kotimaisia tarhapapuja on saatavilla kaupoissa runsain mitoin, joten niitähän voi nyt syödä vaikka päivittäin!

Mitä tulee niihin lötköpapuihin: tuoreinkin papu on pilalla jos sen ylikypsentää. Vältän ylikypsentämistä kuin ruttoa ja pyrin tarjoilemaan vihreät pavut heti niiden kypsyttyä, kun ne ovat vielä sopivan napakoita. Helpointa se on keittäessä, höyryttäessä ja pannulla paistaessa, kun papuja voi kokoajan testailla, tunnustella ja vahdata.

Uunissa se onkin sitten haastavampaa! Hannelen jutusta innostuneena paahdoin hänen metodillaan vihreät pavut tällä kertaa rohkeasti uunissa, maustaen ne tosin juuston sijaan sichuanilaisittain maustetulla chiliöljyllä (jonka teen itse tämän ohjeen mukaan), valkosipulilla ja sichuanpippurilla. Tämän tyyppisiä papuja söin aikoinaan paljon kasvissyöjänä Kiinassa reissatessani ja kun wokkipannua en omista, voin yhtä hyvin pyrkiä makumuistooni uunissa paahtamalla.

paahdetut pavut

Huvittavaa sinänsä, että reseptini nimi on “paahdetut vihreät pavut”, sillä korvasin ne kuvauspäivänä sesongin ihanilla kotimaisilla violeteilla tarhapavuilla ja keltaisilla vahapavuilla. Maku on näissä kutakuinkin sama ja violetithan itseasiassa vaihtavat väriään kypsyessään vihertäviksi. Paahdettujen papujen kaveriksi pyöräytin valkosipulilla ja soijalla maustetun majoneesin. Nam! Aivan kuin ranskiksia dippailisi!

Paahdetut vihreät pavut sichuanilaisittain

Vegaaninen

n. 300 g vihreitä, violetteja ja/tai keltaisia papuja

1 rkl chiliöljyä

1 tl kokonaisia sichuanpippureita

½ tl karkeaa suolaa

2-3 valkosipulin kynttä

Paahdettu valkosipulimajoneesi:

1 dl vegaanista majoneesia

1-2 tl soijaa

2-3 valkosipulin kynttä

Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Napsi papujen kärjet pois ja pätki ne kahteen tai kolmeen osaan. Pese ja kuivaa huolella. Murskaa kokonaiset sichuanpippurit karkeaksi rouheeksi. Pyöritä pavut chiliöljyssä ja nosta ne laakeaan uunivuokaan. Levitä pavut uunivuokaan niin, että ne eivät ole päällekkäin. Ripottele pinnalle sichuanpippurirouhe sekä suola. Nosta vuokaan muutama kokonainen valkosipulin kynsi kuorineen (majoneesidippiä varten!) ja viipaloi muutama valkosipulin kynsi odottamaan vuoroaan.

Paahda papuja uunin ylätasolla viisi minuuttia. Päästä höyry uunista ulos ja lisää papujen päälle viipaloitu valkosipuli. Jatka paahtamista vielä 5-10 minuuttia, tai kunnes pavut saavat hieman väriä ja ovat kypsyneet, mutta ovat rakenteeltaan vielä napakan rapsakoita.

Paahdettu valkosipulimajoneesi on helppo ja nopea valmistaa: pullauta kypsät valkosipulinkynnet kuoristaan ja murskaa veitsen lappeella tai haarukalla tahnaksi. Sekoita vegaaniseen majoneesiin valkosipulitahna ja mausta soijalla.

Tarjoile paahdetut vihreät pavut heti tämän jälkeen majoneesin kera! Ainakin minusta ne ovat parhaimmillaan vielä kuumina.

84 views

Hävikkiviikon paistettu riisi

by Juulia 0 Comments
Hävikkiviikon paistettu riisi

Hävikkiviikon paistettu riisi = jääkaapin tyhjennysruokaa parhaimmillaan

Ruokahulluna, kotikokkina ja valokuvaukseen hurahtaneena ihmisenä pahin ruokaan liittyvä syntini lienee heräteostokset ja niistä väistämättä välillä syntyvä hävikki. Harvassa nimittäin ovat ne kerrat, kun onnistun ostamaan ruokakaupasta vain sen, mitä etukäteen suunnittelin.

Pahinta aikaa taipumukselleni on alkusyksyn kotimaisten vihannesten satokausi, kun kaupat pullistelevat toinen toistaan houkuttelevampia papuja, kaaleja, kurpitsoja, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, marjoja, sieniä… (hyvä ettette näe minua nyt, käytännössä kuolaan näppikselle pelkästä ajatuksesta). Innostuessani en välttämättä pysähdy pohtimaan, mitä heräteostoksistani valmistan, saatikka milloin. Ihaniahan kaikenmaailman rehut ovat, mutta eivät niinkään nuutuneina.

violetti kiinankaali

punainen kiinankaali

Nuupahtanut kiinankaali

Viimeisin heräteostokseni oli violetti kiinankaali (vai onko sen nimi punainen kiinankaali?). En edes muista milloin olisin viimeeksi kokannut kiinankaalia, mutta näiden mötkäleiden väri oli niin vastustamaton, että kannoin kotiin kerralla kaksi. SIIS KAKSI KIINANKAALIA, eikä suunnitelmaa niiden käyttämiselle, ellei valokuvaamista lasketa. Ensinnäkin nuo vievät meidän pikkuruisesta jääkaapista kohtuuttomasti tilaa ja toiseksi, mihin ihmeeseen niitä nyt käyttäisi?

Puolikkaan sain onneksi jo upotettua lähikaupan raaka-aineista valmistuviin dan dan nuudeleihin, joita meillä on syöty jo reilun kuukauden verran monesti viikossa. Kokonaiseksi jäänyt kiinankaali on vielä hyvässä vedossa, mutta se jäljelle jäänyt puolikas … totaalisen nuutunut.

Onneksi kiinankaali niin kuin moni muukin rehu virkoaa ja napakoituu jääkylvyssä 🙂 Tämän ehkä moni jo tiesikin, mutta mikäli et tiennyt, kokeileppa! Jääkylvyllä virvotan ruttuiset porkkanat, lörpät salaatilehdet ja virkistän väsähtäneet yrtit. Yhden ikimuistoisen kerran ostin kauppahallin myyjän ainoan ruttuisen vesimeloniretiisin kun en sellaista ollut nähnyt aiemmin kuin kuvissa – pakkohan se oli saada, ruttuinen tai ei! Jäävesi tepsi siihenkin ja sain kuviini tuon harvinaisuuden raikkaana. Silloinkin oli muuten hävikkiruoka tekeillä!

Hävikkiviikko

Tällä viikolla eli 9.-15.9. vietetään taas valtakunnallista Hävikkiviikkoa. Tänä vuonna kampanja pyrkii levittämään tietoa ruokahävikin ilmastovaikutuksista: kaikesta kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta nimittäin noin kolmannes syntyy ruuasta. Pyrin itse osallistumaan hävikkiviikkoon täällä blogissa tavalla tai toisella vuosittain, joten hävikkiviikon hengessä virvotettu kiinankaali oli oiva kohde kokkailulle. Se päätyi lopulta yhteen parhaista tietämistäni jääkaapintyhjennysruuista: paistettuun riisiin!

Paistettu riisi on ruoka, jota valmistan harvoin, mutta lähestulkoon joka kerta kun sitä valmistan, teen sen tähteistä. Meillä syödään riisiä tosi harvoin, joten kylmää kypsää riisiä kotoa löytyy vielä harvemmin. Poikkeuksena take away! Mitä kiireempi viikko on meneillään, sitä todennäköisempää on, että jonain päivänä tilataan ruokaa kotiinkuljetuksella tai haetaan sitä jostain. Thaimaalaisten ravintoloiden take away -annosten mukana tulevaa riisiä jää melkein aina yli ja jos sitä on jääkaapissa, valmistuu paistettu riisi käden käänteessä.

Koska kotoa löytyi nyt useampikin take away -riisirasia, paistettu riisi oli siis tuon nuutuneen kiinankaalinjämän kohtalo. Sekaan pääsi jääkaappiin unohtunut, osittain kuivahtanut maissintähkä, josta leikkasin kuivat osat pois, sekä jo hieman räjähtänyt kevätsipuli. Lisäksi silppusin mausteeksi valkosipulia, sekä reilusti kuivahtanutta inkivääriä, josta vähän reippaammin kuoriessa paljastui vielä mehevä sisus. Kaivoin kaapista vielä suolapähkinäpussin jämät ja sekoitin kuumaan riisiin lopuksi kananmunan. Niin hyvää!

Raaka-aineiden määrät ovat tässä Riiassa aina suuntaa-antavia ja lukuunottamatta riisiä, öljyä, valkosipulia, soijaa ja seesamiöljyä muita raaka-aineita voi vaihdella hyvinkin sen mukaan mitä kotoa löytyy. Yksikin vihannes riittää, jos minulta kysytään. Porkkanoita meillä on ainakin kaapissa lähes aina, samoin jonkinlaista kaalia ja kevätsipuleita.

Proteiiniksi käy yhtä lailla melkein mikä vaan (tofu, tempeh, seitan, vegemakkarat, härkis, nyhtis…) mutta jos niitä ei löydy, lisään itse mukaan mielelläni hieman pähkinöitä ja/tai kananmunaa. Käytän paistamiseen mieluiten joko miedon makuista seesamiöljyä tai sichuanilaisittain maustettua chiliöljyä, mutta mikä tahansa neutraalinmakuinen öljy käy tähän yhtä hyvin. Poltetta kun voi lisätä chilihiutaleilla tai kastikkeella, jos sitä kaipaa 🙂

Hävikkiviikon paistettu riisi

2:lle

n. 4 dl kypsää riisiä

n. 2 rkl (chili)öljyä

1 kevätsipuli (pätkä purjoa/1 keskikokoinen sipuli)

2-3 valkosipulin kynttä

peukalonpituinen pätkä kuorittua inkivääriä

2-3 dl rehuja: porkkanaa,(lehti/parsa/kukka)kaalia, kiinankaalia, bok choytä, pavunituja, (sokeri)herneitä, maissia, vihreitä papuja…

(n. 100 g tofua/tempeä/kasviproteiinivalmistetta tms.)

n. 1-2 rkl soijakastiketta (maun mukaan, soijan intensiivisyydestä riippuen)

n. 2-3 tl agavesiirappia/vaahterasiirappia/siirappia/hunajaa tms.

n. ½-1 tl seesamiöljyä (öljyn intensiivisyydestä riippuen)

1 tl chilihiutaleita*

1 tl jauhettua sichuanpippuria*

kourallinen suolapähkinöitä/cashewpähkinöitä tai seesaminsiemeniä

1-2 kananmunaa

Pilko käyttämäsi vihannekset suupalakokoon. Hienonna inkivääri ja valkosipuli, silppua kevätsipuli (tai purjo/sipuli). Kuumenna isossa paistinpannussa öljy hyvin kuumaksi. Itselläni on tätä ruokaa valmistaessa pannu lähes niin kuumalla kuin mahdollista.

Kippaa pannulle pisimpää kypsennystä vaativat vihannekset ensimmäiseksi: porkkanat, paksummat kaalinpalat, vihreät pavut, sipuli, maissi tms. Paista kokoajan sekoitellen muutama minuutti ja lisää pannulle sitten käyttämäsi proteiini. Paista sekoitellen muutama minuutti ja lisää pannulle sitten valkosipuli, inkivääri ja riisi, sekä chili ja sichuanpippuri, mikäli käytät niitä. Sekoittele, kunnes riisi on irtonaista ja valkosipuli tuoksuu. Lisää sitten pehmeämmät ja nopeasti kypsyvät vihannekset: bok choyn tai kiinankaalin lehdet, herneet, idut, kevätsipulinvarret.

Paista vielä minuutin verran ja alenna sitten lämpöä keskilämmölle. Lorauta pannulle jotain makeaa (meillä on kaapissa aina vaahterasiirappia tai agavesiirappia), maun mukaan soijakastiketta sekä muutama tippa tuoksuvaa seesamiöljyä. Sekoita huolella, tarkista maku ja sammuta liesi. Riko pannulle muna tai kaksi ja sekoita sen verran, että muna hyytyy ja on tasaisesti ruuan seassa.

Tarjoile paistettu riisi kuumana pähkinöiden tai seesaminsiementen kera. Omasta mielestäni tämä ruoka on parhaimmillaan lusikoituna sohvalla!

144 views

Vegaaniset dan dan nuudelit lähikaupan antimista

Vegaaniset dan dan nuudelit lähikaupan antimista

vegaaniset dan dan nuudelit

Dan dan nuudelit

Dan dan nuudelit ovat olleet kiinalaisista ruuista lemppareitani siitä asti, kun kävin Sichuanissa kymmenisen vuotta sitten. Jos olet joskus maistanut näitä jäätävän polttavia ja koukuttavan tulisia nuudeleita, ymmärrät ehkä miksi – dan dan nuudelit ovat ruokalaji, jota todennäköisesti rakastaa, jos on päässyt sichuanpippurin makuun kuten minä. Kaipaan välillä tuota turruttavaa poltetta niin kovasti, että mutustelen niitä sellaisenaan jos en jaksa alkaa kokkaamaan niillä. Jep, halvat on huvit!

Sichuanilaisen katuruoan dan dan mian -nimen dan dan viittaa tankoon, jonka varassa katumyyjä ruokaansa kantaa, kun taas mian tarkoittaa nuudeleita. Tangon toisessa päässä on nuudeliastia, toisessa kastike. Nämä kaksi komponenttia yhdistämällä edessäsi on yhtäkkiä jotain taivaallista! Dan dan nuudelit voidaan tarjoilla “kuivina” tai keittomaisena liemen kera ja molemmat versiot ovat minusta yhtä ihania. Myös japanilainen versio tästä ruuasta eli tantan-men ramenkeitto on herkkua!

dan dan nuudelit

Autenttinen vs. matalan kynnyksen versio

Dan dan nuudelit eivät ole mitenkään erityisen vaikeita valmistaa, mutta jostain syystä en ole kuitenkaan tehnyt tätä herkkua aiemmin kotona. Kipinä operaatioon ryhtymiselle syntyi lopulta tänä kesänä, kun söin Vancouverissa törkeän ihanat kylmät ja vegaaniset dan dan nuudelit … tai itseasiassa spagetin.

Autenttiset dan dan nuudelit eivät tosiaan ole vegaanisia, eivätkä valmistu spagetista. Ne sisältävät possua ja vaativat visiittiä aasialaiseen kauppaan jos toiseenkin, sillä raaka-ainelista sisältää liudan tuotteita joita ihan tuosta lähikaupasta ei löydy. Nuudelitkin pitäisi olla juuri oikeanlaisia, eikä mitä tahansa makarooneja. Autenttiseen makumaailmaan tarvitaan mm. Ya Cai -pikkeliä sekä kiinalaista seesamitahnaa. Kiinalaista mustaa viinietikkaakin olisi hyvä olla… sekä sichuanilaisittain maustettua chiliöljyä!

Koluttuani useampaan kertaan Kallion aasialaiset marketit olen onnistunut löytämään sen verran aineksia, että autenttisensuuntaisen version naputteleminen tänne blogiin on nyt vain ajan kysymys. Vancouverissa syömäni fuusiotyyppinen variaatio tästä herkusta muistutti kuitenkin siitä, ettei aina tarvitsisi hypätä suoraan syvään päähän näiden ruokahurahdusten kanssa! Voihan sitä aloittaa myös “sinnepäin” versioista ja soveltaa reseptiikkaa tuttujen raaka-aineiden kanssa. Varsinkin kun netti on näitä länsimaalaistettuja variaatioita täynnä! Toki eduksi olisi sovellellessa, että on joskus maistanut sitä autenttista annosta, niin tietää mihin makumaailmaan pyrkiä!

Niinpä aloitinkin dandan-kokkailuni tällä kertaa matalan kynnyksen versiolla. Nämä Vancouverissa syömäni annoksen tapaan vegaaniset dan dan nuudelit syntyvät vähän tutummista lähikaupan raaka-aineista, mutta lopputulos toimii silti sen autenttisen annoksen kaipuuseen!

sichuanpippuri

“Sinnepäin resepti”

Dan dan nuudeleiden makuun pääsee tosiaan siis myös hieman vähemmällä erikoisraaka-aineiden metsästämisellä ja halutessaan myös ilman eläinperäisiä tuotteita. Ruun sielu eli sichuanpippuri on tosin jostain paikallistettava, ilman sitä ei tätä ruokaa yksinkertaisesti voi minusta tehdä. Itselläni onkin kotona sichuanpippuria aina! Kaapistani löytyy niin punaista kuin kukkaisan aromaattista vihreää sichuanpippuria, kokonaista kuin valmiiksi jauhettuakin. Tähän reseptiin suosittelen punaisia sichuanpippureita, mieluiten kokonaisina ja itse juuri ennen käyttöä kevyesti kuivalla pannulla paahdettuina ja murskattuna. Näin saat niistä parhaan hyytävän-polttavan makuelämyksen irti!

Muuten tämän “sinnepäin reseptin” raaka-aineet löytyvätkin visiitillä johonkin vähän paremmin varusteltuun korttelikauppaan: tarvitset soijaa, riisiviinietikkaa, jonkinlaisia nuudeleita (tai spagettia!), chilihiutaleita, makeutusta (itse käytän kokkailussa lähes aina agavesiirappia, mutta sokerikin käy), maapähkinävoita, joitain vihanneksia sekä annoksen pinnalle ripoteltavan proteiinin. Autenttisessa versiossa se tosiaan on jauhelihaa, mutta vegaanisena nuudelit voi toteuttaa esim. jollain kaupan alati laajenevalla murumaisella kasviproteiinivalmisteella tai sienillä, maapähkinöillä, savutofulla… mikä nyt kellekin maistuu.

Itse päädyin käyttämään annoksessa rapeaksi paistettua ja murustettua kotimaista jalotempeä. Murustettuna paistettua tempeä meillä onkin syöty viime talven neronleimauksestani asti jos jonkinlaisten ruokien osana, sillä pidän kovasti tempen kevyesti fermentoidusta mausta ja rakenteesta. Tempeh tuo ruokaan proteiinin lisäksi kivasti myös umamia.

vegaaniset dan dan nuudelit

Kesäkuukausien hellepäivinä söin nämä(kin) nuudelit mieluiten kylminä ja ns. “kuivina”. Tällöin lisään nuudeleihin myös raikkautta ja rousketta kurkulla ja retiiseillä. Talven tullen ennustan halajavani nuudelini tulikuumina ja liemimäisinä!

Vegaaniset dan dan nuudelit

2:lle

n. 225 g kuivia vehnänuudeleita (huom! Tarkista ettet osta vahingossa munanuudeleita)

Kastike:

3 rkl karkeaa maapähkinävoita

1½-2 rkl soijaa

2 tl kokonaisia punaisia sichuanpippureita

1 rkl riisiviinietikkaa (tai valkoviinietikkaa)

muutama tippa (n. ¼ tl) paahdettua seesamiöljyä

puolikas valkosipulin kynsi

noin peukalon pään verran raastettua inkivääriä

1 rkl agavesiirappia / vaahterasiirappia / sokeria

2-4 tl (sichuanilaista) chiliöljyä*

+ ripaus chilihiutaleita (tulisuudenkaipuun ja käyttämäsi öljyn tulisuuden mukaan)

Lisukkeet:

1-2 kevätsipulin vartta

1 kuorittu avomaankurkku tai 10 cm pätkä kurkkua

6-7 retiisiä

puolisen ruukkua thaibasilikaa / ruukku babypinaattia tai mustakaalia

Muruseos:

125 g tempehiä

1-2 rkl öljyä

1 tl kokonaisia punaisia sichuanpippureita

1½ valkosipulin kynttä

pieni pala inkivääriä

1 rkl soijaa

1 rkl agavesiirappia / vaahterasiirappia / sokeria

* Voit käyttää ohjeessa tarvittaessa mitä tahansa kaupan chiliöljyä, mutta mikäli joudut joka tapauksessa piipahtamaan aasialaiseen markettiin sichuanpippurin perässä, kannattaa sieltä etsiä kiinalaista, mieluiten sichuanilaista punaista chiliöljyä. Kotitekoinen sichuanilaisittain maustettu öljy on kuitenkin ehdottomasti paras vaihtoehto ja sitä on suhteellisen helppo tehdä itse. Ja kun sitä kerran tekee, öljyä voi käyttää kaikenlaiseen muuhunkin, se kun säilyy hyvin. Yksinkertainen sichuanilaisen chiliöljyn resepti löytyy esim. täältä. Jos et löydä chiliöljyä ollenkaan, korvaa se reseptissä neutraalin makuisella kasviöljyllä ja lisää ruokaan makusi mukaan tulisuutta kuivatuilla chilihiutaleilla.

Muruseos:

Raasta tempeh tai surauta se silppurilla hienoksi muruksi. Paista tempeh öljyssä paistinpannulla rapeaksi. Tähän menee keskilämmöllä viitisen minuuttia. Murskaa sichuanpippurit mahdollisimman hienoksi jauheeksi ja lisää pannulle. Raasta pannulle vielä puolitoista valkosipulin kynttä ja muutaman sentin mittainen pätkä inkivääriä ja jatka paistamista muutama minuutti. Lisää pannulle sitten lusikallinen soijaa ja agavesiirappia/sokeria ja paista vielä sen aikaa, että seos rapeutuu, saa hyvän värin ja valkosipuli kypsyy. Ota pannu liedeltä ja jätä tempehmuru odottelemaan muiden raaka-aineiden valmistelua.

Lisukkeet:

Kuutioi kurkku sekä retiisit. Leikkaa kevätsipulista nuupahtaneet osat ja varsien latvat pois ja silppua loput. Riivi thaibasilikan lehdet oksistaan. Pidän thaibasilikan miedon anismaisesta aromista tässä ruuassa, mutta hitusen autenttisempi valinta lähikaupan lehtivihreäksi tähän ruokaan olisi esim. bok choy, ruukkupinaatti tai mustakaali.

Kastike:

Sekoita maapähkinävoi, soija, riisiviinietikka, sichuanpippuri, chilihiutaleet, chiliöljy, seesamiöljy ja agavesiirappi/sokeri. Raasta sekaan hienolla terällä muruseoksen tekemisestä yli jäänyt valkosipulin kynnen puolikas ja inkivääriä. Tarkista maku – seoksen pitäisi olla tulisen polttavaa, hitusen makeaa, suolaista ja etikkaista. Kastike on todella vahvan makuista, mutta niin sen kuuluukin olla. Jos tulisuus mietityttää, lisää sichuanpippuria, chiliöljyä ja chilihiutaleita ensin ohjetta vähemmän ja nosta määrää sen mukaan mikä itsellesi tuntuu sopivalta.

Annoksen kokoaminen:

Keitä nuudelit paketin ohjeen mukaan kypsiksi ja valuta ne. Älä suolaa vettä! Jos käytät ruuassa pinaattia/mustakaalia, laita se siivilän pohjalle niin, että kuumat nuudelit vesineen valuvat kypsyttyään vihannesten päältä – tämä riittää “kypsentämään” nämä lehtivihreät. Halutessasi voit säästää osan nuudeleiden keitinvedestä sekoitettavaksi annokseen (½-1,5 dl per annos), jolloin nuudeleista tulee keittomaisempia.

Mikäli haluat tarjota dan dan nuudelit kylminä, huuhtele keitetyt nuudelit kylmällä vedellä ja valuta huolella. Sekoita nuudeleihin kastike sekä noin puolet kurkusta, retiisistä, thaibasilikasta, kevätsipulista ja tempehmurusta. Annostele näin aikaansaamasi vegaaniset dan dan nuudelit kulhoihin ja ripottele päälle loput lisukkeet. Tarjoile heti!

vegaaniset dan dan nuudelit

Dan dan nuudelit voi halutessaan tarjoilla myös niin, että nuudelit, kastike ja lisukkeet tarjoillaan omissa kipossaan ja jokainen ruokailija miksaa aineksista itselleen oman seoksen. Perinteinen järjestys on lusikoida kastike kulhon pohjalle ja nostaa nuudelit sen päälle. Nuudeleiden päälle kasataan lisukkeet ja lopuksi kaikki sekoitetaan yhteen.

Sekin mainittakoon, että dan dan nuudelit eivät perinteisesti vissiin ole tarjolla näin isossa annoskoossa. Tässä “sinnepäin” reseptissäni on myös liikaa murua suhteessa nuudeleihin. Autenttisessa versiossa sitä laitetaan nuudeleille vain muutama lusikallinen. Mutta minkäs teet kun kaikki on niin hyvää! Kun palaan asiaan sen autenttisemman version kanssa, pistän itseni paremmin kuriin 😀 (ehkä).

vegaaniset dan dan nuudelit

PS. Vielä yks vinkki kiireisiin päiviin! Yhtenä päivänä tein annokset Dan dan nuudeleita niin, että mittasin kastikkeen raaka-aineet suoraan kulhojen pohjalle. Perään viipaloin raakaa porkkanaa ja leikkasin suoraan tähkästä tuoreita maissinjyviä (kun ne olivat ainoat tuoreet asiat kotona). Paistoin mukaan vielä lämpimästä papusalaatista ylijääneet seitan chorizot ja annostelin kulhoihin sitten nuudelit. Sekoitus, ja ruoka oli siinä! Toisinsanoen, vaikka ohje näyttää pitkältä, se on loppujen lopuksi melkoisen yksinkertainen ja yksinkertaistettavissa vielä lisää 🙂

Pps. Lisää nuudelireseptejä löydät täältä!

537 views

Mausteiden kanssa graavattu keltuainen

by Juulia 4 Comments
Mausteiden kanssa graavattu keltuainen

graavatut keltuaiset

Graavatut keltuaiset

Yksi viime vuosien lempitavoistani käyttää keltuaisia on ollut niiden graavaaminen. Yksinkertaisimmillaan se tapahtuu niin, että keltuaiset peitellään suolan ja sokerin seokseen X päiväksi, jonka jälkeen graavatut keltuaiset kuivataan ja sitten ne ovatkin käyttövalmiita (lue tarkemmat ohjeet tästä jutusta). Graavattua keltuaista voi raastella tai viipaloida menemään monenlaisten ruokien päälle. Omasta mielestäni raaste sopii erityisesti esim. parsarisoton, mätipastan, herkkusienipastan sekä japanilaistyyppisten riisikulhojen päälle, mutta hyvin sitä voi käyttää myös vaikkapa salaatinkastikkeiden sakeuttajana (korvaan graavatulla keltuaisella nykyään esim. osan Mamman munakastikkeen kovaksikeitetyistä keltuaisista). Itseasiassa laittaisin tätä varmaan nykyään munavoihinkin 😀

Perusohjetta voi kuitenkin viilailla monin tavoin erilaisia mausteita käyttämällä. Omia suosikkejani on kuivatun ja savustetun boniitin eli katsuobushin jauhaminen graavausseokseen, mutta mukaan menee monesti myös kuivattuja sieniä, erilaisia pippureita, kuivattua chiliä ja/tai laakerinlehtiä. Lisäksi käytän monesti valkoisen sokerin sijaan kookossokeria tai jotain muuta tummaa ja aromikasta sokeria.

graavattu keltuainen

graavattu keltuainen

5-7 päivää maustunut ja ihanan aromaattiseksi ja umamiseksi graavattu keltuainen säilyy kuivattuna jääkaapissa ilmatiiviisti pakattuna noin kuukauden. Makua tässä herkkupalassa on niin runsaasti, että monesti raastan sitä ihan vaan voidellun leivän päälle: vähän erilainen mutta supermaistuva munavoileipä!

Yleiskäyttöön keltuaisia maustaessani suosin alapuolisista maustamistavoista ensimmäistä: umaminen ja savuinen mausteseos, jossa on mm. katsuobushia, laakerinlehtiä ja hieman savuista chipotlechiliä sopii minusta lähes ruokaan kuin ruokaan. Kiinalaistyyppistä aromaattista ja tulisen polttavaa mausteseosta käytän tehdessäni keltuaisia aasialaisiin ruokiin, yrtti-valkosipuliversiota käytän taas varsinkin pastan ja risoton kanssa.

Mausteiden kanssa graavattu keltuainen

6 luomumunan keltuaista

3 dl hienoa suolaa

3 dl kookossokeria/ruokosokeria/muscavadoa (tai 1,5 dl valkoista sokeria ja 1,5 dl tummaa)

tiiviskantinen astia, johon mahtuu kuusi keltuaista niin etteivät ne kosketa toisiaan

Savuinen umamiseos:

2 tl kokonaisia valkopippureita

n. 5 g katsuobushilastuja

n. 5 g kuivattuja sieniä (esim. suppilovahveroita/tatteja/siitakkeita)

2-3 laakerinlehteä

2 tl kuivattua chipotlechiliä

Kiinalainen mausteseos:

1 rkl viismaustetta

1 rkl sichuanpippuria

1 iso tähtianis

1 tl kokonaisia maustepippureita

Yrtti-valkosipuliseos:

1 rkl kuivattua rosmariinia

1 rkl kuivattua timjamia

2-3 tl valkosipulijauhetta

Jauha käyttämäsi mausteet hyvin hienoksi. Itse teen tämän tehosekoittimen silppuriterällä niin, että seassa on desin verran sokeria tai suolaa. Lisää sekaan sitten loppu suola ja sokeri ja hienonna kaikki vielä mahdollisimman tasaiseksi. Mitä tasaisempi mausteseos on, sitä tasaisemmin maku leviää keltuaisiin 🙂

Laita seoksesta noin kaksi kolmasosaa tiiviskantisen rasian pohjalle. Tee kahvimitalla tai ehjällä kananmunalla mausteseokseen kuusi syvennystä. Erottele kananmunista keltuainen kerrallaan syvennykseen. Varo rikkomasta keltuaista! (Jos keltuainen rikkoutuu maustepedillä, sen voi halutessaan jättää paikoilleen ja tukea valumaa mausteseosseinämällä – muoto kärsii, maku ei niinkään.)

suolatut keltuaiset

graavatut keltuaiset

Peittele keltuaiset lopulla mausteseoksella. Laita rasiaan kansi päälle ja nosta keltauaiset jääkaappiin. Siellä ne saavat olla 5-7 päivää. (3-4 päivääkin käy, silloin keltuaiset vaan jäävät sisältä pehmeämmiksi, maku on vähemmän intensiivinen ja kuivattaminen vie pidempään.)

Kalastele keltuaiset kosteaksi muuttuneesta seoksesta yksi kerrallaan ja pese jokainen graavattu keltuainen varovasti saadaksesi kaiken mausteseoksen pinnasta irti. Jätä keltuaiset leivinpaperille huoneenlämpöön kuivahtamaan noin tunniksi. Käännä kerran tänä aikana. Kuivata keltuaisia sitten ritilällä tai leivinpaperoidulla uunipellillä 50-60 asteisessa uunissa muutaman kerran käännelleen kunnes ne ovat pinnaltaan täysin kuivia (graavausajasta riippuen n. 40-90 min). Säilytä graavatut keltuaiset ilmatiiviissä rasiassa jääkaapissa.

graavatut keltuaiset

Ps. Jos mausteseoksen haluaa käyttää uudelleen keltuaisten graavaamiseen, se pitää America’s Test Kitchenin mukaan ensin kuivata täysin kuivaksi ja jauhaa sileäksi, sillä keltuaisista imeytyy kosteutta jopa 50% graavautumisen aikana mausteseokseen. Muihin tarkoituksiin ei tätä seosta kannata uudelleenkäyttää, kun seassa on kuitenkin ollut raakaa kananmunaa. Joskus olen tehnyt itse myös niin, että olen liuottanut kertaalleen käytettyä kosteaa mausteseosta muutamaan desiin vettä ja pikagraavannut keltuaisia tässä mausteliejussa jääkaapissa muutaman tunnin. Näin saan aikaan aikamoisen herkullisen sisältä vielä pehmeän keltuaisen esim. tamago kake gohaniin tai ramenkeittoon!

105 views