Sichuanpippurihärkis

by Juulia 5 Comments
Sichuanpippurihärkis

härkis

Uusista kasviproteiineista on nyt kohistu sen verran pitkään, että sain lopulta minäkin ryhdistäydyttyä ja kannettua paketin Härkistä kotiin. Muumijauhelihan mieleen tuovaa Mifuakin olen ujosti hieman silmäillyt; Nyhtökaura ja Oumph sen sijaan loistaa edelleen poissaolollaan niin katseeni tieltä kuin masustanikin. Aloitetaan tämä kasviproteiinitutustumisleikki siis siitä, mitä käsiin helpoiten saadaan!

Härkiksestä olisin kasvissyöntivuosinani ollut todella fiiliksissä – sen koostumus ja maku ohittavat kevyesti kaikenlaiset soijarouheet ja muut soijavalmisteet. Sitä tekee mieli suorastaan napsia sellaisenaan paketista. Maustaminen osoittautui kuitenkin ensimmäisellä testikokkailukerralla hieman haastavaksi: tein härkisbolognesea ja mielestäni upotin siihen kosolti makua – oli niin punaviiniä, rutosti valkosipulia, chiliä kuin yrttejäkin. Lopputulos oli “ihan hyvää”, mutta ei varsinaisesti houkutellut tekemään samaa pöperöä toiste. Auts.

Toisella kerralla paistoin Härkistä kidneypapujen, sipulin, valkosipulin, chilin ja juustokuminan kanssa tortillan täytteeksi. Notkistin täytteen lopuksi muutamalla lusikallisella vegaanista creme fraichea. Kyllä maistui kuulkaa herkulta! Väänsin tortilloidemme täytteeksi vielä vegaanisen juustokastikkeen perunasta, porkkanasta ja oluthiivahiutaleista (silkkaa taikaa muuten tuo soossi) ja lisäksi väliin tuli tietysti salsaa ja rapeaa salaattia. Älyttömän hyvää!

sichuanpippurihärkis

Aika vegaanisella linjalla on täällä siis vedelty viime viikkoina! Kun kuitenkin elelin sen n. 13 vuotta nuoruuttani ilman lihaa, jäi minulle sekasyöjäksi palanneenakin vahva kiinnostus kasvisruokamaailman ilmiöihin: jokainen vegoni (eli vegepekoni) –resepti on testattava, halajan hapattamaan pähkinäjuustoa ja kas kun en ole vielä ryhtynyt uteliaisuuttani pesemään vehnäjauhoistani tärkkelystä pois saadakseni aikaan ikiomaa seitania 😀

Erinäisten uutisten, uutisten ja ihan omienkin havaintojeni* perusteella niin vegaanius kuin osa-aikainen veganismikin on kovassa nosteessa: kasvisten kulutus kasvaa kovaa vauhtia ja kaupat vastaavat vegaanisten tuotteiden kysyntään kokoajan paremmin.

(*Ai missä mä teen niitä havaintoja? Facebookissa tietenkin, kuten kaikki muutkin tieteellisiltä metodeiltaan pätevät asiantuntijaihmiset 😉  Sipsikaljavegaaniryhmälle varsinkin iso peukku!)

härkis

Mutta palataanpa siihen Härkikseen. Yhden hieman epäonnistuneen ja toisen erityisen hyvin onnistuneen kokeilun jälkeen en enää epäröinyt napata kaupasta käsiini pakettia kolmatta kertaa. Tällä kertaa tein siitä itselleni pikaisen lounaan, joka saatiin kasaan kaappeja ja jääkaappia tonkimalla.

Tämän nuudelihässäkän esikuvana on ammoisella Kiinanmatkalla syömäni kuivahko ja ihanasti turruttavan tulinen wokattu kasvisruoka, jonka nimestä minulla ei tietenkään ole tietoakaan. Pääosaa tässä ruuassa esittää kuitenkin esikuvansa mukaisesti  turruttavan tulinen sichuanpippuri, jota löytyy ainakin Hämeentien etnisistä kaupoista, sekä kiinalainen viismauste, jota voi etsiskellä samalla kauppareissulla. Melkein mikä tahansa vihannes on herkkua näiden kahden mausteen kanssa paistettuna, jos minulta kysytään ♥

Nuudeleiksi tähän hässäkkään sopii ihan mikä vaan, mutta itse olen hurahtanut erityisesti tattarinuudeleihin joita löytyy sataprosenttisina mm. Clearspringiltä. Kiinalainen, Sichuanin alueelta peräisin oleva mm. hapatetuista soijapavuista tehty doubanjiang-chilitahna sopii tähän ruokaan myös kuin nenä päähän, mutta toki perinteistä chilin tulisuutta voi tuoda annokseen muillakin aasialaisilla chilitahnoilla. Ainakin omasta lähikaupastani löytyy ihanaa korealaista gochujang-tahnaa, johon itse jäin koukkuun keväällä ramenkeittopuuhien ohella.

Härkis-nuudelihässäkkää sichuanpippurilla 1:lle

vegaaninen

n. 80 g nuudeleita

vajaa puoli paketillista Härkistä

n. 100 g broccolinia tai parsakaalia

n. 1½-2 rkl mietoa seesamiöljyä / 1-1½ rkl mietoa kasviöljyä + 2 tl vahvaa seesamiöljyä

2-3 valkosipulin kynttä

peukalon verran tuoretta inkivääriä

2 tl sichuanpippureita

2 tl kiinalaista viismaustetta

2 tl soijakastiketta

2 tl vaahterasiirappia, kookossiirappia, agavea tms. nestemäistä makeutta

1-2 tl kiinalaista soijapapu-chilitahnaa (Doubanjiang) tms. chilitahnaa

Tarjoiluun:

+ yhden satsuman tai puolen appelsiinin mehu

+ kevätsipulia

Halkaise broccolinit pitkittäin kahtia ja leikkaa niistä kuivuneet tyvet pois Parsakaalin voit leikata nupuiksi ja pilkkoa varren vajaan sentin paksuisiksi paloiksi. Viipaloi valkosipuli ohuelti ja raasta inkivääri raastimen hienolla terällä. Murskaa sichuanpippureita hieman morttelissa.

Keitä nuudelit pakkauksen ohjeen mukaan lisäten broccolinit/parsakaalit nuudelien keitinveteen noin 3-4 minuuttia ennen nuudelien valmistumista. Huuhdo nuudelit ja broccolinit/parsakaalit kylmällä vedellä siivilässä ja jätä odottamaan.

Laita öljy paistinpannulle ja paista siinä valkosipulia sekä sichuanpippureita keskilämmöllä hetki. Lisää sitten pannulle Härkis ja jatka paistamista, kunnes sekä Härkis että valkosipulit saavat hieman väriä. Lisää pannulle viismauste, inkivääri sekä doubanjiang ja pyörittele mausteet kunnolla Härkiksen sekaan ennen kuin lisäät pannulle nuudelit sekä broccolinit.

Sekoita Härkis-mausteseos huolella nuudeleihin ja broccoliniin. Lisää pannulle vielä soijakastike sekä vaahterasiirappi ja anna nesteen kiehahtaa hieman. Kumoa annos tämän jälkeen heti kulhoon ja mausta se halutessasi vielä appelsiinin tai satsuman mehulla sekä silputulla kevätsipulilla. Valmista!

Ps. Seuraavana lukulistallani on Taru Anttosen ja Jukka Vornasen uunituore kirja Lihansyöjien maa, joka valottaa maamme lihansyöntikulttuuria niin tutkijoiden, kuluttajien, lihantuottajien kuin päättäjienkin näkökulmasta.

Pps. Ruoka on lähes gluteeniton, jos käytät soijan sijasta tamaria; Härkiksen gluteenipitoisuus on analyysien mukaan alle 20 mg/kg. Härkis on siis käytännössä gluteeniton, kertoo valmistaja Versofoods. Härkis sisältää kuitenkin ohramallasuutetta ja osa raaka-aineista käsitellään tiloissa, joissa käsitellään myös kotimaisia viljoja. Ohramallasuute ollaan vaihtamassa pian viljattomaan vaihtoehtoon. 


Clearspringin 100% tattarinuudelit saatu testiin blogini kautta.

793 views

Makumatkalla Chengdussa

Makumatkalla Chengdussa

Bongasin Sivumaun taannoisesta blogauksesta, että ihan lähinurkilleni Kulosaareen on avattu sichuanilainen ravintola Chengdu. Otin tiedon suurella ilolla vastaan kahdesta syystä:

a) kotikulmiltani on uupunut hyvä kiinalainen

b) Chengdussa olen tavannut yhden maailman suloisimmista eläimistä eli pandan, valaistuneimmista ihmisistä eli buddhan (no okei, patsaan vain), sekä jännimmistä mausteista eli sichuanpippurin.

lashanpanda

Chengdun ylpeyksiä: Leshan Giant  Buddha, Chengdu Panda Breeding and Research Base, 2010

Junailimme ex-mieheni kanssa häämatkallamme Kiinan halki viitisen vuotta sitten, ja pääsin tuolloin sekä sichuanpippurin, että autenttisen sichuanilaisen ruuan makuun.

Alueen keittiö on kuuluisa tulisuudestaan. Sichuaninpippurin runsas käyttö tuo ruokaan oman erityisen tulisuutensa, joka on varsin koukuttava sekoitus kylmää ja kuumaa poltetta (sichuanpippurin suuta turruttava vaikutus on vähän kuin vetäisi Mynthon Extra Strongia chilin kera). Erityisen kuuluisa on myös tätä maustetta pursuileva fonduemainen ruokalaji hot pot.

kanachengdu

Tällä miehellä oli ostoskassissaan elävä kana. Katunäkymää Chengdusta 2010.

Sichuan on maantieteellisiltä oloiltaan kuin yksi valtava hot pot itsekin – vuorten ympäröimä tasanko, jossa lämpötilat nousevat kesällä jopa 40 asteeseen. Hot pot maakunnan pääkaupungissa Chengdussa olikin monin tavoin elämäni ikimuistoisimpia aterioita: kiehuvan kuuma chiliöljypata +  liukkaat metalliset syömäpuikot + uteliaat kanssaruokailijat = kaksi nolostunutta, hikeä valuvaa punakkaa turistia.

Muistaakseni luovutimme aterian suhteen siinä vaiheessa, kun lähemmäs puolet tilaamistamme lisukkeista oli lipsahtanut liukkaista puikoista toistuvasti takaisin chiliöljypadan uumeniin. Mahdollisesti tilanteesta toipumiseen meni useampikin kylmä olut. No mitäs noista… olipahan ainakin hupia naapuriseuruille.

hotpot

Hot pot Chengdussa 2010, ravintolan nimeä ei ole valitettavasti tullut laitettua mieleen. Tulipahan samalla otettua ehkä maailman rumin ruokakuva…

Hyvät kiinalaiset ravintolat ovat Suomessa harvassa, saatikka sitten sichuanilaiset. Edellisen kerran pääsin sichuanilaiseen ruokaan täällä Helsingissä käsiksi, kun kävimme samaisen exäni kanssa fiilistelemässä matkaamme hot potin äärellä Katajanokan Peninsula 1899:ssa.

Exästä ei tällä kertaa kuitenkaan ollut seuraksi, kun nälkä iski. Kameraakaan ei nyt ollut mukana, sillä päädyimme seuralaiseni kanssa paikalle täysin hetken mielijohteesta. Joskus  käy niin – seuraava visiitti sitten suunnitelmallisesti kameran kera.

kuliksenostari

Kulosaaren ostari sateisena syyspäivänä

Chengduinetrior

Ravintolan listalta löytyy kivasti sellaisia varsin autenttisia kiinalaisia ainesosia kuten keuhkoja, munuaisia, siansorkkaa ja suolia – ei todellakaan siis pelkkää länkkärimakuun sovitettua kamaa ei! Nämä jännemmät annokset jäivät nynnyiltä kuitenkin tänään tilaamatta, vaikka utelias olenkin. Kun seurue on isompi, on näitä erikoisempiakin ruokia jotenkin helpompi tilata ja jakaa kuin ihan vain kahden kesken.

drypot

Ganguoja, eli hotpotin “kuiva” versio

Tänään otettiin siis varman päälle ja tilattiin kaksi pääruokaa sekä yksi kasvisannos vielä kylkeen. Hot potin “kuiva” versio eli “ganguoja” naudanlihalla sisälsi reilusti sichuanpippuria, chiliä sekä mustapapuja. Suolainen ja tulinen paistos maistui erinomaiselle, ja tykästyin erityisesti annoksessa yllättäneisiin perunaan ja sellerinvarsiin (tulisiko teille ensimmäisenä mieleen, että kiinalaisessa ruuassa on selleriä ja perunaa?).

Toinen pääruuistamme oli  Yu-shiang eggplant (porsasta ja munakoisoa hapanimelässä valkosipulikastikkeessa). Annos olisi ruokkinut yksinään jo suurperheen, ja minua munakoisohullua suretti, kun en jaksanut onkia annoksesta edes kaikkia munakoisoja. Annos oli kuitenkin erinomaisen hyvää, ja erinomaisen autenttisen öljyistä 😉

kaalijamunakoiso

Vasemmalla kaalia ja chiliä, oikealla Yu-shiang eggplant

Kasvisannos, jolle ei siis todellakaan olisi ollut tarvetta/tilaa, oli yksinkertaisuudessaan ihana. Kaalia ja chiliä. Ihan niinkuin Kiinassa – annos sisältää juuri sitä mitä lupaakin. Paras Kiinan reissulla syömäni annos oli melkein yhtä simppeli: lähes mustuneiksi paistettuja vihreitä papuja sichuanpippurilla ja valkosipulilla ja suolalla. NIIN HYVÄÄ.

kiinalaisetruuat

Parhaat Kiinassa syömäni ruuat: kasviksia ja mausteita. Yksinkertaisesti HYVÄÄ. Kuvat otettu Pekingissä vuonna 2010.

Uudelle visiitille on päästävä, sillä se hot pot on tietysti vielä testattava (exän kanssa tai ilman). Samoin listalta jäi houkuttelemaan muutama nuudeliannos, mapo tofu, teelehdillä savustetut ribsit, pekingin ankka…  Mikäs tässä on toisaalta ollessa, kun makumatka Chengduun taittuu lentokoneen sijasta jalan?

Chengdu Ravintola

Svinhufvudintie 1 (Kulosaaren Ostoskeskus)

Ma-Pe 11.00 – 22.00
La-Su 12.00 – 22.00

351 views