Vegaaniset perunanachot & red eye -majoneesi

by Juulia 2 Comments
Vegaaniset perunanachot & red eye -majoneesi

perunanachot"Perunanachot

Peruna on pop!

Kukapa ei perunaa rakastaisi? Muussina, paistettuna, uutena, vanhana, peruna on kuin onkin pop. Jos minulta kysytään, ovat perunankuoret kuitenkin perunan paras osa. Kun tajusin aikoinaan, ettei uuniperunaa ole mitenkään pakko kääriä folioon, vaan että kuoren voi öljytä ja maustaa ja tuupata perunan sellaisenaan uuniin, ei paluuta ole ollut. Ahmin uuniperunasta pehmoisen sisuksen aina vauhdilla pois tieltä, jotta pääsen itse asiaan eli rapean kuoren kimppuun.

Seuraava luonteva askel on tietysti alkaa tekemään ruokaa erityisesti niistä perunankuorista. Noin vuosi sitten julkaisin täällä ensimmäisen perunankuorireseptini, “perunankuoriburgerin” jossa täytin koverretut ja uunissa juuston kanssa paistetut perunankuoret nyhtöpossulla. Perunankuoriburgerit olivat niin hyviä, että tein niistä kesällä myös vegaanisen version portobellosienillä. Eräs ystäväni sanoi suorastaan itkeneensä, kun ekan kerran perunankuoriburgeria söi ♥ eli juu, en todistetusti ole ainoa joka fanittaa paistettuja perunankuoria!

Nyt minulla on aihetta päivittää tuota vegaanista reseptiäni cocktailpalan suuntaan, sillä olen järjestämässä yhdessä lempibaarini BrewDog Helsingin kanssa vegaanista oluttastingia. Teen tilaisuuteen setin vegaanisia herkkuja oluiden kaveriksi tarjottavaksi, enkä voinut olla ottamatta mukaan jotain näin ihanan mättöisää kuin nämä tämänpäiväiset perunankuorista tehdyt perunanachot!

perunanachot

Perunanachot on pop!

Täytetyt perunankuoret ovat mitä ilmeisimmin hyvin amerikkalaista ruokaa, joten lähdin vegaanisien täytteideni kanssa hieman tex-mex -linjoille. Perunanachot täytettiin rapeaksi paistetulla saksanpähkinächorizolla, pieneksi kuutioksi leikatulla vihreällä paprikalla, jalapenolla ja silputulla korianterin varrella, sekä nokareella kaurafraîchea. Niin paljon kuin sekä rapeaksi friteerattuja perunankuoria että tuota vegaanista “chorizoa” rakastankin, nousee annoksen tähdeksi omasta mielestäni kuitenkin kastike.

Peri-jenkkiläiseen red eye gravyyn pohjaava vegaaninen majoneesikastike sisältää mm. kahvia, vaniljaa, soijakastiketta sekä lorauksen paahteista stouttia. AAH … kuolaan kun ajattelenkin tuota soossia!!! Se on niin hyvää, että tekisi mieleni tröötätä sitä vain suoraan suuhun (minkä ehkä teinkin, mutta mitään en myönnä).

Kastikkeen paahteisten makujen ansiosta nämä perunanachot maistuvat oivalliselta paahteisten, kahviaromisten ja jopa vaniljaisten stouttien sekä portterien kanssa, kunhan olut ei ole liian vahva ja päällekäyvä – kerrankin on siis käyttöä jopa niille ns. maitokauppastouteille! Hirmuisen vahvasti katkerohumaloidut oluet jättäisin väliin, kun tässä ruuassa kuitenkin on myös chilin potkua. Tuohon tastingiin annoksen pariksi on tosin tulossa jotain ihan muuta kuin kuvissa, mutta enpäs kerrokaan vielä että mitä!

perunanachot

Meillä on tilaisuudessa tiedossa neljän ruuan ja oluen setti, josta olen tosi innoissani! Olen miettinyt ja testaillut illan ruokia pitkään ja hartaasti, eli tässä ollaan kuulkaa intohimolla ja sydämellä mukana! Lippuja tapahtumaan voi ostaa eventbrite.com -sivulta, tulkaahan siis ihmeessä mukaan. Muutamat paikat siellä vielä olisi vapaana 🙂

Vegaaniset oluet löytyvät muuten kätevästi listattuna esim. Vegaanituotteet sekä Barnivore -sivustoilla, joista itse käyn aina varmistamassa, että valitsemani olut varmasti on vegaaninen kun vegaanikavereille kokkaan. Yleensä sillä päästään jo pahimmasta pälkähästä, kun valitaan olut, jossa ei ole käytetty laktoosia (esim. milk stoutit), mutta oluita saatetaan joskus myös kirkastaa kalasta saatavalla gelatiinilla, isinglassilla, jota ei sitten raaka-ainelistaa silmäilemällä välttämättä selville saakaan. Alkon sivuilta voi myös etsiä oluita hakusanalla vegaaninen, mutta kaipaisin kyllä sitä vegaanista merkintää ihan liikkeiden hyllymerkintöihinkin, kun sellainen kuitenkin on viineillekin?

Voit muuten käyttää tähän ruokaan pieniä jauhoisia perunoita, kuten minä, tai isompia uuniperunoita. Isommat voi jakaa puoliksi tai neljään, jopa kuuteen osaan, tai leikata kolmikulmaisiksi paloiksi hieman perinteisten nachojen tapaan.

Vegaaniset perunanachot

vegaaninen

2:lle (hah, niinhän minä väitän ja sitten syön kaiken yksin)

n. 1 kg jauhoista perunaa

n. 1 litra kasviöljyä friteeraamiseen +  paistomittari

1 annos saksanpähkinächorizoa

1 purkki kaura fraîchea

1 pieni vihreä paprika

1 jalapeno

ruukku korianteria

Red eye majoneesi:

1 dl vegaanista majoneesia (voit tehdä majoneesin itse tai ostaa valmiina)

2 tl pikakahvijauhetta tai vahvaa espressoa

ripaus vaniljaa (n. 1/8 tl)

2 tl soijakastiketta

4 tl vegaanista stouttia

Pese ja kuivaa perunat. Pistele niihin kauttaaltaan reikiä haarukalla ja lykkää ne sitten 200 asteiseen uuniin noin tunniksi tai kunnes ne ovat läpikypsiä (kypsennysaika riippuu tietysti käyttämiesi perunoiden koosta). Halkaise perunat pitkittäin ja anna jäähtyä. Koverra sitten lusikalla suurin osa pehmeästä sisuksesta pois. (minä teen tuosta pehmoisesta perunasta yleensä muussia, mutta välillä myös skordaliaa).

Kuumenna syvässä kannellisessa kattilassa öljy 175 asteeseen. Friteeraa perunankuoria 4-5 kerrallaan kullanruskeiksi. Älä anna lämmön pudota tai nousta liikaa ja pidä kattilaa kokoajan silmällä! Nostele rapeat perunakuoret talouspaperin päälle valumaan, kunnes kaikki kuoret ovat valmiita. Huom! Liesituuletin täytyy olla tämän puuhan ajan tietysti pois päältä ja kansi kokoajan käden ulottuvilla, jotta voit tukahduttaa öljyn mikäli se leimahtaisi.

Paista saksanpähkinächorizo öljylorauksessa rapeaksi muruksi. Silppua vihreä paprika ja jalapeno mahdollisimman pieneksi kuutioksi, saksi korianterin varret silpuksi ja sekoita kaikki yhteen. Sekoita red eye majoneesin ainekset pienessä kulhossa huolella yhteen.

Annostele jokaiselle perunankuorelle nokare kaura fraichea, lusikallinen saksanpähkinächorizoa sekä reilusti vihreää silppua. Valuta annokselle reilusti red eye majoneesia. Tarjoile perunanachot heti!

perunankuoret

olut ja ruoka

Vegan pairing w. Vaimomatskuu

Missä? BrewDog Helsinki

Milloin? lauantaina 3.3.2018 klo 17 – 18:30

Mitä maksaa? liput ovat 30 €, ja niitä voi ostaa sekä baarista että eventbritestä.

Mitäs siellä tapahtuu? Iltaan kuuluu neljä maistelukokoista vegaanista herkkua ja niille valitut oluet + rentoa höpöttelyä oluen ja ruuan parittamisesta.

Ps. Jos perunanachot kutkuttavat makuhermojasi, kurkkaa ihmeessä myös nämä Hannan Soppa -blogin perunanachot!

 

 

404 views

Vegekebab freekehpedillä

by Juulia 4 Comments
Vegekebab freekehpedillä

Kebab, tuo myöhäisiltojen houkutteleva seireeni! Minussa on varmaan jotain outoa, kun olen sen kutsulle aina ollut jotenkin immuuni. Muistaakseni maistoin kebabia ehkä kerran joskus teinivuosinani, mutta sitten ryhdyin kasvissyöjäksi eikä kokemukselle tullut jatkoa lähemmäs viiteentoista vuoteen. Viimeisen parin vuoden aikana olen maistanut kebabia muutaman kerran – toisten lautasilta – eikä se lainkaan hullumpaa toki ole, mutta ei kuitenkaan mitään sellaista johon minulla iskisi himo.

Mistä sen sijaan pidän erityisen paljon, ovat ne kebabin ja itselleni tutumpien falafelien kyljessä tarjoillut soossit: ihanan täyteläinen tomaattikastike sekä mukavan viileä ja raikas jugurttikastike. Pepperonipaprikoita suorastaan rakastan ♥

Kebabin kylkeen lusikoitava jugurttikastike on muuten toistaiseksi ainoa hyväksymäni osoite kuivatulle tillille 😀

Falafeleja olen monesti yrittänyt tehdä kotona, mutta eivät luomukseni ole päässeet lähellekään parhaita falafelelämyksiäni (jotka olen kokenut kunnon hipsulin tapaan tietysti Berliinissä). Niinpä olen suosiolla jättänyt falafelien väsäilyt omasta repertuaarista pois, mieluummin kikkailen niistä kikherneistä kaikenlaista muuta! Jostain syystä kotitekoinen kebab on sen sijaan alkanut viime aikoina kutkuttamaan, vaikka vähän kyllä ihmettelen kyseisen oikun alkuperää.

Matalan kynnyksen kotikebab onnistuu onneksi myös ilman valtaisaa lihavuorta ja maistuu myös vegaaniystävilleni. Innostuin tuossa aiemmin syksyllä saksanpähkinächorizosta, jota onkin tullut laiteltua syksyn mittaan vähän kaikkeen, niin kovasti siitä molemmat Juuson kanssa tykkäämme.

Ystäväni Jarkko on intohimoinen Lahtelaisen mukiruuan puolestapuhuja, joka pyrkii edistämään legendaarisesta kebablihalla täytetystä lihamukistaan tunnetun kaupungin ruokakulttuuria vähän muidenkin mukiinmenevien ruokien suuntaan. Erään Jarkon kanssa käydyn keskustelun jälkeen inspiroiduinkin sitten kokeilemaan saksanpähkinächorizoa vegelihamukin täytteenä. Oi kuulkaas, kyllä toimii! Ideaa on tullut testailtua sittemmin vähän perinteisemmin myös lautasella ja hyvin on maistunut – niin sekaaneille kuin vegaaneillekin.

Vegekebab freekehpedillä 2:lle

vegaaninen

½ annosta saksanpähkinächorizoa

3 dl freekehiä (* lue freekehistä lisää jutun lopusta)

n. 7-8 dl mietoa kasvislientä

Jugurttikastikkeeseen:

1 prk Yosa Greek Style -kaurajugurttia / bulgarianjugurttia

1-2 tl kuivattua tilliä

½ tl suolaa

rutistus sitruunamehua tai 1 tl sumacia

Tomaattikastikkeeseen:

300 g paseerattua tomaattia

1 keskikokoinen sipuli

2-3 valkosipulin kynttä

1 rkl oliiviöljyä

1 tl suolaa

1 rkl tummaa sokeria

2 tl juustokuminaa

1 tl kanelia

1 tl timjamia

1 tl oreganoa

(1 rkl balsamiviinietikkaa)

Tarjoiluun:

jäävuorisalaattia

muutama pepperonipaprika per syöjä

ripaus kuivattua tilliä

Laita ensiksi tulille tomaattikastike: silppua sipulit ja kuullota niitä öljyssä suolan ja sokerin kanssa, kunnes ne hieman karamellisoituvat. Lisää paseerattu tomaatti ja mausteet. Keittele kastiketta miedolla lämmöllä ilman kantta vähintään 20 minuuttia ja tarkista sitten maku – mitä pidempään soossia keittelet, sen täyteläisemmäksi se muuttuu, itselläni kattila saattaa hiljalleen pulputella liedellä joskus jopa tunnin, tosin silloin siihen saattaa tarvita jossain vaiheessa lisätä hieman nestettä, ettei tulisi liian tiukkaa tavaraa.

Kun tomaattisoossi on kypsymässä, voit siirtyä freekehiin. Keitä freekehiä kasvisliemessä kannellisessa kattilassa, kunnes kaikki neste on imeytynyt jyväsiin (tarkista nestetilanne muutaman kerran kypsymisen aikana), aikaa siihen menee n. 15-20 min.

Freekehin valmistuessa voit valmistaa saksanpähkinächorizon (se valmistuu alle viidessä minuutissa tehosekoittimen kanssa). Ison määrän saksanpähkinächorizoa saa paistettua rapeaksi uunissa (200°C): laita massa leivinpaperoidulle pellille ja laita päälle toinen leivinpaperi. Kauli massa noin puolen sentin paksuiseksi kerrokseksi, irroita päällimmäinen paperi ja lykkää pelti uuniin (voit myös paistaa seosta hetken leivinpaperilla peitettynä niin, että päällä on painona sileäpohjainen uunivuoka. Poista tällöin sekä paino että päällimäinen leivinpaperi puolivälissä paistoa, jotta koko pinta-ala rapeutuu varmasti). Paista pellillistä uunin keskitasolla n. 10-15 minuuttia, eli kunnes reunat ovat rapeutuneet ja seos on myös keskeltä hieman kuivahtanut. Varo kuitenkin polttamasta seosta 🙂

Sekoita jugurttikastikkeen ainekset huolella sekaisin ja laita kastike hetkeksi tekeytymään jääkaappiin. Vegaanille suosittelisin tähän Yosan Greek Style -kaurajugurttia, maitotuotteita käyttäville vanhaa kunnon Bulgarian jugua. Minusta tämän soossin pitää olla kunnolla hapanta!

Suikaloi jäävuorisalaatti. Soseuta tomaattikastike, mikäli haluat (itse tykkään tässä yhteydessä silestä tomaattisoossista). Annostele lautasille (tai siihen pahvimukiin!) ensin freekehiä, sitten salaattia, saksanpähkinächorizomurua, tomaattisoossia, jugurttisoossia ja muutama tulinen pepperonpaprikaa per syöjä.

Kotikebabravintola-annos…

…ja sen take away -versio!

*) Jos freekeh ei ole sinulle vielä tuttu, suosittelen lämpimästi pikaista tuttavuuden hieromista! Freekeh on arabialainen perinnevehnälaji, joka kerätään ennen kuin se kypyy (eli vielä vihreänä). Keräämisen jälkeen se kuivataan ja savustetaan. Kypsennettynä sen maku on todella täyteläinen; hennon pähkinäinen ja miedon savuinen. Freekeh sisältää reilusti enemmän kuituja, proteiineja ja mineraaleja kuin tavallinen vehnä ja sillä on myös suhteellisen matala glykeeminen indeksi (GI 43). Gluteeinia vältteleville se ei valitettavasti kuitenkaan sovi.

Lähteet: HS & Greatist

480 views

Saksanpähkinächorizo

by Juulia 35 Comments
Saksanpähkinächorizo

saksanpähkinächorizo

Chorizohullu täällä terve! Kyllä vaan, sellainen minä olen. Asia tuskin yllättää ketään blogiani pidempään lukenutta, niin usein chorizoa mun resepteistä löytyy. Pääraaka-aineena sitä harvemmin kuitenkaan käytän, enemmänkin tykkään sen ruokaan tuomasta suolaisuudesta ja potkusta ikäänkuin mausteena. Kaikenlainen tulinen, suolainen, kirpeä ja rasvainen on muutenkin kovasti mieleeni, esim. jättipussi viinietikkasipsejä, tyhjenee aina ennätysajassa – jos chorizoa saisi valmiiksi rapeaksi paistettuna jättipussissa, veikkaan että sekin pussi tyhjenisi alta aikayksikön.

Chorizo pelastaa mielestäni melkein tilanteen kuin tilanteen, sillä jos sitä on kaapissa, saa tyhjästä nyhjästyä aina jotain herkullista: pastaa, munakasta, lämpimän voileivän… Ihan ainahan sitä chorizoa ei siellä kaapissa vaan ole, eikä edes soijachorizoa pakastimessa (jep, käytän sitä melkein yhtä paljon kuin ns. aitoa makkaraa). Onneksi kuiva-ainekaapin perukoilta löytyvästä kikhernepurkista ja kourallisesta saksanpähkinöitä saa varsin nopeasti taiottua jotain, joka muistuttaa esikuvaansa hämmentävän paljon!

saksanpähkinächorizo

Jep, se on kuulkaas silkkaa keittiötaikaa tämä saksanpähkinächorizo. Bongasin sen ohjeen ihan sattumalta tässä männäpäivinä, kun etsiskelin netistä ihan jotain muuta. California Walnuts -sivuilta lyötyvä ohje vaikutti ensialkuun uskomattomalta – raaka-aineiden perusteella oli selvää että hyväähän se varmasti olisi, mutta että oikein “chorizoa”? Ei muuta kuin testaamaan väitteen paikkaansapitävyyttä!

Ihan sellaisenaan en reseptiä pystynyt testaamaan, kun en jaksanut lähteä etsiskelemään erikseen sekä ancho- että ahipotelechiliä. Vaihdoin ne pokkana Korealaiseen gochugaruun, sitä kun kotonani on viimekeväisen ramenkeiton jäljiltä edelleen valtava purkki. Gochugaru on tulisuudeltaan samanaikaisesti mukavan pehmeä että terävä, enkä muuta chiliä oikein nykyään edes halua käyttää, niin paljon sen aromista pidän. Paprikajauheen vaihdoin myös savupaprikaan, sillä pidän erityisesti espanjalaistyyppisestä savupaprikalla maustetusta chorizosta.

Heittämällä reseptistä lähti myös vaihtoon kikherneiden määrä suhteessa saksanpähkinöihin: ruokahävikin vähentämisen nimessä heivasin vajaan desin ylimääräisiä kikherneitä mieluummin seokseen kuin jääkaappin unohtumaan (kovin tieteellistä tämä mun reseptinkehittely, eikö 😀 ).

Lopputulos oli hyvällä tavalla varsin häkellyttävä – maku on todellakin lähellä chorizoa ja koostumuskin muistuttaa vahvasti pehmeää makkaramassaa. Maistelimme Juuson kanssa seosta sekä ns. raakana, että uunissa rapeaksi paahtuneena: toimii kuulkaas kummallakin tavoin! Raakana seos muistuttaa aika vahvasti myös italialaista pehmeää chilisalamia N’dujaa, mistä olen myös kovin mielissäni. Sitä kun ei tietääkseni Helsingissä saa kuin yhdestä kaupasta.

Viime viikolla olen vääntänyt saksanpähkinächorizoa kolme satsia ja kokeillut sitä niin paahdetun kurpitsan kuin keitonkin päällä, onigirazun sisällä, munakkaassa, kebabtyylisessä vegeannoksessa, leivän päällä, kuin burritoon käärittynäkin. Se tuo ruokaan kuin ruokaan sitä rakastamaani tulisuutta ja potkua, sekä paistettuna vielä ihanaa rapeutta. Kaavailen pyöritteleväni seuraavaksi massasta pikkuisia palloja, joita voisi sitten laittaa pizzan päälle!

Leikkelelautaselle saksanpähkinächorizoa olisi ehkä turha yrittää makkaran korvikkeeksi läntätä, mutta mikäli käytät chorizoa minun tapaani ruuassa enemmänkin eräänlaisena mausteen kaltaisena bonuselementtinä, kuin pääraaka-aineena, kannattaa tätä ohjetta ehdottomasti testata! Eipä tee muutenkaan meistä kellekään pahaa vaihtaa liha tai lihajaloste joskus kasvisproteiiniin.

Saksanpähkinächorizo

2 dl saksanpähkinöitä

2 dl kypsiä kikherneitä

2-3 valkosipulin kynttä

2 tl savupaprikaa

1-2 rkl chilihiutaleita (esim. gochugarua*)

1-2 rkl (omena)viinietikkaa

4-6 rkl oliiviöljyä

1 tl suolaa

(1 tl oreganoa)

(1 tl korianterin siemeniä)

(1 tl juustokuminaa)

Viipaloi valkosipuli. Soseuta se omenaviinietikan kanssa silppurissa/leikkurissa tai sauvasekoittimella. Lisää kikherneet ja saksanpähkinät sekä mausteet ja öljy, silppua/soseuta, kunnes seos on osittain sosetta mutta seassa on vielä karkeampia sattumia. Tarkista maku: seoksen kuuluu olla chorizon tapaan mukavan rasvaista, polttelevaa ja hieman kirpeää. Lisää tarvittaessa vähän kerrallaan öljyä, etikkaa, chiliä, savupaprikaa ja/tai suolaa.

Mausteista minusta tärkeimmät ovat valkosipuli, chili, savupaprika, viinietikka ja suola, joilla saa aikaan jo varsin hyvät maut. Oreganot, korianterin siemenet ja juustokuminat ovat minusta vähemmän oleellisia, joten jos niitä ei kotoa saksanpähkinächorizohimon iskiessä löydy, voit huoletta jättää ne pois.

Saksanpähkinächorizo säilyy jääkaapissa kelmutettuna muutaman päivää, joten teen sitä kerralla isomman satsin ja käytän sitä pikkuhiljaa sitten vähän siihen sun tähän. Aika helppo ja nopeahan tätä on toki tehdä myös pienempiä annoksia 🙂 En ole vielä testannut tämän pakastamista, mutta veikkaisin että rasvaisuutensa ansiosta tämä säilyisi pakastimessakin ihan hyvin ainakin lyhyempiä ajanjaksoja.

*) voit tuoda seokseen tulisuutta millä vain suht miedoilla ja mahdollisesti savuisilla chilihiutaleilla, tai kokeilla hiutaleiden sijasta texmextyyppistä etikkaista chilikastiketta (Tabasco, Texas Pete tms). Lisää tuolloin maustetta seokseen vähän kerrallaan ja varsinkin käyttäessäsi etikkaista chilikastikketta muista vähentää vastaavasti omenaviinietikan määrää! Mikäli saat käsiisi tulista savupaprikajauhetta, et välttämättä tarvitse chiliä erikseen lainkaan. Että eikun kokeilemaan!

2 831 views