Kylmä ramen miso-soijamaitoliemellä (aka eräänlainen kesäkeitto)

by Juulia 0 Comments
Kylmä ramen miso-soijamaitoliemellä (aka eräänlainen kesäkeitto)

kylmä ramen

Kylmät nuudelit kaunistaa! Tai … ainakin toivottavasti, olen nimittäin syönyt niitä viime kuukauden aikana aika tiuhaan tahtiin. Kirjoittelinkin jo iki-ihanista sobanuudeleista yuzu-dashi-liemessä, mutta paljastetaanpa tänään nyt keittiöni toinen uusi suosikkiruoka: kylmä ramen!

Minusta kuuma ramen on ihanan lohdullista kylmänä vuodenaikana, ja nyt olen omakohtaisesti oivaltanut myös sen, että homma toimii myös toisin päin. Kylmä ramen ja kuuma kesäpäivä = match made in heaven! En ole vielä matkustanut Japanissa kesäaikaan, mutta uskallan silti veikata, että kylmä ramen maistuisi vieläkin paremmalle siellä!

kylmä ramen

Kylmä ramen

Idea tälle soijamaitopohjaiselle kylmälle ramenkeitolle on peräisin Bon Appetit -sivustolta löytyvästä ohjeesta, johon satuin törmäämään eräänä päivänä YouTubea plärätessäni (kyllä, seuraan Tubessa erinäisiä ruokasivustoja, vaikka enemmän tuijottelenkin sieltä salaista pahettani eli meikkivideoita). Kylmiä nuudeliruokiahan on Japani (ja Korea, ja muukin Aasia) pullollaan, mutta tämä nimenomainen kiehtova resepti on menestyksekkään japanilaisen ramenkokin, Shigetoshi Nakamuran käsistä. Siitä on siis oikein hyvä aloittaa omat kylmä ramen -kokeilut!

Ravintola Nakamuran kylmä ramen on reseptinä sen verran monimutkainen, että päätin suorilta käsin käyttää sitä lähinnä etäisenä inspiraation lähteenä. Kuinka kaukana tulkintani alkuperäisestä on, selvinnee minulle heinäkuussa kun vierailen New Yorkissa ja toivonmukaan ehdin piipahtaa Nakamurassa kylmällä ramenkeitolla. Ihanaahan se videolta kuolaamani luomus olisi oikeasti maistaa!

Vaikka esikuva on omasta keitostani kaukana, hyvää tämä minunkin kylmä ramenkeittoni on. Suolaista, täyteläistä, sopivan polttavaa ja umamista, kiitos miso-pohjaisen liemen. Vaikka oikaisin keittoni kanssa useammankin Nakamura-kulman, sen verran näin kuitenkin vaivaa että kokeilen tehdä lientä varten aivan oman ihka ensimmäisen soijamaitoni. Prosessi oli kaupassakäyntiin verrattuna hieman työläs, mutta ero kaupan soijamaitoon valmistetun liemen ja kotitekoisen välillä on kyllä iso! Omatekemästä soijamaitoliemestä tulee kermaisen täyteläinen ja paksu, kun taas kaupan soijamaidolla liemi on reilusti lirumpaa.

(Julkaisen ehkä perästä oman soijamaitoreseptini, mutta ihan vielä en kehtaa –  täytyy jatkaa ensin vähän enemmän testailuja! Jos innostutte tekemään itse soijamaitoa, kurkatkaa vaikkapa tämä ohje. Metodeja on monia, mutta tätä olen nyt käyttänyt itse. Otan mieluusti myös vastaan vinkkejä teidän luotto soijamaito-ohjeista!)

ramenkeitto

Minusta tämä aikaansaamani kylmä ramen käy melkeinpä kesäkeitosta, onhan liemi “maito”pohjainen ja sattumina keitossa on kesän tuoreimmat herkut! Omia suosikkejani liemen kaveriksi on makoisa maissi, rapsakat retiisit tai nauriit, raikas kurkku sekä herneet – muodossa tai toisessa. Sattumiksi keittoon käy minusta kuitenkin periaatteessa mikä tahansa raakana syötävä vihannes ja uskaliaat voivat kokeilla lisätä sekaan myös vaikkapa vesimelonia! Jos keitostaan haluaa vähän ruokaisamman, voi mukaan heitellä vielä vaikkapa savutofua tai jotain muuta proteiininlähdettä.

Kylmä ramen miso-soijamaitoliemellä

vegaaninen

2:lle

Liemi:

6 dl soijamaitoa (itsetehty on mielestäni tässä parasta!)

1½-2 rkl valkoista/keltaista misoa (+1 tl punaista tai ruskeaa misoa*)

1½ rkl sakea

1 rkl miriniä

1 rkl yuzumehua (tai limetin mehua)

n. 2 tl soijaa

1-2 tl gochugarua (korealaisia chilihiutaleita)

1 tl shichimi tōgarashia / tai ripaus hienonnettua sichuanpippuria

1 pieni valkosipulin kynsi

1-2 cm pätkä inkivääriä

2 annosta ramennuudeleita (kuvan nuudelit mustasta riisistä tehtyjä gluteenittomia ramennuudeleita)

Sattumat:

1-2 naurista / kourallinen retiisejä / pätkä retikkaa

¼ kurkkua tai 1 avomaan kurkku

1 tuore maissintähkä

kourallinen tuoreita herneitä / raakana syötäviä sokeriherneen palkoja

1-2 kevätsipulin tai nippusipulin vartta

(3-4 mustaa valkosipulin kynttä + 2 rkl oliiviöljyä)

(kourallinen vesimelonikuutioita)

(syötäviä kukkia: ruohosipulia, litulaukkaa…)

*) Itse olen tykännyt käyttää tässä liemessä pääasiassa valkoista mietoa misotahnaa (shiromisoa), mutta olen lisännyt sekaan teelusikallisen vahvempaa ruskeaa riisimisoa (genmai miso) tuomaan makuun vähän lisää ytyä. Kahta sorttia ei tarvitse tätä keittoa varten ostaa, varsinkaan jos ei ole mison suurkuluttaja kuten minä, mieto valkoinen/keltainen miso riittää ja se on mietoutensa vuoksi tosi monikäyttöinen tuote. Kurkkaa käyttötapoja vaikka täältä!

Kylmä ramen – liemi ja sattumat:

Raasta valkosipuli ja inkivääri, sekoita ne soijamaitoon. Lämmitä seos kiehumispisteeseen, siivilöi ja jäähdytä. (Raa’an valkosipulin maun ystävät voivat skipata soijamaidon lämmittämisen kokonaan)

Sekoita misotahna, sake, mirin, yuzu, soija, shichimi togarashi sekä gochugaru keskenään. Itse olen tykännyt käyttää tässä liemessä pääasiassa valkoista mietoa misotahnaa, mutta olen lisännyt sekaan teelusikallisen vahvempaa ruskeaa riisimisoa tuomaan makuun vähän lisää ytyä. Sekoita misoseos soijamaitoon ja laita liemi sitten jääkaappiin odottelemaan sattumien valmistelua. Keitä vielä ramennuudelit paketin ohjeen mukaan ja huuhtele ne kylmällä vedellä. Valuta hyvin.

Kuori ja kuutioi nauris tai retikka, viipaloi retiisit. Kuori myös avomaankurkku, mikäli käytät sitä etkä kasvihuonekurkkua. Kuutioi kurkku. Pätki sokeriherneen palot tai riivi herneet paloistaan. Pese maissintähkä ja leikkaa siitä terävällä veitsellä jyvät irti (helpoiten tämä onnistuu sotkematta jyviä ympäriinsä, kun tuet tähkän esim. pienen ylösalaisin asetetun kupin päälle syvän kulhon pohjalle, ja veistelet tähkän reunoja niin, että jyvät tippuvat kulhoon.) Kuutioi vielä vesimeloni, mikäli käytät sitä, ja silppua sipulinvarsi.

Mikäli haluat maustaa keittoa mustalla valkosipuliöljyllä, muussaa musta valkosipuli veitsen lappeella leikkuulaudalla ja sekoita se öljyn kanssa pienessä kulhossa mahdollisimman tasaiseksi.

Kokoa kylmä ramen näin:

Jaa kylmät ramennuudelit kahteen syvään kulhoon. Sekoita liemi vielä kertaalleen huolella ja kaada se nuudeleiden päälle. Annostele kulhoon vielä maissinjyvät, kurkku, nauriit/retiisit/retikka, sekä muut käyttämäsi sattumat. Viimeistele annokset syötävillä kukilla (kuvassa litulaukan kukkia), sipulinvarrella, ripauksella gochugarua tai shichimi tōgarashia, sekä halutessasi mustalla valkosipuliöljyllä.

Tarjoa kylmä ramen heti jääkylmänä! Jos päivä on kovin kuuma, voit lisätä kumpaankin kulhoon muutaman jääpalan viilentämään keittoa entisestään.

miso ramen

Ps. Tästäkin keitosta saa tarvittaessa tehtyä gluteenittoman, kun etsii käsiinsä gluteenitonta misotahnaa, käyttää soijakastikkeen sijasta tamaria ja nuudeleina gluteenittomia nuudeleita.

203 views

Gogigui! – sosiaalinen illallinen korealaisittain

Gogigui! – sosiaalinen illallinen korealaisittain

gogigui

Gogigui!

…jaa että mikä?

Gogigui tarkoittaa korealaista barbecueta, jossa liha (tai vegeproteiini) paistetaan pöydän keskellä sijaitsevassa grillissä tai paistotasolla itse. Minulla oli ilo tutustua tähän sosiaaliseen ruokailumuotoon muutama viikko sitten järjestetyssä Gogigui! Social Dining with Korean Twist -tapahtumassa Teurastamon Kellohallilla. Mitä en kutsua vastaanottaessani tosin tullut kimchinhimoissani ajatelleeksi, oli että tiedossa olisi sosiaalista syömistä yhteisissä pöydissä … ja olin menossa paikalle yksin. Kääk!

En tätä itselleni asettamaa ansaa oikein oivaltanutkaan, ennen kuin vasta paikan päällä. Olen todella surkea vääntämään small talkia, joten kun katseeni kiersi ihmismassaa tunnistamatta naaman naamaa, lähti kyllä muutama kylmä hikikarpalo valumaan pitkin selkää. Onneksi bongasin lopulta joukosta vanhan opiskelututtavan ja sain helpotuksekseni luvan lyöttäytyä hänen seurueeseensa.

gogigui

gogigui

Ateria lähti alkuun sillä, että pöytiin katettiin erilaisia korealaisia kasvislisukkeita, jotka kulkevat yleisnimellä “namul“. Näihin lukeutui mm. seesamiöljyllä maustetut mungpavunidut (sukjunamul), pikkelöidyt siitakesienet (pyogo), suikaloitua porkkanaa sekä kaltattua kiinalaista pinaattia. Toki pöydässä oli myös ehtymätön kulhollinen superherkullista kimchiä. Nam!

Homma pääsi tosissaan käyntiin, kun viereeni saapui hulppea lautasellinen ohueksi viipaloitua lihaa: possunniskaa, naudankieltä ja naudan paistia. Niitä sitten nosteltiin yksitellen paistumaan pöydän keskelle sijoitetulle kuumalle keraamiselle paistoalustalle. Ohuen ohueksi viipaloitu liha paistui lähes silmänräpäyksessä, jonka jälkeen nappasin sen puikoillani salaatinelehden päälle lautaselleni.

Koreassa tällä tavoin paistettu liha tarjoillaan siis usein juuri salaatinlehteen kääräistynä, minkä ansiosta ateria oli itseasiassa yllättävän kevyt 🙂 Jokaiselle lihoista oli tarjolla myös oma kastikkeensa: possunniskan kaverina oli korealaista hapatettua chili-soijapaputahnaa gochujangia (joka muuten on todella koukuttavaa), naudalle taas ssamjang -kastiketta sekä japanilaista yakiniku –kastiketta. Lisäksi oli vielä pieni kulhollinen suolalla maustettua seesamiöljyä yleisesti kaikelle. Minä tietysti dippailin kaikkea iloisesti ristiin, koska onhan se nyt testattava jokaista yhdistelmää kuitenkin itse!

Näin ohuen lihan paistamisessa ei kauaa nokka tuhise!

Pöytäseurueeni kasvissyöjille oli tarjottimellinen seitania ja tofua. Lisäksi saimme hakea buffetpöydästä riisiä sekä korealaista riisikakkupataa nimeltä tteokbok, jota olin muuten sattumalta taplaillut kotikeittiössäni tapahtumaa edeltävinä viikkoina. Oli todella hauskaa päästä maistamaan ruokaa, jota olen itsekseni tehnyt sitä koskaan muutoin maistamatta – tällaistako sen siis kuuluu olla!

Lopulta siirryimme paistolevymme ääreltä jälkkäriin, joka oli tehty tätä tilaisuutta varten Jädelinolla. Jälkiruoka oli kylmää ja se oli harmaata … mutta ei sitten muuten muistuttanutkaan tätä alkukevään loskasäätä juuri mitenkään 😉 Mustista seesaminsiemenistä tehty jäätelö on tästälähin yksi lempijäätelöistäni ♥  oli nimittäin a i v a n t o l k u t t o m a n herkullista.

joon ouJoon Ou

Ovathan kaikki ramenfanit kuulolla?

Seurueeni oli niin mukava, että muutama tunti katosi syöden ja rupatellen lähes huomaamatta – smalltalkkammoni unohtui pöydässä aika nopeasti. Siinä sivussa kävi myös ilmi, että istuin tapahtuman kokin, korealaisen Joon Oun ystävien seurassa. Mikä onnen kantamoinen! Sain siinä heidän siivellään nimittäin kuulla joitain todella kutkuttavia uutisia: Joon on avaamassa ystävänsä Mika Palosen kanssa piakkoin aivan Kampin hujakoille ramenravintolan! Lokaatio ollaan julkistamassa hyvin pian ja silloin kannattaa kyllä olla kuulolla, mikäli on kunnon ramenkeiton ystävä.

Joon Oun CV:ssä komeilee niin Tokion kuuluisa Park Hyatt kuin erinomaisen japanilaisen pienpanimon Baird Beerin keittiömestaruuskin. Mika Palonen taas oli vuoden kokki 2010 ja hän myös edusti Suomea vuoden 2013 Bocuse d’Or -kisoissa. Niinpä olenkin jo ennalta täysin vakuuttunut siitä, että tästä on tulossa aivan omaa luokkaansa oleva ramenpaikka.

Punajuurikimchi, where u been all my life?

Ilta oli siis loppujen lopuksi täysi menestys: ylitin itseni sosiaalisesti höpöttelemällä tuntitolkulla uusien ihmisten kanssa, tutustuin kiehtoviin ja aitoihin korealaisiin makuihin, maistelin jos jonkinlaista kimchiä (myskikurpitsakimchiä, punajuurikimchiä, kiinankaalikimchiä, kurkkukimchiä…) ja kuulin kutkuttavia ravintolauutisia.

Lisäksi sain mukaani Korean tasavallan suurlähetystön kustantaman korealaisen keittokirjan nimeltä Bap (josta on muuten olemassa myös ilmaiseksi ladattava e-kirja) sekä Tuulia Niemi-Nikkolan Pienen Kimchikirjan. Ostin vielä purkillisen tilaisuuden kimchitarjonnasta vastanneiden kimchivelhojen herkkuja kotiinviemisiksi, heidän punajuurikimchinsä kun todella vei sydämeni.

Edellämainituissa seikoissa on jo rutkasti ilon aihetta, mutta lisäksi sain jälkikäteen vielä korvaamattomia vinkkejä ja kytköksiä tulevalle Etelä-Korean matkalleni 🙂 Mitään tällaista tuskin olisin kokenut, ellen olisi rohkeasti hypännyt tilanteeseen, jossa uitiin kaukana mukavuusalueeltani. Kyllä kannatti!

pieni kimchikirja… ja eikun kokkaamaan!

Ps. Jos tuo hehkuttelemani punajuurikimchi jäi houkuttamaan, kannattaa yrittää bongata sitä Teurastamon night marketeissa – Pienen Kontiaisen Kimchitehdas kertoi olevansa niissä usein myymässä tuotteitaan.


Illallinen tarjottiin minulle. Kiitos vielä kutsusta tapahtuman tuottaja Mirri Creative!

224 views

Hävikistä herkuksi: Kanaramen + Food Sealer Chef -arvonta

by Juulia 102 Comments
Hävikistä herkuksi: Kanaramen + Food Sealer Chef -arvonta

Kaupallisessa yhteistyössä Asennemedia ja OBH Nordica

Tämä kanaramen on hyvä osoite yhdelle jos toisellekin keittiön hävikkiruualle.

Tunnustan: teen aika paljon heräteostoksia. Harva se päivä kannan kotiini jotain, joka oli vaan pakko saada … siis ruokakaupasta! Kauppareissuilta mukaani tarttuu esim. seuraavanlaisia houkutuksia:

  • eksoottisia hedelmiä, jotka näen jo mielessäni kauniisti aseteltuna aamupalalautaselle,
  • erikoisemman näköisiä vihanneksia ja juureksia, kuten vesimeloniretiisiä, raidallista munakoisoa tai violetteja porkkanoita
  • erilaisia juustoja sekä omiin että Juuson mielitekoihin,
  • sitä herkullista juureen leivottua leipää, jota kaupasta saa vain kerran viikossa
  • pähkinöitä, siemeniä ynnä muita kuivatuotteita, joista en ole varma onko niitä kotona jo
  • jotain jännän näköistä pastaa, kuten vaikka mustekalan musteella värjättyä mustaa linguinia

Lopputulos on ruokaa pursuileva keittiö. Pikkuinen jääkaappini ja pakastimeni ovat ääriään myöten täynnä ja kuivakaapit sylkevät sisuksistaan milloin mitäkin ovea raottaessa. Minun kokkailutahdillani ja Juuson ruokahalulla toki niitä varastoja saa ihan reippaalla tahdilla täydentääkin, mutta aika ajoin joudun kuitenkin kohtaamaan keittiön surullisimman näyn: pilaantuneen ruuan.

Olen aina tykännyt keksiä käyttötarkoituksia jääkaapista löytyville epämääräisille raaka-aineiden jämille; “jääkaapintyhjennysruoka” on mielestäni sellainen taitolaji, jossa kokin luovuus todella punnitaan. Pilaantuneista raaka-aineista ei kuitenkaan taitavinkaan jääkaapintyhjentelijä loihdi enää mitään!

Täydellinen esimerkki heräteostoksistani: vesimeloniretiisi, jollaisen olin aiemmin nähnyt vain Instagramissa. Pakkohan se oli ostaa kun se tielle osui!

Ruuan pilaantumiseen vaikuttaa niin aika, lämpötila kuin happikin. Omalta osaltani tiedän syyllistyväni kaikkien kolmen osatekijän osittaiseen ylenkatsomiseen: jääkaapin täyteen sullottujen hyllyjen perukoilta ei välttämättä huomaa kaivella niitä vanhimpia tuotteita esiin ja aika-ajoin kaappi tulee kerrasta niin täyteen lämpimiä raaka-aineita, että sen ihannelämpötilasta ei ole aina takeita.

Pakastimessa tilanpuute on pahin ongelma: ihanneminäni varastoi sinne kaikenlaisia sesonkituotteita ja arkea helpottavia raaka-aineita, jotka sitten unohdan sinne. Sieltä löytyy siis tälläkin hetkellä niin toissavuotisia marjoja, kuin niitä heräteostoksiakin (esim. broilerin maksaa, edamameja ja okraa). Ainoat pakastimesta nopeasti katoavat raaka-aineet ovat juustoraaste ja pekoni 😀

Raaka-aineiden kontaktia happeen pyrin toki minimoimaan pakkaamalla kaiken mahdollisimman ilmatiiviisti. Aina välillä kuitenkin varsinkin pakastinta myllätessä jonkin rasian kansi irtoaa paljastaen sisältä sellaisen kerroksen sellaisen kerroksen jäätä ja lunta, että siihen voisi kotitonttu pystyttää luisteluradan. Kylmävaurioitunut raaka-aine ei kovin herkkua enää ole, joten se lentääkin sitten suoraan bioroskikseen.

Sain OBH Nordicalta testiin Food Sealer Chef tyhjiöpakkauslaitteen, jonka avulla ruuan säilyvyyttä voi pidentää huomattavassakin määrin. Lisäksi sain kaksi samanlaista konetta teille lukijoille arvottavaksi –  arvonnasta lisää jutun lopussa 🙂

Tyhjiöintilaite siis poistaa pakkauksesta hapen, joka on suuri syy elintarvikkeiden ravintoarvon, koostumuksen, maun ja laadun heikkenemiseen pidempään säilyttäessä. Happi mahdollistaa erilaisten haitallisten mikro-organismien, kuten homeen, hiivan ja bakteerien kehittymisen, joten elintarvikkeen suojaaminen hapelta ehkäisee sen pilaantumista. Riippuen raaka-aineesta, tyhjiöimällä sen säilyvyys voi pidentyä jopa yli viisinkertaiseksi!

Tyhjiöity tuote on myös paremmin suojassa kylmävaurioilta pakastettaessa, nyt jäävät kuulkaas tässä taloudessa historiaan ne jäähilettä pursuilevat pakastusrasiat. Iloinen havainto oli myös se, että ainakin jotkut raaka-aineet saa pakattua normaalia huomattavasti pienempään tilaan tyhjiöimällä: verratkaas vaikka näitä kahta pakastettua lehtikaalisatsia!

Ihan mitä tahansa ei tyhjiöintilaitteeseen voi kuitenkaan niin vain laittaa. Esimerkiksi vihannekset täytyy kiehauttaa, hedelmät kuoria, nesteet pakastaa ennen tyhjiöintiä (nestehän laajenee pakastettaessa, eikä tyhjiöidyssä pussissa ole laajenemiselle tilaa). Pieni vaivannäkö ei kuitenkaan tunnu missään kun kyse on hävikin vähentämisessä, joka on niin ekologista kuin taloudellistakin 🙂

Mitä tulee muovijätteeseen, jota itse ainakin etukäteen pohdin: OBH Nordican tyhjiöpussit ovat pestäviä ja uudelleenkäytettäviä. Ne voi siis tiskata käsin, tai lykätä tiskikoneeseen ja kunhan varmistaa, että ne ovat sisältäkin kuivia, voi pussin laittaa kaappiin ja käyttää uudelleen kun tarve iskee. Pussi toki hieman pienenee jokaisella tyhjiöintikerralla, kun kone saumaa avonaisen reunan kiinni, mutta kyllä yhden reilun kokoisen pussin silti moneen kertaan ehtii hyödyntää, ennenkuin se lähtee muovinkeräykseen.

Kun sain koneen kätösiini, alkoi kotonani samantien armoton tyhjiöinti. Vakuumiin pääsi niin tupaantuliaislahjaksi saatu kassillinen lehtikaalia, kuin vihermehujen tekemisestä yli jääneet porkkanan ja varsisellerin kannatkin.

Kyseisellä viikolla kiirettä pukkasi arkisin siinä määrin, että kotiimme ajautui poikkeuksellisesti jopa rotisseriekana, joka on tällaisen “teen mieluiten kaiken itse alusta asti” -kokin todellisen kiireen merkki. Ahmimme siitä eräänä pitkän päivän iltana osan pahimpaan nälkäämme sellaisenaan, loput lihat riivin yhteen tyhjiöpussiin ja jäljelle jääneen rangan toiseen.

Kun viikonloppuna vihdoin koitti rauhallisempi päivä, kaivelin tyhjiöpakkaukset kaapista ja pistin ramenkeiton tulille. Jos kerran kantaa kotiinsa kanan luineen päivineen, se kannattaa minusta aina hyödyntää viimeistä niveltä myöten liemikattilassa! Kana ehti olla tyhjiössä kuusi päivää, joten kyllähän se pussin avaaminen hieman jännitti … mutta turhaan!

Keitot ja liemet ovat mielestäni jääkaapintyhjennysruokien aatelistoa, niihin kun voi halutessaan upottaa lähes koko vihannes- ja juureslokeron sisällön sekä kuivakaapista kaikenlaisten makaroni-, kvinoa- tai nuudelipussien jämät. Kanan jämästä loihtimani mausteinen liemi rikastettiin pitkän ja hartaan keittelysession jälkeen keitoksi pakastimesta kaivellulla lehtikaalilla, kuivakaapista löytyneiden erilaisten nuudelipussien lopuilla, porkkanalla, pian parhaat päivänsä nähneellä merileväsilpulla sekä superkauniilla ja täälläpäin maailmaa harvinaisella vesimeloniretiisillä, jonka sain puoleen hintaan Hakaniemin Hallin luomupuodista. Retiisi oli jo aika nahistunut, mutta virkosi mukavasti vietettyään yön vesilasissa jääkaapissa 🙂

Tähän hävikkirameniin voi käyttää valkosipulin, inkiväärin ja soijan lisäksi mausteeksi mielestäni vähän sitä, mitä kotoa löytyy – nyt ei olla kokkailemassa pilkuntarkkaa japanilaista perinnereseptiä tässä vaan vähentämässä hävikkiä! Itselläni on kaapissa yleensä mm. tähtianista, kanelitankoja, korealaista gochujang-tahnaa, sichuanpippuria sekä viismaustetta, joten maustoin liemen niillä. Ramenkeiton pohjana on usein myös jonkinlainen dashiliemi, joten tein sellaisen kaapistani löytyvästä kombulevästä. Jollet valmista dashilientä keittoasi varten, lisää keittoon hieman enemmän kanalientä per annos.

Hävikistä herkuksi -kanaramen 2:lle

Ramenliemeen:

2 l vettä

1 paahdetun kanan jämät

1-2 sellerin vartta tai reilummin leikattu sellerin tyvi

1-2 porkkanaa tai 6-8 porkkanan reilusti leikattu kanta

1 iso sipuli

3 kokonaista kevätsipulia tai 6-8 kevätsipulin vihreät osat

5 valkosipulin kynttä

1 paksu peukalonmitta tuoretta inkivääriä

1 rkl gochujangia / doubanjiang /sriracha / chilihiutaleita

3-4 tähtianista

1 iso kanelitanko tai 1 rkl jauhettua kanelia

2 tl suolaa

1 rkl soijakastiketta

1 rkl sichuanpippureita

1 rkl viismaustetta

Kombu dashiin:

n. 10 x 10 cm pala kombulevää

5 dl vettä

Keittoon:

2-3 dl kombu dashia

8 dl ramenlientä

n. 170 g nuudeleita

n. 200 g kypsää kananlihaa

2 porkkanaa

4 retiisiä tai viiden sentin pala retikkaa

jotain vihreää: 3-4 lehtikaalin lehteä / puolikas pienestä parsakaalista / kourallinen sokeriherneitä tai vihreitä papuja

5 minuutin muna

viipaloitua kevätsipulia

norilevää tai kuivattua silputtua merileväseosta

Laita ensimmäisenä kombudashi tekeytymään: leikkele kombulevä hieman pienemmiksi paloiksi ja upota se kylmään veteen. Jätä levä likoamaan veteen siksi aikaa, kun keittelet ramenlientä – tai jopa yön yli. Kun ramenliemi alkaa olemaan valmista, laita kombulevä liotusvesineen liedelle ja lämmitä sitä hitaasti kohti kiehumispistettä. Ota kattila pois liedeltä juuri ennen kuin vesi alkaa kiehumaan ja poista kombulevä liemestä.

Leikkaa sipuli, inkivääri ja vihannekset muutaman sentin paloiksi ja murskaa valkosipulin kynnet. Paahda vihanneksia muutamassa erässä kuivan liemikattilan pohjalla tai kuivalla paistinpannulla, kunnes ne mustuvat sieltä täältä – varo kuitenkin polttamasta erityisesti valkosipulia. Kerää kaikki vihannekset liemikattilaan ja lisää vesi sekä kaikki mausteet (mikäli paahdat vihannekset paistinpannussa, huuhdo pannun pohja tilkalla vettä ja lisää  huuhteluvesi sitten liemikattilaan).

Riko kana pienemmiksi paloiksi, jotka mahtuvat hyvin kattilaasi. Lisää palat kattilaan ja kiehauta seos. Laske sitten lämpöä ja keittele lientä ilman kantta kevyesti poreillen vähintään 2 tuntia, mieluummin 3-4 tuntia. Kun olet keittänyt lientä muutaman tunnin, tarkista sen maku – liemen olisi tarkoitus olla lopuksi vahvan mausteista, mutta ei liian suolaista (voit lisätä soijaa tarpeen mukaan vielä valmiiseen keittoon). Yleensä liemi alkaa olemaan mukavan makuista siinä vaiheessa, kun sitä on jäljellä noin puolet aloitusmäärästä. Siivilöi ramenliemi huolella ja jäähdytä se, mikäli haluat kuoria siitä ylimääräistä rasvaa pois – muussa tapauksessa voit jatkaa suoraan seuraavaan työvaiheeseen.

Kun olet valmis tekemään keittoa, mittaa kattilaan 8 dl ramenlientä ja lisää siihen 2 dl kombudashia. Viipaloi porkkana sekä käyttämäsi vihreä vihannes, kuten lehtikaali, ja keitä niitä liemessä, kunnes ne ovat napakan kypsiä. Tarkista liemen maku ja lisää tarvittaessa hieman soijakastiketta ja/tai chiliä tai mikäli keitto on makuusi liian vahvaa, hieman dashilientä.

Vihannesten kypsyessä liemessä, valmistele keiton muut osat. Kiehauta nuudelit erillisessä kattilassa pakkauksen ohjeen mukaan. Keitä myös viiden minuutin muna ja säikäytä se kylmällä vedellä. Itse varmistan kuorien irtoamisen naputtelemalla kuoren kauttaaltaan säröille lusikalla ja jättämällä sen sitten kylmään veteen n. 10 minuutiksi. Näin kuoren alla piilotteleva kalvo kastuu ja irtoaa yleensä yhteistyössä. Viipaloi retiisi ohuelti ja revi kypsä kananlihan kahdella haarukalla paloiksi (tai mausta kokonaiset kypsät kananrinnat viismausteella, paista ne nopeasti pinnaltaan rapeaksi pannussa ja leikkaa ne sen jälkeen annospaloiksi).

Kokoa keitto: jaa nuudelit kahteen kulhoon ja annostele liemen seasta vihannekset tasaisesti kumpaankin astiaan. Lisää kulhoon kana, viipaloitu retiisi, sekä puolikas pehmeäksi keitetty muna kummallekin. Annostele liemi sitten ainesten päälle. Koristele annokset vielä viipaloidulla kevätsipulilla ja kuivatulla leväsalaatilla.

Mikäli sinulla sattuisi jäämään lientä hieman yli, se kannattaa pakastaa pahan päivän varalle. Liemeen kun ei tarvitse lisätä kuin kypsät nuudelit ja niitä vihanneksia mitä kotoa nyt sattuu löytymään, niin kätösissä on kulhollinen lämmittävää ramensopantapaista. Kylmänä ja piemänä syyspäivänä moisen aarteen kaivaminen pakastimesta todellakin ilahduttaa … testattu on!

Ps. Sous vide -taplailulleni tulee nyt taatusti jatkoa 😀 Hankintalistalla on tyhjiöintirasioita pikamarinointia varten: tyhjiöty raaka-aine nimittäin marinoituu tuntien sijasta minuuteissa!

Pps. Jos ramenkeittohammasta jäi tämän ohjeen jälkeen vielä kolottamaan, hieman piedemmän kaavan mukainen ja perinteisempi ramenkeitto-ohje löytyy täältä.


 OBH Nordica antoi minulle arvottavaksi kaksi Food Sealer Chef -laitetta. Mikäli haluat osallistua niiden arvontaan, kommentoi alle parhaat ruokahävikin vähentämisvinkkisi!

Arvontaan voi osallistua 2.11.2016 klo 18:00 asti. Ilmoitan voittajille henkilökohtaisesti.

OSALLISTUMISAIKA ON PÄÄTTYNYT. Kiitos kaikista kommenteista ♥

451 views

Amen, mikä ramenkeitto + Pop Up – Kanslerin keittokirja

Amen, mikä ramenkeitto + Pop Up – Kanslerin keittokirja

ramenkeitto

Siitä asti, kun ensimmäistä kertaa pääsin Jenni “Kansleri” Tuomisen patojen ääreen, olen vahdannut silmä kovana tilaisuuksia palata niiden luo. Taisinkin olla Jennin ja hänen miehensä Tuomas Vimman pop up -ravintolassa syömässä lähes päivittäin, aina kun niitä järjestettiin.

Kanslerin intohimo, luovuus ja perusteellisuus teki minuun nopeasti niin lähtemättömän vaikutuksen, että vaikka olen melko ujo, utelin varovasti jokaisella visiitilläni jotain pientä ruuista. Paljastui, että jokaisen annoksen takana piilee tarina jos toinenkin, eikä oikoteitä ruuan valmistamisessa oteta, vaikka annos vaatisi päiviä! Moista ruokaa ei ihan mistä tahansa ravintolasta saa, joten vastaanotin uutisen pop upien loppumisesta surkeana: tähänkö tämä hemmottelu nyt loppui!?

ramenkeitto

Ekan pop upin tiedotteessa kerrottiin näin:

Alkuperäinen innoitus syntyi ravintolapäivästä, johon olemme osallistuneet jo kuusi kertaa. Seuraava luonnollinen askel oli yhtä päivää pitkäikäisemmän ravintolan perustaminen. Kanslerissa pyrin tarjoamaan ruokia, joihin olen maailmalla matkustaessani mieltynyt, ja jotka puuttuvat Helsingin lounasravintolatarjoilusta. Varsinaista liiketoimintaa tämä ei ole, mutta olisi kiva jos kauheasti ei tulisi takkiin. Tämä on myös itselleni asettama haaste; pystynkö valmistamaan kymmenessä päivässä 600 ravintolatasoista annosta kotikeittiössäni?

Pop up -ravintolan voi avata kuka tahansa, mutta Kansleri vei yhden naisen kokkailuprojektillaan ravintola-pop upin ihan omalle tasolleen. Kovin suuri yllätys ei sitten ollutkaan, kun kuulin pariskunnan muuttavan Pariisiin: Jenni oli saanut opiskelupaikan legendaarisesta Le Cordon Bleu -kulinaarisesta koulusta. Sekään ei suuresti yllättänyt, kun kuulin heidän kirjoittavan pop up -kokemuksistaan yhdessä keittokirjaa. Mikä sen sijaan tuli yllätyksenä, oli pyyntö kirjoittaa kirjaan esipuhe! Tietysti kirjoitin, mikä kunnia!

Kirja sisältää toinen toistaan houkuttelevimpien reseptien lisäksi käytännön vinkkejä pop up – ravintolan perustamiseen. Reseptit soveltuvat kotikeittiön lisäksi myös suurempiin juhliin, eikä ihme: ovathan reseptit nimenomaan niitä, joita pop upissa on joukoille kokattu.

ramenkeitto

Esipuheen kirjoittelun lisäksi sovimme, että saan testata yhden kirjan resepteistä etukäteen, sekä arpoa teille lukijoille yhden kirjan – ohjeet arvontaan osallistumiseen löytyvät jutun lopussa 🙂

Minun ei kauaa tarvinnut pohtia, minkä ohjeen kokkaisin: ramenkeitto, AMEN! Ramenkeitto oli ensimmäinen maistamani Jennin ruoka, eli siitä tämä fanitus alkoi. Kirjassa on useampikin ramenkeittoresepti (myös yksi vegaaninen!), mutta halusin aloittaa sillä, joka eniten muistuttaa sitä ensimmäistä Kansleri-elämystäni. Löytyypä kirjasta ohjeet myös itse tehdyille nuudeleille, mutta ramenkeitossa oli kuitenkin jo sen verran tekemistä, että jätin nuudelit suosiolla toiseen kertaan. Vakaa aikomus on kyllä testata niidenkin tekemistä itse!

Ramenkeitto vaatii valmistuakseen vähintään 6 tuntia, mutta on kaikin puolin odottelun arvoinen herkku. Jennin resepti on kuudelle, mutta mikäli kotoasi suinkin löytyy tarpeeksi iso kattila, suosittelen tekemään tuplasatsin ja pakastamaan osan liemestä. Mikäpä ilahduttaisi Suomen kesässä palellessa enemmän, kuin hetkessä taiottu kulhollinen höyryävän kuumaa ramenkeittoa?

Dwen Jang Nyo –  ramenkeitto 6:lle

Liemi:

25 cm pala kombu-levää

60 g kuivattuja bonito-kalahiutaleita

2 pientä tai 1 iso purjo

1 keskikokoinen sipuli

10 cm inkivääriä

10 valkosipulinkynttä

2 rkl vegeöljyä

1,5 kg härän ribsejä tai häränhäntää

3 rkl gochujang-tahnaa

1 rkl doubanjiang-tahnaa

1,5 l kanalientä

1 rkl gochugaru-jauhetta

3 dl kimchiä liemineen

1 rkl soijaa

suolaa

mustapippuria

Lisäksi:

250 g kiinalaisia shimeji-sieniä

4-6 annosta nuudeleita

korianteria

purjoa

kimchiä

mungpavun ituja

6 keitettyä kananmunaa

Laita kombu kattilaan ja lisää sen päälle litra kylmää vettä. Kiehauta neste ja madalla sitten lämpö miedolle. Lisää bonito-hiutaleet, ota levy pois päältä  ja laita kansi päälle. Anna hautua 15 minuuttia. Siivilöi liemi.

Halkaise purjo pituussuunnassa, puolita sipuli kuorineen, erottele valkosipulinkynnet ja halkaise inkivääri kuorineen puoliksi.

Taaimmaisessa lusikassa gochugaru, keskimmisessä douganjiang, edessä gochujang.

Lisää 1 rkl öljyä pannulle ja kuumenna. Lisää lihat pannulle ja ruskista 5-10 minuuttia joka puolelta. Siirrä sivuun odottamaan. Tee tämä useammassa osassa jos kaikki lihat eivät mahdu pannulle yhteen kerrokseen. Paahda sipulia ja inkivääriä kuumalla pannulla noin 5 minuuttia kunnes niiden pinta on selkeästi kauttaaltaan tummunut. Lisää 8 valkosipulinkynttä kuorineen ja pilkottu purjo ja jatka paistamista vielä noin 3 minuuttia.

Kaada paahdetut vihannekset sekä lihat isoon kattilaan. Lisää gochujang ja doubanjiang. Sekoita. Lisää joukkoon kombun keitinliemi ja kanaliemi. Lisää tarvittaessa vettä, jotta kaikki ainekset ovat nesteen peitossa. Kiehauta ja madalla lämpöä kun neste kiehuu. Laita kansi päälle ja sekoita aina välillä, jotta lihat eivät pala pohjaan kiinni. Hauduta hiljalleen keittäen noin 4 tuntia.

Ruskista sekä liha että vihannekset kunnolla!

Siivilöi liemi ja ota lihat talteen. Irrota lihat luista ja laita jääkaappiin odottamaan tarjoilua. Liemi on periaatteessa valmista heti haudutuksen jälkeen, mutta paras lopputulos tulee, jos se saa rauhassa tekeytyä vähintään yön yli jääkapissa. Jos et ehdi odottaa seuraavaan päivään, kerää pinnalle kertynyt rasva lämpimän liemen pinnalta pois.

Mikäli olet jättänyt keiton tekeytymään seuraavaan päivään, poista pinnalle kertynyt rasva ja lämmitä lientä sen verran, että se notkistuu. Erottele kimchistä neste. Lisää gochugaru ja kimchin neste liemeen. Lisää joukkoon kaksi hienonnettua valkosipulinkynttä ja soija. Mausta liemi lopuksi pippurilla ja suolalla. Mikäli haluat liemestä tulisemman, voit lisätä gochugarua ja gochujangia. Pidä lämpimänä tarjoiluun asti.

Enoki ja shimeji -sienet ensimmäistä kertaa keittiössäni – mutta ei viimeistä!

Keitä kananmunia 3,5-4 minuuttia ja huuhtele sen jälkeen runsaalla kylmällä vedellä. Kuori varovasti, jotta munat eivät hajoa. Kuumenna ruokalusikallinen vegeöljyä pannulla. Lisää sienet ja paista keskilämmöllä kunnes ne ovat ruskistuneet. Laita sivuun odottamaan tarjoilua. Lisää pannulle hieman öljyä ja paista revittyä lihaa noin 5 minuuttia, kunnes lihat ovat hieman paahtuneet ja ruskistuneet.

Tarjoilu:

Annostele keittokulhon pohjalle 1-1,5 dl keitettyjä nuudeleita. Kaada päälle kuumaa lientä. Lisää keiton päälle paahdettuja sieniä ja lihaa, purjorenkaita, mungpavun ituja, reilu ruokalusikallinen kimchiä, pilkottu korianteri sekä löysäksi keitetty kananmuna puolitettuna.

Tein keiton lähes täysin Jennin ohjeen mukaan – tosin bonitoa minulla oli vain puolet ohjeen määrästä (raaka-aineita ostellessani muistin että sitä on kotona mutta sitä ei sitten ollutkaan tarpeeksi). Jouduin keittämään liemeni kahdessa kattilassa, koska en omista tarpeeksi isoa, mutta se ei ollut mikään ongelma. Lisäksi jätin liemen viimeistelyvaiheessa raa’an valkosipulin vähemmälle.

Löysin aasialaisesta kaupasta shimeji-sienten lisäksi enoki-sieniä, joten keitossani oli myös niitä. Shimejit pitää käsittääkseni aina kypsentää, mutta enokin voi tarjota myös raakana. Korianteri jäi keitosta tällä kertaa pois, sen sijaan viimeistelin kulhollisen merileväsilpulla.

Eksoottisempia raaka-aineita kannattaa metsästää etnisistä kaupoista; itse kiersin läpi Tokyokanin, Aseanic Tradingin ja Vii Voanin saadakseni kaiken tarvitsemani kassiin. Jännät sienet voi korvata tutuilla shiitakkeilla ja herkkusienillä, enkä usko keiton maun valtavasti kärsivän, vaikka kiinalainen chilitahna doubanjiang jäisi löytämättä (kuten minulla meinasi käydä). Gochujangia ja jopa kimchiä löytyy onneksi nykyään lähikaupastanikin 🙂

ramenkeitto

Jenni vinkkaa vielä sen, että mikäli keität liemen häränhännistä, lisää keittolihojen joukkoon noin 0,5 kg naudan rintaa, koska häränhännissä ei ole juuri yhtään lihaa. Naudan rinta voi keittyä liemessä saman ajan kuin muutkin luut ja lihat. Lisäksi ramenkeitto on gluteeniton, mikäli käytät soijan sijasta tamaria ja nuudeleina riisinuudeleita.


Kirja-arvontaan voit osallistua kommentoimalla juttuun vaikkapa miksi kirja sinua kiinnostaa. Kaikki 17.5. mennessä kommentoineet ovat mukana arvonnassa  ♥

Arvon voittajan 17.5.2016

(arvonta ohi – kiitos kaikille osallistuneille!)

321 views