Green Goddess Dressing – vihreä yrttikastike

Green Goddess Dressing – vihreä yrttikastike

green goddess dressing

Green Goddess Dressing – voiko houkuttelevamman kuulloista kastiketta näin kevään korvalla ollakaan? (Kyllä, olen tietoinen ulkona taas kerran leijailevista lumihiutaleista … ja siksipä tätä reseptiä tässä parhaillaan näpyttelenkin.)

“Vihreän jumalattaren kastike” saa nimensä tietysti kirkkaan vihreästä väristään, plus ainakin omasta mielestäni tämä soossi varmasti kelpaisi varmasti myös ihan mille tahansa jumal-henkilölle. Tämän klassikkokastikkeen alkuperä on kuitenkin ilmeisesti San Fransiscon Palace Hotellin keittiö ja vuosi 1923, jolloin teattereissa pyöri näytelmä nimeltä “The Green Goddess”. Taiteen innoittama resepti siis, ihanaa!

green goddess dressing

Green goddess... -alkavia ohjeita löytyy ruokasomesta nopealla tsekkauksella jos johonkin lähtöön, sillä klassikkokastikkeesta on väännetty sittemmin niin salaattia, leipää, kuin pizzaa ja onpahan sitä green goddess smoothietakin, jossa ei tosin enää tähän kastikkeeseen viittaa kuin väri sekä nimi.

Perinteisesti Green goddess dressing sisältää reilusti eri yrttejä, joista olennaisimpia ovat maun suhteen rakuuna sekä persilja. Lisäksi kastikkeessa on yleensä sitrusta, valkosipulia, anjovista sekä majoneesia ja/tai ranskankermaa.

green goddess dressing

yrttikastike

Omaan green goddess dressing -versiooni tulee rakuunaa, persiljaa, pippurista vesikrassia, valkosipulia, kevätsipulin vihreää osaa sekä limettiä (sitruunakin kävisi, mutta kun limetti on vihreää niin pysytään paremmin tässä vihreässä teemassa). Majoneesin / ranskankerman sijaan tykkään käyttää kreikkalaista jugurttia, jonka voi vegaani korvata kreikkalaistyyppisellä kauravalmisteella.

Anjovisfanina laitan soossiin mieluusti alkuperäisohjeen mukaisesti anjoviksia, mutta myös pieni määrä  misokastiketta tai umamitahnaa ajaa minusta hyvin samaa asiaa. Näin ollen kastikeen saa toimimaan joka osaltaan myös vegaaneille 🙂

Green Goddess Dressing

vegaaninen, kun käytät vegaanista jugurttia ja joko miso- tai umamitahnaa

2-4 annosta

1 ruukku lehtipersiljaa

1 ruukku rakuunaa

1 ruukku vesikrassia

1 kevätsipulin vihreä osa

1 pieni valkosipulin kynsi

½-1 limetin mehu

2-3 rkl (vegaanista) kreikkalaista jugurttia

2-3 rkl oliiviöljyä

n. 1 tl miso- tai umami-tahnaa (esim. Clearspring) / muutama sardelli tai anjovis

suolaa maun mukaan

Karsi rakuunasta kovat varret pois, pehmeämmät voit jättää kastikkeeseen. Lehtipersiljasta ja krassista kannattaa sen sijaan käyttää kokonaan varretkin. Soseuta kaikki kastikkeen raaka-aineet sileäksi soossiksi ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa hieman limettiä sekä suolaa. Öljyn, jugurtin ja anjoviksen/misotahnan/umamitahnan määrää voi kukin myös säätää omaan makuunsa sopivaksi. Itse pidän kastikkeesta tujun makuisena ja täyteläisenä, joten laitan sekä öljyä että täysrasvaista jugurttia reilusti.

Tarjoile green goddess dressing dippinä, salaatinkastikkeena, perunasalaatin pohjana, kalan tai kanan kyljessä … tai jos teiltä löytyy kotoa näin pääsiäisen jälkeen rääppiäislammasta niin miksei myös lampaan kaverina! Mikäli kotoa löytyy myös ylijäämäminttua, niin soseuta sekin kastikkeen sekaan 🙂

Green goddess dressing säilyy jääkaapissa useamman päivän, mutta itse tykkään syödä sen mieluiten samana päivänä, jolloin sen maku ja väri ovat raikkaimmillaan.

yrttikastike

904 views

Verigreippipasta avocadolla ja fenkolilla

by Juulia 1 Comment
Verigreippipasta avocadolla ja fenkolilla

verigreippipastaVerigreippipasta, koska miksei?

Mitä tulee sitrushedelmiin, tämä vuodenaika on lempparini. Veriappelsiinit saapuivat juuri kauppoihin ja löytyypä sieltä edelleen iki-ihania verigreippejäkin. Rakastan molempia (veri veri much)! Joko veriappelsiini tai verigreippi löytyykin näin pimeään talvisaikaan lautaseltani harva se päivä. Varsinkin veriappelsiineja on minusta kulutettava niin paljon kuin sielu sietää sen lyhyen aikaa kun niitä saa ♥

Kumpaakin herkkua syön mieluusti ihan sellaisenaan, mutta päätyvät ne usein myös hedelmäsalaatin pohjaksi tai jos minulla on meneillään mehustuskausi niin porkkanamehun sekaan. Salaatinkastikettakaan ei näihin aikoihin tässä huushollissa tehdä ilman veristä sitrusmehua. (Vakio salaatinkastikkeeni ovat yleensä erilaisia mukaelmia sitruksisesta miso-kurkumakastikkeesta tai ihanasta tahinikastikkeesta).

verigreippi

coffee tonic

Viime vuonna väsäsin kauden vikoista veriappelsiineista piristävän kylmän kahvicoctailin eli turbo kahvi-tonicin ja toki olen kokeillut jo veriappelsiinia viimesyksyisessä persimoni-viskicocktailissakin. Ottaen huomioon, kuinka paljon verigreippiä ja veriappelsiinia rakastan, on niitä sisältävien reseptien lista silti vielä melkoisen lyhyt täällä blogissa. Toisaalta, kun näiden hedelmien sesonki sijoittuu pimeimpään vuodenaikaan, ei tilanne ehkä ole sittenkään niin outo: vaikka verigreippi ja -appelsiiniruokaa pukkaa, ei niitä niin vaan sysipimeinä arki-iltoina kuvata.

Löytyypä tuolta reseptiarkistoista silti seuraavanlaiset sesonkiohjeet:

Verigreippiä saa onneksi hieman veriappelsiinia pidempään ja monesti käytänkin sitä ruuissa joihin veriappelsiinikaudella laittaisin appelsiinia. Toki verigreippi on appelsiinia reilusti happamampaa, mutta kun tietää minkänäköisiä greippejä ostella niin löytyypä niistäkin niitä makeampia (vaaleakuoriset greipit ovat usein makeampia kuin oikein intesiivisen väriset yksilöt – ja tämä tietohan on muuten opittu aina yhtä hyödyllisestä Satokausikalenterista).

verigreippi fenkoliFenkoli + sitrus = unelmapari

Tein joulun alla yhtä lempi sitrusruokaani, verigreippi-avocado-fenkolisalaattia. Sitrushedelmien ja fenkolin liitto kolahtaa minulle jostain syystä kutakuinkin täydellisesti, joten fenkolia tuleekin syötyä melkeinpä minkä tahansa sitrushedelmän kanssa. Joskus seassa on punasipulia, joskus sokeriherneenpalkoja, joskus jopa katkarapuja tai lohta. Avocado toimii yhdistelmässä kuitenkin minusta ehkä parhaiten, sillä sen kermainen rasvaisuus taittaa sitruksen kirpeyttä ja tuo komboon rouskuvan fenkolin lisäksi toisenlaista suutuntumaa. Mitä ikinä fenkolin ja sitruksen kaveriksi kuitenkin päätyykin, mustapippuria on annokseen rouhittava reilusti aina!

Mutta mutta! Jospa tässä päästäisiin vihdoinkin itse asiaan, eli tämänkertaiseen keittiöoivallukseeni. Lätkäisin nimittäin tuon samaisen salaatin jämät hetken mielijohteesta pastan sekaan ja sehän kuulkaa toimi! Reilu loraus oikein ihanan vihreää neitsytoliiviöljyä ja muutama rakuunan oksa viimeisteli annoksen, eikä mennyt kuin muutama päivää kun samaa olikin jo tehtävä uudelleen. Verigreippipasta = uusi sesonkiruoka-armaani!

verigreippipasta

Vaikka greippipasta kuulostaa ehkä hieman erikoiselta ruualta, se ei todellakaan ole mitenkään erikoinen valmistaa. Periaatteessa pasta (ihan mikä vaan, minulla oli kuvauspäivänä spagettia) vain keitetään reilusti suolatussa vedessä sopivaan kypsyyteen ja heti kun se on valutettu, sekaan sotketaan reilu loraus oliiviöljyä, kalvottomia verigreippilohkoja (kurkkaa greipin filerointiohjeet esim. tästä videosta), ohuelti suikaloitua fenkolia, tuoretta rakuunaa (jonka vaihdoin yhtenä päivänä rosmariiniin – toimiva ratkaisu sekin) sekä pieniksi kuutioiksi pilkottua avocadoa. Annoksen kruunaa vastarouhittu mustapippuri.

Verigreippipasta avocadolla, fenkolilla ja rakuunalla

vegaaninen

2:lle

150-200 g spagettia (eli nälän mukaan)

1 iso verigreippi

1 kypsä avocado

1 pieni fenkoli tai puolikas isommasta

puolisen ruukkua tuoretta rakuunaa

reilusti vastarouhittua mustapippuria

ripaus (sormi)suolaa

loraus ruohoista ja pippurista neitsytoliiviöljyä

Keitä pasta napakan kypsäksi reilusti suolatussa vedessä ja heti sen valutettuasi lisää sekaan loput raaka-aineet makusi mukaan pilkottuina. Mausta suolalla, vastarouhitulla mustapippurilla ja lorauksella hyvää oliiviöljyä.

Itse tykkään jättää verigreipin lohkot kokonaisiksi, mutta voi ne toki pilkkoa pienemmiksin. Avocadon voi myös leikata juuri niin kuin tahtoo (itse kuutioin sen melko pieneksi). Fenkolin suosittelen suikaloimaan esim. mandoliinilla ohueksi, sillä mitään ei tähän pastaan kypsennetä ja paksummat raa’at fenkolinpalat eivät minusta ihan toimi pastassa – salaatissa kyllä. Muodon sijaan tärkeintä on kuitenkin se, että kaikki pastan lisukkeet on leikattu valmiiksi ennen kuin pasta valutetaan.

Sekoita esivalmistellut raaka-aineet pastaan heti kun se on kypsää ja valutettu ja tarjoile annoskin samaten heti!

Kuvauksia varten verigreippipasta sai kruunukseen avocadoviuhkan, mutta kun tätä ruokaa pimeässä olohuoneessamme arki-iltana syön, en jaksa todellakaan nähdä moista vaivaa. Näytti annos lopussa miltä vaan, sen voin kyllä vannoa että kehtaisin tarjota sitä kelle vaan!

Ps. Gluteenitonta pastaa käyttämällä ruoka sopii myös gluteeniallergisille tai -yliherkille ja sen te varmaan jo huomasittekin, että tämä ruoka on luonnostaan vegaaninen!

Pps. Hei arvatkaas mitä! Idea verigreipistä pastassa on nyt jäljitetty Haarukkavatkain -blogiin, jossa on marraskuussa julkaistu todella herkullisen kuuloinen sahrami-verigreippipasta jokiravuilla. Olen kyseistä reseptiä käynyt oikein kommentoimassakin, mutta eipä raksuttanut sen vertaa että tämä seikka olisi muistunut mieleen omaa juttua kuvatessa ja kirjoittaessa! Melkoisen varmaa kuitenkin on että Minnan resepti on ollut alitajunnassa, kun kippasin sen fenkoli-verigreippi salaatinjämäni spagettilautaselle. Käykää ihmeessä kurkkaamassa siis tuo Minnan mahtava resepti myös!

 

473 views