Polentaa, kantarelleja ja paistettua munaa mesjuusto-kruunulla

by Juulia 4 Comments
Polentaa, kantarelleja ja paistettua munaa mesjuusto-kruunulla

hobbit food

No hei sinä! Juu, just sinä, siinä lautasella. Sinä ihana, aurinkoinen, lohdullinen ja lämmittävä, kultakruunuinen herkkupala! Missäs sinä olet luurannut?

Tämmöinen yksinpuhelu täällä käytiin äsken, kun törmäsin kuva-arkistoihini piiloutuneeseen mesjuusto-fanin unelma-aamupalaan. Suolaisen makealla mesjuustolla, rapeaksi paistetulla valkosipulilla ja paistetulla munalla kuorrutettu polenta-annos on minun kirjossani silkkaa ruokapornoa, enkä oikein voi käsittää miten moinen herkku on unohtunut ladata tänne blogiin. Mitä synkemmäksi ja sateisemmiksi päivät käyvät, sen enemmän tällaisia ruokia tarvitaan!

mesjuusto

polentaTässä nämä kuurupiiloilleet aamupalaräpsyni

Tein yläpuolisissa kuvissa esiintyvän sydäntä sykähdyttävän (jollei suorastaan pysähdyttävän) tuhdin herkkuaamupalan suurinpiirtein elokuun puolivälissä ja jostain syystä se tosiaan unohtui julkaista täällä blogissa. Kuvat oli käsitelty ja ladattu jo asemiinsa, mutta prosessi oli sen jälkeen jäänyt kesken – siitäkin huolimatta, että joku vielä erikseen Instagramissani kyseli reseptin perään – oi nolous…

Olin tuolloin juuri löytänyt uudelleen juustonmyyjäaikojen suosikkini mesjuuston ja laitoin sitä jonkin aikaa vähän kaikkeen. Erilaisten mesjuusto-kokeilujeni jälkeen voin kuitenkin helposti todeta, että polentan, rapeiden valkosipulien ja pehmoisen kananmunan kaverina toffeearominen mesjuusto pääsee parhaiten oikeuksiinsa.

mesjuusto

Ihan joka aamua en tällaisella setillä aloittaisi, mutta nyt syysflunssaisena sateen sisälle vangitsemana kyllä kovasti tekee tätä settiä taas mieli. Alkuperäistä, hieman minimalistista annostani voisi kuitenkin vähän täydentää jollain!

Jostain syystä minulle tulee tästä annoksesta mieleen hobitit – ehkä siksi, että luen parhaillaan Tolkienin Tarua Sormusten Herrasta, kuten tapanani on ollut teini-iästä asti lähes joka syksy. Olen vasta aloittanut kirjan ja tarinassa on juuri selvitty erinäisten sattumusten kautta Vanhan Metsän läpi Briihin. Vanhassa Metsässä hobitit tapaavat lyhyesti erään mielestäni arvoituksellisimmista Keskimaan hahmoista, Tom Bombadilin ja hänen vaimonsa Kultamarjan. Kummankin henkilöhahmon vaatetusta ja heidän ruokapöytänsä antimia kuvataan kirjassa vuolaasti ja nämä yksityiskohdat mielessäni lähti annoksen stailauskin ehkä hieman lapasesta … mutta kerrankos sitä!

Onko pöytä katettu? Näen keltakermaa, hunajaa, vehnäleipää ja voita; maitoa, juustoa, vihreitä yrttejä, kypsiä marjoja. Riittääkö se meille? Onko ruoka valmis? – Tom Bombadil

Alkuperäinen annokseni täydentyi joka tapauksessa hobittien lempiraaka-aineella eli sienillä. Polenta sai siis päälleen ruskistetussa voissa paistettuja kantarelleja, paistetun munan, oliiviyrttiä, rapeaa valkosipulia sekä pinjansiemeniä. Melkoista lohturuokaa tämä! Ollappa vielä tuopillinen Pomppivan Ponin olutta (eikä vain tätä häistä yli jäänyttä bulkkilageria) ja loputtomasti aikaa uppotua rakkaisiin kirjamaisemiin…

Polentaa, kantarelleja ja paistettua munaa mesjuusto-kruunulla

2:lle

2 dl polentaa

n. 7-8 dl kasvislientä

mustapippuria

(suolaa)

4-5 valkosipulin kynttä

n. 50 g luomuvoita

100-150 g mesjuustoa

2 luomumunaa

Sekä halutessasi:

n. 200 g kantarelleja

n. 20 g pinjansiemeniä

1-2 tl tuoretta timjamia, rosmariinia tai oliiviyrttiä

Kuumenna 7 dl kasvislientä ja vispaa polenta sekaan. Keittele, kunnes polenta on kypsää, lisää tarvittaessa hieman nestettä. Huom! Tarkista nesteen + polentan mittasuhde vielä oman pakettisi kyljestä, nämä joskus vähän vaihtelevat eri merkkien välillä. Polentapuuro saa olla joka tapauksessa valmiina lusikoitavan paksua. Mausta polenta ripauksella vastarouhittua mustapippuria ja annostele se kahdelle lämmitetylle lautaselle.

Polentan kiehuessa laita kylmälle paistinpannulle ohuelti viipaloitu valkosipuli sekä voi. Lämmitä voita keskilämmöllä kunnes se sulaa ja alkaa vaahtoamaan. Mikäli käytät pinjansiemeniä, lisää ne pannulle kun valkosipulit ovat saaneet hieman väriä. Jatka paistamista pitäen valkosipulia tarkasti silmällä ja lusikoi viipaleet (sekä pinjansiemenet) pannusta pienelle lautaselle heti, kun ne ovat muuttuneet kullanruskeiksi. Jätä valkosipulit (sekä pinjansiemenet) odottamaan annoksen kokoamista ja muista jättää ihanasti maustunut ja karamellisoitunut voi pannuun.

Mikäli käytät kantarelleja, revi isoimmat muutamaan osaan ja jätä kokonaiset ehjiksi. Paista sieniä melko kuumalla pannulla valkosipulisessa voissa, kunnes ne saavat hieman väriä. Oma tyylini on pyrkiä pitämään sienten neste sienissä, joten pannun kuumuus on oleellinen! Kun sienet ovat valmiit, nostele ne lautasille annostetun polentan päälle.

Riko lopuksi kananmunat pannuun, jossa on edelleen hieman valkosipulin paistinvoita ( tai jos voi on päässyt tässä vaiheessa hupenemaan liikaa, lisää pannulle hieman voita). Paista kananmunia yhdeltä puolelta melko kuumalla pannulla muutama minuutti pitsireunaisiksi ja keltuaiseltaan edelleen pehmoisiksi. Nosta munat sitten polentan päälle ja annostele lautasille vielä rapea valkosipuli (sekä pinjansiemenet). Viimeistele annos raastamalla päälle reilusti mesjuustoa. Sitten vaan ääntä kohti!

Ps. Jos tähän jo entuudestaan överiin lohturuokaan kaipaa vielä lisää “lohtua”, niin kannattaa ruskistaa voita tuplamäärä ja käännellä pannulle jäänyt aromikas ruskistettu voi lopuksi polentan sekaan. Polentan sekaan voi halutessaan raastaa myös hieman mesjuustoa 😀

paistettu kantarelli

Syksyihini kuuluu Taru Sormusten Herrasta -kirjan uudelleenlukemisen lisäksi syysmusiikki, jota tuntuu jostain syystä aina vain jotenkin väärältä kuunnella muihin vuodenaikoihin. Syksyisellä soittolistallani on vuodesta toiseen mm. tietyt dEUS, Mansun, Pixies ja Wigwam -yhtyeiden levyt, sekä itseoikeutetusti Bo Hanssonin Sagan Om Ringen

Onko teillä syystraditioita?
183 views

Maissilla ja savujuustolla täytetyt poblanot

by Juulia 2 Comments
Maissilla ja savujuustolla täytetyt poblanot

täytetyt poblanot

Sain keväällä työkaveriltani lahjaksi chilin taimen, josta yritin koko kesän pitää parhaani mukaan huolta julkisivurempan paketoimassa kämpässämme. Kun sain chilin taimen lopulta ulkoilmaan, oli jo heinäkuun puoliväli ja kuten kaikki kesän armaassa kotimaassamme viettäneet tietävät, helteitä saatikka edes auringonpaistetta on saanut suurennuslasilla etsiä. Chili parka. Pituutta se on kyllä kasvanut, mutta kukkimaa se ei todellakaan ehtinyt – eikä ihme, autuaasti nimittäin unohdin että sitä olis pitänyt jotenkin myös ravita 😀 Koska kasvi on kuitenkin edelleen elossa, otin haasteekseni saada kasvi säilymään elossa ensi kesään asti. Josko se vaikka silloin puhkeaisi kukkaan asti?

Kuten edellisestä kappaleesta käy ilmi, en tosiaan ole kovin kummoinen viherpeukalo (olen saanut hengiltä niin rahapuut, kaktukset, kuin palmuvehkatkin). Otinpahan silti talteen taannoin syömämme poblanochilien siemenet! En ole ennen nähnyt tuoreita kotimaisia poblanoja kaupassa, joten kun niitä tuli satunnaisella visiitillä Stockan Herkkuun vastaan, ostin muutaman heti.

poblano chili

Poblanot ovat todella mietoja chilejä, melkein kuin vihreää paprikaa. Kotoisin ne ovat Pueblan alueelta Meksikosta, jossa niitä käytetään ruokiin niin tuoreena, kuivattuna kuin säilöttynäkin. Mieleeni on jäänyt ammoiselta Meksikonreissultani ruokalaji nimeltä chile relleno jossa poblanochili täytetään jauhelihalla / kasviksilla sekä juustolla (söin tuolloin itse vain vegeversioita koska olin vielä kasvissyöjä), dipataan munaan tai maissijauhoon ja paistetaan. Herkkua!

Juustoinen chili mielessäni lähdinkin sitten kehittelemään ostamieni poblanojen kohtaloa. Kotoa löytyi muutama kotimainen maissintähkä sekä savujuustoa, joten päätin täyttää poblanot niillä. Jotta annos olisi vähän ruokaisampi, lisäsin täytteeseen polentaa, paistettua sipulia sekä kesäkurpitsaa.

täytetyt poblanot

Lopputulos oli varsin herkullinen kaikessa juustoisuudessan. Poblano on todellakin varsin paprikamainen ja mieto maultaan, eikä tulisuutta tullut juuri esiin kuin aivan chilin tyvessä (jonne olin varmaan vahingossa jättänyt siemenen jos toisenkin).

Kun takeita poblanon kasvatusyrityksistäni suorastaan siemenestä asti ei todellakaan ole, mietin jo mitä muuta voisin täyttää samalla tavalla: vihreää paprikaa toki (jolloin lisäisin tosin täytteeseen vähän chiliä), ihania pikku padrón paprikoita, tai ehkäpä suorastaan jalapeñoja…

Täytetyt poblanot

2-4:lle

4 reilun kokoista poblanochiliä

½ dl polentaa + pakkauksen ohjeistama määrä kasvislientä (*

1 tuore ja mieluusti kotimainen maissintähkä

n. 100 g kesäkurpitsaa

1 pieni keltasipuli + 1 rkl oliiviöljyä

100 g savujuustoa

mustapippuria & suolaa

*) kasvisliemen määrä riippu käyttämästäsi polentasta. Itselläni on täällä kotona useimmiten sitä peruskaupoista löytyvää polentaa, jolloin nesteen määrä puoleen desiin polentaa on n. 2½ dl.

Silppua sipuli ja kuullota sitä kasarissa oliiviöljyssä kunnes se pehmenee. Kaada kasariin kasvisliemi ja kiehauta. Vispaa sekaan polenta ja keittele, kunnes seos paksuuntuu puuromaiseksi.

Irroita maissinjyvät tähkästä terävällä veitsellä (tee tämä kulhon sisällä, jotteivät maissinjyvät lentele ympäriinsä) ja sekoita ne polentaan. Kuutioi tai raasta kesäkurpitsa ja sekoita sekin mukaan. Raasta lopuksi savujuusto ja sekoita siitä kolme neljäsosaa polentaseokseen, säästä loput poblanojen kuorruttamiseen.

Leikkaa poblanoihin pitkittäin noin sentin levyinen aukko ja poista sen kautta varovasti chilin siemenet. Aseta poblanot uunivuokaan ja täytä ne polentaseoksella. Tuupi seosta poblanon sisään pikkulusikalla ja työntele se peremmälle käsin, niin että se täyttää koko ontelon. Lusikoi mahdollisesti yli jäänyt täyte chilien päälle keoksi ja ripottele loppu savujuusto poblanojen päälle.

Paista täytetyt poblanot 200 asteisen uunin keskitasolla, kunnes ne ovat kypsiä ja juusto kauniin ruskeaa ja kuplivaa. Tähän menee uunista riippuen noin 20-35 minuuttia.

täytetyt poblanot

Tarjoile täytetyt poblanot esim. korianterin kera. Tiraus limettiä piristää juustoista ja melkoisen täyteläistä annosta myös mukavasti!

Me söimme täytetyt poblanot kahteen pekkaan lounaaksi, mutta yksi per nassu riittäisi hyvin alkupalaksi tai miksei kunnon ateriaksikin, jos kaverina olisi jotain täydentämään annosta – jonkinlaista papusalaattia vaikkapa.

Ps. Hannan Soppa -blogissakin on täytetty poblanoa! Ja vieläpä chile rellenojen tyyliin – vau!

114 views

Polentakakku, joulukinkun toinen elämä

by Juulia 2 Comments
Polentakakku, joulukinkun toinen elämä

Leivontaa mun makuun: polentakakku kinkulla ja parmesaanilla

“Jouluyö juhlayö, päättynyt kaik on työ.” Kaks vain valveil on puolisoa, siis lähes kirjaimellisesti: kun teillä on yö, niin meikäläiset syö jo aamupalaa! Toisinsanoen, kun luette tätä tekstiä, olen lomalla oikeastaan kaikesta: päivätyöstä, blogista ja siinä sivussa hupsista vaan myös joulusta. Lähdimme Juuson kanssa joulua pakoon Japaniin. Reissu on kummallekin unelmien täyttymys ja vaikea sitä on uskoa että se vihdoinkin toteutui!

Jouluaaton suunnitelmissa onkin siis tänä vuonna joulukirkon sijasta drinkkejä ja ikimuistoinen show Robot -ravintolassa, kinkun sijaan syönemme tonkatsua, eli japanilaista friteerattua possunleikettä. Joulupöydän suosikkiruokani eli sillit, silakat, mädit ja lohetkin pysyvät kuvioissa, tosin hieman eri muodossa kuin kotona.

polentakakku

polentakakku

Koska tämä matkamme oli toki etukäteen tiedossa, otin joulun suhteen tänä vuonna useammankin varaslähdön: joulujuhlaa on vietetty niin oman kuin Juusonkin perheen kanssa, lahjoja on vaihdettu ja jouluruokia maisteltu. Sisilialainen joulupizza sfincione koukutti meidät molemmat jo alkusyksystä, joten tuota kyseistä jouluruokaa ollaan syöty itseasiassa jo lähes kyllästymiseen asti – teille muille tosin sitä vielä jaksan suositella!

Kinkunkin ehdin ostaa. Hyvin pienen toki ja jos ihan totta puhutaan, ostin sen ainoastaan tätä polentakakkua varten. Ajatus toki on, että tähän  kaakkuun käytetään joulupöydästä ylijäänyttä kinkkua tai kalkkunaa, mutta kun moista tilannetta ei itsellä tällä kertaa päässyt luonnollisesti syntymään niin ei auta kuin feikata!

Käytin kakussani violetteja porkkanoita, ne ovat minusta hauskan näköisiä pilkistellessään esiin valmiista kakusta!

Tähän suolaiseen polentakakkuun upotetaan myös erilaisia juureksia ja kurpitsaa, juustoa ja pinjansiemeniä. Kakku taipuu hävikkiruuaksi kinkun lisäksi mudenkin joulupöydän antimien kohdalla, pinjansiemenet kun voi vaihtaa pähkinöihin, juustoksi käyttää sitä mitä kaapista löytyy ja jos oikein on rohkea, korvaa juurekset ja kurpitsan rosollilla (ehkä sillä sillittömällä versiolla tosin).

Polentakakun voi paistaa isossa kakkuvuuassa kuten minä, tai jäähdyttää “taikina” uunivuuassa, leikata se paloiksi ja paistaa sitten annospala kerrallaan tarpeen mukaan. Pannukakkumuotokin varmasti toimisi hyvin – eikä silloin tarvitsisi ainakaan jännätä, irtoaako kakku ehjänä kakkuvuuasta 😀

Polentakakku kinkulla n. 6-8:lle

n. 400 g joulukinkkua tai -kalkkunaa

2 salottisipulia / 1 iso keltasipuli

4-5 valkosipulin kynttä

50 g pinjansiemeniä

50 g voita

2 rkl hunajaa

n. 250 g makeita juureksia kuten porkkanaa, palsternakkaa tai bataattia ja/tai kurpitsaa

n. 2½ dl polentaryynejä

n. 1 l mietoa kana- tai kasvislientä

1 rkl tuoretta timjamia silppuna

maun mukaan vastarouhittua mustapippuria

n. 70-100 g parmesaania / pecorino romanoa / vanhaa cheddaria

n. 50 g voita kakkuvuoan voiteluun + 2-3 rkl korppujauhoja tai polentaa jauhottamiseen

Lisukkeeksi:

n. 100 g vihreitä papuja ja/tai ruusukaalia per syöjä

5-6 valkosipulin kynttä

loraus juoksevaa hunajaa

muutama rkl oliiviöljyä

ripaus suolaa + pippuria

Kuutioi kinkku noin sentin kokoisiksi paloiksi. Silppua sipuli ja viipaloi valkosipulin kynnet. Kuumenna paistinpannussa 50 g voita ja lisää pannuun salottisipuli. Kuullota sitä keskilämmöllä, kunnes se muuttuu läpikuultavaksi ja lisää pannulle sitten kinkkukuutiot. Jatka paistamista, kunnes kinkku sekä sipuli saa hieman väriä. Lisää sitten pannulle vielä valkosipuli ja pinjansiemenet sekä hunaja. Paista seosta, kunnes se on kullanruskeaa, varo kuitenkin polttamasta! Laita pannu sitten sivuun hieman jäähtymään ja odottelemaan.

Kuori ja kuutioi juurekset ja/tai kurpitsa sentin kuutioiksi. Kiehauta niitä noin viitisen minuuttia, niin että kuutiot lähes kypsyvät. Valuta keitinvesi ja laita kuutiot jäähtymään ja odottelemaan.

Kuumenna pinnoitetussa kattilassa vähäsuolainen ja mieto kana- tai kasvisliemi ja kun se kiehuu, lisää polentaryynit kokoajan vispilällä pohjia myöten sekoitellen. Alenna lämpöä ja jatka seoksen keittelyä, kunnes polenta on paksua puuroa, tarkista käyttämäsi polentan kypsentämisaika pakkauksen kyljestä. Valmiin polentapuuron kuuluu olla kunnolla paksuuntunutta, jotta kakku pysyisi myöhemmin muodossaan.

Lisää kypsään polentaan käyttämäsi juusto raasteena sekä timjami ja mustapippuri, sekoita huolella. Mikäli juusto on kovin suolaista, lisää sitä vähän kerrallaan ja maistele polentaa, kinkku kun tuo kokonaisuuteen vielä lisää suolaisuutta.

Voitele renkaan muotoinen iso kakkuvuoka (n. 2 l vetoinen) voilla ja jauhota se joko polentalla tai korppujauhoilla. Sekoita hieman jäähtyneeseen polentaan jäähtynyt kinkku-sipuliseos sekä juures- ja/tai kurpitsakuutiot. Tarkista polentaseoksen maku: mikäli käyttämäsi kinkku ja juusto ovat kovin suolaisia, seokseen ei todennäköisesti tarvitse lisätä suolaa.

Kaada polentaseos vielä lämpimänä kakkuvuokaan ja jätä seos hetkeksi jäähtymään huoneenlämpöön. Kelmuta vuoka ja siirrä se jääkaappiin kun se on jäähtynyt huoneenlämpöiseksi. Kakku voi odottaa paistamistaan jääkaapissa vaikka muutaman päivän, muutama tuntikin kuitenkin riittää.

Polentakakku pöytään mars!

Kun nälkä alkaa kurnia, laita uuni lämpenemään 225 asteeseen. Levitä lisukepavut ja/tai -ruusukaalit (puolitettuina) uunivuokaan öljyn, murskattujen valkosipulien ja hunajan kanssa. Laita kakku uuniin keskitasolle noin puoleksi tunniksi ja lisää uuniin sitten lisukepavut ja/tai ruusukaalit. Jatka kakun paistamista vielä vartin verran, eli kunnes kakku on pinnalta kullanruskea.

Ota polentakakku uunista ja jätä se odottelemaan vuoassaan lisukkeiden kypsymistä; kumoa kakku, kun ne ovat kivasti karamellisoituneita ja kypsiä. Kumoamista ennen kannattaa varovasti varmistaa, että kakku irtoaa ainakin reunoistaan vuoasta ja pläjäyttää kakku sitten reippaalla vauhdilla ympäri voipaperin päälle työtasolle, josta sen sitten siirtää varovasti paperin avulla tarjoilualustalle. Kasaa lopuksi kakun keskelle jäävään aukkoon lisukkeet ja kanna koko komeus tarjolle!

Ps. tämän syysteemaisen Nordic Waren unelmakakkuvuoan voitin Terhin keittiö-blogin 10 vuotisarvonnassa – kiitos vielä Terhille!

152 views

Aamiaismuffinssit zucchinilla, pekonilla ja cheddarilla

by Juulia 0 Comments
Aamiaismuffinssit zucchinilla, pekonilla ja cheddarilla
SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

Kesäkurpitsakausi on täällä taas! Ihanaa, rakastan tätä vuodenkaikaa! Onhan zucchini todella monipuolinen ja muuntuvainen vihannes, ja juuri nyt myös todella edullinen. Siitä voi taikoa frittataa, suklaakeksejä tai -kakkua, laatikkoa, sipsejä, lettuja, raakalasagnea, zoodeleita

SAMSUNG CSC

Just my opinion… olen ehkä tehnyt vähän liikaa zucchinileipiä viime aikoina.

Tai sitten voi yrittää taikoa tuosta saakelin vetisestä vihreästä möllykästä “ihanan mehevää” kesäkurpitsaleipää ja epäonnistua kerran toisensa jälkeen. Mehevää leipää olen kyllä onnistunut tekemään, ongelmana vain, että siitä tulee toistuvasti vähän liiankin mehevää! Minkäs teet, kun sitä zucchinia välttämättä haluaa laittaa paljon.

SAMSUNG CSC

Aloitin tosiaan kirjoittelemaan tätä juttu yli kaksi viikkoa sitten, ja aika monta leipää olen tässä jo ehtinyt leipomaan ilman että resepti osuisi ihan nappiin. Lopulta luovutin ja paistoin viimeisimmän versioni taikinasta muffinssivuuissa sunnuntaiaamiaiseksi. Eipä kuulkaa enää haitannut se liika mehevyys!

Taikinassa on reilusti munia, joten lopputulos lähenteleekin ehkä jotain muffinssin ja munakkaan salasuhdetta, mehukas ja rasvainen se ainakin on. Karamellisoitunut voi, vahva cheddar, polenta ja suolaiset pekonisattumat maustavat paistokset aika houkuttelevaksi: illalla ekasta satsista olikin jäljellä vain muutama murunen.

SAMSUNG CSC

Aamiaismuffinssit zucchinilla, pekonilla ja cheddarilla n. 20 kpl

4 munaa

3 rkl jugurttia tai piimää

3 dl kesäkurpitsaraastetta (n. 200 g)

2 dl raastettua vahvaa cheddaria (n. 100g )

100 g pekonia

50 g voita

0,75 dl pikapolentaa (esim. Risenta)

2 – 2,5 dl gluteenitonta kauraleipäainesta (esim. Provena)

1,5 tl leivinjauhetta

0,5 tl ruokasoodaa

1 tl suolaa

0,5 tl mustapippuria

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Paista kuutioitu pekoni voissa rapeaksi – voi saa mieluusti tummua ja paahtua, mutta ei kuitenkaan palaa. Jäähdytä. Sekoita kulhossa munat, jugurtti/piimä, karkealla terällä raastettu kesäkurpitsa sekä juustoraaste. Sekoita toisessa kulhossa gluteenittomat jauhot, polenta, leivinjauhe, ruokasooda sekä mausteet. Lisää zucchiniseokseen vielä lopuksi huoneenlämpöiseksi jäähtynyt pekoni ja voi.

SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

Lisää kuivat aineet märkiin ja kääntele seos huolella sekaisin. Taikina jää melko kosteaksi. Voitele muffinssivuoka voilla ja jauhota se polentalla, tai käytä paperisia/silikonisia muffinssivuokia. Täytä jokainen muffinssivuoka noin puoleenväliin, ja raasta pinnalle vielä vähän juustoa.

SAMSUNG CSC

Paista muffinsseja uunin keskitasolla n. 25-35 minuuttia (tarkista kypsyys tikulla:  jos muffinssi on kypsä, tikkuun ei tartu taikinaa).

Näiden muffinssien paras puoli on se, että ne ovat ihanan meheviä ja jätänkin ne itse mieluusti hieman kosteiksi. Munia ohjeessa on reilummin, onhan kyse kuitenkin aamupalasta! Jos halajaa muffareistaan hieman kuivempia, voi jauhojen määrää hieman lisätä, tai jättää taikinasta yksi muna pois. Ja mitä tulee juustoon: kannattaa kyllä panostaa makuun ja ostaa vähintään vuoden kypsynyttä vahvaa cheddaria. Tein itse yhden versioni miedommalla cheddarilla ja eihän siitä tullut kuin surku 😀

SAMSUNG CSC

Ps. yksi per nenä ei sitten riitä niinku alkuunkaan. Varaa ainakin kolme jokaiselle aamupalastelijalle!

Pps. pekonin voi tietysti jättää pois! Tilalle sopii hyvin vaikka saksanpähkinä.

81 views