Pop rocks dukkah

by Juulia 5 Comments
Pop rocks dukkah

pop rocks dukkah

Pop rocks dukkah

…siis mitä? No, yhdistin ne hauskat suussa raksuvat ja poksuvat karkkirakeet pähkinäisen paahteiseen dukkah-muruun, sitä.

Olen odotellut sopivaa hetkeä käyttää pop rockseja jotenkin ruuanlaitossa siitä saakka, kun bongasin niitä joskus muutama vuosi sitten Roobertin Herkusta. Sitä aikaisempi muisto niistä oli itseasiassa lapsuudesta, joten taisin hamstrata tuosta karkkikaupasta samantien useammankin pussillisen … jotka lopulta hautautuivat yhden vetolaatikon pohjalle.

Dukkah (egyptiläinen pähkinä-mausteseos) taas on minulle selvästi kausijuttu: jostain syystä muistan sen olemassaolon lähinnä syksyllä ja tuppaankin tehdä sitä varsinkin pikkujoulukauden aikana, kun se on niin helppotekoinen ja hauska tarjottava. Nyt kun keksin yhdistää nämä kaksi epäsäännöllisesti muistamaani herkkua tällä ikimuistoisella tavalla, ei kumpikaan ehkä enää jää laatikon perukoille niin tuolla mieleni sopukoissa, kuin kaoottisessa köökissänikään 🙂

pop rocks

pop rocksPop rocks!

Pop rocks + dukkah

Tykkään lisätä dukkaani yleensä hieman sokeria ja sainkin itseasiassa ensin idean lisätä sokerin dukkaan vaihteeksi strösselin muodossa (edelleen muuten ihan pätevä idea sekin). Kun kaupan leivontahyllystä ei kuitenkaan löytynyt juuri toivomani näköistä strösseliä ja katse hakeutuikin samalla hyllyllä nököttävään pop rocks -purkkiin, oli yhdistelmä yhtäkkiä päivänselvä.

Pop rocks -makuja on moneen lähtöön ja minusta niistä sopisi itseasiassa aika monikin todennäköisesti dukkan sekaan. Itselläni oli tällä kierroksella käytössä vaniljainen Tescon valmistama “popping candy”, mutta seuraavalla kerralla meinaan kyllä testata aitoja pop rockseja ainakin viinirypäleen, hattaran tai omenan makuisena 😀

dukkah

Pop rocks dukkah

1 dl kuorittua suolatonta pistaasia

1 dl kuorittuja manteleita

2 rkl seesaminsiemeniä

2 rkl hasselpähkinärouhetta

1 tl fenkolinsiemeniä

1 tl korianterin siemeniä

 1-1¼ tl jauhettua juustokuminaa

1 tl hienoa suolaa

n. 50 g pop rocks -karkkeja (sis. maitoa)

Paahda kokonaisia pistaaseja ja manteleita keskilämmöllä kuivalla paistinpannulla, kunnes ne saavat hieman väriä. Varo polttamasta! Alenna lämpöä ja lisää pannulle seesaminsiemenet, mausteet (suolaa ja pop rocks -karkkeja lukuunottamatta) ja hasselpähkinärouhe. Paahda vielä hetki, niin että seos alkaa tuoksumaan. Kippaa paistinpannun sisältö ja suola blenderiin/silppuriin ja rouhi hienoksi muruksi, jossa on siellä täällä isompia sattumia. Tämä voi olla tarpeen tehdä kahdessa erässä.

Kun dukkah on täysin jäähtynyt, sekoita mukaan pop rocks -karkit. Kuumuus, kosteus ja höyry saa karkin poksumaan, joten sitä ei kannata sekoittaa mukaan missään nimessä ennen kuin dukkah on täysin jäähtynyt – muuten menee hauska yllätys syöjiltä pilalle!

Tarjoile dukkah oliiviöljyn ja hyvän leivän kera niin, että leipää dipataan ensin öljyyn ja sitten dukkaan. Säilytä pop rocks dukkah suljetussa rasiassa jääkaapissa, niin pähkinät ja siemenet säilyvät parhaimman makuisina.

duqqa

Ps. Jos meinaat tarjota pop rocks dukkan valmiiksi jollain kostealla päällystetyiltä leiviltä, varaudu siihen että tarjoilupöytäsi pitää omaa pientä hiljaista ääntään. Havainto tuli tehtyä tämänpäiväisissä ruokablogaajien pikkujouluissa, ja joo-o, ei pitäisi olla yllättynyt, kun se pop rocks kerran reagoi kosteuteen.

Oma kontribuutioni meidän nyyttäribrunssille oli itse leivottu hapanjuurileipä, jolle sivelin mustaa baba ganoushia ja jonka pinnalle ripottelin pop rocks dukkaa. Siinä se ruokani sitten raksui ja poksui brunssipöydässä ja vannon, että näin yhden pop rocks -hipun hyppäävän pikkuisen ilmaankin 😀

pop rocks dukkah

pikkujouluruokaYou talking to me?

120 views

Karhunvatukkainen punajuurisalaatti

by Juulia 0 Comments
Karhunvatukkainen punajuurisalaatti

punajuurisalaattiOlisko karhunvatukkainen punajuurisalaatti syksyn kaunein salaatti?

Oodi punajuurelle!

PUNAJUURI BEST! Kyllä, tällä kapiteeleilla kirjoitetulla julistuksella on just hyvä aloittaa tämä juttu. Tiedän että syyllistyn usein näissä höpöttelyissäni runsaaseen ylisanojen viljelyyn, mutta tässä asiayhteydessä ylisanoja ei voi käyttää liikaa – se vain on niin, että RAKASTAN punajuuria!

Äiti varmisti itseasiassa juuri puhelimitse, että näin on ollut jo pikkulapsesta asti: punajuuri on uponnut jo soseruokaiässä napinoitta. Teiniajoilta muistan itsekin jo elävästi, että äidillä oli tapana keittää iso kattilallinen näitä upean värisiä maan aarteita ja niinpä keitetyt punajuuret olivat aivan perustavaraa jääkaapissamme. Tietenkään en malttanut odottaa punajuurten jäähtymistä, en, vaikka kuinka monta kertaa poltinkaan näppini (ja kieleni) käydessäni punajuuren kimppuun sen ollessa vielä tulikuuma… En oikeastaan vieläkään tiedä paljon parempaa tapaa nauttia punajuurista kuin kuumina ja vastakeitettynä (tai uunissa kuorineen paahdettuna) kera voinokareen ja suolaripauksen.

punajuuri

Eipä sillä, etteikö punajuuri minulle maistuisi muissakin muodoissa: rakastan sitä risotossa, padassa, paahdettuna, salaatissa, laatikkona, keittona, pihvinä, raakamehuna, etikkaan säilöttynä… Ainoa punajuuriruoka, josta en ole oppinut pitämään on se sellainen kaupan majoneesissa uiva punajuurisalaatti. Yäks, ei mun juttu.

Punajuurirakkauteni huomioon ottaen on hassua, ettei blogistani silti löydy mitään valtavaa punajuurireseptien litaniaa. Asianalaitaa voi onneksi kuitenkin korjata postaus kerrallaan. Niinpä alapuoliseen listaan lisätään tänään jutun lopusta löytyvä karhunvatukoilla ja daikonretikalla raikastettu kepeä punajuurisalaatti!

Blogiarkistoni punajuurireseptit:

Belugalinssi & punajuuripata

Paistettu hirven sydän & punajuuririsotto

Karamellilohi & kirpeä kardemumma-punajuurislaw

Pullava timjami-mustikkasmoothie

Kardemummainen vesimeloni-punajuurimehu

Savuiset za’atar punajuuret

punajuurisalaatti

Tämän lokakuisen salaatin serkku, keväinen keltajuuri-vadelmasalaatti on muuten aivan ihanaa myös. Jos olet siis kaltaiseni punajuurifani ja tykästyt tämänpäiväisen salaatin makuyhdistelmään, kurkatkaa ihmeessä myös tuo keltajuurisalaatti. Sieltä puolen vuoden takaa löytyy myös kahdeksan kohdan lista lempisalaatinkastikkeitani, vink vink!

Punajuuri on yksi dramaattisimpia raaka-aineita upean värinsä vuoksi, joten aika dramaattiselle linjalle lähdin myös salaatin lautasasettelun kanssa. Joskus on kiva näpertää! Toki tämä punajuurisalaatti tykötarpeineen maistuu aivan yhtä ihanalle ihan vain lautaselle heiteltynä.

Karhunvatukkainen punajuurisalaatti

2-4 annosta

600 g punajuurta (4 keskikokoista punajuurta)

n. 70 g erilaisia versoja, esim. sangoa, tatsoita, mizunaa, vesikrassia, suolaheinää…

150 g karhunvatukoita

150 g valkoretikkaa

n. 30 g pistaasipähkinöitä

ripaus suolaa ja mustapippuria

Karhunavatukka-balsamicokastike

n. 1 dl

50 g karhunvatukoita

1 tl hunaja-Dijonsinappia

1 rkl vaahterasiirappia

2 rkl balsamicoetikkaa

3 rkl oliivilöljyä

ripaus suolaa

Keitä punajuuret kypsiksi runsaasti suolatussa vedessä. Kuori vielä lämpiminä ja kuutioi n. 1cm x 1cm kokoon.

Kuori pätkä retikkaa ja suikaloi siitä esim. mandoliinilla millin paksuisia pitkiä suikaleita. Murksaa pistaasipähkinät ja puolita karhunvatukat.

Valmista kastike soseuttamalla kaikki ainekset yhteen. Tarkista kastikkeen maku ja paksuus, ohenna tarvittaessa pienellä vesitilkalla.

Annostele kastike lautasten pohjille. Asettele kastikkeen päälle retikkasuikaleet kuvan tapaan laineille (tai tipauttele ne vain lautaselle…). Jaa lautasille sitten käyttämäsi versot, punajuurikuutioit sekä puolitetut karhunvatukat. Ripottele päälle murskattua pistaasipähkinää ja mausta salaatti ripauksella suolaa ja vastarouhittua mustapippuria. Tarjoile heti!

karhunvatukka

punajuurisalaatti

Ps. Lisää punajuurireseptejä löydät Syötävän Hyvää -reseptikoosteesta!

44 views

Viikuna + ricotta ja oman sadon chili

by Juulia 0 Comments
Viikuna + ricotta ja oman sadon chili

viikunaViikuna + ricotta ja oman sadon chili =

Kun on hyvät raaka-aineet, ei reseptin tarvitse olla kummoinen – tämä pätee minusta melkeinpä kaikkiin sesonkituotteisiin sienistä parsaan ja juureksista veriappelsiiniin! Silloin, kun sesonki on hyvin lyhyt, en edes kuvittele lähteväni kikkailemaan kallisarvoisten aarteideni kanssa vaan nautin ne mieluiten sellaisenaan. (Esimerkkinä vaikkapa itse poimitut sienet – hyvä jos saan itseni metsään kerran syksyssä niin ellei se saalis silloin ole massiivinen, se paistetaan vain voissa ja sillä hyvä).

Tuore viikuna on parhaillaan sesongissa ja aivan kuten muutkin sesonkiherkut, syön ainakin ne ensimmäiset mieluiten sellaisenaan. Seuraaville voi kuitenkin jo tehdä jotain vähän enemmänkin – lisätä muutaman simppelin raaka-aineen ja syödä yksinkertaisen viritelmänsä haaveillen, mitä kaikkea viikunoista tekisi jos omalla pihalla kasvaisi viikunapuu.

starfish chili

Viikunapuista puheenollen, omalla “pihallani” eli makuuhuoneessani/parvekkeellani on kasvanut viimeiset puolitoista vuotta chili! Sain taimen työkaveriltani toissa helmikuussa ja se oli pitkään hieman reppana, talomme kun oli julkisivuremontin vuoksi paketoituna yli puoli vuotta juuri silloin, kun chilintaimen olisi pitänyt tehdä kasvuspurttinsa.

Surkeasta kasvinhoitohistoriastani huolimatta sain kuin sainkin chilin säilymään hengissä seuraavankin talven ja viime kesän helteet ja ahkera paapominen tuottivat vihdoin hedelmää: valtavasti kukkia ja enemmän pieniä ja söpöjä chilejä kuin olisin uskaltanut kuvitellakaan! (Okei, mainittakoon tässä tosin myös, että chili vietti kolme viikkoa kesästä äitini hoivissa kun olin matkoilla ja alkoi tuona aikana toden todella kukoistamaan. KIITOS äityli!)

Chilini on lajikkeeltaan Starfish ja sen hedelmät ovat nimensä mukaisesti hieman meritähtimäisen muotoisia kaunokaisia. Kooltaan ne ovat 3-6 senttisiä ja itse kasvi venähti lopulta lähes puolitoistametriseksi latvustostaan sateenvarjon lailla leviäväksi pikku puuksi. Maku tässä chilissä on reunoilta omenaisen ja paprikamaisen rapea, raikas ja mieto … ja keskeltä varsin tulinen (Scovillen asteikolla 10 000 – 30 000).

starfish chili

Starfish -chiliä käyttäessä voikin siksi säädellä annoksen lopullista tulisuutta ihan vain sillä, että valikoi huolella mitä kohtaa chilistä käyttää. Viikuna ja ricotta, joiden mausteeksi chiliäni tällä kertaa käytin, ovat molemmat aika mietoja maultaan. Niinpä siivutan niiden kaveriksi chilistäni enimmäkseen miedompia reunoja pitäen polttavan keskustan osuuden annoksessa minimissä.

Tuore viikuna

Viikunoiden suhteen panostan siihen, että kiikutan kotiin vain tuoreita ja kypsiä yksilöitä. Kannattaa yrittää valikoida kaupassa ne kokoonsa nähden painavimmat ja hyväkuntoisimmat viikunat ja välttää tietysti niitä ruhjoutuneita ja kuivahtaneita poloisia. Saalista kuljetellessa ja säilyttäessä kannattaa muistaa, että viikuna on super herkkä ja sitä kannattaa käsitellä hellävaroen. Viikuna kannattaakin minusta syödä jo muutaman päivän sisällä ostamisesta. Vaikka ne säilyvät pidempään jääkaapissa kuin huoneenlämmössä, pöydällä viikuna säilyttää minusta makunsa paremmin – eikä sen syöminen ainakaan unohdu sen ollessaan näkösällä!

viikuna

Viikuna + ricotta & oman sadon chili

2:lle

3 tuoretta ja kypsää viikunaa

n. 150-200 g ricottaa (nälkätilasta riippuen)

1 mieto chili

kourallinen pistaasipähkinöitä

maun mukaan juoksevaa hunajaa

sormisuolaa, vastarouhittua mustapippuria

Lusikoi kahdelle lautaselle ricotta. Pese ja viipaloi viikunat ja jaa ne ricotan päälle. Murskaa kourallinen pistaasipähkinöitä kevyesti ja ripottele se viikunan päälle. Silppua chili ja annostele sekin lautasille. Mausta herkkusatsit juoksevalla hunajalla, sormisuolalla ja vastarouhitulla mustapippurilla ja pistele menemään!

viikuna

146 views

Vadelmainen keltajuurisalaatti & salaatinkastike x 8

Vadelmainen keltajuurisalaatti & salaatinkastike x 8

keltajuurisalaattiVadelmainen keltajuurisalaatti = lopputalven väriterapiaa

Ruokavalioni on koostunut viime aikoina pitkälti parsasta, kun ei ole paljon muuta tehnyt mieli! Laitetaanpa silti tänään jakoon tämä ihanan keväinen ja värikäs keltajuurisalaatti, jota söin tosin itse edellisen kerran silloin, kun lumi peitti vielä maan.

Lopputalvesta minulle iskee aina armoton värikkään ruuan himo. Vihreän himo tulee vasta sen jälkeen. Ensin on saatava heleitä ja raikkaita, aurinkoisen värisiä salaatteja, ja vasta sitten aletaan suurkuluttamaan esim. parsaa.  Tuohon värien himoon syntyi siis helmikuussa tämä vadelma-keltajuurisalaatti ♥

Keltajuuri ja vadelma ovat oivallinen makupari siinä missä väriparikin. Keltajuuren maanläheinen maku ja mieto makeus saavat raikkautta vadelmasta ja kun mukaan heittelee muutamat pippuriset versot ja rouskuvat retiisit, ollaan jo aika lähellä minun salaattitaivastani. Jotta vadelmainen keltajuurisalaatti olisi aavistuksen ruokaisampi, lisään siihen mieluusti jotain pähkinöitä. Tällä kertaa pistaasia! (Valintaan saattoi muuten vaikuttaa ihan vähän enemmän pistaasin väri kuin maku 😀 )

keltajuurisalaatti

"vadelmakastike

Kastike tälle salaatille surautetaan vadelmista ja sherryviinietikasta. Käytän paljon sekä tuoreita että kuivattuja marjoja salaatinkastikkeiden pohjana ja tätä nimenomaista ohjetta voikin soveltaa myös muihin marjoihin. Esim. mustikka tai karhunvatukka ja balsamico on oivallinen yhdistelmä!

Itseasiassa on aika hassua, että blogistani löytyy nykyään jo ihan varteenotettava valikoiva vähän kokeellisempiakin salaatinkastikkeita, kun en salaattiini kastiketta suvainnut laittaa kuin vasta parikymppisenä! Pitkään minulle kelpasi salaatti vain ilman soosseja ja senkin jälkeen lähinnä vain tosi perinteinen sinappikastike tai sitten jonkinlainen makeahko balsamico-vinegretti. Mutta tässä sitä nyt ollaan, totaalisessa salaatinkastikekoukussa!

Tsekatkaapa huviksenne, minkälaisia salaatinkastikeviritelmiä keittiöstäni löytyy:

keltajuuri

Vadelma-keltajuurisalaatti

Vegaaninen

2-4 annosta

600 g keltajuurta (n. 4 kpl keskikokoista keltajuurta)

n. 70 g erilaisia versoja, esim. sangoa, tatsoita, mizunaa, vesikrassia, suolaheinää…

150 g vadelmia

150 g retiisiä

n. 30 g pistaasipähkinöitä

ripaus suolaa ja mustapippuria

Sherryviinietikka-vadelmakastike

n. 1 dl

50 g vadelmia

1 tl Dijonsinappia

1-1½ rkl vaahterasiirappia

2 rkl sherryviinietikkaa

3 rkl oliiviöljyä

ripaus suolaa, vastarouhittua mustapippuria

(sormisuolaa)

Keitä keltajuuret kypsiksi runsaassa vedessä. Kuori vielä lämpiminä ja viipaloi muutaman millin paksuisiksi viipaleiksi. Viipaloi ohuelti myös retiisit. Murskaa pistaasipähkinät kevyesti rikki ja revi vadelmat käsin pienemmiksi paloiksi.

Valmista kastike soseuttamalla kaikki ainekset yhteen. Mausta suolalla ja pippurilla. Tarkista kastikkeen maku ja paksuus, ohenna tarvittaessa pienellä vesitilkalla ja lisää makeutta, mikäli kastike sitä mielestäsi tarvitsee.

Annostele lautasille keltajuuri, retiisit, vadelmat, versot sekä pistaasimuru. Lusikoi kastike annoksille. Mausta keltajuurisalaatti halutessasi vielä ripauksella sormisuolaa. Tarjoile heti!

keltajuurisalaatti"

vadelma salaatti

Ps. parsaruokien himoon kannattaa tsekata Hannan Soppa -blogin kokoama Ruokabloggaajien parhaat parsareseptit -juttu! Oma suosikkitapani valmistaa parsaa tänä keväänä on ollut uunissa paahtaminen. Parsan tyvet mehustan edelleen mieluiten ananaksen kera tai sitten keitän niistä liemen parsarisotolle tai -keitolle. Näin ei mene mitään tästä ihanasta herkusta hukkaan!

106 views