Paholaisen munamössö

by Juulia 0 Comments
Paholaisen munamössö

paholaisen munat

Paholaisen munat

Huomasin pääsiäisen alla, että vuoden takainen reseptini parsalla ja pekonilla silatuille paholaisen munille keikkui blogin luetuimpien juttujen kärjessä. Jaoin jutun uudelleen sosiaalisessa mediassani ja hämmästyin kuvasta saamieni viestien määrää – tällä munaruokaklassikolla on selvästi monen monta ystävää!

Pääsiäisen alla ostin myös kotiin pitkästä aikaa ison kennollisen vastamunittuja munia, ajatuksena tehdä niistä ainakin niitä paholaisen munia. Pääsiäiseni päädyin kuitenkin viettämään flunssassa. Niinpä kaikki suuritöisemmät kokkailuideani jouduttiin hyllyttämään. Sen sijaan puuhailin verkkaisesti keittiössä erilaisia vain vähän energiaa vaativia ruokakokeiluja: leivoin mämmileipää ja värjäsin kananmunia. Olen ihastellut erilaisia ruoka-aineilla värjättyjä kananmunia jo pitkään, mutta en ole jostain syystä päätynyt tekemään niitä itse. Nyt kun pyörin koko pitkän viikonlopun kotona lievästi sanottuna tylsistyneenä, käärin hihani ja keitin kolmenlaiset värjäysliemet: yhden sipulinkuorista, yhden hibiscusteestä ja yhden kurkumasta. Lopputuloksena meillä oli kotona kauniin sävyisiä kananmunia … ja ongelma, mitä kaikilla niillä kovaksi keitetyillä munilla lopulta oikein tehdä.

munamössö

Onneksi kovaksi keitetyt munat säilyvät hyvin, joten kun pahin flunssa oli ohitettu, olivat paholaisen munat taas mielessäni. Ongelmallista niiden tekeminen kuitenkin on, jos käytössä on supertuoreita munia kuten minulla. Olen aina aika kömpelö munan kuorija, mutta supertuoreiden munien ollessa kyseessä kuori ei millään suostu kaikista jäävedellä säikyttelystä huolimatta lähtemään keitetyn munan pinnasta repimättä mukaansa osaa valkuaisesta. Siinä jää kuulkaa valmiit paholaisen munat aika vähiin, jos täytettäväksi kelpuuttaa vain ne ehjät ja siistit valkuaiset…

Paholaisen munamössö

Niinpä sain idean nimeltä paholaisen munamössö! Joo, nimi ei ehkä ole kovin houkutteleva, mutta varsin paikkaansapitävä. Kyseessä kun on kirjaimellisesti munamössö, joka on tehty paholaisen munista. Ensin tehdään keltuaisista maustettua ja majoneesilla jatkettua tahnaa. Mutta sen sijaan, että keltuaismassa pursotettaisiin valkuaisille, valkuaiset silputaan ja sekoitetaan keltuaisiin. Tattadaa! Ei enää kananmunan kuorimisstressiä! Ei huolta rikkinäisistä valkuaisista! Minusta ideani oli sen keksimishetkellä suorastaan nerokas 😀

munamössö

Paholaisen munamössö osoittautui aivan yhtä herkulliseksi suupalaksi kuin ehjään valkuaiseen pursotettu keltuaismassakin olisi, onhan kyse kuitenkin prikulleen samoista muista tarjoiltuna vain eri muodossa. Munamössö maistuu tarjoiltuna leipäviipaleelta, palttoonnapilta tai ihan vain lusikoituna tarjoilukulhosta pilkotuille keitetyille perunoille. Itse päädyin kuitenkin lopulta pursottamaan sitä keitetyille uusille perunoille ja näin lopputulos näyttääkin yhtäkkiä kovasti paholaisen munilta 🙂

Paholaisen munamössö

n. 24-30 suupalaa

6 normaalikokoista luomumunaa

100 g luomupekonia

6-8 valkosipulin kynttä

1 dl majoneesia

2-3 rkl turkkilaista jugurttia

1 jalapeño

2-3 rkl ruohosipulisilppua

2-3 tl Dijon sinappia

2-3 tl raastettua piparjuurta

n. 1 tl (selleri)suolaa

1 tl savupaprikaa

1 tl rouhittua mustapippuria

maun mukaan Tabascoa

Tarjoiluun:

n. 2 rkl rapeaksi paistettua pekonia muruna

n. 2 rkl (kuivattuja) kapriksia

n. 2 rkl silputtua ruohosipulia

12-15 keitettyä pientä uutta perunaa

Keitä munat koviksi ja säikäytä jääkylmällä vedellä. Jätä kylmään veteen jäähtymään. (Oma tapani keittää munat on laittaa ne kylmään veteen, nostaa vesi kiehumispisteeseen ja laittaa ajastin kymmeneen minuuttiin siitä hetkestä kun vesi kiehuu. Veden kiehuessa laitan kattilaan kannen ja katkaisen lämmön, kymmenen minuutin kuluttua säikäytän munat.)

Munien jäähtyessä paista pekoni omassa rasvassaan tumman rapeaksi. Nosta viipaleet talouspaperoidulle lautaselle valumaan mutta säästä pekonin rasva pannulla. Pilko valkosipulinkynnet ja paista ne pekoninrasvassa miedolla lämmöllä siihen pisteeseen, että valkosipuli alkaa juuri ja juuri saamaan väriä. Älä päästä valkosipulia kärähtämään! Nosta sitten valkosipulikin valumaan talouspaperille.

Kun munat ovat jäähtyneet, kuori ne ja ota keltuaiset sivuun pieneen kulhoon. Muussa keltuaiset haarukalla ja sekoita niihin mausteet, majoneesi, jugurtti, ruohosipulisilppu, valkosipuli ja jalapeño, josta poistat ensin siemenet ja silppuat chilin sitten pieneksi silpuksi. Hienonna rapea pekoni joko veitsellä pieneksi tai surauta se muruksi tehosekottimen silppuriosalla. Säästä osa pekonista munamössön pinnalle ja sekoita loppu keltuaismassaan. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa mausteita – keltuaismassa saa olla varsin vahvan makuista, sillä valkuaisten lisääminen sekaan miedontaa kokonaisuuden makua. Silppua lopuksi vielä valkuaiset ja sekoita ne keltuaismassaan – tadaa, paholaisen munamössö on valmis! 

Tarjoilu:

Omasta mielestäni paholaisen munamössö maistuu parhaimmalle, kun se saa vetäytyä jääkaapissa ainakin muutaman tunnin ennen tarjoilua. Jos aikomuksesi on pursottaa munamössö esim. perunalle, voit lusikoida massan pussiin ja nostaa pursotinpussin jääkaappiin (tai kylmälaukkuun) odottelemaan tarjoiluhetkeä. Sitten nips vaan saksilla pursotinpussin kärki pois ja trööttäilemään kun H-hetki koittaa. Mikäli tarjoilet munamössön perunanpuolikkailla kuten minä, keitä perunat napakan kypsiksi, puolita ne jäähtyneinä ja leikkaa vielä pohjasta pieni siivu pois. Näin perunanpuolikas pysyy kiltisti pystyssä tarjoiluastialla. Perunat kannattavat olla melko pieniä, jotta annos pysyy yhden-kahden suupalan kokoisena. Omat perunani viimeistelin ruohosipulilla, pekonimurulla ja kuivatuilla kapriksilla.

paholaisen munat

paholaisen munat

Vappupiknik!

Paholaisen munamössö on minusta mitä parhainta ruokaa esim. vappupiknikille: mössö vaan jääkaappiin edellispäivänä, piknikhetkellä jääkaapista kylmälaukkuun ja kylmälaukusta lautaselle. Tämä voisikin olla tämän vuoden kontribuutioni perinteiselle kaveripiirin vappupiknikille 🙂 Koska joukossa on reilusti kasvissyöjiä, vaihdan tietysti pekonin vegepekoniin tai rapeaksi paistettuun vegemakkaramuruun. Hyvä vaihtoehto piknikille on myös ricotta & tomaattitäytteinen galette!

Edellisvuosien ratkaisujani vappupiknikille tästä:

Mitäs teidän vappupiknikillä syödään?

143 views

Mukiinmenevä voileipäkakku

Mukiinmenevä voileipäkakku

Kaupallinen yhteistyö Urtekram ja Asennemedia

voileipäkakku

Olen ollut harras voileipäkakkufani lapsesta asti. Jokaisissa sukujuhlissa (jotka ovat lähes ainoita tilanteita bongata voileipäkakkua), suuntasin aina ensimmäisen tilaisuuden koittaessa tarjoilupöydän ääreen kurkistamaan, minkälainen voileipäkakku siellä kulloinkin odotti. Yleensä meidän suvun kemuissa oli tarjolla 80- ja 90-luvun tyyliin joko kinkku- tai kalavoileipäkakkua, mutta oi sitä onnea kun joskus pöydästä löytyikin molempia!

2000-luvulle tultaessa nuorimmatkin serkuistani ohittivat yksi kerrallaan ensin rippi- ja sitten ylioppilasjuhlaiän ja voileipäkakun kulta-aika tuntui olevan muutenkin ohi. Havahduin pikkuhiljaa siihen, että sukujuhlia ei enää ollutkaan niin tiuhaan kuin ennen, eikä niissä satunnaisissa joihin vielä sain kutsun (setien 50- ja 60-vuotisjuhlia, häitä) enää tarjoiltu voileipäkakkua.

voileipäkakku

Kun vihdoin tajusin voileipäkakkujen muuttuneen elämässäni uusiutumattomaksi luonnonvaraksi, käärin hihani ja aloin vääntämään niitä itse. Ensimmäisen kakkuni kasasin omiin valmistujaisiini vuonna 2007 ja sittemmin niitä on tullut tehtyä satunnaisesti kotibileisiin – joista yhdet järjestin kerran vartavasten saadakseni syyn tehdä voileipäkakkua! Viimeisimmän kakkuni tein heinäkuussa omiin häihini. Niitä tilaisuuksia, joihin melko suuritöistä voileipäkakkua itse väsäisin ei siis minunkaan elämässäni eteen tule niin tiuhaan.

Ratkaisu pahenevaan voileipäkakkuvajeeseeni olikin sitten yllättävän helppo, kun sen lopulta tajusin: miksi ihmeessä en ala tekemään minivoileipäkakkuja? Ihmeen jäykkä on ajatukseni voileipäkakusta ollut – eihän sen tietenkään tarvitse aina olla massiivisen kokoinen. Ajatuksesta tekoihin ja kas nyt voinkin esitellä teille mukiin rakennettavan yhden ahneen (tai pienen seurueen) voileipäkakun!

Urterkram sandwich spread

Urtekram Sandwich Spread

Mukiin voileipäkakun rakentaa suit sait ja erityisen helpoksi homman itselleen tekee, kun vähän oikaisee niissä täytteissä. Ei niistä jokaista tarvitse itse tehdä! Tässä yhden hengen herkuttelukakussani yhtenä täytteenä on  Urtekramin luomulaatuista ja vegaanista punajuuri & piparjuuri -voileipälevitettä, jonka kaveriksi kerrokseen tuli miedon pippurisia ja rapsakoita retiisinviipaleita.

Kaikkien Urtekramin sandwich spreadien pohjana on auringonkukansiemenet, joten ne ovat sekä ravinteikkaita että ruokaisia tahnoja jotka maistuvat niin leivän päältä, dippinä kuin vaikka pastankin seassa. Valikoiman mauista oma suosikkini on ehdottomasti tuo kirpakka punajuuri & piparjuuri, mutta myös pehmoisen mieto basilika sekä intensiivisempi tomaatti & yrtit ovat maistuneet täällä kyllä hyvin.

Olen kova Urtekram -fani, kuten lukuisista viime vuosina heidän kanssaan tekemistäni yhteistöistäkin voi varmaan päätellä. Urtekram on ollut perustamisestaan asti (1972) luomun edelläkävijöitä: 100% Urterkam -tuotteista on luomua ja jopa 80% myös vegaanisia, kuten vaikkapa nämä voileipälevitteet. Valikoimasta löytyy monia muitakin elintarvikkeita, jotka ovat sekä vegaanisia että gluteenittomia luomutuotteita ja esim. nettisivujen tuoteselosteista on helppo aina tarkistaa mitä tuote tarkalleen ottaen sisältää. Urtekramin tuotteiden avulla ruokavalioltaan ja -allergioiltaan sekalaiselle ystäväpiirilleni kokkaaminen onkin tämän vuoksi ollut aina helppoa.

Mitä tulee luomuun, valitsen sitä kauppakassiini siksi, että voin omalla kuluttamisellani vaikuttaa kauppojen valikoimaan ja ympäristöystävällisten tuotteiden lisääntymiseen valikoimassa. Meillä kuluttajilla on todellakin valtaa, kuten nyt vaikkapa taannoiset kukkakaalitalkoot osoittivat 🙂 Luomun edut ovat lukuisat, mutta mainittakoon niistä tässä esim. luomuviljelyn vaikutus luonnon moninaisuutta edistävänä tekijänä ja maatalouden vesistö- sekä ilmastopäästöjen hillitsijänä. Luomuvaihtoehdot ovat mielestäni usein myös yksinkertaisesti maukkaampia kuin tavanomaisesti tuotetut vastaavat tuotteet. (Aiheesta voi lukea lisää vaikkapa luomu.fi -sivuilta)

Urterkram sandwich spread

Kuten tuolla aiemmin jo mainitsin, tein loppukesästä meidän häihin varsin onnistuneen voileipäkakun, joka oli sattumoisin myös vegaaninen. Osittain siitä innostuneena, osittan Urtekramin voileipälevitteiden vegaanisuuden takia halusin tehdä tänne blogiin vegaanisen voileipäkakun reseptin.

Olen aina rakastanut merellisiä voileipäkakkuja joissa on reilusti savukalaa ja katkarapuja, joten pyrin tyydyttämään tämän mielitekoni nyt vegaanisessa muodossa. Tämän vuoksi päädyin kakkua tehdessä vihdoinkin myös testailemaan itse eri tapoja tehdä viimevuoden hittiä porkkalaa (eli vegaanista “kylmäsavulohta”) – ja aika hyvään, suolaa säästävään mutta silti ihanan suolaiseen lopputulokseen päädyinkin! Mikäli porkkala tuntuisi jostakusta kuitenkin liian työläältä täytteeltä, voi sen korvata kakussa esim. sitruunalla, suolalla ja tillillä maustetulla kylmäsavutofulla.

Mukiinmenevä voileipäkakku

vegaaninen (gluteeniton)

1-4:lle

4-5 viipaletta leipää (esim. puolet paahtoleipää ja puolet ruisvuokaleipää tai gluteenitonta paahtoleipää)

reilun kokoinen kahvimuki

n. 2-3 rkl sitruunalla maustettua vettä

Täyte 1:

1 Urtekram Sandwich Spread Punajuuri & Piparjuuri -purkki

3-4 retiisiä

Täyte 2:

1 rkl vegaanista majoneesia

1 rkl vegaanista tuorejuustoa

2 rkl silputtua tilliä

2 rkl merileväkaviaaria

vastarouhittua mustapippuria

Täyte 3:

1 rkl vegaanista majoneesia

1 rkl vegaanista tuorejuustoa

1-2 tl vastaraastettua piparjuurta

2-3 tl silputtua salottisipulia / punasipulia / ruohosipulia / kevätsipulia

puserrus sitruunaa

n. ½ dl vegaanista kylmäsavulohta eli porkkalaa

Kuorrute:

n. 1 dl vegaanista majoneesia

n. 1 dl vegaanista tuorejuustoa tai kaurafraîchea

sekä

yrttejä, kuten tilliä, vesikrassia, sileälehtistä persiljaa

retiisiviipaleita

porkkalaruusukkeita

Voileipäkakun kokoaminen:

Sekoita täyteen 2 ainekset keskenään sekä täytteen 3 ainekset porkkalaa lukuunottamatta keskenään. Viipaloi retiisit ohuelti.

Paina leipäviipaleita yksi kerrallaan reippaasti mukilla leikkuulautaa vasten. Saksi sitten näin syntynyttä mukiin menevää leipäpalaa vielä aavistuksen pienemmäksi, jotta se tipahtaa vaivatta mukin pohjalle. Riippuen käyttämästäsi mukista ja siitä, kuinka runsaasti laitat kerrosten väliin täytettä, tarvitset yhteen voileipäkakkuun joko neljä tai viisi leipäympyrää.

Ennen kuin alat kasaamaan kakkua, vuoraa muki muutamalla pitkällä palalla kelmua. Kelmua saa mieluusti roikkua mukin reunojen yli reilusti, sillä vetäytynyt voileipäkakku vedetään mukista ulos sen avulla.

Urterkram sandwich spread

Voitele yksi leivänpaloista reilusti Urtekramin punajuuri & piparjuuri -levitteellä. Peitä levite sitten retiisiviipaleilla ja tipauta leivänpala retiisipuoli ylöspäin mukiin. Tipauta seuraava leivänpala edellisen päälle ja painele sitä kädelläsi varovasti alemmas, jotta alin leivänpala on varmasti mukin pohjalla asti. Valuta leivälle 1-2 tl sitruunavettä. Lastaa sitten mukiin muutama ruokalusikallinen täytettä nro 2.

Tipauta mukiin seuraava leivänpala ja painele sitä samalla reilusti alaspäin, jotta kakusta tulee tiivis. Valuta leivälle taas 1-2 tl sitruunavettä. Lusikoi mukiin muutama ruokalusikallinen täytettä nro 3 sekä reilusti porkkalaa.

Mikäli mukissa on vielä tilaa, voit tehdä vielä yhden kerroksen punajuuri & piparjuuri -levitteellä ja retiiseillä. Jos mukin on jo kovin täynnä, lisää sinne vain viimeinen leivänpala jonka voit vielä kostuttaa sitruunavedellä. Kääri sitten mukin reunoista yli roikkuvat kelmun päät kakun yli ja laita voileipäkakku jääkaappiin vetäytymään muutamaksi tunniksi tai mieluiten seuraavaan päivään asti.

Voileipäkakun koristelu:

Kun tarjoilun aika lähestyy, kisko voileipäkakku varovasti mukista ulos kelmun avulla ja käännä se ylösalaisin tarjoilualustalle. Koristelun voi kukin hoitaa tyylillään, mutta itselläni oli tällä kertaa tarve minimalismiin. Kuorrutin kakun liukuvärityyliin kahdella erivärisellä kuorrutteella (vaaleanpunainen kuorrute on värjätty etikkapunajuuren liemellä). Koristeet pidin todella yksinkertaisina joten lisäsin kakun yhdelle sivulle vain muutaman vesikrassin lehden.

voileipäkakku

Tätä juttua kuvatessani tein kakkuja usemmankin mukin verran, joten tulin testanneeksi siinä sivussa muutamaa muutakin koristelutapaa. Yhtä kakkua varten sekoitin hieman punaista merileväkaviaaria osaan kuorrutteesta ja tein sillä kakun päälle liukuväriosion. Lisäksi pyöritin sopivan pitkästä porkkalaviipaleesta ruusukkeen ja askartelin pienen veitsen avulla retrohenkisiä retiisikukkia. Toisen kakun kuorutteeseen painelin kiinni ohuita retiisiviipaleita polka dot -tyyliin ja raastoin kakun päälle reilusti tuoretta piparjuurta.

Millaisista voileipäkakuista te tykkäätte? Otan mieluusti vastaan myös koristeluvinkkejä – sekä retrotyylisiä että uudenaikaisempia <3

3 115 views

Rapeaksi paistettua latva-artisokkaa ja piparjuurikastiketta

by Juulia 0 Comments
Rapeaksi paistettua latva-artisokkaa ja piparjuurikastiketta

Tässä on tullut syötyä poikkeuksellisen paljon latva-artisokkaa viime kuukauden aikana. Tuontiartisokkien sesonki on keväällä, mutta kotimaisten nyt, elo-lokakuussa. Latva-artisokka on ollut minulle se kiehtovin vihannes jo teini-iästä; harvinaista luksusta jonka valmistaminen ja syöminen on todellista juhlaa. Myönnetään, että mielessä on käynyt jopa latva-artisokkatatuointi…

Kotimaisesta artisokasta olen kuullut juttuja jo pidempään… mutta en usko moisiin tarinoihin ennen kuin itse näen! Ja niinhän ne kotimaiset suloiset pienet artisokkavauvat lopulta tupsahtivat eteeni. Ihmeellisiä pienokaisia. Eihän moisia söpöliinejä yleensä näe kuin ulkomailla?

Olisi pitänyt heti vaan ostaa vaikka se koko laatikko, mutta napsin järkevänä vain yhden aterian verran näitä harvinaisuuksia. Kaduttaa jo!!!

Viimeeksi valmistin artisokkaa täytettynä, mutta näiden kallisarvoisten pienten kanssa en viitsi lähteä sen kummemmin kikkailemaan. Kevyesti maustettuina uuniin vaan <3

Rapeat babyartisokat ja piparjuurikastike 2:lle

6-8 nuorta ja pientä latva-artisokkaa

3 sitruunaa

2 rkl oliiviöljyä

1-2 valkosipulin kynttä

1 tl hunajaa

ripaus sormisuolaa

Laita uuni lämpenemään 180 asteeseen. Purista isoon kulhoon kahden sitruunan mehu ja täytä kulho kylmällä vedellä. Säästä puristamisesta yli jääneet sitruunanpuolikkaat.

Valmistele artisokat yksi kerrallaan: leikkaa terävällä veitsellä artisokan yläosa pois noin puolivälistä. Hiero leikkuupintaa heti sitruunalla. Poista uloimmat pienet ja kuivat lehdet kokonaan, kuori varsi kevyesti. Hiero taas sitruunalla – se estää artisokkia tummumasta.

Halkaise artisokka pitkittäin, ja sitten vielä kumpikin puolikas pitkittäin kahtia. Laita neljännekset heti sitruunaveteen (veden pinnalla voi pitää esim. keittiöpyyhettä koska artisokat tuppaavat kellumaan – näin ne saa pidettyä veden alla).

  • Pikkuisista latva-artisokista ei keskiosaa tarvitse poistaa, koska se on vielä käytännössä aika olematon. Riittää siis että poistetaan kuivat ja kovat uloimmat lehdet ja/tai niiden kärjet.

Käsittele jokainen artisokka samoin. Kuivia lehtien kärkiä voi tarvittaessa myös leikata saksilla pois – tarkoitus olisi poistaa kaikki syömäkelvoton artisokasta. Taistelen aina itseni kanssa, kun en raaskisi leikellä artisokkaa niin ronskisti…  mutta kun on muutaman kerran yrittänyt jäystää kuivaa lehteä, oppii kyllä olemaan valmisteluvaiheessa tarpeeksi julma (viime kerran perusteella tosin olen opintiellä edelleen).

Kun kaikki artisokat ovat käsitelty, voit sekoittaa kulhossa öljyn, hunajan, yhden sitruunan mehun, silputun/murskatun valkosipulin ja ripauksen suolaa. Valuta artisokat ja kuivaa ne kevyesti keittiöpyyhkeellä. Pyörittele palat sitten öljykastikkeessa ja levitä uuninpellille. Ripottele päälle vielä hieman sormisuolaa.

Paista kullanrapeiksi – voit kääntää palat kerran paistamisen puolivälissä. Artisokissa kestää koosta riippuen 20-40 minuuttia. Ne ovat valmiit, kun haarukka uppoaa helposti tyveen.

Piparjuurikastikkeeseen

1 purkki creme fraichea

n. 3 cm pätkä tuoretta piparjuurta

puolen sitruunan mehu

suolaa, pippuria

Kuori ja raasta piparjuuri hienolla terällä. Sekoita raaste creme fraicheen ja mausta sitruunalla, suolalla ja pippurilla. Laita kastike viileään maustumaan ja odottelemaan että artisokat ovat valmiita.

Tarjoile rapeat artisokanpalaset piparjuurikastikkeen kera alkupalaksi tai välipalaksi… tai kotikatsomossa leffaeväänä 🙂

Ps. myös aioli tai ihan vain sitruunalla maustettu voisula toimivat erinomaisena ja helppona dippinä näille herkkupaloille.

 

Ei hullumat leffaeväät nämä! Rakkautta ja Anarkiaa alkaa muuten ihan kohta, jee! Syksy on leffailtojen kulta-aikaa ♥

Pps. Tsekkaan sesongin vihannekset, marjat ja hedelmät Satokausikalenterista. Siitä on nyt myös kätevä A5-kokoinen taskukirja, ja se on mulla tuossa keittiön tasolla aina käden ulottuvilla.  Sain taskukirjan testiin Satokausikalenterin porukalta, kiitos!

1 302 views

POTUT JA BATAATIT UUNISTA ULOS!

by Juulia 0 Comments
POTUT JA BATAATIT UUNISTA ULOS!

fef2b45d63f10ed1e273d13b9aaadfb6

En ole varmasti ainoa, jolla on perunaan rakkaussuhde. Paistetut potut, ranskalaiset, sipsit, muusi, uudet perunat… ja uuniperunat, aijai! Näistä kaikista uuniperuna on se lohturuoka, jonka olemassaolon unohdan helposti kuukausiksi, kunnes yhtäkkiä on pakko sellainen taas saada.

Uuniperuna on itsensä hemmottelun lisäksi myös isomman joukon ruokkimiseen kätevä: perunat vaan uuniin ja täytteet kasaan, sitten kaikki pöytään jokaisen makunsa mukaan yhdisteltäväksi! Taisinpa eräänä uutenavuotena viedäkin pöytään kukkuraisen uuniperunakulhon, ja vaikka kuorimattomat ruttumötikät aika karuilta siinä näyttivätkin, katosivat ne pöydästä aika vauhdilla.

47387854c879f95e5558346abc302bff
Viimeviikolla pidin kotonani Tapaninpäivän kekkerit, ja tarjolla oli uuniperunasta jalostuneempi muoto. Käytin perunana sinistä, todella jauhoista Blue Kongo -lajiketta, ja metsästin kaupan perunalaarista kaikki pienet potut. Kypsensin ne uunissa öljyttyinä ja suolahunnutettuina, ja leikkasin kahtia. Koversin joka puolikasta hieman, ja tasoitin pohjan niin, että sain aikaiseksi eräänlaisia kuppeja. Nämä sitten täytin kylmäsavulohi-tilli-ranskankermalla.

Kun mulla on meneillään terveysintoilukausi (aina välillä sellainen on meneillään juu), vaihdan uuniin perunan tilalle bataatin. Bataatti on kypsänä yhtä ihanan pehmeä ja kuohkea sisältä kuin peruna, ja kuorikin paistuu rapeaksi herkuksi öljyttynä. Bataatissa on perunaa korkeampi ravintoainepitoisuus (runsaasti mm. A- ja C-vitamiinia ja antioksidantteja), mutta sillä on myös tulehdusta ehkäisevä ja verensokeria tasoittava vaikutus – se on siis tiedostavan terveysintoilijan helppo valita, puhumattakaan siitä, että bataatti on herkkua!

f89503745d1a5747bae1793f9bef3a98

Bataateissa käytän mielelläni luomua, ihan jo luonnonmukaisuuden takia, mutta myös siksi, että luomubataatit ovat usein pienempiä, sellaisia uuniperunan kokoisia, toisin kuin tavalliset mammuttibataatit. Uuniperunan kokoinen bataatti kypsyy 200ºC:ssa reilun puoli tuntia. Laitan perunani/bataattini uuniin aina ilman foliota ja syön ne kuorineen, eli huolellinen pesu on varsin tärkeää. Pesun ja kuivauksen jälkeen pistelen, öljyän ja suolaan pottuni jotta kuorista tulee rapeita uunissa.
Tänään tein väliaikaiskämppikselleni uunibataattia katkarapu-avokado-herne-täytteellä. Älyttömän hyvää, vaikka itse sanonkin. Tässä resepti!

Vihreä katkaraputäyte neljälle:

1 avocado
Pussillinen pakasteherneitä
Puoli ruukkua vesikrassia
Puolen sitruunan mehu
3 rkl ranskankermaa
Piparjuurta/wasabia maun mukaan
Pussillinen pakastekatkarapuja
Suolaa, pippuria

Sulata herneet ja katkaravut. Sekoita sauvasekottimella kaikki aineet katkarapuja lukuunottamatta, tarkista mausteet. Silppua halutessasi katkiksia pienemmäksi ennen kuin lisäät ne seokseen. Tarjoa esim. uunibataatin tai -perunan kanssa, mutta täyte sopii hyvin myös vaikkapa palttoonnapin päälle tai jopa voileipäkakkuun.

037d00ac3b6e51cb58eb6fcea57248a0

Ps. Ihanaa uuttavuotta 2014 kaikille! ♡♡♡

267 views