Nopeat vihreät edamame nuudelit

by Juulia 0 Comments
Nopeat vihreät edamame nuudelit

edamame nuudelit

Vihreää lohturuokaa?

Olenkohan ainoa, joka tässä vaiheessa vuotta himoitsee kaikenlaista vihreää haluamatta kuitenkaan luopua talvisen lämmittävistä ja tuhdeista lohturuuista? Epäilen! Tämänpäiväinen reseptini tasapainotteleekin lohtu- ja terveysruokakategorioiden välissä ja on ainakin itselleni tähän ristiriitaiseen ruokahimoon täysosuma.

Kyseessä on siis supervihreä sauvasekoittimen surauksella valmistuva kastike, joka pyöritellään pikaruokaklassikon eli nuudeleiden sekaan ja imuroidaan sohvalla päivän kiireistä palautuen.

edamame

edamame nuudelit

Tämä ruoka on siis sekä terveellinen että täyttävä. Se on myös siitä mukava ruoka, että reseptiä voi varioida sen mukaan, mitä kaapista kulloinkin löytyy. Nuudeliksi käy niin pikaramenit (ilman niitä maustepusseja tietenkin), kuin muutkin japanilaiset nuudelit aina sobanuudeleista someniin ja udoniin. Myös vihreitä voi vaihdella. Pakaste-edamamen sijasta voi kokeilla pakasteherneitä tai vihreitä härkäpapuja (tai niiden sekoituksia) ja kesällä vaihtaa pakasteet tietysti tuoreisiin.

Alle kirjoiteltu talvinen “perusresepti” sisältää pakaste-edamamepapuja, jotka kiehautetaan, valutetaan ja sitten soseutetaan kevätsipulin, valkosipulin ja mausteiden kera. Sekaan voi lisätä kaikenlaista vihreää, kuten baby-pinaattia sekä erilaisia yrttejä, itse saattasisin surauttaa sekaan joskus jonkun salaatinjämänkin. Tahna notkistetaan öljyllä ja käänneellään vastakeitettyjen nuudeleiden sekaan ja siinäpä se kokkaaminen sitten olikin. Helppoa, nopeaa, ravitsevaa, mutta samalla lohdullisen lämmittävää ja täyteläistä.

Vihreät edamame nuudelit

Vegaaninen (kunhan et käytä munanuudeleita)

2:lle

n. 150 g japanilaisia nuudeleita (ramen/soba/somen/udon)

n. 150 g edamamepapuja (herneitä/vihreitä härkäpapuja)

1 kevätsipulin valkoinen ja vihreä osa

½-1 valkosipulin kynsi

1 ruukku vesikrassia (tai jotain yrttiä – thaibasilikaa, kirveliä, minttua, korianteria… miksei jopa wasabirucolaa?)

iso kourallinen baby-pinaattia

2-2½ rkl shiromisoa

2-3 rkl oliiviöljyä

½-1 tl paahteista seesamiöljyä ja/tai 1-2 tl vaaleaa tahinia

½-1 tl yuzukoshoa (tai puserrus sitruunaa sekä ripaus chilihiutaleita)

(suolaa)

Tarjoiluun:

paahdettuja seesaminsiemeniä

kevätsipulia

Valmista ensin kastike: kiehauta pakaste-edamame, huuhtele ja valuta (jos käytät tuoreita papuja/herneitä, kiehauta kunnes ne ovat kypsiä). Soseuta edamame valkosipulin, kevätsipulin, misotahnan, vesikrassin (ja/tai yrttien) sekä babypinaatin kanssa. Lisää sen verran oliiviöljyä, että tahna hieman notkistuu. Mausta tahna seesamiöljyllä ja/tai tahinilla sekä yuzukosholla (joka on japanilainen yuzu-hedelmistä tehty tulisen kirpeä maustetahna), jonka voit tarvittaessa korvata puserruksella sitruunaa ja ripauksella jotain tulista. Tarkista maku – tahna saa olla voimakkaan makuista, sillä sen täytyy mausta iso keko nuudeleita! Lisää tarvittaessa mausteita ja/tai suolaa.

Keitä nuudelit suolatussa vedessä juuri ja juuri kypsäksi. Kaada vesi pois, mutta säästä vajaa desi keitinvettä. Lusikoi edamametahna nuudeleiden sekaan ja nostele kaikki huolella sekaisin, ohenna tarvittaessa keitinvedellä. Tarjoile heti.

Vihreät edamame nuudelit voi tarvittaessa uudelleenlämmittää paistinpannulla öljytilkassa, mutta itse tekisin mieluummin vihreää tahnaa tuplasatsin ja keittäisin nuudeleista sen kaveriksi tarpeen mukaan. Edamametahna säilyy jääkaapissa peitettynä muutaman päivää, tosin sen väri on toki tuoreeltaan kaunein.

vihreät nuudelit

edamame nuudelit

Ps. Inspiraationlähde tälle ruualle on Bon Appetit -sivuston ihanan houkutteleva “ramen noodles with miso pesto” -juttu. Ihana resepti ihan sellaisenaan, itse vain kaipaan kasvisruokiini mielellään jonkun proteiinilähteen 🙂

270 views

Punavihreä perunasalaatti & musta valkosipulikastike

by Juulia 2 Comments
Punavihreä perunasalaatti & musta valkosipulikastike

mansikka perunasalaatti

Heippa! Muistatteko kun hehkutin teille taannoin trendiraaka-ainetta mustaa valkosipulia? Olen laittanut sitä vähän kaikkeen ensimmäisen purkin käsiin saatuani (ja viisi samantien hamstrattuani) ja aika monta mustaa kynttä on naposteltu myös ihan sellaisenaan.

Kuten tuossa hehkuttelujutussani jo mainitsin, musta valkosipuli pääse parhaiten oikeuksiinsa ruuissa, joissa ei ole vahvoja kilpailevia makuja. Perunamuussi tai simppeli pasta on mustalle valkosipulille oivallinen käyttökohde, samoin majoneesi tai vaikkapa hapanleipätaikina … mutta sellaisiapa ei vaan näiden alkukesän seksihelteiden aikana ole tehnyt mieli.

musta valkosipuli

musta valkosipuli

Täällä onkin syöty vallan salaatteja. Niinpä musta valkosipuli päätyi maustamaan dashi-pohjaisen salaatinkastikkeen, jota olen halunnut testata jo pitkään! Salaattiin itseensä tuli, mitäs muuta kuin uusia perunoita ja parsaa… joista pääosin koostuvaa vihreää perunasalaattia on tässä köökissä syöty tänä kesänä tiuhaan tahtiin.

Tällä kertaa tuo köökkimme tämänhetkinen vakioperunasalaatti sai kuitenkin pirteän säväyksen tuoreista mansikoista! Jep, nyt tekeillä ei siis olekaan vihreä perunasalaatti, vaan punavihreä perunasalaatti. (Mikäli joku nyt miettii että onkos tämä salaatti siis jonkinlainen poliittinen kannanotto, niin … ehkä se onkin? Kotimme ei aivan sijoitu Helsingin punavihreän kuplan sisälle maantieteellisesti, mutta arvopohjaltaan kyllä!)

mansikka perunasalaatti

musta valkosipuli

Tämän salaatin dashi-pohjainen kastike on parhaimmillaan, kun teet dashin alusta asti itse. Dashin valmistaminen on harvinaisen helppoa, kunhan vaan etsii käsiinsä siihen tarvittavat raaka-aineet! Ohjeen perusdashille sekä vegaaniselle siitakedashille löydät täältä. Tarvittaessa voit toki käyttää myös dashiliemijauhetta.

Kastike säilyy jääkaapissa nelisen päivää, tosin parhaimmillaan dashi on aina mahdollisimman tuoreelta. Itse käytin punavihreästä perunasalaatista yli jääneen musta valkosipuli & dashi -kastikkeen lehtikaalisalaatin mausteena. Toimi loistavasti!

Musta valkosipuli & dashi -kastike

vegaaninen, mikäli käytät siitakedashia, gluteeniton, kun käytät tamaria

n. 2 dl

1½-2 rkl soijakastiketta / tamaria

¾ dl dashia

n. ¾ dl oliiviöljyä

5-6 mustaa valkosipulinkynttä

Soseuta kaikki kastikkeen raaka-aineet, kunnes seos emulsoituu kevyesti. Tarkista kastikkeen suolaisuus ja lisää tarvittaessa soijaa – tarvittavan soijan määrä riippuu aika paljon käyttämäsi soijan suolaisuudesta ja intensiteetistä. Muista myös, että vaikka kastike maistuisi sellaisenaan hieman liiankin suolaiselta, sen tehtävä on maustaa keko perunoita, parsaa, pinaattia ja mansikoita!

Punavihreä perunasalaatti

2-4:lle

n. 100 g babypinaattia

n. 100 g mansikoita

n. 250 g vihreää parsaa

n. 400 g uusia perunoita

2-3 kevätsipulin vartta

½-¾ dl musta valkosipuli & dashi -kastiketta

vastarouhittua mustapippuria

Pese perunat. Laita perunat kiehumaan ja valmistele salaatin muut osat niiden kypsymistä odotellessa. Pätki parsasta kuiva tyvi irti ja paloittele parsa muutaman sentin pätkiksi. Pese ja kuivaa babypinaatti. Pese mansikat, irroita niistä kannat ja viipaloi ne. Silppua vielä kevätsipuli.

Kun perunat ovat viittä vaille kypsiä, lisää kattilaan parsa. Jatka keittämistä muutama minuutti ja valuta sitten perunat ja parsa huolella. Pilko perunat muutaman sentin lohkoiksi ja lisää ne sekä parsat kuumina noin desiin musta valkosipuli & dashi -kastikketta. Pyörittele salaatti varovaisesti sekaisin ja jätä maustumaan sekä jäähtymään. Kun peruna-parsaseos on jäähtynyt huoneenlämpöiseksi, sekoita siihen suurin osa kevätsipulisilpusta sekä mansikoista.

Annostele lautasille babypinaatti ja sen päälle punavihreä perunasalaatti. Viimeistele annokset lopuilla kevätsipuleilla ja mansikkaviipaleilla sekä vastarouhitulla mustapippurilla.

perunasalaatti

PS. Punavihreän perunasalaatin voi valmistaa tarvittaessa puoliväliin asti etukäteen, eli laittaa kypsät perunat ja parsat kastikkeeseen sekoitettuna jääkaappiin vaikka jo edellispäivänä. Mansikat sekä babypinaatti kannattaa kuitenkin sekoittaa salaattiin vasta juuri ennen tarjoilua.

131 views

Vihreä valkopapukeitto

Vihreä valkopapukeitto

valkopapukeitto
Vihreä valkopapukeitto (kevätversio = ekstravihreää)

Päivän resepti tänään on sarjassamme maanantairuokaa. Ei tosin sitä, mitä maanantairuualla monesti muulloin tarkoitan – eli jotain hemmottelevaa lohturuokaa jolla pehmentelen klišeisen kärttyisää maanantaimoodiani – vaan hyvää, helppoa ja nopeaa “en oikein jaksais kokata” -ruokaa.

Tämä soppa valmistuu tarvittaessa reilussa vartissa eikä vaadi juuri aivotoimintaa (kunhan nyt pysyy skarppina veitsihommien ajan). Toki en olisi aivan oma itseni, jollei tästäkin pikaruuasta olisi olemassa myös se pidemmän kaavan versio ja lisäksi pari eri variaatiota niin talveen kuin kevääseenkin. Itse keitto on jokaisena versiona minusta hyvää: sellaista arkista perusruokaa joka jotenkin onnistuu olemaan enemmän kuin osiensa summa.

Talviversio on paksua, puuromaista, täyteläistä ja täynnä sattumia.

Kevätversion soseutan sileämmäksi ja ohennan hieman kevyemmäksi.

Pidemmittä puheitta (poikkeuksellisesta minulle, heh), käydäänpä suoraan asiaan! Säilykepapuja käyttämällä valkopapukeitto valmistuu reilussa vartissa, eli se on tarvittaessa todellista pikaruokaa. Mikäli valmistan keiton pidemmän kaavan kautta eli kuivista pavuista, laitan ne likoamaan jo edellisenä päivänä. Yleensä myös liotan ja keitän samalla vaivalla isomman määrän papuja kuin mitä tähän soppaan tarvitsen. Kyllä niille aina käyttöä löytyy!

Vihreä valkopapukeitto

vegaaninen

4:lle

n. 2½ dl kuivia valkopapuja / pikaversioon n. 500 g kypsiä valkopapuja (n. 6 dl = n. 2 purkillista säilykepapuja)

7-9 dl mietoa kasvislientä*

1 pieni keltasipuli

3-4 valkosipulin kynttä

200 g parsakaalia

(n. 50-75 g pakastepinaattia / kourallinen tuoretta pinaattia)

(1-2 jauhoista perunaa)

(1- 2 dl kauramaitoa / kaurakermaa)

suolaa, vastarouhittua mustapippuria

n. 1 rkl hyvää neitsytoliiviöljyä

* Kasvisliemen määrä on hyvin liukuva, sillä jos haluat keitosta talviversioni tapaan paksumpaa, tarvitset sitä vähemmän kuin keväiseen ja kepeämpään soppaan. Lisäksi käyttämäni liemen määrään vaikuttaa se, tuleeko soppaan kaurakermaa/-maitoa – esim. tänään ei tullut koska unohdin nämä raaka-aineet kauppaan… Joten: kun soppaa tekee ensimmäistä kertaa, kannattaa laittaa kattilaan ensin vähemmän kasvislientä ja lisätä sitä sitten vaikka lopuksi mahdollisen kaurakerman tms. ja keiton soseuttamisen jälkeen. Näin keitosta ei ainakaan tule liian vetistä!

Mikäli käytät kuivia papuja:

Liota kuivia papuja runsaassa vedessä yön yli (tai hätätapauksessa kuumassa vedessä noin tunti). Valuta liotusvesi pois ja huuhtele pavut. Laita pavut sekä noin 1½ l vettä isoon kattilaan ja keitä, kunnes pavut alkavat olemaan melkein kypsiä (tähän menee noin tunti). Valuta pavuista keitinvesi ja laita ne sitten takaisin kattilaan.

Mikäli käytät säilykepapuja:

Huuhdo ja valuta pavut huolella ja laita ne isoon kattilaan. Siirry sitten suoraan reseptin seuraavaan osaan.

Lisää kattilaan silputtu sipuli, viipaloidut valkosipulit sekä pieniksi paloiksi leikattu parsakaali varsineen. Paksumpaa ja puuromaista talviversiota varten lisään keittoon yleensä vielä 1-2 jauhoista perunaa suurustamaan soppaa. Peitä raaka-aineet miedolla kasvisliemellä ja nosta lämpöä, kunnes keitto kiehuu kevyesti. Jatka keittämistä miedolla lämmöllä siihen asti, että kaikki raaka-aineet ovat täysin kypsiä ja pehmeitä. Lisää kattilaan vielä pinaatti sekä kauramaito/-kerma, mikäli käytät niitä ja kuumenna keitto vielä kertaalleen kiehumispisteeseen.

Soseuta valkopapukeitto. Itse tykkään jättää varsinkin talviseen tuhtiin versioni hieman sattumia, joten saatan käyttää soseuttamisessa tällöin jopa perunanuijaa sauvasekottimen sijaan. Keitto saa minusta talvisin olla myös jopa puuromaisen paksua, mutta keväämmällä monesti ohennan keittoa tässä vaiheessa vielä pienellä määrällä kasvislientä tai kauramaitoa. Jos ohennat keittoa, kiehauta se vielä kertaalleen. Mausta vihreä valkopapukeitto vielä makusi mukaan suolalla sekä vastarouhitulla mustapippurilla. Tarjoile keitto maukkaan oliiviöljylorauksen kera.

Ps. Osan parsakaalista voi höyryttää siivilässä kattilan päällä ja lisätä keittoon vasta lautasella.

262 views

Perunapasta + #ruokatrendit2018

Perunapasta + #ruokatrendit2018

perunapasta

Päivän reseptini ammentaa Etelä-Italialaisesta keittiökulttuurista, tarkemmin ottaen cucina poverasta (jonka voi suomentaa kutakuinkin “köyhäksi keittiöksi”). Cucina povera hyödyntää mitä edullisimmat ja yksinkertaisimmatkin raaka-aineet, kuten perunat, pavut, sisäelimet tai vaikkapa luonnosta kerätyt villivihannekset ja taikoo niistä täyttävän ja maittavan aterian. Cucina poveran kokkailufilosofia juontaa juurensa tietysti siitä, että perhe on ruokittava silloinkin, kun ei ole pennin pyörylää käytettävänä, eikä kaapeistakaan löydy juuri mitään.

Haaveissani matkustan vielä jonain päivänä Italiaan, jotta pääsen maistamaan näitä taikatemppuja autenttisimmillaan ja ehkä osallistumaan jopa jollekin kurssillekin. Minullahan on siihen varaa, kuten on varaa myös syödä ravintolassa, jos en jaksa kokata. Tänään lautasellani on simppeli perunapasta, “pasta e patate”, johon tulee minimissään vain pastaa, perunaa, valkosipulia, sekä parmesaanin kanta (se kova reuna, minkä useimmat ehkä heittävät roskiin), se on erittäin hyvää, se on täyttävää ja se on halpaa. Huomenna meinasin käydä sushilla.

perunapasta

Toki itsekin olen käynyt läpi myös ajanjaksoja, jolloin raha oli vähissä. Opiskeluaikoina tietysti, sekä myös muutama vuosi sitten avioeron jälkeen yksin isosta asuntolainasta suoriutuvana teki tiukkaa. Ei kuitenkaan koskaan niin tiukkaa, että olisin joutunut luopumaan kodistani tai syömään pelkkää makaroonia päivästä toiseen. Jouduin tinkimään monesta, mutten missään nimessä nähnyt nälkää. Tiesittekö, että täällä koti-Suomessakin jopa 470 000 ihmisen tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen?

Kun nyt fiilistelen “köyhää keittiötä”, kyse on osittain nostalgiasta (kiva vaikkapa syödä pitkästä aikaa sitä linssi-pakastepinaattimössöä, millä elelin vuonna 2005) ja osittain siitä, että myös minun keittiöfilosofiaan kuuluu esim. ruokahävikin vähentäminen, ah niin trendikäs hortoilu sekä kaikkia ruhon osia hyödyntävä “nose to tail” -kokkailu. Ongelmani ruuan suhteen ovat seuraavanlaisia: mitäs sitä tänään söisi? Mitähän mun tekisi mieli? Kokkaanko vai lähdenkö sushille? En jaksa suoriutua kauppaan, joten väännetäänkö  siitä mitä kaapista löytyy vai tilataanko pizza? Jep, ei kovin vakavia pulmia nämä.

WTD-blogin Nata haastoi ruokablogaajia osallistumaan tämän vuoden Yhteisvastuu-kampanjaan. Nata kirjoitti aiheesta loistavan jutun otsikolla “Tässä se on, vuoden suurin ruokatrendi” – todeten jutussa tosin hyvin nopeasti, että vuoden suurin ruokatrendi on se, ettei sitä ole. Yhteisvastuukeräyksen tämänvuotinen hashtag #ruokatrendit2018 osuukin kaltaiseeni ruokahulluun kovaa ja kolahtaen. Viime vuonna vähintään 30 erilaista tartaria syöneenä ja niihin jo hieman kyllästyneenä (“Tartaria? Graavatulla keltuaisella? Hoh hoijaa…”) minäkin klikkasin Natan jutun auki miettien, että mihinkäs sitä tänä vuonna kyllästyisi. Sen sijaan särvin annoksen karua todellisuutta.

vuoden trendikkäin vihannesVuoden trendikkäin vihannes 2018: maissi. Neljä miljoonaa eteläsudanilaista on paennut kesästä 2016 lähtien maansa sisällissotaa. Kyseessä on Afrikan suurin pakolaiskriisi sitten Ruandan kansanmurhan. Pakolaisasutusalueilla ihmisten ruokavalio koostuu pääosin maissijauhoista tehdystä puurosta 200 gramman päiväannoksina.

ajankohtaisin raaka-aineVuoden ajankohtaisin raaka-aine proteiinin lähteenä 2018: papu. Yli miljoona eteläsudanilaista on paennut kotimaansa sisällissotaa Ugandaan, jossa pakolaisten ruoka-annoksia on jouduttu puolittamaan jo kahdesti. Valtavalle ihmismäärälle on vaikea taata elämän vähimmäistarpeita. Pakolaisasutusalueilla proteiinin lähteenä käytetään papuja. Pakolaisen saama 80 gramman päiväannos papuja vastaa yhtä desilitraa.

Täällä nykyään ihan mukavasti toimeentulevan ruokahullun ruokablogaajan kuplassa on väännetty viime vuonna maissista niin polentaa, pizzaa kuin maissintähkää neljällä tavallakin. Neljä miljoonaa eteläsudanilaista on taas elänyt pakolaisena jo vuodesta 2016 selviten nälästä päivittäin annoksella, joka sisältää 200 g maissipuuroa sekä 80 g papuja. Epäilen, että pakolaisleirillä kukaan tulee miettineeksi, kuinka monta mustapapubrownieta päivittäisestä annoksesta saisi väännettyä.

Yhteisvastuukeräys on käynnissä parhaillaan. Lahjoittaa voi keräyslippaiden lisäksi myös soittamalla, tekstarilla tai netissä – osallistuminen on siis vain hetken näpyttelyn päässä, joten eiköhän pistetä näpytellen vaikka sen sushilounaan äärellä. Itse aion laskea ravintolakäynteihin ja kahvilakahveihin viikon ajalla keskimäärin uppoavat euroni ja lahjoittaa saman summan keräykseen.

Lisää tietoa lahjoittamisesta voit lukea Yhteisvastuu -sivuilta. Tänä vuonna kerätyt varat ohjataan taisteluun nälänhätää vastaan niin Suomessa, kuin maailman katastrofialueillakin. Avun vie perille ulkomailla  Kirkon Ulkomaanapu. Suomessa Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan taloudellisesti vaikeassa tilanteessa eläviä ihmisiä yhteistyössä Kirkon diakoniarahaston ja paikallisseurakuntien kanssa.

Perunapasta

2:lle

30 g voita / 2 rkl oliiviöljyä

4-5 valkosipulin kynttä

300 g kiinteää perunaa

150 g pastaa

n. 7 dl mietoa kasvislientä

n. 50 g parmesaanin kantaa

2-3 rkl raastettua parmesaania

n. 70 g (pakaste)pinaattia / nokkosta

mustapippuria, kuivattua chiliä

(suolaa)

Viipaloi valkosipuli ja laita se hautumaan hyvin miedolle lämmölle voihin/öljyyn (Etelä-Italiassa käytössä olisi tietysti oliiviöljy). Kuori ja kuutioi peruna noin sentin kuutioiksi. Kuori myös parmesaanin kannasta noin milli sitä kaikkein ulointa reunaa ja kuutioi loppu kovasta juustonkannasta muutaman millin kokoiseksi minikuutioksi.

Lisää peruna kattilaan ja pyörittele huolella sekaisin valkosipulirasvassa. Kypsentele perunaa kattilassa miedolla lämmöllä reilu viisi minuuttia ja lisää kattilaan sitten vielä kuutioitu parmesaanin kanta, pasta ja kasvisliemi, sekä muutama pyöräytys mustapippurimyllystä. Nosta lämpöä, kunnes seos alkaa kiehumaan ja anna seoksen poreilla sitten keskilämmöllä ilman kantta, kunnes pasta on melkein kypsää. Sekoittele pastaa aina välillä, sillä juustokuutiot tuppaavat muuten takertumaan kattilan pohjaan.

Lisää kattilaan lopuksi (pakaste)pinaatti (tai mikäli vuodenaika sallii, nokkonen) ja jatka keittämistä, kunnes pasta on sopivan al dente ja jäljellä oleva keittoneste on tiivistynyt tärkkelyspitoiseksi ja silkkiseksi liemeksi. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa hieman suolaa.

Mausta perunapasta mustapippurilla sekä raastetulla parmesaanilla, ripaus kuivattua chiliäkään ei ole pahitteeksi.

pasta e patate

608 views