Talviruokaa: Ragù ♡

by Juulia 0 Comments
Talviruokaa: Ragù ♡

Ragu

Keväisistä säistä huolimatta olen kaipaillut viimeaikoina tuhteja talviruokia. Ehkä kaipaankin niitä siksi, että lumen sulaessa muistan kuinka kauan pitää kohta odotella, jotta pataruokakausi alkaisi…

Akuuttiin talviruokakaipuuseen toimii erinomaisesti lasagne, moussaka tai karjalanpaisti, mutta viime viikonloppuna päädyin tekemään ragùta pastan ja parmesanin kera. Ragùhan on italialainen pastan kaverina tarjottava lihakastike, josta on olemassa kymmenittäin versioita eripuolilta saapasmaata. Tutuin suomalaisille on varmasti Ragù Bolognaise, jonkatapaista meilläkin lapsuudessa syötiin joka viikko, tosin nimellä “jauhelihakastike”.

ragu3

Normaalisti äiti teki meidän perheessä ruuat, mutta aina välillä isä ilmestyi kauhan varteen, ja silloin syötiin iskän bravuuria: spagettia, jauhelihakastiketta ja pienellä terällä raastettua juustoa (tärkeä ero “isoon” raasteeseen!) Se oli aina erityinen päivä ja kinuamisesta huolimatta harvinaista herkkua.

Sekä äidin että isän kastikkeet ovat rakkaita ruokamuistoja, joita en halua pilata yrittämällä samaa. Niinpä keittiössäni on hiottu huippuunsa soijarouhebolognaisea ja nyt vasta vuoden verran olen opetellut käyttämään lihaa tuossa omassa bravuurissani. Jauhelihan kanssa puuhailussa on vielä haastetta, mutta tällä kertaa ragùsta tuli kuitenkin erityisen herkullista! Tuli suorastaan kiire kirjoittaa summittainen reseptini heti talteen, jos vaikka onnistuisin seuraavalla kerralla yhtä hyvin?

Tämän soossin tekoon kuuluu myös lasi viiniä valmistumista odotellessa.

Ragù alla Juulia (4:lle)

400 g luomunaudan jauhelihaa
3-4 siivua pekonia
1 iso sipuli
3 valkosipulinkynttä
puolikas pieni kesäkurpitsa
3 keskikokoista porkkanaa
2 sellerin vartta
4 laakerinlehteä
1 rkl kuivattua timjamia
1 rkl sokeria
3 dl punaviiniä
tölkki laadukkaita kokonaisia säilyketomaatteja
Chipotle-tabascoa
suolaa ja pippuria
1 rkl laadukasta oliiviöljyä
3 rkl voita
Täysjyväpastaa
basilikaa
PALJON vastaraastettua parmesaania

Tämän soossin tekoon kuuluu myös lasi viiniä valmistumista odotellessa.

Silppua sipuli ja valkosipuli pieneksi. Kuullota isossa kasarissa tai kattilassa sipuleita voissa muutama minuutti. Kuutioi pekoni, porkkanat, sellerit ja kesäkurpitsa, ja lisää kasariin vihannekset ja sokeri. Nosta lämpöä, niin että vihannekset alkavat hieman karamellisoitua. Varo kuitenkin polttamasta! Kun olet saanut vihanneksiin sopivasti väriä, ota ne pois kasarista.
Ruskista jauheliha oliiviöljyssä pienissä erissä. Jauhelihakin saa mieluusti ruskistua kunnolla, joten käytä reipasta lämpöä. Kun kaikki liha on ruskistunut, lisää vihannekset takaisin kasariin. Kaada sekaan viini, säilyketomaatit (käytin luomulaatuisia kokonaisia kirsikkatomaatteja) ja mausteet. Lisää suola, pippuri ja tabasco vähän kerrallaan maistellen. Itse laitoin pari teelusikallista suolaa, reilusti tabascoa ja pippuria, mutta minä tykkäänkin voimakkaista mauista!

Keittele kastiketta rauhassa miedolla lämmöllä kannen alla vähintään tunti, ja lisää tarvittaessa hieman vettä, jos nestettä haihtuu liikaa (jos ruuanlaittoastiasi on uuninkestävä, lykkää se kannen kanssa uuniin mietoon lämpöön – 130-150ºc – muutamaksi tunniksi tai vaikka kävelylenkin ajaksi).
Tarkista lopuksi vielä maut ja jätä kastike hautumaan itsekseen siksi aikaa kun keität tarpeellisen määrän lempipastaasi ja raastat valtavan keon parmesaania. Lisää runsaasti revittyjä basilikanlehtiä kastikkeeseen juuri ennen tarjoilua ja sitten vain nautiskelemaan!

ragu2

ps. Kastike on minusta niin hyvää, että teen seuraavalla kerralla tuplasatsin ja käytän sitä seuraavana päivänä esim. lasagneen, niin puolittuu muuten melko työlään ruuan valmistusaika 🙂

 

92 views

Jääkaapin tyhjennystä: Valkopapusose & Villiintyviä vihanneksia

by Juulia 0 Comments
Jääkaapin tyhjennystä: Valkopapusose & Villiintyviä vihanneksia

Kesän huoleton hedonistinen elämä päättyy NYT! Pankkitilin saldo uhkaa pakkasasteilla, joten ei auta muu kuin aloittaa penninvenytysviikot palkkapäivään asti.

Neljäntoista kasvissyöntivuoteni aikana ehdin kehittää monen monta halpaa ja hyvää pöperöä, ja on mulla tuoreessa muistissa vielä myös opiskeluvuosien riittoisat arkiruuat. Inspistä ja ideologiaa nuukailuun löydän myös Etelä-Italialaisesta Cucina Poveran eli “köyhäinkeittiön” kasviksia ja villivihanneksia hyödyntävästä ruokafilosofiasta, jonka mukaan käytetään sitä mitä on ja se käytetäänkin huolella viimeiseen asti! Eli ei hätää, nyt vaan itsekuria ja suunnitelmallisuutta ruokaostoksilla… sienimetsäänkin voisi lähteä?

Ensihätään täytyy tehdä keittiössä inventaario, ja miettiä miten hyödyntää jo olemassa olevat ainekset, erityisesti vihannekset. Tilanteeni on aika hyvä, koska olen pienoinen hamsteri, mitä tulee esim. kuiva-aineksiin. Kaapistani löytyy aina linssejä, soijarouhetta, tomaattimurskaa, säilykepapuja, kuivattuja papuja/kikherneitä, ruis/vehnäjauhoja, mausteita, öljyä, pastaa ja erilaisia siemeniä. Pakkasessa taas on aina juustoraastetta, pinaattia, vihreitä papuja ja pakastemarjoja. Jääkaapin sisältö tietysti vaihtelee, mutta löytyy sieltä varmuudella aina ainakin maitoa, margariinia/voita ja kananmunia. Pyrin myös ostamaan perunoita, porkkanoita ja tomaatteja niin että niitä löytyisi aina. Valkosipuli ja sipuli ovat myös keittiöni vakivarusteita.

Kaappien tonginnan tulos.

Tänään siis aloitan nuukailuviikot jääkaapin tyhjennyksellä. Saaliiksi jää nuutunut kesäkurpitsan puolikas, kaksi jälkeenjäänyttä lehtikaalin lehteä sekä kourallinen vihreitä papuja – ne on pakko käyttää nyt eikä huomenna! Jääkaapin takaosasta kurkkii parmesaanin jämä, ja muistan että mulla pitäisi olla säilöttyjä valkoisia papuja.

Tänään jääkaapista löytyi sisilialaisen Cucina Povera -reseptin mukaelmalle hyvät ainekset: ruokalistalla siis valkopapusosetta & vihreitä vihanneksia. Köyhien resepti ehkä, mutta herkkua, uskokaa pois! Italiassa valkopapusoseen kanssa tarjottaisiin villivihanneksia ja runsaasti oliiviöljyä – mun versiossa vihannekset ovat lähinnä villiintymässä ja kävelevät kohta vastaan ellen pistä niitä pataan asap.

Ideaalitilanteessa olisin valmistautunut papusoseen tekoon jo eilen, ja laittanut pari desiä kuivattuja valkoisia papuja likoamaan. Kun en niin tehnyt, ruoka tulee valmistumaan supernopeasti säilykepavuista. Huuhtelen pavut, ja laitan ne kattilaan jossa on noin kaksi desiä vettä, reilu loraus oliiviöljyä ja yksi murskattu valkosipulin kynsi. (Jos kaapista löytyy jauhoista perunaa, kuori yksi, pilko se ja laita se papujen kaveriksi.) Sitten kattila liedelle ja keitellään tovi. (Perunan kanssa niin kauan, että peruna on kypsä. Pelkkien papujen kanssa riittää, että ne alkavat hajoilla, ja että valkosipulinkynsi pehmenee.) Kannattaa tietysti hieman vahtia, ettei vesi pääse haihtumaan kokonaan ennen kuin peruna/valkosipuli ehtii kypsyä. Tämän jälkeen etsitään perunanuija tai sauvasekoitin ja näytetään pavuille kuka keittiössä määrää! Soseen kuuluu olla perunamuusin omaista, eli jos tässä vaiheessa kattilassa on vielä paljon vettä, valuta siitä suurin osa johonkin erilliseen kulhoon ja lisää sieltä sitten tarpeen mukaan. Loraus oliiviöljyä, suolaa ja pippuria sekaan ja sekoitus. Jos kotonasi on parmesaania, teet soseesta vielä ihanampaa raastamalla sitä sekaan muutaman ruokalusikallisen verran.

Kattilassa papusoseen ainekset, siivilässä vihannekset. Pysyy tiski vähissä!

Sillävälin kun papusose porisee liedellä, voit valmistella vihannekset. Tähän sopii täydellisesti lehtikaali, joka on älyttömän terveellistä, todella hyvää, ja juuri nyt suomalaista lehtikaalia löytyy hyvin kaupoista. Olen käyttänyt tässä myös lehtipinaattia, mitä löytyy ympäri vuoden. Joskus rikkaampina päivinä tarjoan soseen kaverina vielä paistettua kalaa, esim. rouhitussa siemensekoituksessa pyöriteltyjä ahvenfileitä tai nieriää, mutta aika hyvin tällä nälkä lähtee ihan pelkkänä kasvisruokanakin. On hyviä rasvoja, on proteiinia, on kuitua ja on vitamiinia. Nimittäin mitä ikinä vihanneksia soseen kanssa tarjoatkin, älä keitä niitä hengiltä!!! Itseasiassa teen tämän ruuan yleensä mieluiten niistä kuivatuista pavuista, joita tietysti keitellään huomattavasti pidempään, ja laitan papukattilan päälle viimeiseksi n. kymmeneksi minuutiksi siivilän, jossa höyrytän parsakaalin/pavut/lehtikaalin tms. Pinaattissa ei mene niinkään kauaa, se on valmis alle minuutissa. Höyryttäessä alimmaiseksi tulevat hitaimmin kypsyvät rehut, ja päälle nopeammin kypsyvät.

Mamma mia! Tää on NIIN hyvää!

Olennaista tässä reseptissä on, että oliiviöljyssä ei nuukailla. Kyllä maha täyttyy ja on HYVÄÄ. Reilusti suolaa myös sinne soseeseen! Ja jos on sitä parmesaania niin johan kävis vaikka juhlaruuasta.

Summittainen resepti:

Sose

purkillinen valkoisia säilykepapuja (esim. GoGreen suuret valkoiset luomupavut tai Pirkka)
valkosipulin kynsi
n. 2 dl vettä
suolaa (lisätään vasta lopuksi)
pippuria
reilu loraus maukasta oliiviöljyä
(2-3 rkl parmesaaniraastetta)

Vihannekset

mitä tahansa seuraavista:

parsakaalin kukintoja
vihreitä papuja
lehtikaalia
ohueksi viipaloitua fenkolia
lehtipinaattia
kesäkurpitsaa
tms.

Terveysversiossa höyrytät vihannekset kannen alla, papukattilan päälle sopivassa siivilässä. Herkkuversiossa paista vihannekset valkosipulin kanssa öljyssä. Mausteeksi riittää suola.

ps. jos käytät kuivattuja papuja, liota ne runsaassa vedessä yön yli. Huuhtele ja laita kattilaan runsaan veden kanssa. Keittele kypsäksi, eli lähemmäs tunti, ja ota sivuun soseeseen tarvitsemasi määrä (yhdelle riittää pari desiä), loput voit vaikka pakastaa. Jos kerran aloittaa keittelemään papuja, parempi tehdä isompi satsi samalla vaivalla!

pps. Vegaani jättää tietysti parmesaanin lisäämättä – lihanhimoinen, mikään ei estä tarjoamasta tätä edellämainitun kalan sijaan esim. paksun paistetun savukylkisiivun kanssa.

94 views