Ankkaa ja appelsiinia

by Juulia 3 Comments
Ankkaa ja appelsiinia

Ihanan mehukas ja punertavaksi jätetty ankka on herkkua – appelsiinin kanssa varsinkin. Yhdistelmä on klassikko, mutta itse pääsin sen makuun vasta pari viikkoa sitten. Etsiskelin nimittäin kaveria uudelle viinituttavuudelle, Sisilialaiselle oranssille viinille, ja maahantuoja vinkkasi että kyseinen kombo voisi toimia.

Ihan perinteistä appelsiiniankkaa (Duck à l’Orange) en  kuitenkaan tehnyt, vaan hieman yksinkertaisempaa versiota, jossa sekä appelsiini että ankka paistetaan erikseen ja yhdistetään vasta lautasella. Karamellisoitunut appelsiini on muuten todellista herkkua!

 Ankkaa ja appelsiinia 2:lle

1 iso ankan rintafile tai 2 pienempää

suolaa ja pippuria

1 appelsiini + ripaus sokeria

(1 tl balsamicoa + 2 tl juoksevaa hunajaa)

Jos käytät pakastettuja ankanrintoja, sulata ne rauhassa. Ota liha huoneenlämpöön odottelemaan noin tunti ennen paistamista.

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Viillä ankanrinnan nahkapuolelle ristikuvio, vältä kuitenkin viiltämästä lihaan saakka. Laita rinnat kylmälle paistinpannulle nahkapuoli alaspäin ja käännä lämpö päälle.

Koska keittiössäni on supernopeasti lämpeävä induktioliesi, laitan lämmön aluksi matalalle – idea on sulattaa nahkapuolelta mahdollisimman paljon rasvaa irti. Tämä ei onnistu jos lieden lämpeäminen tapahtuu liian nopeasti. Sulattelen siis rasvaa hitaasti noin viisi minuuttia, jonka jälkeen käännän lämmön kovemmalle ja ruskistan nahan. Rasvan kaadan talteen (ankanrasvassa paistetut perunat, mmmm….).

Kun nahka on kauniin ruskea ja rasvaa on irronnut reilusti, mausta liha molemmin puolin suolalla ja pippurilla (jos haluat nahasta hieman hapanimelää, levitä nahkapuolelle hunajan ja balsamicon sekoitusta). Laita ankanrinnat uuniin nahkapuoli ylöspäin. Halkaise viereen appelsiini, ripottele sen pintaan hieman sokeria, ja laita se samassa pannussa uuniin leikkuupinta alaspäin.

Pidä ankkaa ja appelsiinia uunissa kunnes lihan sisälämpötila on n. 50 astetta. Tähän menee suurinpiirtein kymmenen minuuttia, ja näin ankka jää ihanan vaaleanpunaiseksi keskeltä. Anna lihan levätä folioon käärittynä kymmenisen minuuttia ennen leikkaamista ja tarjoilua.

Koska nautin ankkani Sisilialaisen viinin kanssa, tarjosin sen alueelle tyypillisen lisukkeen kera. Perunalla rikastettu papusose on ihanaa, kun sen maustaa reilulla lorauksella laadukasta neitsytoliiviöljyä.

Koska Sisiliassa syödään paljon villivihanneksia, poimin lähimetsästä soseen kylkeen nipun maitohorsman versoja, jotka ovat juuri nyt parhaimmillaan. Ne voi toki korvata vaikkapa vihreällä parsalla, myös nuoret voikukan lehdet tai leikkuupinnaltaan pikaisesti ruskistettu endiivi toimivat hyvin.

Valkopapusurvos 2:lle

purkillinen suuria valkoisia papuja (n. 300 g)

1 iso jauhoinen peruna

1 valkosipulin kynsi

neitsytoliiviöljyä

suolaa, pippuria

n. 50 g parmesaania

(nippu parsaa tai nuoria maitohorsman versoja)

(tuoretta chiliä)

Kuori ja pilko peruna, laita se kattilaan valutettujen valkopapujen sekä valkosipulin kynnen kanssa. Lisää vettä vain sen verran, että ainekset juuri ja juuri peittyvät. Keitä kannen alla, kunnes peruna hajoaa (n. 15 minuuttia). Kaada enin vesi pois, ja survo pavut sekä peruna karkeasti rikki. Mausta survos raastetulla parmesaanilla, suolalla, pippurilla sekä kunnon lorauksella oliiviöljyä.

Maitohorsman nuoret versot valmistuvat parissa minuutissa, ne voi joko paistaa nopeasti pannussa, höyryttää, tai keittää vähässä vedessä. Vinkkejä maitohorsman ja muidenkin villiyrttien sekä -vihannesten tunnistamiseen, keräilyyn sekä käyttöön löytyy vaikkapa Hortoilu.fi sivustolta.

Täyteläinen valkopapusurvos, karamellisoitunut appelsiini, punertavan mehukas ankka sekä aavistuksen kitkerät horsmat sopivat erinomaisesti yhteen. Hienonnettu tuore chili toi annokseen ripauksen potkua.

Ruuan kaverina testaamani oranssi viini ylensi kokonaisuuden todelliseksi juhla-ateriaksi! Viinistä kerron lisää seuraavassa postauksessa, joten olkaahan kuulolla: jännempää juomaa en ole vähään aikaan käsiini nimittäin saanut 🙂

698 views

Kalapuikko-Caesar

by Juulia 0 Comments
Kalapuikko-Caesar
Kalapuikko Caesar

Mulle iski alkuviikosta täsmähimo: KALAPUIKOT!!! 

kalapuikkolove

Juu. Ihan juurikin ne pakastealtaasta löytyvät peruskalikset. Hyviä ihan sellaisinaan, ihania myös “hampurilaispihvinä”. Tällä kertaa koin kuitenkin vuosisadan neronleimauksen – lisäsin rapeaksi paistetut kalapuikon palaset caesarsalaatin päälle toimittamaan leipäkrutonkien virkaa! Jep, jep, harkitsen vakavasti, josko tälle innovaatiolle pitäisi hakea patentti. Ehkä. Mutta ei nyt vielä kuitenkaan.

Kalapuikko Caesar

Kalapuikko Caesar

Kalapuikko Caesar 1:lle

4-5 rapeaksi paistettua kalapuikkoa

1 pieni sydänsalaatti

muutama rkl rouhittua pistaasipähkinää sekä parmesaania

kastikkeeseen:

puolikas avokado

puolen sitruunan mehu

maun mukaan kalakastiketta

0,5 dl raastettua parmesaania

pippuria

hieman Tabascoa tai Srirachaa

0,5 dl vettä

Soseuta kaikki kastikkeen ainekset sekaisin.

Halkaise sydänsalaatti pitkittäin kahtia, ja paista leikkuupintaa öljytyllä paistinpannulla muutama minuutti (tai kunnes saat pintaan kauniin värin). Paista myös kalapuikot, ja murenna ne käsin varovasti suupaloiksi.

Kokoa annos: levitä kastike lautaselle, ja aseta paistetut salaatinpuolikkaat sekä rapeaksi paistetut kalapuikonpalaset kastikkeen päälle. Viimeistele pistaasipähkinällä ja parmesanlastuilla.

Ceaser

ps. erittäin hyvää myös ilman kaliksia…

pps. samasta kastikkeesta olen kirjoittanut myös aiemmin – kestosuosikki!

107 views

Zoodelit savumantelipestolla

by Juulia 1 Comment
Zoodelit savumantelipestolla

068370ef8b2be922efe5de528b817dc3

cfa1bf31c5d88e5e74c7568a79dfe0cc

Siitä asti, kun vietin viikon raakaruokavaliolla viime talvena, on lautaseltani löytynyt tasaisin väliajoin kesäkurpitsasta tehtyä “spagettia”. Maailmalla ruokablogiskene on ollut sekaisin vihanneksista tehtyihin raakanuudeleihin jo pidempään, ja myönnetään: itsekin olen käynyt tsekkailemassa, mitä se sellainen hommaa kätevöittävä vihannessorvi oikein kustantaisi. Toistaiseksi kuitenkin väsään zucchininuudelini, joita nyt päätin kutsua zoodeleiksi, juliennekuorijalla, jonka aikoinaan ostin Thaimaasta papaijasalaatin valmistusta varten.

Zoodelit ovat kevyttä ja ravintorikasta sapuskaa, ja toki vihannesnuudeleiden raaka-aineeksi käy muukin raakana syötävä, koostumukseltaan nuudeliksi sopiva pötkylä kuin zucchini. Valkoretikka, porkkana ja kurkku esimerkiksi maistuisivat ainakin minulle! Eilen väsäsin kastikkeeksi pestoa savustetuista manteleista, ja paistoin vielä bonuksena maanantain kunniaksi sekaan hieman chiliä, valkosipulia ja herkkuani katkarapuja. HYVÄÄ OLI HUH HUH!

28f392f609c271e044412b75096e55f2

Zoodelit 1:lle nälkäiselle tai 2:lle vähemmän nälkäiselle
1 keskikokoinen kiinteä kesäkurpitsa
ripaus suolaa
(muutama tl laadukasta oliiviöljyä)

Pese kesäkurpitsa. Suikaloi/sorvaa se ohuiksi pitkiksi suikaleiksi, jätä keskeltä löytyvä höttöinen siemenkota kuitenkin käyttämättä. Jos et omista juliennerautaa/vihannessorvia, viipaloi kesäkurpitsa pitkittäin ohuelti, ja leikkaa sitten millin paksuisiksi pitkiksi suikaleiksi. Sekoita suikaleisiin ripaus suolaa ja jätä ne siivilään pehmenemään siksi aikaa, kun valmistelet kaveriksi haluamasi kastikkeen. Suola irroittaa kesäkurpitsasta nestettä, ja pehmittää sitä, joten kun kastikkeesi on valmis, puristele ylimääräinen neste varovasti suikaleista pois. Mausta halutessasi lorauksella öljyä ennen kuin sekoitat suikaleet kastikkeen kanssa.

c74753ea16009d767e9026b983616d5a

c915416bc2f03b5d3a05e903ef74e847

Savumantelipesto
vajaa 1 dl savustettuja suolattuja paahdettuja manteleita (löytyy esim. Punnitse ja Säästä -kaupasta)
puoli-yksi ruukku basilikaa
1 rkl oliiviöljyä
50 g parmesania raasteena tai pieninä paloina
mustapippuria
puolikas/pieni valkosipulin kynsi
puolikas chilipaprika ilman siemeniä
1 rkl vettä tai kesäkurpitsan keskiosa

Rouhi kaikki peston ainekset vettä/kesäkurpitsan keskiosaa lukuunottamatta blenderissä, silppurissa tai sauvasekoittimella. Hätätapauksessa sakset+kuppi on ihan toimiva yhdistelmä myös! Jätä seos melko karkeaksi. Lisää hieman vettä, tai kesäkurpitsanuudeleista yli jäänyt keskiosa, ja sekoita vielä hetki, jotta saat pestosta hieman tahnamaisempaa. Itse tykkään kuitenkin jättää seoksen mahdollisimman rouheiseksi. Suolaa ei todennäköisesti tarvitse lisätä, jos käytät suolattuja manteleita.
Sekoita pesto ja zoodelit, tarjoile heti! Ruoka vetistyy nopeasti, koska kesäkurpitsa on niin kostea vihannes. Eilen tätä syödessäni laitoin tosiaan peston lisäksi sekaan vielä raakaa kevätsipulia sekä nopeasti paistinpannulla pyöräytettyä chiliä, valkosipulia ja katkarapuja. Peruspastallekin tämä pesto tietysti sopii. Savumantelit voi hyvin vaihtaa tavallisiin paahdettuihin manteleihin, mutta jänskempi tämä ruoka kyllä on pienellä savuvivahteella. Ei savua ilman tulta – chiliäkään en siis jättäisi tästä sapuskasta pois!

e6cb9d6361bdefa605ee9dfe5b92f5f0

34 views

Ituhipin Caesarsalaatti

Ituhipin Caesarsalaatti

a61c1fe7b4cc381bde24107b6fcb718a

Jos pitäisi valita, mitä ruokalajia söisin koko loppuikäni, se olisi ehdottomasti salaatti. Heh, salaattia kun voi olla niin monenlaista! Monesti salaatit ovat ihanimpia raikkaina ja kirpeällä kastikkeella silattuina, mutta jos hakusessa on niinsanottu lohturuoka, on valintani aina caesarsalaatti. Mikä siitä nyt tekee niin hyvää? Parmesaani, krutongit… mutta parasta on kuitenkin se kastike (voisin lusikoida pelkkää kastiketta, ainakin joinain tietynlaisina päivinä)! Se ei ole vaan valitettavasti mikään kevyt soossi se. Perinteiseen caesarkastikkeeseenhan tulee mm. kananmunan keltuaista ja öljyä runsain mitoin – en siis millään raaski syödä tuota herkkua ihan niin usein kuin haluaisin.

Jotta voisin useammin herkutella lohturuokasalaatillani, olen kehitellyt paremman omantunnon Caesarkastikkeen. Sen pohjana on majoneesin sijasta avocado. Eilen kotona kastiketta himoitessani keksin sitten laittaa sekaan kalakastiketta – anjovisfileitä kun ei “sattunut” olemaan jääkaapissani (kuinka monella niitä on edes?) ja sehän toimi! Lopputuloksesta tuli parempi kuin edellisistä yritelmistäni konsanaan. Salaatin sijaan käytin eilen lehtikaalia, ja skippasin krutongit – rapeutta lisäsin salaattiherkkuuni niiden sijaan mungpavun iduilla. Parmesaania en silti kuvittelisikaan jättäväni pois: joku roti keventelyssäkin olla pitää!

b7d83b85060b017327e98d91fff6c9e1

Caesarkastike avocadosta n. 2:lle
1 iso kypsä avocado
1 pieni valkosipulinkynsi hienoksi raastettuna
puolen sitruunan mehu
0,5 tl Worchesterkastiketta
0,5 tl kalakastiketta
vastarouhittua mustapippuria
1 rkl hienoksi raastettua parmesaania
1-2 rkl vettä
(0,5 tl Dijon-sinappia)
(srirachaa tai tabascoa maun mukaan)

Soseuta valkosipuli ja veden, sitruunanmehun ja mausteiden kera. Lisää avocado ja soseuta tasaiseksi. Sekoita mukaan parmesaaniraaste. Ohenna tarvittaessa lisävedellä, ja säädä mausteita makusi mukaan. Tarjoile heti valitsemasi salaattilaadun ja lisukkeiden kera.

Ituhipin tulinen lehtikaalicaesar 2:lle
100 g lehtikaalia
1 annos avocado-caesarkastiketta
1 dl mungpavun ituja
50 g parmesanjuustolastuja
2 dl katkarapuja
Muutama tippa tabascoa + 1 rkl caesarkastiketta
mustapippuria
(chilirouhetta)

Poista lehtiruodit lehtikaalista ja pieni lehdet suupalan kokoisiksi paloiksi. Huuhtele hyvin ja taputtele kangaspyyhkeen sisällä kuivaksi. Älä murehdi vaikka käsittelisit kaalia ronskimmin, se kestää kovat otteet. Ota avocado-caesarkastikkeesta ruokalusikallinen sivuun, ja sekoita chilikastike siihen. Hiero loppu kastike huolellisesti lehtikaaliin ja jätä salaatti odottelemaan siksi aikaa kun valmistelet lisukkeet.

Sulata katkaravut. Pyörittele katkikset caesarkastikkeen ja tabascon seoksessa. Kokoa salaatit lautasille tai tarjoiluastiaan. Laita pohjalle lehtikaali, ripottele päälle mungpavut. Jaa katkikset annoksille ja koristele koko herkku parmesanlastuilla, chilirouheella ja reilulla määrällä vastarouhittua mustapippuria.

3eedaa1b188af74eb163cdf2b768c76e

54 views