Ravintolat & baarit

by Juulia
842 views

Janoisena Berliinissä: BRLO Brwhouse

Janoisena Berliinissä: BRLO Brwhouse

Kyssäkaalia, kyssäkaalia ja kyssäkaalia. Nam!

Mikäli olen mitään käsittänyt oikein, Berliinin kuumimpiin uusiin olutskene- JA kasvisravintoloihin kuuluu tällä hetkellä BRLO Brwhouse. Kyllä, luit oikein: tämä panimoravintola tosiaan painottaa vahvasti kasvisruokia!

BRLO Brwhouse pyrkii olemaan sekä nykyaikainen gastropubi, että olutkulttuuria, kulinaarisia taiteita, hulluja ideoita ja ainutlaatuisia yksilöitä palveleva paikka (näin kerrotaan heidän nettisivuillaan siis). Uniikki konsepti tarvitsee toki myös uniikin kodin ja sellainen BRLO:n rakennus kyllä onkin.

Tämä panimoravintola on nimittäin rakennettu 38:sta kierrätetystä kontista. Arkkitehtuuritoimisto GRAFT:in suunnitteleman moduulirakenteen ansiosta rakennuksen voi purkaa ja uudelleenkasata helposti minne milloinkin. BRLO Brwhouse onkin nykyisessä lokaatiossaan Gleisdreieck-ulkoilupuiston reunassa vain muutaman vuoden, ennenkuin se etsii itselleen uuden majapaikan.

brlo brwhouse

BRLO berliner weisse (ilman siirappia kiitos) – aivan pätevä janojuoma.

Juhannuksen jälkeisen, eeppisesti mönkään menneen Berliininmatkani yksi odotetuimmista etapeista oli tietysti juurikin BRLO. Olin kovasti lähdössä reissuun useammankin kiinnostavan ravintolavarauksen tehneenä, mutta kun kaksi päivää ennen matkaa minulle nousi kova kuume, jouduin katkerana perumaan varauksista melkein jokaisen. Mutta en tätä!

Onneksi keskiviikkoon mennessä oloni olikin jo sen verran parempi, että päätös varauksen pitämisestä ei osoittautunut virheeksi. Jouduin kuitenkin lähtemään tutustumaan joutomaalle rakennetun ja palkitun ulkoilupuiston Gleisdreieckin reunalla sijaitsevaan panimoravintolaan itsekseni, Juusolla kun oli tuona päivänä työhommia. Sanonkin heti alkuun, että se se vasta virhe oli: mitä hauskaa on ruuan saatikka oluiden maistelussa, jos sen tekee yksin? Varsinkin BRLO:ssa annokset on vieläpä ajateltu jaettavaksi 🙂

brlo brwhouse

BRLO:n terassi oli varsin mukava paikka nautiskella yksi panimon oma kylmä berliner weisse ravintolapuolen avautumista odotellessa, kunnes alkoi satamaan kaatamalla. Ravintolan puolelle pakkautuvien kastuneiden ihmisten sekä mahdollisesti hieman huonosti toimivan ilmastoinnin (?) johdosta ravintolasali osoittautui tukalan kuumaksi ja tunkkaiseksi, sekä todella pimeäksi. Toipilasolotilassani meinasinkin heittää hanskat tässä vaiheessa visiittiä jo tiskiin ja lähteä takaisin hotellille, kun olin liikkeellä reippaasti etuajassa ja odotusaikaa keittiön aukeamiseen oli tuolloin vielä yli tunti.

Onneksi hoksasin kurkata ravintolan parvelle, josta löytyi kuin löytyikin ilmavampia pöytiä, muutama ikkuna, sekä tuulenvireen ja raikkaan ilman sisään päästävä avoin ovikin. Ankkuroin itseni ravintolan ainoaan luonnonvaloisaan pöytään ja kökötin siinä sitten sinnikkäästi keittiön aukeamiseen saakka. Kun kännykästä akku tuossa vaiheessa jo veteli viimeisiään, eikä paikan WiFikään oikein suostunut toimimaan, pääsin harvinaislaatuiseen meditatiiviseen olotilaan katsellessani vain ikkunasta ulos sateeseen. Ei se netitön hetki välillä niin kamalaa olekaan!

brlo brwhouse

Lopulta pääsin vihdoinkin tilaamaan. Nälkäkiukku ja väsähdys vaihtui nopeasti hyvään mieleen, kun sekä palvelu, että ruoka- ja olutvalikoima olivat niin kovin erinomaisia. Hyvä ruoka/juoma – parempi mieli, todellakin!

Koska olin todella odottanut pääseväni tähän ravintolaan, en kursaillut tilaukseni kanssa: kuuden oluen maistelusetti, kyssäkaaliannos, pihvitomaatti panzanellakreemin ja hollandaisen kera, mustalla valkosipulilla maustettua perunamuussia ja ahneen mutta maltillisen pikkupossun annos raakakypsytettyä mangalitzapossun rapeaksi paistettua masua hunaja-viskikastikkeella.

BRLO:n pääasiallinen ruokalista koostuu toinen toistaan houkuttelevammista kasvisannoksista, joiden kokkaamisessa on monesti käytetty myös olutta. Jokaisen annoksen pääraaka-ainetta – oli se sitten selleri, kukkakaali tai parsakaali – on käytetty annoksessa monella eri tapaa: on fermentoitu, kuivattu, savustettu, pikkelöity…

BRLO:n keittiömestarin Ben Pommerin rakkaus vihanneksiin onkin ilmeistä pelkkää menua lukemalla. Suunnitelmissa ravintolalla on tulevaisuudessa jopa kasvattaa omat vihanneksensa ravintolan vieressä, ja kuinkas muutenkaan, tämäkin kasvimaa on rakentumassa ravintolan tavoin konttiin.

brlo brwhouse

Kun itsekin rakastan kasvisruokaa yli kaiken ja olen sitä mieltä, että kasviksien ympärille rakentuva ruoka on usein paljon moniulotteisempaa ja kiinnostavampaa kuin liharuoka, odotukseni olivat BRLO:n kasvisruokien suhteen todella korkealla. Suurena kyssäkaalin ystävänä valitsin listalta annoksen, jossa sitä on niin paistettuna, fermentoituneena kuin marintoitunakin. Lisäksi annoksessa oli vihreää omenaa, yrtti-emulsiota ja Sainte-Maure vuohenjuustoa.

Kunpa voisin sanoa olleeni annokseen tyytyväinen! Annoksen komponentit olivat toki jokainen purkkipestolta maistuvaa yritti-emulsiota lukuunottamatta maukkaita, mutta niiden tasapaino oli aivan pielessä. Pitkä ja näyttävästi laskostettu kyssäkaalisuikale oli hankala ja loppua kohden tylsä syötävä ja sen mutkiin piilotettua omenaa olisi voinut annosta raikastamassa olla reilusti enemmänkin. Sekä hapatetut että kevyesti pikkelöidyt kyssäkaalikiekot olivat herkullisia, mutta niitäpä ei annoksessa sitten montaa ollutkaan.

Onneksi sekä pihvitomaatti että fermentoidulla mustavalkosipulilla maustettu muussi olivat todella erinomaisia … ja se possu, huh! En ole koskaan juuri ymmärtänyt ihmisiä jotka kohkaavat rapeaksi paistetun sian kamaran perään, mutta nyt taidan tajuta mistä siinä on kyse. Aterian paras osa taisi silti olla hunaja-viskikastike, jota lusikoin siinä ruokailuni lomassa jatkuvasti sellaisenaan, niin koukuttavan tiukka potku siinä oli.

Aterian jälkeen olo oli kuitenkin tyytyväinen ja poikkeuksellisen täysi. Jollei ulkona olisi edelleen ripsonut vettä, olisin varmasti kömpinyt puiston puolelle lekottelemaan yläpuolisen kuvan tyyliin 🙂

BRLO Brwhouse ei ehkä päässyt tällä kertaa näyttämään minulle parhaita puoliaan, mutta uuden visiitin teen silti varmasti jahka tieni seuraavan kerran vie Berliiniin. Olutvalikoimasta löytyi minulle hapanoluiden ystävälle yllin kyllin testattavaa ja mönkään menneen annosvalinnan haluan kovasti vielä korjata! Listalta jäi houkuttamaan mm. pale ale -glaseerattu kukkakaali sekä paistettu sydänsalaatti. Veikkankin, että mikäli olisin jakanut kyssäkaaliannokseni jonkun kanssa, ja jos pöydässä olisi ollut muutama muukin annos, olisi ateriakokemukseni ollut paljon parempi.

BRLO BRWHOUSE

Schöneberger Straße 16
10963 Berlin

 

201 views

Baarirakkautta: BrewDog Helsinki

Baarirakkautta: BrewDog Helsinki

brewdog helsinki

Muistan vielä kuin eilisen, kun jonotin eräänä arki-iltapäivänä Viiskulmassa baariin. Poikkeuksellisen käytökseni syynä oli tietysti BrewDog Helsingin avautuminen, enkä ollut tosiaankaan ainoa, jota uusi baari kiinnosti jonottamiseen asti – melkoista somevouhotusta skottipanimon uusi baari oli nimittäin aiheuttanut siinä vaiheessa jo pitkään.

BrewDog Helsingin syntytarina vuodelta 2014 onkin pitkälti sosiaalisen median ansiota: panimon kysymykseen “mihin avaisimme seuraavan baarimme” vastattiin Suomesta sellaisella voimalla, että siinä ei ollut muilla enää paljon mahkuja saada ääntään kuuluviin. Sopivan yrittäjän ja lokaation löydyttyä baaria ruvettiin remppaamaan, ja me janoiset olutfanit vahdattiin sosiaalisessa mediassa baarin valmistumista kieli pitkällä. Lopulta odotuksemme palkittiin 17.12.2014 ja niin sitä sitten jonoteltiinkin kadulla tuoppia, hupsistakeikkaa.


Viime vuoden päräyttävin uusi tuttavuus: hapankaalilla hapatettu Sauer’d Krauts, norjalaisen Lervigin ja saksalaisen Buddelshipin yhteistyön hapan hedelmä

BrewDog Helsingissä on 24 hanaa, joista noin puolet jätän tosin useimmiten rauhaan. Olutinnostukseni alkuaikoina lotrasin monen muun tavoin Punk IPA:a lähes kyllästymiseen asti, mutta isoin syy Brewdogin omien tuotteiden “syrjimiselle” on lähinnä nykyinen olutmakuni: rakastan happamia ja kirpeitä, hedelmäisiä ja marjaisia oluita, joita BrewDogilta harvemmin löytyy – tosin poikkeuksiakin toki on (kuten vaikkapa Blitz -sarja, Elvis Juice, Hello My Name Is Holy Moose tai Lizard Bride).

IPA-innostukseni jälkeen olen tosiaan hurahtanut täysillä kaikkeen happamaan ajatuksella “mitä happamampi, sitä rakkahampi” – ihme suorastaan, että hampaissani on vielä kiillettä jäljellä 🙂 Juuri nyt suosikkejani ovat erityisesti aavistuksen suolaiset (mutta toki myös happamat) goset sekä raikkaat berliner weisset. Pikkuhiljaa kiinnostukseni on ruvennut suuntautumaan myös stoutteihin ja porttereihin, barley wineja unohtamatta.

Se oluiden määrä, mitä olen BrewDogin hellässä huomassa maistanut, alkaa olemaan melkoisen mittava, Viiskulmassa kun on tullut viime vuoden sisällä vierailtua poikkeuksellisen ahkerasti. Juusohan siis asui heinäkuuhun asti aivan siinä naapurissa ja aika harvassa ovat olleet ne kerrat, kun oltaisiin ohitettu lempibaarimme ilman, että jompikumpi ehdottaa piipahtamista “yhdellä pienellä” (eli kolmasosapintilla = n. 1,6 dl).

BrewDogiin on suunnattu aina, kun on ollut juhlan aihetta, tai jos on kaivattu pientä piristystä, tai jos on haluttu toipua rankasta työpäivästä, tai sitten ihan vain nautiskelun merkeissä. Nurkkia on vallattu baarin joka kulmalta, välillä tehty siinä oluen äärellä töitä, välillä vain höpötelty. Monen monta kertaa olen siellä myös istunut yksin, mikä onkin lähes parasta baareilua mitä tiedän: laatuolut, oma rauha, tyhjä baari – siitä on minun taivaani tehty. BrewDog onkin tätä nykyä lähestulkoon ainoa baari, missä käyn. Helsinki on toki pullollaan muitakin mahtavia olutbaareja ja -ravintoloita, mutta yksikään muu ei tunnu samalla tavalla omalta ♥

Erään arki-illan juhla-ateria koostui Brewdogin juustolautsesta, sekä Mikkellerin 1000 päivää Sauternestynnyrissä viettäneestä vahvasta belgialesta. UUH!

Henkilökunta tässä baarissa on aivan omaa luokkaansa: asiantuntevaa ja ystävällistä, juuri he saavat oloni tuntumaan niin kotoisalta. Ne ovat ne pienet asiat kuten iloinen moikkaaminen, kuulumisten kyseleminen, makuni muistaminen – on silti itseasiassa aika vaikea selittää tarkalleen mikä se on, minkä ansiosta oloni on täällä aina niin tervetullut. Tässä baarissa on  kuitenkin aina hyvä henki niin tiskin takana kuin sen toisellakin puolella.

Ottaen huomioon, että tiedän koko henkilökunnan nimeltä, hävettää tajuta, etten ole itse heille koskaan esittäytynyt. Mitenköhän asian voisi luontevasti korjata… asiakashan minä kuitenkin olen; kuuluuko asiakkaiden esittäytyä, jos he käyvät baarissa näin tiuhaan kuin minä vai onko se tungettelevaa? MIKÄ ON ETIKETTI? Kääk!

brewdog Helsinki

brewdog Helsinki

brewdog Helsinki

Summa summarum (kuten isäni sanoisi): BrewDogista on tullut minulle vaivihkaa niin kotoisa ja rakas paikka, että vaikka olen onnellinen uudesta avopuoliskostani Juusosta, samalla hieman suren yhteisen olohuonebaarimme nykyistä etäisyyttä. Ainoa keino selättää tämä ikävä on tehdä säännöllisiä pyhiinvaelluksia oluselle, luulemma. Ehdottelinkin Juusolle jo viikottaisia afterworktreffejä – esim. joka maanantai klo neljästä kuuteen, niin lähtee viikko mukavasti käyntiin!

Lopuksi haluan esitellä vielä muutamat lempi-inhokkini tästä rakkaasta baarista: olutsiepon My Little Ponyn, hiuksiaan vähän raskaammalla kaviolla halkoneen My Little Ponyn sekä seinään raapustellun kikkelin (kukapa ei tykkäisi kikkelinkuvista?)  ♥♥♥

Kiitos kaikesta tähän astisesta ja pikaisiin näkemiin oi armas BrewDogini LOVE AND LIVE!

BrewDog Helsinki

Tarkkampujankatu 20,

00150 Helsinki

Ps. BrewDog Helsinki löytyy Viiskulman lisäksi myös Facebookista, Twitteristä sekä Instagramista. Somea seuraamalla pysyy uutuuksista ja hanojen valikoimista parhaiten kärryillä – ainakin, jos ei voi piipahtaa päivittäin paikan päällä niitä kuikuilemassa 😛

Pps. BrewDogissa järjestetään aktiivisesti erilaisia maistelu- ja paritusiltoja, tap takeovereita, bingoa, mitä näitä nyt on. Niistäkin pysyy kärryillä roikkumalla baarin sosiaalisessa mediassa!

1 483 views