Piiloterveelliset kurpitsa-suklaakeksit

Piiloterveelliset kurpitsa-suklaakeksit


Nämä kurpitsakeksit ovat tarvittaessa täysin maidottomia, gluteenittomia, jopa munattomia… mutta eivät missään nimessä mauttomia 😉

Kurpitsakausi on avattu ainakin tässä taloudessa täysillä: harva se päivä popsin lemppariani, uunissa paahdettua vaahterasiirapilla ja viismausteella maustettua kurpitsaa. Yhtenä päivänä lehtikaalipedillä, toisena polentan päällä, kolmantena ihan vaan sellaisenaan… en todellakaan kyllästy kurpitsaan ihan helpolla!

Kurpitsa on omiaan myös leivonnaisissa: kurpitsapiirakka on herkkua, ja kakuissa kurpitsaa kannattaa kokeilla samaan tapaan kuin porkkanaa tai kesäkurpitsaa taikinaa mehevöittämään. Itse kun en niin makiasta välitä, jäävät isommat leivonnaiset harvinaisiksi juhlapöytien herkuiksi- erilaisia keksejä sen sijaan saatan pyöräyttää useammin. Parasta on, jos niitä löytyy pakastimesta, ja voin lämmittää yhden aina tarpeen mukaan.

Ensimmäiset kurpitsakeksini tein vuosi sitten, mutta en ihan ehtinyt saada itseä miellyttävää reseptiä aikaan sesongin kuluessa. Nyt olenkin pistänyt hösseliksi siinä määrin, ettei vähään aikaan taida itselle kurpitsakeksit edes maistua (vaikka kurpitsa toki muuten edelleen uppoaa) – testikappaleita kun on tullut tehtailtua harva se päivä.

Rapeista kekseistä haaveilevat joutuvat etsimään ohjeen toistaiseksi muualta, sillä tämän reseptin mukaan tehdyt kakkuset ovat pehmeitä ja meheviä, ja parhaimmillaan uunituoreina. Rapeistakin kurpitsakekseistä toki haaveilen, joten kakkosversio on tulilla, jahka tämä pahin keksiähky menee ohi 🙂 Rakennetta on kuitenkin näihinkin ujutettu siemensekotuksen muodossa.

Parasta näissä herkkupaloissa on tietysti maun ohella se, että ne hellivät mielen lisäksi kehoa: terveellisempiä suklaakeksejä saa hakea. Kurpitsassa on reilusti mm. A-vitamiinia, potassiumia, rautaa ja kuitua, ja koska se on luonnostaan makea, voi keksit tehdä melkeinpä ilman lisättyä sokeria. Erilaiset siement ja pähkinät lisäävät soppaan mm. proteiinia ja rautaa. Eipä sekään ihan huono juttu ole, että nämä pullerot voi tarvittaessa leipoa täysin gluteenittomina, maidottomina ja jopa munattomina.

 


Maitosuklaata vai tummaa suklaata… vai ehkä molempia?

Millaista suklaata kekseihin livauttaa, ja kuinka paljon, se on ihan makuasia. Itselle pelkkä maitosuklaa on turhan äitelää. Seuraavaksi meinaan testata tummalla chilisuklaalla maustetut keksit 😀

Piiloterveelliset kurpitsa-suklaakeksit (n. 10-12 kpl)

gluteeniton + vegaaninen, jos käytät vegaanista suklaata

n. 1,2 dl kurpitsasosetta

1 muna

1-2 rkl pähkinätahnaa (esim. manteli)

(1-2 rkl vaahterasiirappia)

1 tl kanelia

0,5 tl vaniljasokeria

0,5 tl suolaa

1 tl ruokasoodaa

n. 2 dl gluteenittomia jauhoja (itsellä Provenan kaurajauhot)

n. 0,5 dl rouhittuja pähkinöitä ja siemeniä (manteleita, kurpitsansiemeniä, seesaminsiemeniä tms, joista 1-2 rkl chian- tai pellavansiemeniä)

n. 1 dl suklaahippuja (valitse makusi ja tarpeesi mukaan gluteeniton / vegaaninen suklaa, maitosuklaa / tumma suklaa jne.)

Soseuta kulhossa kypsennetty kurpitsa, muna, vaahterasiirappi, pähkinätahna sekä mausteet. Sekoita sooda jauhoihin, ja lisää seos kurpitsasoseeseen. Kääntele sekaan pähkinä-siemenrouhe ja suklaahiput, ja laita taikina sitten peitettynä jääkaappiin siksi aikaa kun uuni ehtii lämmitä 180 asteeseen. Taikinan kuuluu olla paksua puuroa, ja se tukevoituu seisoessaan hetken, kun siemenet turpoavat.

Kun uuni on lämmennyt, voit jakaa taikinan nokareiksi leivinpaperoidulle uunipellille. Taikinasta tulee noin 10-12 keksiä – painele nokareita hieman littaan esim. haarukalla. Paista keksejä 6-8 minuuttia (pienemmät paistuvat hieman isompia nopeammin).

Kekseistä tulee pehmeitä ja kosteita, ja ne ovat parhaimmillaan juuri leivottuina ja vielä vähän lämpiminä. Jos säilytät niitä pidempään, keksit kannattaa pakastaa ja sulattaa yksitellen kun herkkuhammasta kolottaa.

Ps. Jos haluat jättää kekseistä munan pois, lisää soseutusvaiheessa seokseen puolikas banaani, ja/tai nosta chian/pellavansiemenien määrää pähkinä-siemensekoituksessa kahteen ruokalusikalliseen.

Pps. rakenteeseen saa vaihtelua myös vaihtamalla osan jauhoista hiutaleisiin, esim. 1,5 dl kaurajauhoja + 0,5 dl kaurahiutaleita.

438 views

Pähkinäiset päärynäruusut

by Juulia 1 Comment
Pähkinäiset päärynäruusut
SAMSUNG CSC

Jos seuraat yhtään ruoka- tai leivonta-aiheista sosiaalista mediaa, olet varmasti jo törmännyt tähän, tai johonkin vastaavaan videoon:

Näyttää helpolta, eikö? Ei se ollut ihan niin helppoa. Ainakaan, jos ei malta seurata ohjetta, kuten minä. Olenkin nyt väsäillyt kaupan lehtitaikinasta ruusuja jo toista viikkoa, ja ei, niistä ei ole tullut nättejä. Maukkaita kyllä!

Ensimmäisen viritelmäni tein pelkän kuvan perusteella, itseluottamus korkealla – superheleppoo, ajattelin! Hyrräni aukeilivat, ja hedelmänviipaleet kärähtivät. Seuraavista kyhäelmistä tuli jo vähän nätimpiä, kun älysin rullata ruusun koko levyn pituudelta – mutta hedelmät edelleen kärähtivät.

Tässä vaiheessa luovutin, ja katsoin ohjeen kokonaan … mutta jääräpäisesti kieltäydyin kiehauttelemasta hedelmiäni. Tajusin sentään tehdä viipaleista vähän paksumpia. Kyllä, ruusuista tuli vähän parempia muttei edelleenkään läheskään niin nättejä kuin tuolla videolla.

Sisuunnuin, ja päätin seurata ohjetta kerran kuuliaisesti. Ylläripylläri, heti onnistui! Ja nythän se on myös ihan selvää, miksi ne ekat paksut hyrräni menivät mönkään. Kai se on vaan uskottava, että joskus niitä reseptejä kannattaa noudattaa ihan pilkulleen.

Niinpä tässä useamman yrityksen ja erehdyksen jälkeen haluan  jakaa teillekin hoksaamani onnistumisen avaimet:

  • hedelmäviipaleet kannattaa leikata n. millin paksuisiksi: ohuemmat kärähtävät, liian paksuja taas on vaikeampi rullata.
  • viipaleet on hyvä esikypsentää: pikainen hauduttaminen sitruunalla maustetussa kuumassa vedessä pehmittää viipaleet, mutta myös estää niitä tummumasta.
  • taikinalevy on hyvä kaulia pidemmäksi ja ohuemmaksi, jotta rullaan saa enemmän kerroksia, ja jotta kerrokset avautuvat nätimmin.
  • ruusut pitää paistaa mieluiten uunin alimmalla tasolla tai keskitasolla, ylätasolla ne kärähtävät taatusti.

Pähkinäiset päärynäruusut (4 kpl)

4 sulatettua lehtitaikinalevyä

4 pientä kotimaista päärynää

4 rkl mantelitahnaa / tahinia / maapähkinävoita tms.

2-4 rkl tummaa sokeria

2 tl kanelia / kardemummaa / vaniljasokeria

puolen sitruunan mehu

2 rkl pähkinärouhetta

Kauli jokainen taikinalevy pidemmäksi ja ohuemmaksi, pyri kuitenkin säilyttämään sen muoto. Kiehauta muutama desi vettä, lisää veteen sitruunan mehu. Viipaloi pestyt päärynät noin millin paksuisiksi viipaleiksi (mandoliini olis tässä hommassa aarre) ja upota kuumaan veteen muutamaksi minuutiksi.

Levitä jokaisen taikinalevyn keskelle pitkittäinen raita haluaamaasi pähkinätahnaa, jätä toisesta päästä kuitenkin sentin verran tyhjää. Asettele päärynäviipaleet limittäin taikinan toiselle pitkälle reunalle niin, että niiden toinen reuna ylittää taikinan noin sentillä. Ripottele päälle hieman sokeria, sekä maustetta sekä vielä hieman pähkinärouhetta.

Taita levy pitkittäin kahtia, jolloin päärynäviipaleet jäävät keskelle ikäänkuin taskuun, mutta pilkistävät toiselta laidalta ulos. Rullaa levy niin, että uloimmaksi jää levyn tyhjä pää. Voitele se kevyesti vedellä ja painele varovasti kiinni rullaan – näin täyte on ikäänkuin sinetöity rullan sisälle.

Rullat pysyvät parhaiten muodossaan, jos paistat ne muffinssivuuissa tai sopivan kokoisissa uunin kestävissä kulhoissa. Lämpötila on paras olla hieman alle 200 astetta. Ruusukkeet kypsyvät n. puolessa tunnissa.

Minusta näissä on kivointa se, että täytettä voi vaihdella fiiliksen mukaan – olen kokeillut pähkinätahnan sijasta myös halvaa, ja miksei siihen kävisi alkuperäisohjeen mukaisesti myös joku hillo tai marmeladi. Mukavaa on myös se, että ruusukkeet valmistuvat vaikka yksitellen, ja ovat sen vuoksi aika kätevä vierasvara. Jos pakastimessa on lehtitaikinaa ja pöydältä löytyy omena tai päärynä, ovat loput aineet pitkälti tilanteen mukaan sovellettavissa.

Ja nyt kun olen harjoitellut ruusujen rullailua vähän niinkuin pidemmän kaavan kautta, uskallan myös väsätä vaikka koko pellillisen kerralla.

Ps. jos testaatte ruusujen rullailua, kertokaa ihmeessä omat onnistumisen vinkkinne vaikka tuonne kommenttikenttään 🙂

114 views