Mämmileipä mämmikierteellä

by Juulia 0 Comments
Mämmileipä mämmikierteellä

mämmileipä

Mämmi!

Pääsiäinen meni jo, mutta mämmikausi se sen kun jatkuu vaan! Siis ainakin täällä. En voi väittää olevani mämmistä aivan yhtä innoissani kuin Juha Mieto, mutta en siitä ihan kyllikseni yleensä vielä pääsiäisen aikana saa. Välillä mämmiä on saatava jopa aivan muina kuin tämän ns. asianmukaisen vuodenajan aikana ja silloin kiitän kauppoja, jotka tarjoavat tätä maltaista herkkua pakastealtaastaan ympäri vuoden. Tänä mämmihimo iski kuitenkin vasta pääsiäisenä ja kiirastorstain hälinässä tein kaupassa ison virheen: ostin sitä aivan liian vähän. Luulisi, että reilu puoli kiloa mämmiä riittäisi kahdelle ihmiselle muutamaksi päiväksi, mutta eipä se vaan riitäkkään, mikäli suurin osa siitä mämmistä uppoaa yhtäkkiä leipään!

Kuukauden ruokahaaste: mämmi

Hannan SoppaKokit ja Potit -blogit herättelivät alkuvuonna aikoinaan ruokablogeissa pyörineen kuukauden ruokahaasteen taas aktiiviseksi. Pidän kovasti haasteista, joten kun huhtikuun #kuukaudenruokahaaste osui mämmin kohdalle, oli fiilis mitä mahtavin: MÄMMI! Siinä vasta haaste! Innostuksesta huolimatta en kuitenkaan meinannut ensiksi keksiä mämmistä niin mitään kokattavaa, mämmi kun on minusta parasta ihan vain sellaisenaan (aitoa kermaa päälle kiitos ja ei todellakaan mitään sokeria!). Pääsiäisen alla kuitenkin välähti: mitäpä jos laittaisin mämmiä hapanjuurileipääni? Tuumasta toimeen ja mämmileipä tekeille.

mämmileipäMämmileipä nro 2: mämmiä vain kierteessä

mämmileipä

Hapanjuurileipä

En ole mikään ekspertti hapanjuurileivonnassa, joten olen arastellut kirjoitella aiheesta täällä blogissa. Olen leiponut viime kesästä asti 2-3 leipää viikossa, joten harjoitusta on toki tullut jo ihan mukavasti ja voidaan perustellusti sanoa, että olen hurahtanut hapanjuurileivontaan ♥ Perusasiat oppittuani haasteita on asettanut esim. korkeamman hydraation (eli kosteamman) taikinan käsittely, ihanteellisen fermentaatiopisteen tunnistaminen (eli milloin leipä on kohonnut sopivasti paistamista varten, eikä ole ali- tai ylikehittynyt) ja kulloisenkin leivän viiltosyvyyden määrittely. Välillä saankin siksi aikaan aikamoisia muotopuolia ja lituskoita, mutta herkullisia leipomukseni aina onneksi ovat ja siinä varmasti myös syy sille, että hapanjuurileivonta on niin koukuttavaa 🙂

Koska kokkausfilosofiani on vahvasti “tekemällä oppii” -tyyppinen, aion nyt pokkana jakaa teille kuitenkin hapanjuurireseptini. Jos et koskaan ole leiponut hapanjuurella et voi valitettavasti niin vain seurata reseptiäni (jutusta tulisi perusteiden kanssa tuhottoman pitkä), mutta saat jutustani ehkä kipinän tutustua asiaan tai kokeilla mämmileivän tekemistä vaikka tutulla hiivaleipätaikinalla. Ja jos taas leivot jo juurella, voit toivottavasti saada jutustani idean vaikka siihen omaan mämmileipäversioosi!

Koska leipien tuunaamisen pohjana on minusta hyvä käyttää alkuun tuttua ja moneen kertaan leivottua ohjetta, lähdin tekemään mämmiversiota meidän arkileivästä (speltti-vehnäleipä, jonka resepti on Eliisa Kuuselan Leipävallankumous -kirjasta). Ensimmäiseen mämmileipään laitoin innoissani mämmiä mittailematta suoraan taikinan sekaan (moka! Mites teet saman leivän uudelleen, jos et tiedä paljonko mämmiä taikinaan laitoit?) ja toisen mämmileipäni tein tutusta taikinasta mutta mämmikierteellä. Molemmat olivat herkullisia, mutta vasta kolmas meni nappiin: mämmiä päätyi sekä taikinaan, että mämmikierteenä leipään sattumaksi.

mämmileipä"Mämmileipä nro 3 – kauniisti paistunut ja maukas!

Lopputuloksessa maistuu selvästi mämmi, muttei kuitenkaan mitenkään hyökkäävästi. Enemmänkin silleen mukavan vienosti (toki niitä kierrekohtia lukuunottamatta) ja siksi tämä leipä maistuukin ehkä myös niille, jotka eivät mämmiä fanita aivan yhtä paljon kuin minä?

Kuten jo aiemmin mainitsin, alapuolinen ohje vaatii tosiaan hapanjuurileivonnan perustiedot ja taidot. Niiden kanssa pääsee hyvin alkuun ostamalla tuon Eliisan Leipävallankumous-kirjan jota itsekin käytän, liittymällä FB:n Hapanjuurileipurit -ryhmään ja katsomalla Leipäpajan YouTube-kanavalta Eliisan mahtavat ja monia ainakin itseäni alkuun askarruttaneita asioita valaisevat videot. Omat kaksi vehnäjuurtani olen saanut toisen ystävältäni ja toisen Eliisalta, mutta kirjan ja videoiden avulla juuren voi myös pistää alulle alusta asti ihan itse.

Mämmileipä mämmikierteellä

340-350 g huoneenlämpöistä vettä (68-70%)

250 g sihtispelttijauhoja (50%)

250 g vehnäjauhoja (50%)

75-125 g imellettyä mämmiä (15-25%)

100 g aktiivista vehnäistä hapanjuurta (20%)

10 g karkeaa harmaata merisuolaa* (2%)

Mämmikierteeseen:

3-4 rkl imellettyä mämmiä

2-3 rkl paahdettuja mantelilastuja

Lisäksi:

riisijauhoja

kohotuskori

leivinliina

*Itse käytän karkeaa Sel de Guérande -merisuolaa, joka liukenee taikinan sekaan hitaasti ja jonka voi siksi sekoittaa halutessaan taikinan sekaan heti alussa. Jauhoni ovat pääsääntöisesti Malmgårdilta.

Valmista taikina:

Herätä juuri ja ruoki se tarpeelliseen kokoon, anna tekeytyä aktiiviseksi. Sekoita kulhossa vesi, mämmi ja hapanjuuri. Jos laitat mämmiä enemmän, aloita pienemmällä vesimäärällä – vettä on helppo lisätä taikinaan muutama gramma taitteluvaiheessa käsiä kastelemalla mutta pois sitä ei niin vain saakaan.

Lisää sitten kulhoon jauhot ja suola ja sekoita sen verran, että seassa ei enää ole kuivia jauhopaakkuja. Älä vaivaa. Peitä kulho ilmatiiviisti ja jätä tekeytymään kolmeksi vartiksi. Kostuta kädet kevyesti (tai reilummin jos tahdot lisätä taikinaan vielä nestettä) ja taittele taikina kerran nostamalla ja venyttämällä varovasti taikinaa itsensä yli neljältä suunnalta (pohjoinen-etelä, itä-länsi). Jätä tekeytymään huoneenlämpöön kahdeksi tunniksi ja taittele taikina tänä aikana vielä 3-4 kertaa. Pidä taitteluita lukuunottamatta taikina koko ajan huolella peitettynä niin, ettei siitä pääse haihtumaan kosteutta.

Muotoilu:

Nosta leivinliina kohotuskorin päälle ja ripottele liinalle reilusti riisijauhoja. Siirrä taikina varovasti kulhosta työtasolle ja tee esimuotoilu. Jätä esimuotoiltu taikina rentoutumaan tasolepoon kuvun alle 20 minuutiksi. Jauhota sitten taikinan pinta pienellä määrällä riisijauhoa. Kumoa taikina varovasti tasolle nurinpäin. Levittele se varovasti venytellen ja nostellen neliskanttiseksi levyksi ja levitä levylle ohut kerros mämmiä. Varo runnomasta taikinaa littaan. Ripottele levylle lopuksi kuivalla pannulla kullanruskeiksi paahdetut ja jäähtyneet mantelilastut (niiden tehtävä on tuoda makua, mutta myös imeä itseensä osa mämmikierteen kosteudesta).

Rullaa levy kahdesta suunnasta keskikohtaa kohden, kunnes rullat kohtaavat toisensa. Nipistele rullat varovasti toisiinsa kiinni koko pötkön pituudelta. Nosta ja taita tai rullaa rullapötkön päät sitten toisiaan kohden niin, että toinen pää jää toisen alle. Käännä näin syntynyt paksu pieni limppu varovasti ympäri ja muotoile alustaa vasten kämmenillä vetäen ja pintaa kiristäen pitkänomaiseksi limpuksi. Anna limpun levätä näin päin hetki, jotta alapinnan sauma asettuu. Nosta leipä lopuksi saumapuoli ylöspäin kohotuskoriin ja ripottele pinnalle vielä reilusti riisijauhoja.

Muotoiluakin saan kyllä vielä treenata lisää… mutta hyvä tuli tälläkin hieman repeilleellä mötikällä!

Kohotus ja paistaminen:

Peitä kohotuskori huolella ja kohota taikinaa huoneenlämmössä vielä noin tunti, tai kunnes näet leivän pinnalla olevaan jauhokerrokseen ilmestyvän halkeamia. Tästä tiedät että kohoaminen on hyvässä vauhdissa ja voit nostaa leivän kylmälepoon jääkaappiin. Yleensä aikaa menee taikinan sekoittamisesta 4°c jääkaappiin nostamiseen minulta reilu neljä tuntia. Paista leipä noin vuorokauden-puolentoista kuluttua.

Kuumenna uuni 250 asteeseen. Kumoa leipä varovasti pellille/pataan ja viillä pinta. Paistan itse leipää 250 asteessa ensimmäiset 20 minuuttia ja lasken lämmön sitten 225 asteeseen. Jatkan paistamista alemmassa lämpötilassa vielä noin 20 minuuttia, tai kunnes leipä on pinnaltaan reilusti paahtunut ja kumisee ontosti pohjaa koputellessa. Koska jokaisen uuni on omanlaisensa, ei hirmuisen tarkkaa yleisohjetta paistamiselle voi varmaan kukaan antaa. Itselläni on vieläpä uuni jossa on höyrytoiminto ja käytän pitkien limppujen kanssa juurikin uunin höyrytoimintoa saadakseni uuniin reilusti kosteutta. Jollei sinulla ole uunissa höyrytoimintoa, kosteus pitää tuottaa uuniin toisilla keinoilla: esim. suihkuttelemalla uuniin vettä suihkepullosta tai laittamalla uunin pohjalle vesihöyryä tuottava uuninkestävä vesiastia.

Oma lempitapani varmistaa kosteus uunissa silloin, kun en käytä höyrytoimintoa on paistaa leipä kuvun alla. Kuvun alla paistaminen antaa minulle itseasiassa usein parhaan tuloksen 🙂 Pyöreäksi muotoillut leivät paistankin siksi monesti valtavan teräskattilan alla ensimmäiset 20 minuuttia ja otan kuvun pois paiston loppuajaksi. Pitkät limput eivät teräskattilani alle mahdu, siksi ne pääsevät höyryuuniin!

mämmileipä

Muistathan antaa leivän vetäytyä ennen leikkaamista paiston jälkeen ainakin tunnin!

Hei! Jos sinäkin tahdot osallistua huhtikuun mämmihaasteeseen, osallistuminen on näin helppoa: valmista jotain mämmipitoista ja jaa tuotoksesi blogissasi tai sosiaalisessa mediassa tägillä #kuukaudenruokahaaste. Itse olen jo edelliskuukausina (helmikuu: veriappelsiini, maaliskuu: max30min) listannut haasteeseen osallistuvien blogipostauksia omaan juttuuni, tehdäänpä tälläkin kerralla niin! Nyt olen kyllä tosi utelias näkemään, moniko haasteeseen tarttuu 🙂

Huhtikuun ruokahaaste – mämmi:

Hannan Soppa: Mämmibowl avokado-suklaamoussella

Ruoka-alkemisti: Mämmirisotto

Syötävän hyvä: Mangorahka ja lakritsimämmiä

Viimeistä Murua Myöten: Mämmisämpylät

68 views

Appelsiinikakku blenderissä + katkerokuorrute

Appelsiinikakku blenderissä + katkerokuorrute

Kyrö Dark Rye Bitter saatu testiin blogin kautta

appelsiinikakku

Kokonaisen appelsiinin appelsiinikakku

En ihan muista milloin kuulin ensimmäisen kerran kokonaisen appelsiinin sisältävästä appelsiinikakusta, mutta siitä on varmasti jo muutama vuosi. Tämä appelsiinikakku sisältää tosiaan kokonaisen appelsiinin – siis koko hedelmän kuorineen päivineen – ja taikina valmistuu vieläpä kaiken huipuksi blenderissä. Aikamoinen laiskan leipurin unelma ettenkö sanoisi!

Huomaa että leivon kakkuja tosi harvoin, kun sain vasta nyt testattua tätä kiehtovan oloista leipomusta. Mielessä se tosin on ollut melkein aina, kun ihastelen toisten upeita kuivakakkuluomuksia Instassa tai muualla somen syövereissä. “Sitten kun minä leivon kakun, niin leivon kyllä sen kokonaisen appelsiinin kakun!” No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan, joten tänä jouluna syödään appelsiinikakku jos toinenkin.

katkero

Joskus sen vitkastelun ansiosta resepti-ideat itseasiassa vain paranevat ja niin taisi ehkä käydä tämänkin kakun kanssa. Sain nimittäin viime viikolla Kyrö Distillery Companyltä testiin heidän tumman ja vaalean ruiskatkeronsa ja näistä maistiaisista innostuneena päätin tehdä appelsiinikakkuuni Kyrö Dark Rye Bitteristä katkerokuorrutteen.

En ole suuri makean ystävä, joten jos makeassa on jonkinlainen suolainen, katkera tai hapan twisti, se on minulle heti kiinnostavampi tuttavuus kuin muuten. Tähän kakkuun tulee happamuutta appelsiinista, mutta myös ihanan aromaattista katkeruutta appelsiinin kuoresta. Kun olen tänä syksynä muutenkin opetellut käyttämään cocktailbittereitä ruuanlaitossa, niin miksipä ei sitten tukisi sitä appelsiinin luontaista katkeruutta katkerokuorrutteella?

appelsiinikakku

appelsiinikakku

Kokonaisen appelsiinin sisältäviä kakkuja tehdään ilmeisesti eri puolilla Eurooppaa, sillä löysin resepteistä niin sisilialaisia, ranskalaisia kuin espanjalaisiakin versioita.

Reseptistä riippuen taikinaan voi tulla polentaa, mantelia, muita pähkinöitä tai ihan vain vehnäjauhoja, enemmän munia tai vähemmän munia, jugurttia tai maitoa tai ei kumpaakaan… Useimmissa ohjeissa appelsiinia keitetään jopa tunti ennen soseuttamista, mutta muutamissa taas ei – vaihtoehtoja on selvästi vähän joka leipurille.

appelsiinikakku

Useampaa reseptiä tutkittuani päätin jättää appelsiinin keittelyn väliin ja soseuttaa sen tuoreeltaan. Lisäksi valitsin kokeiluni pohjaksi ohjeen, joka vaikutti yksinkertaisimmalta (ja jonka kaikki raaka-aineet löytyivät jo kotoa) Laiska mikä laiska! 😀 Kun vielä tajusin muita ohjeita luettuani, että ehkäpä tämänkin taikinan voisi tehdä blenderissä, tuli ohjeesta kertaheitolla uusi suosikkini! Lopputulos on raikas, ei liian makea, kevyen kitkerä ja mukavan mehevä. Niin helppoo, niin hyvää. Ja kaikkea muuta kuin kuivaa!

Resepti on mukailtu Taste -sivuston ohjeesta. Taikina toimii myös gluteenittomalla leivontajauhoseoksella, mikäli on tarvetta tehdä tämä kaakku gluteenittomana.

Appelsiinikakku blenderissä + katkerokuorrute

Appelsiinikakku:

250 g luomuappelsiini
1 dl manteleita
80 g voisulaa

1 dl mantelimaitoa
2 munaa
3¼ dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
0,5 tl vaniljajauhetta
1 tl kanelia
1¼-1½ dl ruokosokeria

+ 1-2 rkl voita + 2-3 rkl karkeita riisijauhoja/korppujauhoja vuoan jauhottamiseen

Katkerokuorrutus:

2 dl tomusokeria
n. 1,5-2 rkl Kyrö Dark Rye Bitteriä* tai muuta katkeroa

Lisäksi tarvitset:

1 l vetoinen kuivakakkuvuoka
blenderi

Pese appelsiini huolella. Voit halutessasi lisäksi upottaa sen muutamaksi minuutiksi kiehuvaan veteen. Leikkaa appelsiini 8-10 lohkoon ja poista mahdolliset näkyvät siement. Soseuta mantelit ja appelsiini sitten kuorineen päivineen tasaiseksi soseeksi blenderissä. Lisää sekaan voisula ja loput raaka-aineet sekaan ja surauta kaikki tasaiseksi seokseksi.

Kuumenna uuni 180 asteeseen. Voitele ja korppujauhota litran vetoinen kuivakakkuvuoka huolella. Kaada taikina vuokaan ja laita vuoka sitten kuuman uunin alatasolle. Paista kakkua n. 65-75 min tai kunnes kakun paksuimpaan kohtaan pistettyyn hammastikkuun ei tartu enää taikinaa. Peitä appelsiinikakku paiston loppuvaiheessa tarvittaessa foliopalalla ettei se tummene pinnalta liikaa. Kun kakku on kypsä, ota se uunista.

Anna kakun jäähtyä vuoassaan puolisen tuntia ja kumoa se sitten varovasti alustalleen. Poista vuoka ja jätä appelsiinikakku jäähtymään huoneenlämpöiseksi. Kun kakku on jäähtynyt, sekoita tomusokeriin sen verran katkeroa, että kuorrute on sopivan juoksevaa valutettavaksi kakulle. Valuta katkerokuorrute kakun päälle ja anna jähmettyä hetki. Sitten vaan kakkulapio käteen ja leikkaamaan!

kyrö dark rye bitter

Katkerokuorrute?

Kuorrutteeseen käyttämäni Kyrö Dark Rye Bitter maistuu intensiivisen katkeralle, mukavan savuiselle ja aromaattiselle ja sen maku sopii appelsiinikakkuun minusta mitä parhaiten! Tämän usean cocktail-baarimestarin kanssa yhteistyössä kehitetty katkero saa makuamm. katajalla savustetusta voikukanjuuresta, raparperinjuuresta ja humalasta.

Myönnän vähän jännittäneeni kun maistatin katkerokuorrutteella silattua kakkua ystävilleni, kun eiväthän nuo katkerot kaikkien makuun ole. Turhaan! Kakun täyteläisyys ja kuorrutteen makeus pehmentää katkeruutta ja yhdistelmä maistuu ainakin minusta super hyvälle. Testiryhmäni mielestä appelsiinikakku katkerokuorrutteineen maistui itseasiassa meidän kaikkien rakastamalle kesäjuomalle eli … aperol spritzille 😀 Ei olis siis varmaan hullumpi idea aperolkuorrutekaan!

bitter orange cake

Säilytä appelsiinikakku jääkaapissa hyvin peitettynä.

134 views

Pop rocks dukkah

by Juulia 6 Comments
Pop rocks dukkah

pop rocks dukkah

Pop rocks dukkah

…siis mitä? No, yhdistin ne hauskat suussa raksuvat ja poksuvat karkkirakeet pähkinäisen paahteiseen dukkah-muruun, sitä.

Olen odotellut sopivaa hetkeä käyttää pop rockseja jotenkin ruuanlaitossa siitä saakka, kun bongasin niitä joskus muutama vuosi sitten Roobertin Herkusta. Sitä aikaisempi muisto niistä oli itseasiassa lapsuudesta, joten taisin hamstrata tuosta karkkikaupasta samantien useammankin pussillisen … jotka lopulta hautautuivat yhden vetolaatikon pohjalle.

Dukkah (egyptiläinen pähkinä-mausteseos) taas on minulle selvästi kausijuttu: jostain syystä muistan sen olemassaolon lähinnä syksyllä ja tuppaankin tehdä sitä varsinkin pikkujoulukauden aikana, kun se on niin helppotekoinen ja hauska tarjottava. Nyt kun keksin yhdistää nämä kaksi epäsäännöllisesti muistamaani herkkua tällä ikimuistoisella tavalla, ei kumpikaan ehkä enää jää laatikon perukoille niin tuolla mieleni sopukoissa, kuin kaoottisessa köökissänikään 🙂

pop rocks

pop rocksPop rocks!

Pop rocks + dukkah

Tykkään lisätä dukkaani yleensä hieman sokeria ja sainkin itseasiassa ensin idean lisätä sokerin dukkaan vaihteeksi strösselin muodossa (edelleen muuten ihan pätevä idea sekin). Kun kaupan leivontahyllystä ei kuitenkaan löytynyt juuri toivomani näköistä strösseliä ja katse hakeutuikin samalla hyllyllä nököttävään pop rocks -purkkiin, oli yhdistelmä yhtäkkiä päivänselvä.

Pop rocks -makuja on moneen lähtöön ja minusta niistä sopisi itseasiassa aika monikin todennäköisesti dukkan sekaan. Itselläni oli tällä kierroksella käytössä vaniljainen Tescon valmistama “popping candy”, mutta seuraavalla kerralla meinaan kyllä testata aitoja pop rockseja ainakin viinirypäleen, hattaran tai omenan makuisena 😀

dukkah

Pop rocks dukkah

1 dl kuorittua suolatonta pistaasia

1 dl kuorittuja manteleita

2 rkl seesaminsiemeniä

2 rkl hasselpähkinärouhetta

1 tl fenkolinsiemeniä

1 tl korianterin siemeniä

 1-1¼ tl jauhettua juustokuminaa

1 tl hienoa suolaa

n. 50 g pop rocks -karkkeja (sis. maitoa)

Paahda kokonaisia pistaaseja ja manteleita keskilämmöllä kuivalla paistinpannulla, kunnes ne saavat hieman väriä. Varo polttamasta! Alenna lämpöä ja lisää pannulle seesaminsiemenet, mausteet (suolaa ja pop rocks -karkkeja lukuunottamatta) ja hasselpähkinärouhe. Paahda vielä hetki, niin että seos alkaa tuoksumaan. Kippaa paistinpannun sisältö ja suola blenderiin/silppuriin ja rouhi hienoksi muruksi, jossa on siellä täällä isompia sattumia. Tämä voi olla tarpeen tehdä kahdessa erässä.

Kun dukkah on täysin jäähtynyt, sekoita mukaan pop rocks -karkit. Kuumuus, kosteus ja höyry saa karkin poksumaan, joten sitä ei kannata sekoittaa mukaan missään nimessä ennen kuin dukkah on täysin jäähtynyt – muuten menee hauska yllätys syöjiltä pilalle!

Tarjoile dukkah oliiviöljyn ja hyvän leivän kera niin, että leipää dipataan ensin öljyyn ja sitten dukkaan. Säilytä pop rocks dukkah suljetussa rasiassa jääkaapissa, niin pähkinät ja siemenet säilyvät parhaimman makuisina.

duqqa

Ps. Jos meinaat tarjota pop rocks dukkan valmiiksi jollain kostealla päällystetyiltä leiviltä, varaudu siihen että tarjoilupöytäsi pitää omaa pientä hiljaista ääntään. Havainto tuli tehtyä tämänpäiväisissä ruokablogaajien pikkujouluissa, ja joo-o, ei pitäisi olla yllättynyt, kun se pop rocks kerran reagoi kosteuteen.

Oma kontribuutioni meidän nyyttäribrunssille oli itse leivottu hapanjuurileipä, jolle sivelin mustaa baba ganoushia ja jonka pinnalle ripottelin pop rocks dukkaa. Siinä se ruokani sitten raksui ja poksui brunssipöydässä ja vannon, että näin yhden pop rocks -hipun hyppäävän pikkuisen ilmaankin 😀

pop rocks dukkah

pikkujouluruokaYou talking to me?

259 views

Luumupiirakka kardemumma-frangipanilla + ruokablogaajien luumuherkut

by Juulia 0 Comments
Luumupiirakka kardemumma-frangipanilla + ruokablogaajien luumuherkut

luumupiirakkaLuumupiirakka kardemummaisella frangipanitäytteellä

Luumuherkku x 10

Jep, siinäpä kuulkaas päivän herkullinen klikkiotsikko! Kannoin taannoin nimittäin kotiini kauppakassillisen luumuja (kun ne olisivat muuten menneet hukkaan) ja istuin sitten köökissäni miettien kuumeisesti, mihin kaikkeen nuo kotimaiset syyshedelmät oikein upottaisin. Tänään alkaneen Hävikkiviikon hengessä vihoviimeinenkin näistä luumuista on toki käytettävä! Kun en itse ole mikään maailman ahkerin leipuri – saatikka suurin makean ystävä, ei auta muu kuin kysyä vinkkiä ruokablogikollegoilta.

En varsinaisesti kysellyt makeiden herkkujen perään, mutta sellaisten reseptejä kuitenkin lähinnä sain …. eikä ihme. Kuinka moni muuta kuin makeaa luumuista mahtaa tehdäkään? En itsekään äkkisilteen keksi kovinkaan montaa suolaista luumureseptiä, ellei erilaisia salaatteja oteta lukuun. Odotellessani siis jonkinlaista next level -neronleimausta suolaisten luumuruokien kategoriassa aloitan tuon keon tuhoamisen luumupiirakalla jos toisellakin.

Hannan Soppa -blogissa on testattu Brunssikirjan ihanaa lakritsaista omena-luumupaistosta!

Beach House Kitchen -blogista löytyy tämä houkutteleva luumuviikunagalette.

Mikäli joku muukin siellä ruudun takana olisi parhaillaan hukkumassa luumuihin, alta löytyy liuta ruokablogikollegoiden toinen toistaan houkuttelevampia luumuherkkuja.

Oma leipomukseni kulkee nimellä luumupiirakka kardemumma-frangipanitäytteellä ja tämän filotaikinan päälle rakennellun helpon piirakan resepti löytyy jutun lopusta.

Ruokablogaajien kootut luumuherkut:

Syötävän Hyvä: PAAHDETTUJA KARAMELLI-LUUMUJA, JOGURTTIA JA MANTELEITA

Campasimpukka: Puolen brandyn luumukakku

Hannan Soppa: BRUNSSIKIRJAN LAKRITSAINEN OMENA-LUUMUPAISTOS

Savusuolaa: Kirsikka-luumugalette eli kuninkaan piiras

Ruokahommia: Ranskalainen pannukakku

Beach House Kitchen: LUUMUVIIKUNAGALETTE

Haarukkavatkain: Vuohenjuustokakku viikunoilla ja luumuilla

Kananpoikien Bistro: Mantelinen luumucrumble

Viimeistä Murua Myöten: Suussa sulava manteli-luumupiirakka inkiväärisiirapilla

Haarukkavatkain-blogin vuohenjuustokakku viikunoilla ja luumuilla

luumupiirakka

Tämä päivän leipomukseni on oikea laiskan taikinantekijän luumupiirakka, joka rakennetaan uunipellille kaupan pakastealtaasta poimitun filotaikinapohjan päälle. Täytteeksi tulee mantelilastuilla ja kardemummalla rikastettua frangipani-täytettä sekä tietysti runsain mitoin tuoreita luumuviipaleita. Lopputulos oli muuten niin onnistunut, että vaikka harvoin teen kahta kertaa samaa ruokaa, teen tätä nimenomaista piirakkaa taatusti vielä toistekin!

Luumupiirakka kardemumma-frangipanilla

10-12 levyä filotaikinaa (n. 25×35 cm paloina)

n. 50 g voisulaa

n. 2 rkl ruoko- tai kookossokeria

Frangipani:

100 g voita

1 dl sokeria

2 kananmunaa

1 rkl vehnäjauhoja

1 tl jauhettua kardemummaa

¼ tl vaniljaa (tai n. 1 tl vaniljasokeria)

100 g mantelijauhetta

50 g mantelilastuja

Pinnalle:

10-12 isoa luumua

n. 20 g mantelilastuja

Sulata filotaikinalevyt paketin ohjeen mukaan (pakkauksessaan n. 2 tuntia huoneenlämmössä) ennen käyttöä. Avaa paketti ja nosta levyt pöydälle. Peitä levyt kostealla pyyhkeellä jotteivät ne kuivu ja ota esille aina yksi levy kerrallaan. Riippuen levyjen koosta saatat joutua leikkaamaan palat puoliksi tätä piirakkaa varten. Aseta levyt leivinpaperoidulle pellille yksi kerrallaan. Voitele jokainen levy kevyesti sieltä täältä voisulalla ja ripottele väleihin hieman sokeria. Nosta sitten vasta seuraava levy edellisen päälle jatka samoin, kunnes levyjä on kymmenisen kerrosta pellillä. Peitä pelti kostealla pyyhkeellä tai kelmulla siksi aikaa kunnes olet valmistellut täytteet.

Ja sehän sujuu näin: Puolita luumut, poista kivet ja viipaloi puolikkaat 4-5 palaan. Valmista sitten frangipani: Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri. Lisää sekaan munat ja sekoita huolella. Kääntele sekaan vielä mausteet, vehnäjauho, mantelijauhe sekä mantelilastut. Sekoita tasaiseksi.

Piirakan täyttäminen:

Levitä frangipani filotaikinalle tasaiseksi kerrokseksi niin, että reunoista noin kaksi senttiä jää tyhjäksi. Asettele sitten luumuviipaleet frangipanin päälle. Ripottele pinnalle vielä hieman mantelilastuja ja käännä sitten tyhjäksi jätetyt reunat leivinpaperia apuna käyttäen täytteen päälle jokaiselta sivulta. Nipistä kulmia hieman, jotta ne pysyvät paiston ajan paremmin kiinni.

Paista luumupiirakkaa 200 asteisessa uunissa n. 30 minuuttia, tai kunnes frangipani on kypsää ja filotaikina on reunoilta kullanruskeaa. Anna piirakan hieman jäähtyä ennen tarjoilua … ja ihan vaan vinkkinä: vaniljajäätelö kruunaa makuelämyksen!

luumupiirakka

Ps. Koska omaa mukavuusaluettani ovat juurikin nuo suolaisemmat ruuat, tiedossa on lähiaikoina myös jotain vähemmän makeaa luumuista. Jos sinulla on mahtava suolaisemman sorttinen tuoreita luumuja hyödyntävä resepti, vinkkaa se ihmeessä minulle, niin voin linkata reseptiisi tuossa seuraavassa jutussani!

489 views