Citysavustajan naatti-potaattisalaatti

Citysavustajan naatti-potaattisalaatti

Oi että minä tykkään savustetusta ruuasta! Mietin välillä, että onko oikein mitään, mikä ei olisi savustettuna hyvää (paitsi raparperipiirakka, huomauttaisi ystäväni Eevis tähän väliin kokemuksen syvällä rintaäänellä). Toissakesänä savustin munakkaan sekä hurahdin savustettuihin punajuuriin ja halloumiin, viimekesänä taas savuvalkosipuliin. Mutta arvatkaas mitä? En omista grilliä, joten en voi savustaa kotosalla muuta kuin kaupan savustuspussilla.

Toki olen katsonut TV-kokkien kotikeittiösavustusvinkkejä pilvin pimein, eli tiedän että voisin rakennella omia minisavustimiani vaikkapa wokpannuun ja heitellä sinne pohjalle savuamaan vaikkapa teetä. Mutta sitä päivää odotellessa, kun minulla olisi aikaa ja uskallusta alkaa kikkailemaan moista, käytän pokkana savustupusseja. Ne ovat mielestäni varsin toimivia, eivätkä todennäköisesti aikaansaa väärää palohälytystä aivan niin herkästi 😀

Tässä juhannuksen kynnyksellä tuli taas hinku saada jotain savuista. Savunieriän kävin ostamassa naapuriini avanneesta mahtavasta savukalakojusta (Pellingin savukala), mutta jotain sitä tekee mieli savustella itsekin! Vietämme juhannuksen Juuson kanssa tänäkin kesänä stadissa – tällä kertaa enimmäkseen siksi, että Juuson pitää vielä pakkailla tavaroitaan heti juhannuksen jälkeen ajoittuvaa muuttoa varten. Suunnitelmissa on keskiyön kävely lähimetsissä sekä tietysti armoton kokkailu ja syömiskely.

Olen vuosien varrella testaillut erilaisia kaupunkijuhannuksen viettotapoja: olen käynyt We Love Helsingin Juhannustansseissa kukkamekossa, grillannut Teurastamon pihalla, jopa piipahtanut aikoinaan Marian sairaalassa aattoyönä, kun piilolinssini piiloutui silmämunan taakse – ja siellähän sitä lössiä sitten riittikin 😀

Autio keskusta juhannusyönä on aika ainutlaatuinen ja unenomainen kokemus, jonka koen mieluusti uudestaan, vaikka aina välillä jonnekin Helsingistä jussiksi karkaankin. Tänä vuonna eksyn kotikulmilta todennäköisesti enintään lähimmälle kokolle Kivinokkaan, tekee nimittäin kovasti mieli vain nyhvätä kotona.

Pre-juhannusfiilistelyissäni savustin satsin uusia pottuja jo etukäteen. Väänsin niistä perunasalaatin, jonka inspiraationa on Etelä-Italian cucina povera – paistoin savustettujen pottujen sekaan nimittäin punajuurin ja nauriin naatteja, kun en hortoilemaan jaksanut lähteä. Köyhien keittiössä tosin sekaan tuskin päätyisi myös merguezmakkara… mutta menköön nyt tällä kertaa! Kastikkeen tein savustetusta valkosipulista, hunajasta, oliiviöljystä ja sitruunasta. Njam!

Hetken mielijohteesta avasin lautasellisen kylkeen pitkään hautomani Italialaisen suodattamattoman punaisen alkuviinin, Il Secondo di Pacinan. Hurahdin vuosi sitten alkuviineihin, joista erityisesti oransseihin viineihin, ja olen siitä asti pyrkinyt sekä juomaan niitä aina kuin on tilaisuus, että tilaamaan niitä ajoittain kotiini.

Alkuviinithän ovat ns. aitoja ja täysin lisäaineettomia viinejä, luomuja ja käsinkorjattuja. Niiden valmistuksessa ei käytetä mitään lisäaineita, ja käyminen hoituu rypäleen omilla luonnollisilla hiivoilla. Alkuviinejä ei yleensä myöskään suodateta. Lopputuloksena saadaan aikaan viinejä, joilla on aivan omalla laillaan persoonaa, syvyyttä ja luonnetta. Välillä alkuviiniä juodessa kohtaakin täysin uudenlaisia viinimakuelämyksiä; jokainen lasillinen käy seikkailusta ♥

Citysavustajan naatti-perunasalaatti 2:lle nälkäiselle tai 4:lle lisukkeeksi

n. 400 g uusia perunoita

2-3 merguezmakkaraa tai muuta mausteista tuoremakkaraa (n. 200 g)

3-4 punajuuren ja/tai nauriin terhakat varret ja naatit

2-3 kesäsipulia varsineen

1-2 savustettua yksikyntistä valkosipulia tai 3-6 savustettua valkosipulinkynttä

1 sitruunan mehu

loraus pippurista neitsytoliiviöljyä

ripaus suolaa ja reilusti vastarouhittua mustapippuria

Jynssää perunat puhtaiksi ja kuivaa ne. Savusta kokonaiset perunat sekä kokonaiset valkosipulit savustuspussin ohjeen mukaan (suosittelen muuten savustamaan kerralla vähintään tuplamäärän ainakin valkosipulia, sillä sitä on ihana sivellä ihan vaikka voidellulle ruisleivälle). Uuni siis täysille ja ladattu savustuspussi uunin alatasolle, ensin vartti tulikuumassa ja sitten vielä n. 25 minuuttia 200 asteessa. Lopuksi pieni vetäytyminen ennen pussi aukaisua.

Pottujen savustuessa voit pestä naatit ja pilkkoa makkaran, mikäli sitä käytät. Naatit kannattaa minusta leikata juureksista irti heti kotiin saavuttua, huuhtoa ja laittaa sitten vesikannuun leikkokukan tapaan. Siinä hieman nuupahtaneetkin naatit nimittäin terhakoituvat. Nahistuneita tai kellastuneita naatteja ei tietenkään kannata käyttää.

Huom! Henkilökohtaisesti en koe punajuuren naattien nitraattipitoisuutta itselleni kovin suureksi uhaksi, kun niitä kuitenkin verrattain harvoin puputan.

Pilko naatit varsineen muutaman sentin pätkiksi ja paista runsaassa oliiviöljyssä pannulla, kunnes vihreät lehdet muuttuvat läpikuultaviksi (samalla voit hyvin paistaa myös makkaran, mikäli sitä käytät). Pilko muutama sipuli varsineen ja lisää pannulle pehmenemään aivan lopuksi. Käännä lämpö pois ja jätä odottamaan.

Sekoita kulhossa yhden sitruunan mehu, reilu ruokalusikallinen hunajaa sekä iso loraus öljyä. Mausta ripauksella suolaa sekä reilulla määrällä vastarouhittua mustapippuria. Kun perunat ja valkosipulit ovat savustuneet, kuori haluamasi määrä pehmeää valkosipulia ja muussa se haarukalla kastikkeen sekaan. Lohko vielä lämpimät perunat koosta riippuen kahteen tai neljään osaan ja sekoita ne kastikkeen kanssa. Lämpimät potut imevät kastikkeesta mahtavasti makuja itseensä!

Sekoita lopuksi naatit (makkarat) ja potut yhteen ja tarjoile vielä hieman lämpimänä.

Ps. Alkuviiniuteliaiden suosittelen klikkaamaan itsensä Denizin Wine and Finland -blogiin, jossa alkuviinejä tarjoilevia ravintoloita ja baareja on listattu jo kahden blogipostauksen verran 🙂

103 views

Löytö: Feri’s Sausages

Löytö: Feri’s Sausages

Olen yleensä suhteellisen hyvin kärryillä pääkaupunkiseudun ruokaskenen tapahtumista ja uutisista, mutta välillä herkkututkani on näköjään pahemman kerran ulalla. Tämä kävi harmikseni ilmi, kun kerroin uusimmasta löydöstäni poikaystävälleni Juusolle: bongasin viikonloppuna Helsingin Ruokakulttuuripalkinnot 2015 -sivulta käsityöläismakkaramestari Ferin, jota joku suositteli kategoriaan Tulokas 2015. Juuso pääsi kerrankin leuhkimaan tiedoillaan, hän kun oli bongannut makkaraputiikin kotikatunsa varresta jo viikkoja sitten.

Mahtavia ehdokkaita ja kategorioita tuolla Ruokakulttuuripalkinnoissa (vaikkei Feri ehdolle näemmä päätynytkään), joko olette äänestelleet? Ruokakulttuuripalkintojen isältä, Helsingin ruokastrategi Timo Santalalta hieno tekotoivottavasti tämä kotikaupunkini ruokaosaajia ja -yrittäjiä esiin nostava idea jää elämään jokavuotiseksi perinteeksi, vaikka Timo ei strategina jatkakaan.

Kategoriasta Ruokalähettiläs 2015 löytyy muuten myös Vaimomatskuu – tosin olen ehdolla ihan omalla ristimänimelläni. Ehdokkuus on ollut minulle niin positiivisesti energisoiva ja ilahduttava juttu, että suosittelen kannustamaan äänestämällä kaikkia keiden työtä arvostatte – ääniä voi antaa vaikka jokaiselle, ja osaajiahan tässä kaupungissa riittää!

Pikavisiitti Feri’s Sausagesin FB-sivuille kertoo, että makkaroita on väännetty jo kesästä saakka. Juuson kotikadun toimitilaan tänään avautunut pop up -tyyppinen makkarakauppa on auki kolme päivää ennen joulua, jolloin pop upista voi käydä hakemassa etukäteen tilatut joulumakkarapaketit. Onpahan tarjolla myös glögiä, makkaramaistiaisia, sekä polaroidkuvaukset 🙂

Huolimatta siitä, että en makkarapakettia tietenkään ollut etukäteen ehtinyt näin mattimyöhäisenä tilaamaan, marssin paikalle utelemaan, josko tiskin alta irtoaisi kuitenkin jotain kotiin kannettavaa. Kuinka ollakaan, satunnaisia irtopaketteja pystyikin ostamaan – kiitos Feri’s porukalle! Kuvaankin itseni ängin, sillä tilaisuus poseerata makkarapaketin kanssa on toki pakko käyttää.

Makkaralaatuja Feri’s tarjoaa jos jonkinmoisia, joista osa on tehty ihan omilla resepteillä, osa ohjeilla ympäri maailman:  filippiiniläistä, italialaista, unkarilaista, saksalaista, turkkilaista… melkoinen makkaramakumatka. Pop upissa oli tänään tarjolla maistiaisena brittityylinen “bangers” sekä tulinen unkarilainen paprikamakkara: molemmat todella erinomaisia! Huomaa, että täällä panostetaan raaka-aineisiin ja laatuun.

Joulupakettiin, jota tässä joulun alla pop upissa siis ostajilleen toimitetaan, kuuluu Elsassilainen joulumakkara, Tulinen Unkarilainen Paprikamakkara, sekä Lammas-Possu-Rosmariini –makkara. Kaikki kuulostivat niin houkuttelevilta, että ostin lopulta jokaista pikkupaketin, kun niitä kerran ilokseni oli. Makkaranhimoiset huomio: aina kannattaa kysyä, vaikkei niitä irtopaketteja varsinaisesti nyt myynnissä olekaan 🙂 Visiitti tuskin on pettymys, vaikkei pakettia kotiin jouluksi saisikaan – onhan tarjolla kuitenkin ihania makupaloja!

Muina aikoina makkaroita voi tilata Feri’s Sausages FB-sivun kautta, ja kuulemma tilaan ollaan tulevaisuudessa suunnittelemassa ihan pysyvääkin makkarakauppaa. Ainakin Filippiiniläinen Chili-Longganisa sekä Italialainen Salsiccia Fresca tulevat olemaan ostoslistallani, jahka näistä juhlapyhistä selvitään!

Feri’s Sausage

Feri’s Sausage Studion avoimet ovet:

21. – 23.12.2015
klo 12-19
Pursimiehenkatu 2C, Helsinki

Ps. Elsassilainen joulumakkara pääsi heti testiin  jouluisen ruusukaalisalaattini chorizon korvikkeena – tosin tänään käytin salaatissa ruusukaalin sijaan lehtikaalia. Toimii!

Pps. Suusta Suuhun -blogin Alisa on näemmä vieraillut makkaramestarin luona jo kesällä, ja kirjoitellut Feri’s Sausagesista vähän kattavamminkin – joillain se tutka on selkeesti tehokkaammilla aaltopituuksilla 😀

1 033 views

Casa Italia eli tuttavallisemmin Makkarataivas

by Juulia 1 Comment
Casa Italia eli tuttavallisemmin Makkarataivas

Makkarataivas

Mun työpaikkaa vastapäätä on ilmestynyt makkarataivas! Tai no, saa sieltä myös juustoja, italialaisia leivonnaisia, leikkelelautasia, viiniä, kahvia, panineja, piadinoja… kaikkea mitä nainen työpäivänsä päätteeksi himoita saattaa? Sanomattakin varmaan selvää, että aika usein tulee lähdettyä töistä kotimatkalle pienen kiertotien kautta. Casa Italia avattiin Bulevardille Lokakuun alussa, ja hyvin näyttää menevän! Melkein joka kerta vieraillessani putiikkin on täynnä uteliaita herkkusuita.

CasaItaliaulkoa

CasaItaliasisusta

Panini

Mukaan on minulla tarttunut täältä jo Diavolo-panini (joka muuten oli todella tujua ja tuhtia ja herkullista ja piti nälän pois koko loppupäivän), erilaisia juustoja, makkaraa, ja kahvia. Vielä on testaamatta putiikin takaosan viihtyisä viinibaari, jonne voisi napata lajitelman juustoja ja makkaroita Chiantinsa painikkeeksi. Työkaverini on myös kovin kehunut paikan Piadinoja, joten ei tässä auta kuin käydä useammin…

Juustot

Kotiseuturakkaus paistaa omistajien puheista vahvasti läpi, omien alueiden erikoisuuksia kehutaan kilvan, ja eihän siinä silloin muu auta kuin ottaa kotiin maisteltavaksi “vähän kaikkea”… viimeeksi mukaani tarttui Ndujaa, Calabrian omaa tulista versiota salamista. Samaten nappasin kimpaleen Gorgonzolaa, jota valmistavan suku on kuulemma tehnyt juustoaan samalla metodilla jo yli sata vuotta. Silmiini osui vielä Scamorza, mozzarellan tapainen savustettu juusto,ja eihän tuossa vielä tarpeeksi ollut –  Taleggiotakin oli saatava.

Casa Italian iloisille herroille onnea, toivon että putiikki on ja pysyy tuossa kotimatkani varrella ikuisesti. En oikein keksi parempaa tapaa lopettaa pitkä työpäivä, kuin kevyt juusto- ja makkarashoppailu? Ja ehkä se lasillinen viiniä. Seuraakaan ei luulisi olevan vaikea löytää.

nduja

pizza

calzone

Ps. Juustot ja Nduja jalostuivat viime shoppailun jälkeen pizzaksi, sekä calzoneiksi, joita sitten työpöydän takana tyytyväisenä mutustin. Ei paha!

501 views

Tervetuloa kesä: Tulinen Mansikka-Parsasalaatti

by Juulia 0 Comments
Tervetuloa kesä: Tulinen Mansikka-Parsasalaatti

ccdf3d79cdb57b125733a73ade90ad42

Kappas, kesä on vihdoinkin saapunut Helsinkiin! Mahtavaa! Tosin se tarkoittaa myös sitä, että parsakausi on alkanut jo aikoja sitten… kunnon ruokabloggari olisi tuosta kausiherkusta tähän mennessä jo kirjoitellut useammankin reseptin (nyt nolottaa). No, eipä auta itku markkinoilla: korjaan tilanteen heti.

Tämänpäivän resepti sujahtaa temaattisesti kevään ja kesän välimaastoon, ovathan kaikki pääraaka-aineet joko menossa tai tulossa sesonkiin. Kohti kesää kun kerran kuitenkin suunnataan, voi parsan korvata alkukesästä varhaisperunalla, ja loppukesästä vaikka vauva-zucchineilla. Tätä parsaversiota haluaisin kuitenkin vielä ehtiä tekemään monesti: seuraavaksi vaikkapa grillibileissä (kutsukaa joku pliis)!

Oli miten oli, salaatin juju piilee joka tapauksessa eri makujen yhdistelyssä. On makeaa mansikkaa, pippurista ja rapsakkaa retiisiä, tulista makkaraa ja pehmeää vuohenjuustoa. Pähkinäiseksi paistettu parsa (peruna tai zucchini) on tuohon listaan silkka bonus. Jahka grillit alkavat pihoilla ahkerammin lämpenemään, suosittelisin myös kokeilemaan makkaran ja parsan grillaamista paistamisen sijaan: toimii varmasti!

4f425d5d1750300dd144bdb15188b821

Mansikka-Parsasalaatti 2:lle

1 nippu vihreää parsaa
6 isoa kypsää mansikkaa
2 laadukasta chilituoremakkaraa (n. 160g yhteensä)
6 retiisiä
n. 80 g pehmeää vuohenjuustoa (tai hunaja-chevreä)
1 rkl hunajaa
1-2 rkl voita
herneenversoja/vesikrassia/rucolaa
mustapippuria
sormisuolaa
balsamicoa
(1 chilipalko)

Huuhdo ja viipaloi mansikat ja retiisit. Murenna vuohenjuusto kulhoon odottelemaan. Pese parsa ja napsi puiset tyvet tangoista pois (parsa katkeaa taitettaessa itsekseen juuri sopivasta kohtaa). Pilko tuoremakkarat suupaloiksi. Kuumenna paistinpannussa voi, ja lisää makkara pannulle. Paista makkaranpalasia keskilämmöllä muutama minuuttia, ja lisää sitten parsa pannulle. Paista, kunnes sekä makkara, että parsa saavat väriä, ja lisää pannulle hunaja (sekä tarvittaessa hieman lisää voita). Pyörittele makkara ja parsa hunajaisessa voissa, ja mausta ripauksella suolaa ja pippuria. Varo ylikypsentämästä parsaa sekä makkaraa (laadukasta tuoremakkaraa kannattaa kohdella yhtä arvostavasti, kuin sisäfilettä, sanon minä!) Anna seoksen vetäytyä hetki kannen alla – näin makkara säilyttää mehukkuutensa.

Kokoa annos kerrostelemalla lämmin parsa ja makkara, mansikat ja retiisit haluamasi rehukombon kylkeen. Itse olen tykästynyt vesikrassin pippuriseen aromiin, ja käytän mieluiten krassin ja herneenversojen yhdistelmää. Ripottele päälle vuohenjuustomurut ja rouhi pintaan vielä kunnolla mustapippuria. Kastikkeeksi riittää liraus laadukasta balsamicoetikkaa. Ja sitten vaan ääntä kohti!

161c23518af6c3a1d038e4604d375bd1

78 views