Löytö: Stadin Panimobaari

by Juulia 0 Comments
Löytö: Stadin Panimobaari

Stapaovet

No nyt on sekin sitten koettu: jonotin baariin keskellä iltapäivää. Ai miksi? No kun, Stadin Panimobaari avautui vihdoinkin! On sitä vähän odoteltukin, sillä baaria on suunniteltu panimon yhteyteen siitä asti, kun toimitilat muuttivat Kyläsaaresta Suvilahteen muutama vuosi takaperin. Avautuminen viivästyi lopulta noin puolitoista vuotta, erinäisistä syistä. Mutta hällä väliä, kun ovet ovat kerran nyt auki ja baari on kuin onkin kaiken odottamisen arvoinen!

stapaUlko

Baari sijaitsee siis Suvilahdessa, siinä panimon yhteydessä, vastapäätä Ravintola Lämpöä. Asiakaspaikkoja baarilla on 42 + terassilla 16. Omien tuotteiden lisäksi tarjolla on runsain mitoin pullo-oluita; vaihtuvassa valikoimassa erilaisia ulkomaisia herkkuja. Pientä purtavaakin on lupailtu, vaikkei baarissa keittiötä olekaan.

Pöllähdin perjantaina paikalle suoraan töistä ihan yksikseni. Pienen jonotuksen jälkeen sain lasiini panimon omaa, herkullisen raikasta koivunmahlalla maustettua Birchsap Lageria, ja löytyihän täyteen ammutusta baarista minulle lopulta pöytäpaikkakin.  Puheensorinaa ja tyytyväisiä ihmisiä, joku luki pöydässä kaikessa rauhassa kirjaa. Tunnelma oli niin miellyttävä, että jäin nuhaisesta olosta huolimatta vielä toiselle: Motuweka India Pale Ale lasiin ja takapuoli ylös penkistä, tilan toisella puolella hohtavia kaappeja tutkimaan.

Kaappien seurassa vierähtikin tovi: auta armias, eihän niitä kaikkia mitenkään ehdi testata läpi ennenkuin sisältö jo menee vaihtoon? Kaapeissa on tällä hetkellä pitkä liuta (joo, yli 100) Belgioluita, niin monta houkuttelevaa lambicia ja gueuzea ja witiä, että miten edes valita mistä aloittaa? Perjantain visiitillä en kuitenkaan vielä käynyt pullojen kimppuun ja alitajunnassahan ne kummittelevat siksi tälläkin hetkellä (harmi kun paikka ei ole tänään auki).

StapaIne2

motuweka

Motuweka IPA = NAM!

Ensivaikutelmani baarista oli kaikinpuolin erinomainen: kierrätyshuonekaluilla sisustettu tila on viihtyisä ja rento, ja kohdalleni osunut henkilökunta ystävällistä ja asiantuntevaa. Ja kröhöm, baarissahan oli lisäkseni ehkä 5 naista, eli asiakaskuntakin oli ns. kiinnostavaa 😀

Näen jo itseni paikan kantiksena, istuskelemassa nurkkapöydässä laatuolut nenän alla, omasta ajastani nautiskellen. Ehkä minäkin otan ens kerralla kirjan mukaan! Minulle baari on erinomaisessa lokaatiossa, ikäänkuin kotimatkan varrella, ja luonteva pysähdyspaikka vaikkapa töiden jälkeen tai sitten alkuillan ekana etappina.

stapakaappi

mariageperfect

Kriek + Geuze = Avioliitto minun makuuni

Mitenköhän on Panimobaarin vetovoiman laita kaupungin toisella puolella asusteleville, sijainti saattaa rajata asiakaskunnan enimmäkseen lähialueen ihmisiin. Suvilahti kun kuitenkin on hieman syrjässä perus baarikierrosreitiltä. Jaksaako jengi, olutharrastajia lukuunottamatta, vaeltaa vartavasten tänne, kun keskustassa/Kalliossakin on valtavasti hyviä olutravintoloita? Aika näyttää, mutta perjantain perusteella ainakin kyllä.

Istuin baarissa reilun tunnin, eikä jono tiskiltä juuri vähentynyt. Ovesta lappasi tasainen virta tulijoita ja menijöitä, ja keskustelu avajaismeiningistä kävi sosiaalisessa mediassani kuumana. Toivon, että kyse ei ollut vain uutuusarvosta, minusta kun Helsinkiin mahtuu edelleen enemmän laadukkaita ja viihtyisiä olutbaareja 🙂

stapakaappi

Makesense

Make sense, not war + Keep calm and drink craft beer. Ei mulla muuta!

Stadin Panimobaari

Kaasutehtaankatu 1, rakennus 6, 00540 Helsinki

avoinna ti-la 16:30 – 00:00

161 views

Paritushommissa Taivaanrannassa

Paritushommissa Taivaanrannassa

SAMSUNG CSC

Minulla oli keskiviikkona nenäni alla poikkeuksellisen erinomainen lounaskattaus: neljä Teerenpelin herkkuolutta + kuusi makoisaa maistiaista ruuista, joihin oluita yhdistellä. Rankka homma! En tiedä teistä muista, mutta aina kun kutsu sisältää sanat olut ja ruoka, niin minähän suoriudun paikalle viivana (vaikka pieni haastehan tämä tehtävä olikin).

Hauskaa oli myös löytää uusi ravintola Helsingistä: Teerenpelin Keskuskadun baari terasseineen oli kyllä entuudestaan tuttu, mutta en tiennyt WTC:n piilottelevan sisällään vielä konserniin kuuluvaa ravintolaakin. Aiemminhan Teerenpelin oma ravintola, Taivaanranta, on löytynyt vain Lahdesta, nyt siis myös Helsingistä.

Taivaanranta Grill & Craft Beer on syntynyt kahden arvostetun käsityöammattilaisen – keittiömestarin ja panimomestarin kohtaamisesta. Näin ollen ei ihme, että ravintolan menu pelaakin erityisen hienosti Teerenpelin omien tuotteiden hyödyntämisen ja yhdistämisen lähtökohdista. Listalta löytyy mm. savuolut-glaseerattua mureaa possunposkea ja omalla viskillä graavattua lohta, sekä muita törkeän hyvän kuuloisia herkkuja.

Erillisen baarilistan tulen pitämään mielessä jahka terassikelit lähtevät kunnolla käyntiin. Miljöö ei ole ehkä ihanteellisin tämäntyyppiselle rouhealle olutravintolalle, mutta kun nenän alla on hyvää ruokaa ja olutta, niin äkkiä se kalsea WTC siitä ympäriltä unohtuu!

SAMSUNG CSC

Juoman ja ruuan yhdisteleminen on aina hauskaa ja varsin antoisaa puuhaa, ja keskiviikkona se oli erityisen jännää: blogaajista ja lehdistöstä koostuvan raatimme mielipiteiden avulla Taivaanranta valikoi olut + ruoka -yhdistelmät, joista rakennetaan uusi listalta tilattava tasting-annos.

Laseista löytyi:

  • Onnen Pekka pils
    • kevyt, vaalea ja raikas pohjahiivaolut
  • Vauhtiveikko vehnäolut
    • hedelmäinen ja aavistuksen banaaniarominen, suodattamaton vaalea ja raikas pintahiivalla käytetty vehnäolut
  • Laiskajaakko tumma luomu lager
    • raikas, tumma ja täyteläinen lager
  • Notkea NIPA
    • pirteästi humaloitu, sitrusarominen India Pale Ale, ensimmäinen 20-vuotis juhlaoluista

Niitä piti sitten koittaa yhdistellä seuraaviin ruokalajeihin:

  • Poropastramia ja mallaskreemiä
  • IPA-maustettu silakka-escabeche
  • Vehnäoluella marinoitua ankanrintaa ja savustettua salaattia
  • Karamellisoitua, tummassa oluessa haudutettua possunposkea ja rucolaa
  • Fenkoli-graavattua lohta, varhaisperuna-kasvissalaattia, humaladressing
  • Karamellisoitua sipulipiirakkaa ja pikkelöityä punasipulia
SAMSUNG CSC

Omaan makuuni maistuvimmat annokset lautasella olivat supermurea possunposki, fenkoligraavattu lohi sekä sipulipiirakka.

Kuten jo edellä mainitsin: tehtävä ei ollut helppo. Annoksista vain yhdelle löysin idioottivarman makuparin (fenkoligraavattu lohi + Onnen Pekka), muiden kohdalla jäin useimmiten kahden vaiheille. Sipulipiirakalle ei omasta mielestäni missään nimessä sopinut NIPA, vaan kevyemmät ja raikkaammat oluet; useimpien muiden mielestä taas NIPA oli ainoa, joka pärjäsi piirakan makeudelle.

Ryhmässä tällainen makupalapelin rakentelu onkin kivointa – omien mieltymysten vertailu toisten kanssa on opettavaista ja avartavaa. En sen vuoksi tässä alakaan sen tarkemmin omia yhdistelmiäni luettelemaan, vaan kehotan kipittämään paikanpäälle löytämään omat makuparit – tastingannoksiakin lupailtiin listalle jo ensi viikolla. Uteliaana jo odottelenkin, mitä kombinaatioita tarjolle lopulta päätyy!

SAMSUNG CSC

Poropastramiin ja mallaskreemiin sopi minusta parhaiten Laiska Jaakko.

SAMSUNG CSC

Ravintola Taivaanranta Grill & Craft Beer

Keskuskatu 7, 00100 Helsinki
Avoinna:

ma-ti 11-22,

ke-to 11-23,

pe 11-24,

la 12-24,

su suljettu

31 views

Löytö: Kansleri

Löytö: Kansleri
ramen2

Kanslerin Ramen Shin Cup style: dashi-kanaliemi, paahdettuja härän ribsejä, kotitekoista kimchiä, egu, kevätsipulia, purjoa, munanuudeleita, sieniä, pavunituja… mmmm!

Tiedän, mistä haen lounaani seuraavat kaksi viikkoa: Kanslerista.

Tuomas Vimman ja Jenni “Kansleri” Tuomisen pop up -ravintolassa on tarjolla kahden viikon ajan tolkuttoman houkuttelevaa take away -lounasta. Ruokalistalta löytyy mm. ramen- laksa- ja pho-keittoa, pastrami-bageleita, japanilaista tonkatsua sekä neworleansilaisia muffuletta-leipiä, tacoja, gazpachoa… Tarkemman päiväkohtaisen ruokalistan voi käydä kurkkaamassa vaikkapa Kanslerin Facebook-sivuilta, mutta varoituksen sana: kuolaat taatusti, ehkä näet jopa unia ruokalistan herkuista.

kansleri3

Kanslerin Bánh Mi: do chua- retikkapikkelssiä, chiliä, sitruunaruoho-korianterimarinoitua tofua, kurkkua ja inkivääri-kevätsipuliöljyä rapean patongin sisällä. NAMMM!!!

kansleri4

Riisinuudelisalaattia greipillä, kurkulla, porkkanalla ja pähkinöillä, pinnalla rapeaksi paistettua yubaa.

Pop up –ravintolan sielu ja ainoa kokki Jenni kuvailee ravintolan liikeideaa seuraavanlaisesti:

Alkuperäinen innoitus syntyi ravintolapäivästä, johon olemme osallistuneet jo kuusi kertaa. Seuraava luonnollinen askel oli yhtä päivää pitkäikäisemmän ravintolan perustaminen. Kanslerissa pyrin tarjoamaan ruokia, joihin olen maailmalla matkustaessani mieltynyt, ja jotka puuttuvat Helsingin lounasravintolatarjoilusta. Varsinaista liiketoimintaa tämä ei ole, mutta olisi kiva jos kauheasti ei tulisi takkiin. Tämä on myös itselleni asettama haaste; pystynkö valmistamaan kymmenessä päivässä 600 ravintolatasoista annosta kotikeittiössäni?

Nostan hattua pariskunnalle, ja erityisesti kokille Jennille: eipä ole listalle valittu niitä kaikkein helpoimpia tai vaivattomimpia ruokalajeja. Ihan tosi, melkoinen keittiömaraton! Voin vain kuvitella mikä määrä valmisteluja ja suunnittelua näihin ruokiin ja tähän kahden viikon projektiin on käytetty.

Tänään puistossa syömäni ramenkeitto oli toistaiseksi kevään paras lounaani, joten odotukset loppu- ja ensiviikolle ovat korkealla. Ramen suorastaan pursuili makuja, liemi oli vahvaa ja umamista, ja se kimchi… olisinpa ehtinyt hakemaan vielä toisen kulhollisen, ahne possu kun olen! Molempina maanantaina ruoka on vegaanista, ja esim. eilen syömäni bánh mi riisinuudelisalaatin kera oli aivan tolkuttoman hyvää ja monipuolista kasvisruokaa. Miksei tällaista saa jostain AINA?

Työpaikkani on vain parin korttelin päässä Robasta, joten olen onnekas kun voin teoriassa käydä hakemassa lounaani kulman takaa joka päivä. Käytännössä kuitenkin tiedän, etten tule ehtimään mestoille ihan kymmenenä päivänä… pyrinkin tässä nyt aktiivisesti pyyhkimään mielestäni ruokalistan, etten tiedostaisi mitä kaikkia herkkuja lähipäivinä vielä missaan.

Sen verran lista kuitenkin jo mielessäni kummittelee, että tiedän huomisen olevan muffulettapäivä! Muffuletta on New Orleansin lahja minun keskiviikolleni (no okei, ehkä vähän muillekin): lajitelma italian herkkuja kuten mortadellaa, capiolaa, provolonea ynnä muuta, sekä pikkelöityjä vihanneksia, paahdettua paprikaa ja kapriksia sämpylän välissä. En ehkä selviä elämästä, jos missaan muffulettan. Säästäkää mulle siis yksi, pääsen kulmille vasta puolenpäivän jälkeen!

smyygi

mehu

Tiistain bonus: veriappelsiinimehu

Kansleri take away pop up -ravintola 16.-25.3.2015

Avoinna arkisin klo 11:30 – 14

Iso Roobertinkatu 30 / Sisustusliike Smyygi

Maksutavat: Käteinen, Wolt

Wolt on uusi älypuhelinsovellus, jonka avulla voi tilata ravintolasta tai kahvilasta jo matkalta. Wolt yhdistyy maksukorttiin, joten tilaus on valmiiksi maksettu. Wolt toimii iPhonella ja ilmestyy Androidille huhtikuussa.

Ps. Kaikki lounaat maksavat 10 euroa tai alle. Päivittäin tarjolla on vain 60 annosta ruokaa, joten nopeet syö, hitaat ei!

ramenpuisto

Kevään eka puistolounas! Tästä se alkaa <3

388 views

Löytö: Heavy Fuel IPA & syötävät hyönteiset

by Juulia 1 Comment
Löytö: Heavy Fuel IPA & syötävät hyönteiset
DSC_0476

Heavy Fuel IPA

Jotain olen elämässäni varmaan tehnyt oikein, kun pääsin jo toista kertaa Fat Lizardin pienpanimolle afterworkille. Edelliskerralla kirjoittelin miesten ensimmäisestä myyntiin päätyneestä oluesta, California Pale Alesta, ja panimon syntytarinasta. Tällä kertaa vierailun syynä on perjantaina lanseerattava uutuus, Heavy Fuel IPA.

Eilisellä visiitillä oli mukana muitakin blogaajia, jotka ovat pääsääntöisesti minua perehtyneempiä olutharrastajia – niinpä keskitynkin suosiolla toteamaan, että “Olipa hyvää kaljaa!” ja jätän olutasiantuntijat kertomaan tämän erittäin maistuvan IPA:n hienouksista tarkemmin. Käykää kurkkimassa muiden mukana olleiden fiiliksiä vaikkapa Reittausblogissa tai ystävieni Tomin ja Annin mahtavassa Pari Kaljaa -blogissa!

DSC_0468

DSC_0494

Heikki, Tuomas, ja koko Fat Lizardin jengi, hyvän bissen teitte taas!

Sen verran osaan kuitenkin kertoa, että Heavy Fuel IPA:an on käytetty humaloita Amarillo, Simcoe, Centennial, Columbus ja Polaris. Alkoholia Heavy Fuelissa on 7,3% ja katkeroita 75 IBUa. Maltaista suurin osa (noin 90%) tulee Suomesta, karamellimaltaat taasen Saksasta. Heavy Fuelissa on omaan makuuni sopivassa suhteessa aromeja ja katkeruutta, hienoista makeuttakin olen maistavinani. Aika tuhti bissehän tämä on, kovin monta en peräjälkeen pystyisi nauttimaan –  ja  huppeliinkin siitä tulisi (testattu eilen käytännössä, eh). Vaikka allekirjoittaneella kihahtikin eilen maistellut kaksi tuopillista hienoisesti päähän, on vesiselvää, että kullanhohtoinen Heavy Fuel on IPA minun makuuni: ei ole liian tuhti, mutta ei liian nyhverökään. Juuri sopiva!

DSC_0496

Paistettuja jauhopukin toukkia à la Topi Kairenius

DSC_0498

Topi kokkailupuuhissa

Oluen kyytipoikana tarjoiltiin jokaisen paksun liskon lempiruokaa, elikkä siis tietysti hyönteisiä. Fat Lizard Brewingin taustajoukoissa vaikuttava Topi Kairenius on Suomen näkyvimpiä hyönteisruuan harrastajia ja melkoisen jännää oli päästä vihdoinkin maistamaan hänen kasvattamiaan pulleroisia jauhomatoja (jotka ovat jauhopukki -nimisen kuoriaisen toukkia, eivät siis varsinaisesti matoja).

Syötävistä hyönteisistä, eli “tulevaisuuden proteiinilähteestä”, on viime aikoina kirjoiteltu paljonkin, mutta aika vieras on varmaan vielä monelle ajatus hyönteisten syömisestä. Maailmassa on kuitenkin tälläkin hetkellä lähemmäs kaksi miljardia ihmistä, joille hyönteisten syönti on ihan arkea. Hyönteissyönnin edut ovat kiistattomia, mutta gourmet-ravintoloidenkaan kehittelemät erityisherkut eivät välttämättä saa valtaväestön suhtautumista hetkessä muuttumaan.

Itselläni on melkoisen neitimäinen suhtautuminen hyönteisiin – torakat ja hämähäkit saavat aikaan alkukantaisen pakoreaktion, eikä siinä etukäteen järkeily mitään auta. Niinpä olenkin ihan tyytyväinen, että tarjolla oli eilen hyönteissyöjänoviisille hieman torakkaa (Topin suosikki) helpommin pureskeltavat makupalat. Sen kummemmin asiaa miettimättä nappasinkin siis yhden toukan suuhuni ja rouskuttelin menemään – ja sehän oli yllättävän hyvää! Inhoreaktio iski silti: ensin kulholla (iik, pitääkö tuota koskea), ja erityisesti kun toukka rasahti hampaissa rikki. Päädyinkin kiskaisemaan ykösellä lähemmäs puoli tuopillista Heavy Fuelia huuhtoakseni otusparan lopulta alas. Toivon hartaasti, että läsnäolijoilla ei ole kuva- tai videomateriaalia tilanteesta… osaan olla välillä hieman draamakuningatar 😀

DSC_0503

Sinänsähän se on hassua, että pikkuisen puhtaissa oloissa kasvatetun jauhomadon syöminen aiheuttaa moisen reaktion, mutta vaikkapa raa’an ja elävän osterin syöminen ei… tehotuotetun lihan syömisestä puhumattakaan (kyllä, kyllä syön mieluiten luomua, mutta ymmärtänette pointtini)? Itse en asenteiden korjaamista tarvitse, söisin hyönteisiä mielelläni jos vain pääsen joskus omasta hassusta ja vaikeasti kontrolloitavasta reaktiostani yli. Maku esimerksiksi tässä jauhomadossa oli hyvä, mutta syömisestä ei oikein nauti jos miettii pääraaka-aineen kiemurtelevaa olemusta. Täytyykin yrittää udella Topilta kikkoja, joilla hyönteisruuan proteiininlähde piilotellaan tämmöisiltä nössöiltä. Eipä ihme, että ensimmäiset kaupoista löytyvät hyönteisruuat ovatkin prosessoitu pidemmälle: on energiapatukkaa ja on pyörykkää ja on jauhomadoista tehtyä jauhoa. Niitä popsiessa voi hienosti unohtaa mitä ne oikeastaan sisältävät, eikä mausta raaka-ainetta ehkä arvaisikaan (oletan, en ole siis prosessoituja hyönteiselintarvikkeita maistanut).

Ehkäpä hyönteisruoka kaipaakin stailausta, ja imagon nostatusta? Tällä haavaa taidetaan keskittyä lähinnä tämän ravinnonlähteen ekologisuuteen: hyönteisten tuottaminen kuluttaa luonnonvaroja varsin vähän. Hyönteisissä on kuitenkin proteiinin lisäksi myös runsaasti muita ravinteita, esimerkiksi jauhomadot sisältävät yhtä paljon omega-3- ja rasvahappoja kuin kala ja enemmän kuin naudan- ja sianliha. Proteiinin, vitamiinien ja hivenaineiden määrä on samaa luokkaa kuin lihassa ja kalassa. Saataisiinkohan hyönteisistä leivottua seuraava lehtikaali 😉  tai ehkäpä moisia temppuja ei edes tarvitse: mitä pieni ennakkoluuloton edelläkävijäjoukko ensin, sitä muut perässä. Haluaisin olla osa sitä tien näyttäjien joukkoa.. mutta voi olla että hyönteisten suhteen jään kuitenkin jälkijunaan. Tai kukapa tietää! Täytynee perehtyä aiheeseen lisää.

DSC_0505

Toukkia ja bisseä – että sellainen afterwork tällä kertaa!

Ps. Heavy Fuel IPA löytyy valikoitujen olutravintoloiden hanoista perjantaista alkaen. Lisää tieto IPAjaisten tapahtumasivulta!

Pps. Lisää hyönteissyönnistä Topin Koiramies -sivujen lisäksi esim. Hyönteistalous -blogissa ja YK:n sivuilta.

153 views