Chahan aka paistettua riisiä japanilaisittain x 2

Chahan aka paistettua riisiä japanilaisittain x 2

chahanSake chahan eli paistettua riisiä ja lohta japanilaisittain

Siitä asti, kun kotiuduin Japanin matkalta, on keittiössäni kulutettu poikkeuksellinen määrä riisiä. Riisin ostotahti on ollut jopa paketti viikossa, vaikka ennen moinen riitti kuukausiksi, ellei suorastaan puoleksi vuodeksi. Tilanne on vähän hassu, kas kun en ole koskaan ollut mikään suuri riisin ystävä! En laita useinkaan ruokia, joihin kuuluisi riisiä lisukkeena, saatikka pääraaka-aineena (poikkeuksena risotto) – riisiä on siis tullut ostettua lähinnä onigirazua tai sushia varten.

Ennen en kuitenkaan ollut tutustunut japanilaiseen keittiöön niin laajalti kuin nyt! Riisiin ympärillä pyöriviä reseptejä on tekeillä tai odottelemassa julkaisuaan tälläkin hetkellä viisi, eikä niille ole näkymässä loppua ihan hetkeen. Niinpä olen jo alkanut myös pohtia erilaisia käyttötarkoituksia ylijäämäriisille, sitä kun kertyy jääkaappiin toki myös entistä tiheämmällä tahdilla. Tämänhetkinen lempiosoitteeni sille on ochazuke (eli riisiä ja vihreää teetä), mutta toki minulle maistuu myös vanha kunnon paistettu riisi!

Chahan eli paistettu riisi japanilaisittain × 2 + lisukkeet: umeboshi, beni shoga & takuan ♥ 

Taannoin kotoani löytyi tähteinä sushiriisin ja punaisen riisin lisäksi kimpale kypsää lohta sekä jonkun verran kypsää kanaa. Ystäväni oli tulossa kylään lounaalle ja päädyin hetken mielijohteesta paistamaan meille näistä tähteistä kahdenlaista chahania (eli paistettua riisiä japanilaisittain).

Jos kaapista löytyy jo valmiiksi japanilaisen keittiön perusmausteita, ei moinen päähänpisto ole kovinkaan vaikea toteuttaa: tarvitsee vain pilkkoa ainekset ja paistaa ne pannulla – just niin rapeiksi kun omaan makuun sopii –  ja heittää haluamansa mausteet sekaan. Paistetun riisin kruunaa Japanissakin muna, jonka voi sekoittaa mukaan jo paistaessa, tai lisätä annoksen päälle raakana (vastapaistettu riisi kypsentää munan lautasella sekoittaessa), pehmeäksi keitettynä tai miksei myös paistettuna. Itse tein meidän lounasannostemme päälle pehmoiset munat kylvettämällä (katso ohje täältä).

chahan

Mitä tulee chahaniin, siihen voi laittaa riisin lisäksi tietysti mitä tahansa tähteitä: pekonia, tofua, makkaraa, vihanneksia, katkarapuja… Chahan on eräänlainen pyttipannu, jonka sisällöstä on jokaisella japanilaisella varmaan omat mielipiteensä. Paistettua riisiä tarjotaan hieman erilaisina versioina Aasiassa toki muuallakin, joten Japanilaiseksi tämän paistetun riisin tekee minusta mausteet: miso, furikake eli leväsilppu (josta minulle entisenä akvaarion omistajana tulee muuten aina kalanruoka mieleen 😀 ), seesaminsiemenet, soija sekä superaddiktoiva aromaattinen chilimauste, sichimi togarashi.

Sake chahan eli paistettua riisiä lohella 2:lle

4 dl kypsää sushiriisiä ja/tai punaista riisiä, täysjyväriisiä tms.

n. 1 ½ dl kypsää kevyesti suolattua lohta murusteltuna hiutaleiksi

3-4 valkosipulin kynttä

1 rkl furikakea / kuivattua ja silputtua merisalaattia / silpuksi saksittua norilevää

1 tl shichimi togarashi -chilimaustetta

ripaus suolaa

2 kananmunaa (*

Paistamiseen:

50 g voita

1 rkl (vaaleaa) misoa

Sulata voi paistinpannulla ja lisää siihen sekä miso että ohuelti viipaloitu valkosipuli. Paista hetki keskilämmöllä ja lisää sitten riisi. Jatka paistamista, kunnes riisi on makuusi sopivan paahtunutta (jotkut eivät halua paahtaa riisiä juuri ollenkaan, toiset – kuten minä – jatkavat paistelua kunnes suurin osa riisinjyvistä on mukavasti hieman rapeutunut). Lisää sekaan lohi, merilevä sekä makusi mukaan sichimi togarashia sekä suolaa.

Sichimi togarashin voi halutessaan korvata myös jollain muulla chilillä, mutta jos saat tuota nimenomaista maustetta käsiisi, en usko että enää haluat niin tehdä ♥

Tarjoile sake chahan kananmunan kera (katso seuraava resepti).

Paistetun lohiriisin kaveriksi sopii munan lisäksi mielestäni myös rapean raikas retiisi tai retikka, jonka nykyään leikkaan aina kukiksi. (Kun kerran hankkii muotin, jolla saa leikattua vihanneksista kukkia, sitä pitää tietysti käyttää!) Punaiset säikeet annoksen päällä ovat kauneinta kuivattua chiliä mitä tiedän: ito togarashia. 

Paistetun kanariisin päällä pikkelöityä inkivääriä (beni shoga) sekä tuoretta ja pikkelöityä retikkaa (takuan). Vain muna puuttuu!

Tori chahan eli paistettua riisiä ja kanaa 2:lle

4 dl kypsää sushiriisiä ja/tai punaista riisiä, täysjyväriisiä tms.

n. 2 dl kypsää kanaa pieninä kuutioituna

1-2 ohuelti viipaloitua kevätsipulia

1 rkl raastettua inkivääriä

1 rkl yuzun mehua tai sitruunamehua

1 rkl seesaminsiemeniä

1-2 rkl soijakastiketta

2 kananmunaa (*

Paistamiseen:

2 rkl kasviöljyä +  muutama tippa vahvaa seesamiöljyä (tai 2 rkl mietoa seesamiöljyä)

 Lämmitä öljy paistinpannussa ja paista riisiä keskilämmöllä, kunnes se rapeutuu kauttaaltaan hieman. Lisää kana sekä mausteet ja jatka paistamista, kunnes kaikki raaka-aineet ovat kuumenneet ja hieman paahtuneet.

*) Tarjoile tori chahan kananmunan kanssa: voit sekoittaa munat riisiin jo paistinpannulla paistamisen loppuvaiheessa, tai rikkoa vastapaistetun annoksen päälle munan raakana, tai tehdä kuten minä, ja kypsentää munat vesihauteessa. Myös paistettu muna toimii hienosti annoksen päällä. Kananmuna tuo annokseen täyteläisyyttä, kermaisuutta ja kosteutta – varsinkin kun sen lisää annokseen raakana aivan lopuksi. Kukin tyylillään!

chahan

Ps. Hiramenome-blogin sake chaahan -reseptissä neuvotaan, kuinka voit hyödyntää kokonaisen lohen ruodot tai pään lohihiutaleiden valmistamiseen – mahtava vinkki joka tulee tässä keittiössä ainakin käyttöön!

Pps. reseptit voi tehdä gluteenittomana, kun käyttää gluteenitonta soijaa ja valitsee mison, jonka valmistamisessa ei ole käytetty vehnää, ohraa tai ruista.

772 views

Ochazuke aka riisiä ja vihreää teetä

Ochazuke aka riisiä ja vihreää teetä

ochazuke

Ochazuke

Ochazuke on japanilainen ruoka, joka koostuu yksinkertaisimmillaan keitetystä riisistä ja vihreästä teestä ja monimutkaisimmillaan vähän siitä, mitä mieli tekee ja kotoa sattuu löytymään. Söin joulukuisella Japaninmatkallani ochazukea vähän kumpanakin versiona ja ihastuin ruokaan kovasti – aromaattisen teen ja pehmeän riisin yhdistelmä menee suoraan kategoriaan lohturuoka!

Ochazukea tehdään ilmeisesti erityisesti kotona, kun keittiö ammottaa tyhjyyttään, tai sitä syödään aterian päätteeksi lisäämällä riisikulhoon vihreää teetä (ocha). Matkallamme varsinkin tonkatsuravintoloissa pöytään tuotiin lopuksi teetä juuri tätä varten. Mikään hifistelyruoka tämä ei siis ainakaan perinteisesti ole! Japanilainen ystäväni Minori kertoo, että ochazuken historia ulottuu riisinviljelyn alkulähteille, ja että sitä tehdään edellamainittujen tilanteiden lisäksi usein myös baarista kotiuduttaessa:

Nykyään ihmiset syövät ramenkeittoa suunnatessaan illanvietosta kotiin, mutta ennen vanhaan laitettiin ochazukea kotiin päästyä. Aamupalan ja päivällisen riisi ehti usein jo kylmetä ja kovettua ennen kuin perheen isä suoriutui töistä kotiin (ennen sähköisten riisinkeittimien aikaa), joten riisi lämmitettiin hänelle uudelleen vihreän teen kanssa ja annokseen lisättiin umeboshia tai noria.

Nähtyäni reissun aikana useammankin salarymanin hoippuvan hilpeänä kaduilla tai nököttävän vähemmän hilpeänä ja silminnähden huonovointisena jalkakäytävän reunalla, voin vain kuvitella minkä tasoiseen kokkailuun herrat enää kotiin päästyään kykenevät – ehkä juuri ja juuri tähän. Tosin ehkäpä se on se vaimo, joka sen annoksen heille kuitenkin laittaa?

Ochazukea syödään vissiin myös silloin, kun ollaan sairaita tai mahakipuisia, ja lisäksi annokseen usein lisättävillä umeboshi-luumuilla on ainakin joidenkin mielestä krapulaa ehkäiseviä vaikutuksia. Eipä siis ihme, että tätä ruokaa syödään baari-illan päätteeksi! Itsehän toki ahmin umeboshia edelleen puhtaasti makusyistä 😉

"ochazuke/

Kun omasta keittiöstäni ei löydy kotirouvaa, joka annoksen minulle valmistaisi, on ochazuken tekeminen aloitettava yleensä täysin alusta (ja ei, en yleensä lähde siihen puuhaan yöllä). Niinpä minusta on aivan loogista – ruokahullun logiikalla ainakin – että en pysähdy kokkaillessani siihen yksinkertaiseen versioon, vaan väännän kerran aloitettuani ikäänkuin samalla vaivalla vähän moniulotteisemmankin annoksen.

Tottapuhuen ei tämäkään kasaamani kulhollinen kovin vaativa ole, vaikka siltä ehkä kuvien perusteella näyttääkin. Sen saa nenän alle samassa ajassa kun kypsentää riisin, ja jos kotona sattuu olemaan useampia ohjeen raaka-aineita jo valmiina, ei aikaa kulu senkään vertaa. Minulla on nyt viimeaikoina tässä japanilaisten ruokien hurahduksessa ollut tapana tehdä dashia isomman satsin noin kerran viikossa, ja riisiäkin keitän nykyään kerralla aina vähän yli kyseisen päivän tarpeen. Näin ochazukesta tulee yhtäkkiä suorastaan pikaruokaa 🙂

ochazuke

Hitaat ja nopeat

Tämän alustuksen kautta päästäänkin sitten viime aikoina mieltäni askarruttaneeseen aiheeseen: ovatkohan blogini reseptit teidän lukijoiden mielestä liian usein liian monimutkaisia? Toivoisin nimittäin tietenkin, että kulloinenkin innostukseni tarttuisi teihin lukijoihinkin, ettekä kokisi kynnystä ohjeideni testaamiseen liian korkeaksi. Vaikka raapustelen näitä juttuja omaksi ilokseni, toivoisin viritelmieni tuovan toki inspistä ja uusia tuulia muidenkin keittiöön – jaettu ilo, paras ilo!

Niinpä ajattelin, että voisin kokeilla lisätä juttujeni loppuun välillä myös sellaisen “riisutun version” ohjeista, jotka ovat ensisijaisia innostuksen kohteitani niinä suuritöisempinä versioina – silloin kun sellainen on mahdollista tietysti. Vaikka rakastan keittiössä puuhailua, ei esim. pitkän työpäivän jälkeen isoihin keittiöprojekteihin tule välttämättä minunkaan ryhdyttyä!

Seuraavaksi siis fiilistelen moniosaisemman reseptin kanssa ja toivon, että ehkä joku teistä fiilistelee tätä lukiessaan kanssani. Lopuksi ohjeesta löytyy kuitenkin myös huomattavasti nopeampi versio, eräänlainen oikotie onneen siis! Raaka-aineita on siinä vähemmän, samoin työvaiheita – joten ehkä tuo pikaresepti onnistuisi suorastaan pomon kanssa pitkää iltaa viettäneeltä salarymaniltakin?

Ochazuke

2:lle

Riisi:

4-5 dl kypsää sushiriisiä (+ loraus öljyä paistamiseen)

Liemeen:

4 dl japanilaista vihreää teetä (mieluiten senchaa, genmaichaa tai hojichaa)

4 dl vahvaa dashilientä

2-3 tl soijakastiketta

Riisin päälle:

n. 150-200 g kypsää lohta

n. 100 g paistettuja mereneläviä kuten simpukoita, mustekalaa, katkarapuja

nokare wasabia

muutama umeboshi-luumu ilman kiveä

2-3 rkl suikaloitua norilevää ja/tai merisalaattia

muutama retiisi / 2-3 cm pätkä retikkaa

1 kevätsipuli

hieman mitsubaa, shisoa/perillaa tai wasabirucolaa

1-2 tl paahdettuja seesaminsiemeniä

maun mukaan sichimi togarashi -chiliseosta

Ihan ensiksi mainittakoon, että mikäli haluat annoksesi pohjalle kuvan mukaisen paistetun riisikolmion eli yaki onigirin, kypsennä sushiriisi pakkauksen ohjeen mukaan ja muotoile se noin 1,5 cm paksuksi kolmioksi kun se on vielä lämmintä. Mielestäni riisi on helpointa muotoilla kelmun avulla, mutta jahka hommaan saa näppituntuman, se onnistuu myös kostutetuilla käsillä. Paista riisikolmioita kevyesti öljytyllä paistinpannulla molemmin puolin, kunnes niiden pinnat hieman paahtuvat. Paahtamisen ohessa ehtii hyvin valmistella annoksen muut osat.

Itse muotoilen onigireita nimenomaan paistamista varten valmiiksi jääkaappiin, jos minulla on jäänyt riisiä aterialta yli. Ne säilyvät huolella kelmutettuina muutaman päivän ja näin ollen tällainen näennäinen hifistely on itseasiassa melkoisen vaivatonta toteuttaa, kun tarvitsee ruokaa nopeasti. Riisin paahtaminen pannulla tuo siihen todella ihanan aromin, joten minä näen tämän työvaiheen täysin pienen ekstravaivan arvoisena! Lämpimän riisin voi toki myös vain kumota keoksi syvään kulhoon siinä vaiheessa, kun muut annoksen osaset ovat valmiina.

Valmista tee ja/tai dashiliemi ja pidä se lämpimänä. Pelkällä teellä tehtynä ruoka on omaan makuuni melko mieto, mutta teen aromaattisuus tekee tästä ruuasta mielestäni juuri kiinnostavan. Niinpä suosin itse dashin ja teen yhdistelmää, jonka maustan soijalla. Teelaaduista olen mieltynyt eniten genmaichaan, joka on maustettu paahdetulla riisillä. Se komppaa kivasti yaki onigirin makuja!

Lohen valmistan niin, että ripottelen sen päälle melko reilusti suolaa ja jätän sen maustumaan vähintään vartiksi. Tämän jälkeen pyyhin enimmät suolat pois ja paistan lohen pinnaltaan paahtuneeksi, mutta sisältä vielä aavistuksen läpikuultavaksi. Välillä olen maustanut lohen suolan lisäksi sichimi togarashilla, tai ripotellut sen pintaan seesaminsiemeniä.

Kun kaikki osaset ovat valmiita, lohi murustellaan hiutaleiksi riisin päälle. Mikäli lisään annokseen muitakin mereneläviä, kuten simpukoita, mustekalaa ja/tai katkiksia, käytän lohta vähän vähemmän. Pakasteäyriäiset kannattaa sulattaa rauhassa jääkaapissa ja paistaa ne pikaisesti valkosipulin kanssa öljyssä juuri ennen syömistä.

Lopuksi annoksen päälle kasataan suikaloitua norilevää (just sitä, mitä käytetään sushiinkin, saksilla suikaleeksi vaan!) tai muuta merileväsilppua, nokare wasabia, iki-ihania umeboshiluumuja, kevätsipulia, retiisiä tai retikkaa sekä shisoa/perillaa tai vaikkapa wasabirucolaa. Annoksen voi maustaa vielä sichimi togarashilla sekä seesaminsiemenillä.

Annos viimeistellään kaatamalla kuuma tee-dashiliemi kulhoon riisin ympärille. Sitten vaan lusikoimaan!

Eiks oo muuten hieno tämä rumpukapula-pannunalunen! Kiitos siitä taitavalle ystävälleni Markolle aka Makerolle ♥

…ja sitten siihen oikotiehen! Omaan makuuni se kaikkein yksinkertaisin ochazuke, jossa on vain riisiä ja teetä, on vähän turhankin mietoa. Jotain suolaista annokseen siis lisäisin! Edellämainitusta ohjeesta poiketen voi kalana käyttää myös kaupan lämminsavulohta, testattu on. Riisin ei mielestäni myöskään tarvitse olla välttämättä japanilaista. Olen tehnyt ochazukea tummasta ja punaisesta riisistä sekä kerran jopa freekehistä, joka ei toki ole riisiä lainkaan.

Olen siis laittanut välillä ochazukeeni tosiaan just sitä, mitä kotoa on kulloinkin sattunut löytymään. Mikä minusta on tässä ruuassa tärkeintä, on se liemi: teen on oltava japanilaista!

Nopea Ochazuke 1:lle

n. 2 dl kypsää riisiä

n. 2 dl japanilaista vihreää teetä ja/tai dashia

loraus soijakastiketta

n. 100 g lämminsavulohta

1 kevätsipuli

(pieni nokare wasabia)

(¼ norileväarkkia suikaloituna)

Valmista tee sekä dashi, mikäli käytät sitä (ja ohjehan löytyi siis esim. täältä). Dashia voi valmistaa myös jauheesta, jota löytyy aasialaisista ruokakaupoista. Jauheen voi mielestäni ripotella suoraan valmiiseen teehen, vähän kerrallaan, oman maun mukaisen määrän lisäten. Mausta tee/dashi halutessasi vielä soijalla sekä wasabilla.

Lämmitä riisi (siivilässä höyryttäen, pannulla paistaen tai vaikka mikrossa) ja kumoa se kulhoon. Murustele savukala riisin päälle. Kaada lautaselle lopuksi kuuma liemi. Silppua päälle hieman kevätsipulia sekä norilevää, mikäli kotoasi sitä löytyy. Siinä se sitten on! Eikä ollut vaikeaa, eihän?


Ps. Ainakin Tokyokanista löytyy myös pika-ochazukepaketteja, jotka sisältävät niin teen kuin annoksen päälle ripoteltavat tilpehööritkin (mm. Japanissa usein annoksen päältä löytyviä pieniä rapeita riisikakun murusia eli bubu ararea).

Pps. ruoka on gluteeniton, kun käytät gluteenitonta soijakastiketta.


edit:

Tosiaan, sehän minulta unohtuikin sitten kokonaan mainita, että tarjotessaan kyläilijöille ochazukea, vihjaa japanilainen isäntä/emäntä samalla vieraan viipyneen kylässä jo aivan tarpeeksi pitkään.

Toisinsanoen, ochazuke = sayonara 😉

454 views

Pirteä miso-kurkumakastike

by Juulia 4 Comments
Pirteä miso-kurkumakastike

kurkumakastike

Hyvää uutta vuotta 2017!

Toivotan kaikille pirteää ja virkeää vuoden alkua! Itselläni vuodenvaihde tosin sujui kaikkea muuta kuin pirteästi – se meni sängynpohjalla koisaten. Saavuimme Juuson kanssa Japanin matkaltamme uudenvuoden aattona enkä millään pysynyt hereillä iltakahdeksaa pidempään… Onnea vaan Suomi 100 vuotta, oli kuulemma hienot ilotulitukset ja juhlat 😀

Jet lagista toipuminen on vieläkin kesken, joten kaikenlainen piristävä on ollut viime päivinä kovasti tarpeen. Aurinkoisempaa vuodenaikaa odotellessa suurkulutan sitruksia, inkivääriä ja kurkumaa, joita nautin vähän kaikenlaisessa muodossa. Pian alkavaa veriappelsiinisesonkia odottelen jo vesi kielellä!

"kurkumakastikeMisolla maustettu kurkumakastike piristää ja tekee hyvää kropalle!

Yksi suosikkiauringonkorvikeresepteistäni on kurkumaa, porkkanaa, satsumaa ja inkivääriä koukuttavan suolaiseen misoon yhdistävä salaatinkastike, jota valmistan kerralla aina isomman satsin – sitä kun tulee lorotettua huomaamatta aina vähän hövelimmin ruokaan kuin ruokaan.

Erityisesti tykkään laittaa tätä kastiketta fenkoli-kaaliraasteeseen, mutta se piristää ja raikastaa ihanasti myös paistettua kalaa, varsinkin rasvaisia kaloja kuten nieriää ja lohta. Lusikalla suoraan suuhun toimii myös 😀

Pirteä miso-kurkumakastike (n. 2 ½ dl)

1 satsuman tai puolen appelsiinin mehu (n. ½ dl)

puolikas raastettu tai ohuelti viipaloitu porkkana (n. ½ dl)

¾ dl oliiviöljyä

2 ½ rkl miriniä

1 ½ – 2 rkl omenaviinietikkaa (tai riisiviinietikkaa)

2-3 rkl vaaleaa misoa

1-2 cm pätkä kuorittua inkivääriä

¾-1 tl kurkumajauhetta tai 2-3 rkl kurkumamehua

vastarouhittua mustapippuria

Mikäli valmistat kastikkeen sauvasekoittimella tai tehosekoittimen silppurilla, pilko porkkana ja inkivääri pieneksi ja soseuta sitten kaikki raaka-aineet keskenään tasaiseksi.

Kastike onnistuu myös ilman vempeleitä: raasta tuolloin sekä inkivääri että porkkana raastimen pienellä terällä ja ravistele raaka-aineet sekaisin pienessä lasipurkissa.

Muista ravistella miso-kurkumakastike aina ennen käyttöä. Se säilyy jääkaapissa nelisen päivää, siis jos säilyy 🙂

Lautasellinen paistettua lohta seesaminsiemenillä + punakaali-fenkoliraaste miso-kurkumakastikkeella = tammikuinen auringon korvike, lautasellahan on D-vitamiinit ja kaikki 🙂

Mitä tulee kurkumaan, kaikki kaltaisen ruokahörhöt ovat varmaankin jo kärryillä sen terveyttä edistävistä vaikutuksista? Kurkuman sisältämän kurkumiinin pitäisi tepsiä niin kipuihin ja särkyihin, tulehduksiin, muistisairauksiin, diabetekseen kuin syöpäänkin, mistä toki eri lähteet ja auktoriteetit saattavat olla hieman eri mieltä. Olivat kurkuman terveyshyödyt mitä tahansa, kurkumalattea aka golden milkiä trendikkäämpää juomaa ei viime vuonna tainnut olla ja herkullistahan se onkin! Tiesittekö, että Japanissa kurkumaa nautitaan ennaltaehkäistääkseen krapulaa? Lisää syitä sen nauttimiseen, jos multa kysytään!

Itse nautin kurkumani päivittäin pääsääntöisesti kapseleiden muodossa; jossain vaiheessa myös mehustin tuoretta kurkumaa, kunnes kyllästyin tuorekurkuman tahmeaan ja tahraavaan koostumukseen. Onneksi kurkuma on käsittääkseni varsin tehokas nautittuna muodossa kuin muodossa, tosin kannattaa muistaa, että se tarvitsee rasvaa kaverikseen imeytyäkseen kunnolla. Myös mustapippuri tehostaa kurkuman vaikutusta.

Kurkuman mehustamiseen itse ei muuten ole täällä enää paluuta, sillä testasin viime vuonna myös suomalaisen Organic Healthin luomukurkumamehua – mahtava tuote! Pullon säilyvyys (1 kk avaamisesta) arvelutti etukäteen, mutta eihän tuo pullo kestänyt minulla läheskään kuukautta; kun kerran on kurkumamehua kaapissa niin kyllä sille käyttökohteita löytyy aamun sitrus-kurkumashoteista golden milkiin ja tietysti myös tähän salaatinkastikkeeseen ♥

Organic Health Luomu Kurkumamehu saatu testiin Sugar Helsingiltä.

378 views

Löytö: wasabirucola

Löytö: wasabirucola

Joulusta on selvitty, jouluähkystä … no ei ihan vielä. Ähkyiseen oloon auttaa minulle kaikki tulinen mutta kevyt ruoka – ideaaliesimerkkinä ihanat vietnamilaiset kesärullat sekä reilulla wasabinokareella silattu sushi. Eipä siis muuta kuin rullailemaan!

Piipahdin joulun alla PR-toimisto Sugar Helsingin pikkujouluissa, joista mukaan lykättiin kaikenlaista ihanaa pursuileva goodie bag – kosmetiikkaa, teetä, suklaata… Yllättäen kassista pilkisti myös jotain houkuttelevan tuoretta ja vihreää: Järvikylän pippurinen uutuus, wasabirucola.

Rakastan wasabia, piparjuurta, chiliä, sekä ihan joka sortin pippuria – mitä vain polttavaa ja tulista. Luottosalaattini pientä potkua tarvittaessa onkin ollut tämän vuoksi jo pitkään pippurisen rapsakka vesikrassi. Wasabirucolasta löytyi salaattikrassille varteenotettava haastaja: se todella maistuu wasabille, rucolaa havainnoin lähinnä ulkomuodossa. Wasabin ystävältä ISO PEUKKU!

Testailin joulun alla wasabirucolaa vähän joka ruuan kaverina, ja väsäsinpä tuolloin myös eräänlaisia kesärullan ja sushin yhdistelmiä. Joskus sitä vain on mentävä sen mukaan mitä kaapista löytyy, ja niinpä sushiriisi korvautuu riisinuudelilla, riisipaperi norilevällä, ja hetken kuluttua nenän alta löytyy riisinuudeli-nori-aasiafuusiorulla 😀

Noriin käärityt kesärullat 1-2:lle

2 norileväarkkia 

n. 80 g kylmäsavulohta

1 kypsä avocado

(pätkä kurkkua tai muutama retiisi)

1 ruukku wasabirucolaa

n. 50 g riisivermiselliä

seesaminsiemeniä

Kastikkeeseen:

1 rkl mirinkastiketta

1,5 rkl soijakastiketta

0,5 tl seesamöljyä

Kiehauta muutama desi vettä ja kaada riisinuudelien päälle. Anna nuudelien kypsyä ja turvota viitisen minuuttia, ja huuhdo ne sitten kylmässä vedessä. Valuta hyvin. Levitä riisinuudelit kaistaleeksi norilevyjen keskelle. Viipaloi avocado ja lohi (sekä kurkku/retiisit), ja asettele ne nuudelien päälle. Lisää kekoon vielä wasabirucolaa niin paljon kuin mielesi tekee, mutta maista muutama lehti ensin, se on todellakin aika vahvaa!

Kastele leväarkin vapaa reuna vedellä ja rullaa levy varovasti tiukaksi rullaksi. Anna rullan seistä hetki, jotta levä hieman kostuu ja rulla pysyy paremmin kasassa. Sekoita kastikkeen aineet yhteen ja kaada seos pieneen matalaan kulhoon. Leikkaa rulla muutamaki palaksi, dippaa, ja pistele poskeesi!

Järvikylän Wasabirucola saatu testattavaksi Sugar Helsingiltä blogin kautta.

589 views