Löytö: Sähköinen buzz button (+ lohikulho kaikilla härpäkkeillä)

Löytö: Sähköinen buzz button (+ lohikulho kaikilla härpäkkeillä)

lohidonburiBuzz button & lohikulho kaikilla härpäkkeillä

Vähän niinkuin työntäisi kielen pistorasiaan … ja tekisi sen hetken kuluttua uudestaan.

Jep, sellaista ajattelin, kun maistoin ensimmäisen kerran sechuankukkaa. Tämä kielen sähköistäjä kulkee myös nimellä buzz button ja maistoin sitä ravintola Wildin Itämeri -dinnerillä syksyllä. Elämys oli niin järisyttävä, että kun sain samana iltana tilaisuuden maistaa buzz buttonia vielä ihan sellaisenaankin, saatoin livauttaa muutaman taskuuni. Mitään en myönnä, mitään en kadu.

Hieman illallisen jälkeen kotonani oli kuitenkin kahden ja puolen kukan kokoinen aarre, joiden loppumista yritin epätoivoisesti venyttää. Murustin aarrettani palan kerrallaan niin itselleni kuin yhtälailla koukkuun jääneelle Juusolle, ja maistatinpa armollisesti myös pienen määrän kaikenlaisista kasveista kiinnostuneelle kaverillekin.

buzz button

buzz button

Buzz button?

Kaivelin toki netistä aineistoa, joka valaisisi buzz button -aihetta vähän enemmänkin. Ravintolassa olin kasvin nimen perusteella päätellyt itsekseni, että sillä olisi jonkinlainen kytkös sichuanpippureihin (joissa muuten ON vähän samantapainen turruttava polte), mutta ei. Buzz button eli Acmella Oleracea kasvaa tropiikissa ja sillä on hoidettu mm. hammassärkyä sen turruttavan vaikutuksen vuoksi – minkä vuoksi se kulkee myös nimellä “toothache plant”.

Buzz button maistuu … todella jännälle. Maussa on jotain vihreän ruohoista, mutta myös eräänlaista erikoista syljen kielelle kihauttavaa makeutta – en todellakaan osaa kuvailla sitä vaikka tässä jo tovin olen sitä yrittänyt tähän naputella! Jäätävän turruttava, kihelmöivä kylmä polte on se päällimäinen kokemus, mikä tämän kasvin pureskelu saa aikaan, ja tuo vaikutus vaimenee hyyyyyvin hitaaaasti. Hetken tuntuu siltä, ettei tunnetta kestä enää sekuntiakaan … mutta kohta on jo saatava lisää 😀 Jollen olisi syntynyt viherpeukalo keskellä kämmentä, yrittäisin varmasti kasvattaa sechuankukkaa kotona itse, niin kovasti tähän elämykseen tykästyin.

Monet löytämäni nettisivut suosittelevat syömään buzz button -kukkaa vain muutamia terälehtiä kerrallaan esim. cocktaileissa, salaateissa tai vaikka sorbetin päällä – kypsentää kukkaa ei kannata, sillä se menettää tuolloin tehoaan. En päässyt tämän pienen määrän kanssa tekemään ihan niin paljon kokeiluja kuin olisin halunnut, mutta sen voin itsekin allekirjoittaa että buzz button tuo cocktaileihin aivan oman säväyksensä!

buzz button

buzz button

Ottaen huomioon, kuinka paljon asiaa selvittelin ennen kuin käytin viimeisetkin kukkien murenat, valintani kukan viimeiseksi käyttökohteeksi ei todellakaan ollut ihan osuva. Yuzukosholla maustettua riisiä ja appelsiini-misoglaseerattua lohta kukkuroillaan oleva kulho oli toki herkullista, mutta buzz button kyllä vähän hukkui siihen sekaan – tässä kombossa buzz buttonia olisi pitänyt olla kourallinen!

Reseptin kulholleni jaan teille silti. Jos saatte käsiinne buzz button -aarteen, suosittelen maistelemaan sitä ensin ihan sellaisenaan, ja sitten testaamaan vaikkapa miltä maistuu vaikkapa gin tonic kylmän poltteen valtaamassa suussa, tai jäätelö, tai … jäähileinen korvameduusa (jonka päällä minä siis buzz buttonia ensimmäistä kertaa maistoin) 😀

Misoglaseerattua lohta riisipedillä

2:lle

Yuzukosho-riisi:

2 dl tummaa pikariisiä

n. 4-5 dl dashia (tai vettä)

1-2 tl yuzukoshoa

Paistettu lohi appelsiini-misokastikkeella:

n. 300-400 g ruodotonta lohifileetä (nälästä riippuen)

1 rkl öljyä

1 (veri)appelsiinin mehu

1½ rkl misoa

1 rkl vaahterasiirappia

Lisäksi:

150 g sieniä (suppilovahveroita tai esim. siitakesieniä)

1 rkl öljyä

4 valkosipulin kynttä

1-2 rkl soijaa

2-4 ume-luumua

2 kevätsipulin vartta

2-4 palaa paahdettua norilevää (murennettua rapeaa norileväsnackia tai jonkinlaista furikakea)

2 buzz button -kukkaa (tai 2 tl sichuanpippuria)

Keitä tumma riisi pakkauksen ohjeen mukaan (oma taktiikkani on imeyttää kaikki neste riisiin kattilan kannen alla, jolloin nesteen ja riisin suhde on kutakuinkin 1 osa riisiä + 2 osaa nestettä). Kun riisi on kypsää, mausta se yuzukosholla. Tätä tujun vahvaa maustetahnaa kannattaa ensin laittaa vähemmän ja lisätä vähän kerrallaan, kunnes riisi on omaan makuun sopivan ytyä.

Riisin kypsyessä valmistele annoksen muut osat:

Viipaloi lohi parin sentin paloiksi ja paista sitä ensin nahkapuolelta öljyssä muutama minuutti. Käännä palat ja kuori nahka pois – tämä on laiskan konstini, nahka kun lähtee näin helpommin kuin veitsellä raa’asta lohesta irroittaen … ja lohikin pysyy paistettaessa paremmin kasassa.

Kun lohi on saanut päältä väriä mutta on vielä keskeltä läpikuultava, sekoita appelsiininmehu, miso ja vaahterasiirappi keskenään ja lisää seos pannuun. Anna kastikkeen poreilla paksummaksi ja valele lohipaloja liemellä. Sammuta sitten levyltä lämpö ja laita pannun päälle kansi.

Kuumenna toisessa pannussa öljy kuumaksi ja lisää pannuun sitten sienet (suppilovahverot voi paistaa kokonaisina, siitakkeet leikata kahtia). Paista sieniä pannua ravistellen muutama minuutti ja lisää pannulle vielä viipaloitu valkosipuli. Paista sieniä ja valkosipulia, kunnes valkosipuli on pehmennyt ja mausta sienet soijalla. Varo polttamasta valkosipulia! Ota pannu pois lämmöltä heti, kun soija imetytyy sieniin.

Jaa riisi kahteen kulhoon ja annostele lohi liemineen sen päälle. Jaa sienet lohen viereen ja ripottele annosten päälle vielä reilusti ohuelti viipaloitua kevätsipulia. Meidän kotona tällaiset japanilaisesta keittiöstä inpsistä ottaneet lohikulhot saavat viimeiset silauksensa muutamalla ihanan happamalla ume-luumulla sekä rapealla norilevällä. Tällä kerralla kulhoon päätyi toki siis vielä ne viimeiset buzz buttonin rippeet! Jos et saa käsiisi buzz buttoneita (heh, en saa itsekään enää ihan niin vain), niin voit ripotella annoksen päälle myös tuoreeltaan murskattua sichuanpippuria, jossa on hieman samankaltainen kylmänpolttava turruttava efekti 😀

buzz button

 

126 views

Karamellilohi + kirpeä kardemumma-punajuurislaw

by Juulia 0 Comments
Karamellilohi + kirpeä kardemumma-punajuurislaw

Saanko esitellä ensimmäisen tilausreseptini: karamellilohi ja kardemummainen punajuurislaw!

Ottaen huomioon blogini nimen, on aika jännää että vedin elämäni ensimmäisen polttarikeikan vasta viime kuussa. Blogiani aivan aikojen alusta asti lukeneet ehkä muistavat, mistä nimi blogille aikoinaan syntyi: osittain siitä, että olin vasta käynyt läpi avioeron ja  “vaimomatskuu” tuntui tuolloin hyvältä läpältä blogin nimeksi – osittain siitä, että tuolloin minut blogaaman houkutellut Viiskulma -blogin Ulla (joka on tietysti nykyään myös Asennemedian timanttinen girlboss) viittasi noihin aikohin leikillään minuun “vaimona”.

Ehkä en tuolloin pysähtynyt tarpeeksi pohtimaan, minkälaisen mielikuvan vitsillä ja hetken mielijohteesta valitsemani blogin nimi saattaa taustaani ja luonnettani tuntemattomille antaa. En tottapuhuen osaa sitä ehkä arvioida vieläkään – mutta aivan varmasti sanonta “vaimomatskuu” herättää joissain ihmisissä automaattisesti ärtymystä, alkaen ihan itsestäni 😀

Määritelmät siitä, millainen ihminen sitä pitäisi olla ollakseen jotain ihmeellistä “vaimomatskua” ovat monesti varsin vanhanaikaisia, epätasa-arvoisia, ulkonäkökeskeisiä ja suorastaan kammottavia (riippuen hieman tietysti siitä kuka niitä määritelmiä on milloinkin laatimassa – kurkatkaas vaikka huviksenne esim. tätä, öh, mieltäylentävää vauva.fi -keskusteluketjua). Onneksi ilmaisulla voidaan toki tarkoittaa myös jotain positiivista: vaikkapa sitä että on löytänyt itselleen elämänkumppanin johon haluaa sitoutua – ja siihenhän ei tietynlaista ulkopuolelta määriteltyä sukupuolta, ulkonäköä tai luonteenlaatua todellakaan tarvita. Vielä kun olis meillä kaikilla oikeus mennä halutessamme naimisiin!

Mutta eipä siitä aiheesta nyt enempää, palataanpa aiheeseen polttarikeikka: sain tosiaan alkukesästä kyselyn, josko voisin tulla vetämään polttariseurueelle kokkailusessiota Masterchef -tyyliin. Suurena Masterchef -fanina (Masterchef Australia, tietenkin!) idea tuntui niin hauskalta, että vaikka hieman ensiksi jännäilin tehtävän vastuuta ja varsinkin sitä esiintymispuolta, oli moista tilaisuutta mahdotonta jättää väliin.

Jokainen osallistuja toi polttareihin yhden raaka-aineen, joista sain etukäteen listan. Tehtäväni oli sitten pohtia kaikille raaka-aineille käyttötarkoitukset, niin että saisimme niistä kokattua sekä pääruoan että jälkkärin. Saman tehtävän eteen joutui tietysti lopulta myös polttarisankaritar hieman Masterchef -ohjelman mysteerilaatikkotehtävän tapaan.

Ruokien ideoiminen oli minusta superhauskaa ja otin haasteen joka ikisen raaka-aineen käyttämisestä tosissani vastaan: yhtäkään ei jäänyt käyttämättä. Resepteistä tuli lopulta sen verran onnistuneita, että päätin pistää niistä parhaat jakoon myös tänne blogiin. Erityisen hauskaa muuten oli, että polttarisankaritar visioi pitkälti samanlaisia makumaailmoja kuin minäkin – nappiin siis meni!

Parhaiten onnistui omasta mielestäni pääruoka: karamellilohi ja kardemumma-punajuurislaw. Annokseen käytettiin annetuista raaka-aineista lohta, kookosmaitoa, fariinisokeria, inkivääriä, kardemummaa, cashewpähkinöitä, punajuurta, porkkanaa sekä kiinanaalia. Tämän suolaisen, makean, kirpeän ja raikkaan annoksen sydän on ehdottomasti lohta kuorruttava makeantulinen kookosmaidosta ja kookossokerista keitelty karamellikastike ♥

Karamellilohi

4 :lle

4 kpl 150-200 g palaa nahallista ruodotonta lohifilettä

+ suolaa

Karamellikastikkeeseen :

2 dl maustamatonta kookoskaramellia

2 rkl srirachaa

1-2 valkosipulin kynsi

2 tl kalakastiketta

1 rkl raastettua inkivääriä

Laita uuni lämpenemään 150 asteeseen.

Ripottele lohifileille suolaa ja jätä maustumaan huoneen lämpöön siksi aikaa kun valmistelet karamellikastikkeen.

Valmista kookoskaramelli tämän ohjeen mukaan mutta jätä se maustamatta. Sekoita karamelliin sriracha, hienonnettu valkosipuli, kalakastike sekä inkivääri. Pyyhi kalafileiltä enin suola pois ja aseta fileet sen kokoiseen uunivuokaan, että saat aseteltua palat vierekkäin ilman että niiden väliin jää juurikaan rakoa. Jaa karamelliseos fileille ja lykkää vuoka sitten uuniin keskitasolle n. 20 minuutiksi (riippuen fileiden paksuudesta ja palojen koosta).

Lohi on sopivan mehevää, kun sen sisälämpötila on n. 40 astetta, käytä siis lämpömittaria mikäli sellaisen omistat. Muista mitata lämpö lohen paksuimmasta kohdasta.

Nostele karamellilohi lastalla uunivuoasta riisipedille niin, että lohen nahka jää uunivuokaan. Lusikoi vuokaan mahdollisesti jäänyt karamellikastike vielä lautasille. Tarjoile karamellilohi ja riisi kardemummaisen punajuurislawn kera.

Kardemummainen punajuurislaw

4 :lle

1 keskikokoinen luomupunajuuri

3-4 porkkanaa

1/2 kiinankaalin vihreä osa

2 limetin mehu

1 tl jauhettua kardemummaa

1 tl kalakastiketta (tai suolaa)

1 ruukku korianteria

Kuori ja raasta porkkanat sekä punajuuri raastimen karkealla terällä tai suikaloi juurekset julienneraudalla. Suikaloi kiinankaalin vihreä osa hyvin ohuelti ja lisää raasteeseen. Purista joukkoon limetin mehu ja mausta seos kalakastikkeella/suolalla sekä kardemummalla. Silppua korianterin varret ja lisää ne sekä puolet lehdistä salaattiin. Säästä loput korianterin lehdet annoksen päälle.

Sekoita salaatti huolella ja tarkista maku – karamellilohen kanssa tarjottaessa punajuurislaw saa olla reilusti kirpeää, jotta se taittaa lohen makeutta ja rasvaisuutta.

karamellilohi

146 views

Sushikulho aka chirashizushi aka voiko helpompaa sushia ollakaan?

Sushikulho aka chirashizushi aka voiko helpompaa sushia ollakaan?

sushikulho

Sushikulho on ehkä paras ruoka, jonka Japaninmatkaltani toin keittiööni. Sen avulla sushista on tullut spontaania, helppoa ja nopeaa arjen kotiruokaa, eikä vain työlästä viikonloppujen projektiruokaa. Sushikulhon (japaniksi chirashizushi eli “siroteltu sushi”) kasaamiseen ei tarvita makirullatreeniä saatikka erityisiä kalanleikkuuskillsejä (vaikka ei niistä toki haittaakaan ole). Niinpä se onkin oivallinen ruokalaji niin aloittelevalle kotisushikokille, kuin vähän kunnianhimoisemmallekin itamaelle 🙂

Sushikulhoon voi jokainen kasata juuri ne herkut mitkä haluaa ja esteettisesti kulhon tyyli on aika vapaa: raaka-aineet voi asetella sievästi omiin segmentteihinsä, tai sirotella ne riisin päälle iloisesti sikin sokin. Eipä siis ihme, että chirashizushia tehdään Japanissakin erityisesti kotona.

sushikulho

Reissussa ymmärsin, kuinka yleinen ruoka chirashizushi on, ja olen siitä asti vain odotellut, milloin sushikulhot ilmestyvät tännekin! Kulhoruokatrendi ei osoita vielä laantumista, joten smoothiekulhot ja pokékulhot voisivat ihan hyvin antaa vähän tilaa myös kulhosushille!

Japanissa kulhoruuan trendikkyys on varmasti toissijainen asia: kulho kun vain on siellä monen ruuan luontevin tarjoiluastia. Siellä onkin melkoinen määrä erilaisia kulhoruokia, jotka kulkevat yleisesti nimellä “donburi”, ja lisäksi monta muutakin ruokalajia, joka tarjotaan perinteisesti kulhosta. Omia suosikkejani japanilaisista kulhoruuista ovat juuri nuo erilaiset donburit (kuten legendaarinen gyudon), mutta myös vihreää teetä ja riisiä yhdistävä ochazuke, riisipuuron omainen lohturuoka okayu, sekä erilaiset ramen -keitot.

Reissun jälkeen japanilaisten kulhoruokien lempparilistani kärkeen kiilasi kaisen don eli merellinen sashimi-riisikulho, jota siellä syödään erityisesti aamiaiseksi, sekä juuri esittelemäni chirashizushi. Kaisen don eroaa chirashizushista lähinnä vain siinä, että riisin ei tarvitse olla sushiriisiä, eikä sitä mausteta. Mitä riisin päälle kootaan, riippuukin sitten ilmeisesti aina siitä, kuka kulhoa on kokoamassa: ravintolakokki, vai kotiäiti tai -isä, vai opiskelija, vai suomalainen ruokablogaaja…

kaisendon_chirazhizushiVasemmanpuolinen kaisen don -kulhollinen nautittiin Osakan kalatorilla aamupalaksi klo 05, oikeanpuolinen chirazhizushi oli ensimmäinen Tokiossa nauttimani ateria.

tekkadonVasemmanpuolinen nimitykseltään mysteeriksi jäänyt kulho oli tapaninpäivän lounaani,

oikeanpuolinen avocado-tekkadon taas nautitiin jouluaattona.

Minkä reissussa näiden erilaisten kala-riisikulhojen suhteen tajusin, on että niitä näyttäisi tosiaan voivan täyttää vähän miten vaan. Aina ei kulhossa ole välttämättä edes kalaa, joten tämä ruoka sopii hyvin myös kasvissyöjille! Varmasti Japanissa eri tavoin täytetyille kulhoille on ihan omat nimityksensä, mutta niiden selvitteleminen on osoittautunut täältäkäsin hieman hankalaksi. Niinpä olenkin lähtenyt kotona tekemään kulhojani juuri oman makuni mukaiseksi, enkä ole jäänyt miettimään ovatko luomukseni nyt sitten chirazhizusheja vai donbureja. Ne nyt vain ovat jotain sieltä väliltä!

Koska pidän kovasti riisiviinietikalla ja mirinillä maustetusta sushiriisistä, olen rakentanut kulhoni chirashizushin tapaan maustetun sushiriisin päälle. Oikeaoppinen sushilaatuisen kalan leikkaaminen sashimiksi sen sijaan on sen verran taitoa vaativaa hommaa, että jätän sen suosiolla sushikokeille, ja pitäydyn itse kalakuutioissa. Niinpä sushikulhoni näyttävät päällisin puolin enemmän jonkinlaisilta sekamelskadonbureilta, kuin reissussa syömiltäni sashimilla taidokkaasti päällystetyiltä chirashizusheilta – mutta herkullisia ne kyllä ovat!

sushikulho

Tällä hetkellä suosikkipäällisiäni ovat avocado, soijassa hetken graavautunut lohi (jonka ei siis tosiaan tarvitse olla samanlaatuista, kuin mistä sushikokki leikkaisi sashiminsa), wakame, kevätsipuli, pikkelöity inkivääri ja shiso. Muutama kirpeä umeboshi (eli pikkelöity japaninaprikoosi) kulhoon on lykättävä myös aina. Herkkuhetkellä saatan koristella annokseni vielä mädillä, jolloin tämä sushikulho alkaakin jo käydä juhlaruuasta!

Yleensä tykkään maustaa ateriani lopuksi vielä vaalealla soijakastikkeella, suolaisen ystävä kun olen. Soijan valutan suoraan kulhoon ja sitten pistän lusikan vaan heilumaan – tämän aterian kanssa ei nimittäin ole tarvetta puikkotaidoillekaan!

Lohi-avocado sushikulho

2:lle

Kulhon pohjalle:

n. 5-6 dl kypsää sushiriisiä (n. 1 ½ – 2 dl raakaa riisiä)

maun mukaan riisiviinietikkaa, mirinkastiketta, suolaa

Kulhon päälle:

1-2 kypsää avocadoa + n. 1 rkl riisiviinietikkaa

n. 150-200 g tuoretta ruodotonta lohifileetä

2-3 rkl soijakastiketta

1-2 kevätsipulia

2 rkl pikkelöityä inkivääriä eli garia tai beni shogaa

n. ¾ dl wakamesalaattia tai 3-4 siivua kuivattua wakamea

2-4 umeboshia

ruukku shisoa (kulkee myös nimellä perilla)

n. 50 g (lohen)mätiä

tarjoiluun:

(vaaleaa) soijaa

nokare wasabia

Valmista sushiriisi pakkauksen ohjeen mukaan ja mausta se makuusi sopivaksi riisiviinietikalla, mirinkastikkeella ja suolalla. Anna riisin jäähtyä huoneenlämpöiseksi.

Mikäli käytät kuivattua wakamelevää, laita se runsaaseen veteen likoamaan noin vartiksi. Kun levä on pehmennyt, leikkaa se noin sentin levyisiksi paloiksi ja jätä odottamaan.

Mikäli lohifileessä on nahka, poista se. Kuutioi lohi sitten noin sentin paloiksi ja sekoita se soijan kanssa. Jätä maustumaan noin kymmeneksi minuutiksi. Kuutioi avocado ja valele se riisiviinietikalla tummumisen ehkäisemiseksi. Viipaloi myös kevätsipuli(t). Sekoita kulhossa lohi, avocado, kevätsipuli sekä wakame.

Kokoa sushikulho: annostele syvän kulhon pohjalle ensin maustettua sushiriisiä, sitten lohi-avocado-wakameseosta. Viimeistele kulhot lohenmädillä, (suikaloidulla) shisolla, pikkelöidyllä inkiväärillä sekä umeboshilla. Tarjoile kulho soijan ja wasabinokareen kanssa.

Japanissa chirashizushia syödään puikoilla, kuten lähes kaikki ruoka, mutta pöytään oli monesti katettu myös lusikka. Aivan varma en ruokailuväline-etiketistä tässä kohtaa siis ole, mutta kun kotona ei kukaan kuitenkaan ole minua katsomassa, lusikoin aina kulhoni – mun koti, mun säännöt!

1 040 views

Tamagoyaki / dashimaki tamago (aka munakasrulla lohella)

Tamagoyaki / dashimaki tamago (aka munakasrulla lohella)

tamagoyaki

Aamiaiseni tänään: japanilaistyyppinen munakasrulla eli tamagoyaki. Tamagoyaki on monelle varmaan tuttu herkku sushiravintoloista, joissa sitä usein näkee kylmänä viipaleena nigirin päällä. Tämä aromikas munakas on kuitenkin todella ihanaa myös vastapaistettuna: kuohkeaa, kosteaa ja pehmoista! Sen maku on ihanan suolaisenmakea, eikä ainakaan kaltaiseni munahullu sitä voi vastustaa.

Kaikkein herkullisimman tamagoyakin tekemisessä on kuitenkin muutama kommervenkki, joka on hyvä tietää, mikäli haluaa säästää hermoja, aikaa ja munia. Tämä munakashan paistetaan ohut kerros kerrallaan, jotka sitten rullataan uusien kerrosten sisään. Oikea paistotekniikka on tärkeä, muuten lopputulos muistuttaa enemmän kuivaksi jäänyttä kääretorttua kuin pehmoista ja kosteaa pumpulipilveä.

Minulla on kuitenkin käytössä nykyään kikka, jolla saan munakkaani onnistumaan poikkeuksetta! Olen ollut keinosta niin fiiliksissä, että tamagoyakista on tullut keittiöni luottoruoka, jota laitetaan, kun pitää saada aikaan helposti ja nopeasti aamupalaa, välipalaa tai iltapalaa. Niinkuin tänään 🙂

dashimaki tamago

Perinteisen tamagoyakin tekemiseen tarvitset pienen pinnoitetun suorakaiteenmuotoisen munakaspannun – jollaisen itse ostin Japanin matkaltani alle kympillä (!) – mutta pieni pyöreä teflonpannu toimii toki myös. Paino on kuitenkin sanalla pieni ja sen pinnoitteen pitää tietysti olla oikeasti tarttumaton!

Tamagoyaki maustetaan soijalla ja mirinkastikkeella suolaisenmakeaksi, mutta vielä herkullisempaa se on omasta mielestäni, kun munakasseokseen lisää hieman dashilientä ♥ Dashia käyttäessä munakkaan nimi on dashimaki tamago. Vaikka siinä maku on perustamagoyakia vielä syvempi, nesteen määrän kasvaminen munakasseoksessa tekee sen paistamisesta ja rullaamisesta tietysti hieman vaikeampaa.

tamagoyaki

Tässä kohtaa apuun astuu onneksi norilevä! Kaivellessani netistä vinkkejä tämän herkun paistamiseen huomasin ohjeen, jossa käärittiin norilevää kerrosten väliin. Varsinkin ohuempaa dashilla maustettua munakasseosta rullatessa homma helpottuu, kun ensimmäisiä, kaikkein hauraimpia munakaskerroksia on tukemassa norilevän palanen. Lisäksi nori tietysti maustaa munakasta ihanasti.

Ideasta inspiroituneena käärin nykyään koko munakkaan vielä lopuksi norilevään. Sen ansioista ei ole niin nuukaa, jos munakkaan pinta jää röpelöksi, tai jos johonkin tulee repeämä – sellaiset kun eivät näy norileväkerroksen alta. Lisäksi munakkaan ei tarvitse olla vastapaistettuna täydellisen muotoinen, lämpimän tamagoyakin saa nimittäin muotoiltua norilevän sisällä juuri sen muotoiseksi kuin haluaa 🙂

dashimaki tamago

Dashimaki tamago / tamagoyaki 1-2:lle

Munakasseokseen:

3 luomumunaa

(2-3 rkl dashia mikäli teet dashimaki tamagoa)

1-2 tl soijaa

1-2 tl miriniä (voit korvata ripauksella sokeria)

ripaus suolaa

n. 2 rkl öljyä paistamiseen

Täytteeksi:

2 norileväarkkia

sekä halutessasi:

n. 50 g soijakastikkeella maustettua lohifilettä tai muutama viipale kylmäsavulohta

pieni nippu ruohosipulia

Mikäli haluat täyttää munakkaan lohella, aloita valmistelemalla se: leikkaa nahaton filee munakaspannusi pituiseksi, noin reilun sentin kokoiseksi pitkäksi palaksi. Hiero palan pintaan soijaa ja jätä se odottamaan paistovuoroaan. Vaihtoehtoisesti voit käyttää munakkaassa kylmäsavulohta, jolle ei sitten tarvitsekaan tehdäkään mitään!

Riko munat kaatonokalliseen kulhoon ja lisää sekaan dashi (jos käytät sitä), soija, mirin sekä ripaus suolaa. Sekoita niin, että munien rakenne rikkoutuu. Varo kuitenkin vaahdottamasta seosta yhtään!

Öljyä munakaspannu kevyesti ja kuumenna se keskilämmölle. Pidä pannun vieressä joko pientä pullasutia, jolla voit lisätä pannuun öljyä kerrosten välissä, tai kastele talouspaperi öljyyn ja käytä sitä öljyämiseen. Kun pannu on kuuma, lisää sinne hyvin ohut kerros munakasseosta ja paista vain sen aikaa, että seos hyytyy pohjasta. Mikäli munakkaan pintaan syntyy kuplia, töki ne rikki esim. syömäpuikolla.

Mikäli käytät lohta, lisää se munakaspannun yhteen reunaan ja ala käärimään sitä varovasti munakkaaseen. Ei haittaa, vaikka tässä vaiheessa munakas menisi vähän ruttuun eikä rullautuisi suosiolla – tämä osa jää rullan keskelle piiloon.

Mikäli et käytä lohta, siirry ohjeen seuraavaan kohtaan.

Kuten näkyy, se eka rullaus on haastavin. Loppua kohti homma helpottaa!

Kun olet saanut lohen ja munakkaan kieritettyä pannun toiseen reunaan, öljyä pannua taas hieman ja lisää sen tyhjäksi jääneeseen osaan taas ohut kerros munakasseosta. Paista vain se aikaa, että seos hyytyy pohjasta ja aseta munakaskerroksen päälle sitten sopivan kokoiseksi leikattu pala norilevää. Rullaa lohi-munakasrulla norilevällä peitetyn munakkaan yli takaisin aloitusreunaan. Norilevä auttaa rullaamisessa ja maustaa munakasta kivasti. Mikäli et käytä lohta rullan sisällä, rullaa norilevä jo ensimmäiseen kerrokseen.

Lisää pannuun taas hieman öljyä sekä ohut kerros munakasta. Kääri tällä kertaa rullaan halutessasi pieni sopivan pituinen nippu ruohosipulia. Jatka sitten munakkaan rullaamista ja ohuen uuden kerroksen paistamista, kunnes kaikki munaseos on käytetty. Riko pintaan mahdollisesti syntyviä kuplia sitä mukaa kun ne yrittävät siihen ilmestyä. Ensimmäisten kerrosten jälkeen rullaaminen helpottuu jo huomattavasti, joten älä lannistu 🙂

Voit lisätä johonkin väliin vielä toisen tai miksei kolmannenkin kerroksen norilevää, mikäli rullaaminen tuntuu hankalalta. Älä kuitenkaan stressaa vaikka rulla olisi hieman kömpelön näköinen, tai vaikka sen pinta olisi hieman rikki – sehän kääritään lopuksi vielä norilevään piiloon!

Huom! Pyri rullaamaan munakas aina ennen kuin kerros on täysin hyytynyt, jotta saat munakkaaseen ihanan pehmeän ja mehevän koostumuksen. Nopeus on tässä siis valttia!

Nosta valmis rulla noriarkin päälle ja rullaa munakas levään tiukasti. Voit muotoilla lämmintä munakasta bambumaton tai kelmun avulla haluamaasi muotoon. Itse tykkään muotoilla sen usein kulmikkaaksi palkiksi. Paloittele vielä lämmin rulla reilun sentin paksuisiksi viipaleiksi ja tarjoile soijan kera. Wasabihullu laittaa tarjolle myös nokareen wasabia soijaan sekoitettavaksi.

Munakkaan voi kuitenkin myös jättää jäähtymään maton sisään ja tarjoilla sen kylmänä, jolloin sen maut korostuvat vähän eri tavalla. Voit myös säilyttää kelmutettua munakasrullaa seuraavaan päivään asti jääkaapissa. Se on siis aika kätevä ruoka esim. kiireisiin aamuihin tai vaivattomalle brunssille, puhumattakaan eväsretkille tai lounasevääksi. Iltapalan, välipalan sekä munahulluuden taisinkin mainita jo jutun alussa…

Ps. voit käyttää paistamiseen myös pientä pyöreää paistinpannua. Huomioi kuitenkin, että tällöin munakasrulla jää todennäköisesti ohuemmaksi, pannu kun on pinta-alaltaan suurempi. Saadaksesi paksun rullan aikaiseksi myös pyöreällä pannulla, kannattaa munakasseosta tehdä isompi määrä.

712 views