Hapanjuurisima kolmeen makuun

Hapanjuurisima kolmeen makuun
Hapanjuurisima - sima onnistuu hyvin myös hapanjuurella!

hapanjuurisimaHapanjuurisima: ei vain vappuun!

Hapanjuurisima!

Vappu meni jo, mutta simakausi sen kun jatkuu! En itseasiassa ole tehnyt simaa aikuisiällä koskaan ennen tätä kevättä, mutta nyt kun kerran aloitin, simaa on tehty jo useaan otteeseen. Innostus nimittäin syttyi, kun tajusin että simaa voi tehdä hiivan sijasta hapanjuurella! Olen viimeisen parin vuoden aikana uponnut pikkuhiljaa syvemmälle hapanjuurimaailmaan ja teen mielelläni kaiken minkä voin nykyään hapanjuurella. Niinpä esim. vappumunkitkin tehtiin tänä vuonna hiivan sijastasta suklaajuurella.

Siman valmistaminen hapanjuurella on käytännössä ihan sama juttu kuin siman valmistaminen hiivalla, hiiva vain korvataan hapanjuurella. Makuun hapanjuuri vaikuttaa minusta lähinnä siinä, ettei simassa maistu hiiva. Hapanjuurisima on myös valmistunut ainakin täällä meillä aika hurjalla vauhdilla: jokainen satsi jonka olemme tähän asti Juuson kanssa tehneet on valmistunut kahdessa vuorokaudessa! Parhaimmillaan sima on kuitenkin ollut 1-2 vuorokautta pullottamisesta eli vähän pidempään kylmässä tekeydyttyään.

hapanjuuri simaSima hapanjuurella vol 1: mausteena sitruunaa, hunajaa ja laventelia!

hapanjuurisimaSima hapanjuurella vol 2: kardemummaa, verigreippiä ja appelsiinia sekä vol 3: limettiä, chiliä ja inkivääriä

Testing testing

Ensimmäinen, vappuviikon alussa tulille laitettu hapanjuurisima sisälsi perinteisesti sitruunaa sekä hetken mielijohteesta ripauksen laventelia, ja jännittyneenä odotimme mitä siitä oikein tulisi. Olin varautunut siihen että jokin menisi pieleen, mutta sima olikin juomavalmista kahdessa vuorokaudessa ja uhkasi kadota kokonaan jo kauan ennen vappuaattoa. Ei siis muuta kuin lisää simaa tekeille!

Testailimme ensimmäisen satsin menestyksekkään valmistumisen innottamana seuraavien erien kanssa vähän kokeellisempia maustamistapoja. Yhteen satsiin tuli verigreippiä, appelsiinia, sitruunaa ja kardemummaa, toiseen taas chiliä, inkivääriä, sitruunaa sekä limettiä. Tähänastisista versioista omaan makuuni on eniten ollut tulinen ja ekstrakirpeä chili-inkiväärisima, mutta myös kardemumma-verigreippi-appelsiinisima oli lopulta ihanaa, kun se oli käynyt vähän pidempään ja sen suurin makeus oli laantunut (yhdessä vaiheessa se maistui lähinnä Jaffalle). Siman tekeminen osoittautui niin helpoksi ja palkitsevaksi puuhaksi, että ennustan meidän juovan simaa tästä eteenpäin aina inspiraation iskiessä ihan ympäri vuoden 🙂

sima hapanjuurella

sima hapanjuuri

Muutama käytännön juttu:

Chilin lisäämisestä simaan sen verran, että chilistä kannattaa ehdottomasti poistaa siemenet ja lisätä chili siman sekaan isoina paloina (mitä me emme siis tehneet, kuten kuvasta näkyy). Kun tulisuutta on simassa mielestäsi tarpeeksi, chili pitää poistaa… ja pikkuisten palojen onkiminen simapurkista on huomattavasti  hankalampaa kuin muutaman ison. Meillä chili ui simassa ehkä noin 4-6 tuntia (en valitettavasti ottanut aikaa), jolloin oli jo korkea aika kalastella chili purkista pois ettei maku olisi liiankin yty. Inkivääri sai sen sijaan olla siman seassa pullottamiseen asti.

Emme käyttäneet simassamme lainkaan valkoista sokeria vaan vain fariinisokeria sekä hunajaa. Hunajaa siksi, että historiaa rakastava mieheni tahtoi tehdä simaa edes osittain perinteiseen tapaan; fariinisokeria taas siksi että simaan tulee kivan paahteinen maku josta itse pidän, sekä tietysti aika tumma väri. Martat käyttävät perinteisen siman ohjeessaan sokeria 120-140g/l ja kutakuinkin samaan määrään osuu myös tämän ohjeen sokerimäärä, kun ynnää fariinisokerin ja hunajan. Sitruksia tässä ohjeessa on sen sijaan reilusti Marttojen perusreseptiä enemmän (Martat: 2 sitruunaa / 5 litraa vettä – tämä resepti: 3-4 sitruunaa / 3 litraa vettä), joten tästä simasta tulee todella sitruksista ja happamampaa kuin tuolla Marttojen ohjeella. Määrää voi toki säätää jokainen oman maun mukaan, vähempikin varmasti toimii.

Ja sitten vielä muutama sananen simaerän koosta: koska meillä on varsin pieni jääkaappi ja meitä on vain kaksi henkeä simaa juomassa, olemme tehneet simaa vain kolmen litran satsin kerrallaan. Se on ollut hyvä määrä meille: hapanjuurisima kuluu loppuun ennen kuin se käy yli ilman että sitä pitää suoranaisesti alkaa pakolla kittaamaan!

Ps. Vegaani voi vaihtaa ohjeen hunajan sokeriin tai vaikka vaahterasiirappiin.

Hapanjuurisima

Perusresepti:

300g fariinisokeria (tai puolet valkoista sokeria, puolet fariinisokeria – tai kuinka vain haluat)

3 rkl luomuhunajaa (n.100g)

3 litraa vettä

3-4 luomusitruunan mehu ja kuoret

½ tl aktiivista hapanjuurta

rusinoita

3 steriloitua litran pulloa

Pese sitruunat hyvin ja kuori sitruunan kuoren keltainen osa kuorimaveitsellä kolmen litran vetoiseen kulhoon. Kuumenna puolet vedestä ja liuota sokeri sekä hunaja siihen. Lisää sekaan loppu vesi ja kaada seos sitruunankuorien päälle. Kun neste on jäähtynyt hieman kädenlämpöistä haaleammaksi, purista sekaan vielä sitruunoiden mehu. Sekoita ja tarkista maku – lisää tarvittaessa vielä sitruunamehua, jos olet kirpeämmän ystävä! Muista kuitenkin, että siman makeus katoaa sitä mukaa kun sima käy, tässä vaiheessa se maistuu paljon makeammalle kuin lopuksi.

Sekoita simaan vielä aktiivinen hapanjuuri (varmista ettei sima ole liian kuumaa tai hapanjuuri saattaa kuolla – 27°C on hyvä ja turvallinen lämpötila juurelle!) ja jätä sima peitettynä huoneenlämpöön käynnistymään. Tähän menee kotisi lämpötilasta riippuen +/- vuorokausi – tiedät siman käynnistyneen kun sen pinnalla alkaa näkyä elämää: pieniä kuplia, jotka kertovat että käyminen on alkanut. Jos mitään ei meinaa tapahtua, kannattaa varmistaa että sima on tarpeeksi lämpimässä paikassa. Esim. säilytys lattialla jossa on lattialämmitys tai uunissa jossa on valo päällä voivat buustata siman käynnistymistä.

Pullotus

Kun hapanjuurisima on selvästi käynnistynyt, siivilöi ja pullota sima. Muista steriloida pullot hyvin, äläkä täytä pulloja aivan piripintaan. Lisää jokaiseen pulloon muutama rusina ja sulje korkit löyhästi. Kierrekorkin voi jättää kiertämättä lähellekään täysin kiinni ja patenttikorkinkin nostaa vain pullon suun päälle niin, että korkki peittää aukeaman muttei ole napsautettu kiinni. Anna pullojen seistä huoneenlämmössä vielä vuorokausi ja siirrä pullot sitten kylmään (tässä vaiheessa korkitkin voi jo sulkea).

Jos pullotat siman patenttikorkeilla varustettuihin pulloihin, muista avata korkit päivittäin, jottei pulloon keräänny niin paljon kaasua että se räjähtää. Tästä minulla ei ole omakohtaista kokemusta, mutta kaveripiirissä kyllä (kellekään ei onneksi käynyt mitään)! Niinpä me ollaan availtu kaikenlaisia korkkeja varmuuden varalta kerran päivässä, kun ensimmäisen erän ekaa pulloa avatessa puolet simasta kuohui pöydälle… parempi olla varuillaan kuin katua! Hapanjuurisima on valmista, kun rusinat nousevat pinnalle kellumaan ja sima kannattaa juoda ainakin minusta viiden-kuuden päivän sisällä sen tekemisestä.

appelsiinisimaIt’s alive!

Perinteisen sitruunaisen siman lisäksi testailimme tosiaan muutamaa muutakin maustamistapaa, jotka löydät tästä alta. Tähänastisella kokemuksella suosittelen, että simaa maistelee sekä mausteita siihen sekoitettaessa (aina puhtaalla lusikalla toki), että siman huoneenlämmössä ennen pullotusta tekeytyessä. Maistamisen mukaan mekin viilattiin eri raaka-aineiden määriä omaan makuun sopivaksi ja lisäsin esim. tuohon kardemumma-verigreippi-appelsiinisimaan vielä viimetipassa yhden sitruunan mehun, kun muuten makumaailma oli turhankin jaffamainen. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että makeus laantuu kun sima alkaa käymään, kun taas esim. kardemumma, chili ja inkivääri luovuttavat makua pikku hiljaa ja niiden maku voimistuu mitä pidempään ne siman seassa uiskentelevat!

Kardemumma-verigreippi-appelsiinisima

Käytä perusreseptissä sitruunan sijasta:

n. 10-15 kokonaista vihreää kardemummanpalkoa (riippuen kuinka vahvasti haluat kardemumman maistuvan)

3 luomuappelsiinin kuori ja mehu

3 verigreipin mehu

2 sitruunan mehu

Pese sitrukset hyvin. Kuori appelsiineista kuoren oranssi osa esim. kuorimaveitsellä ja purista hedelmistä mehu talteen.

Tee sima muuten perusohjeen mukaan, mutta mausta sima pelkkien sitruunoiden sijasta sitruunamehulla, appelsiinimehulla, appelsiinikuorella sekä verigreippimehulla ja lisää seokseen kokonaiset kardemummat sellaisenaan. Siivilöi ja pullota appelsiinisima rusinoiden kera vuorokauden kuluttua kuten perusohjeessa, ja nosta se kylmään vuorokausi pullottamisesta. Muista avata pullojen korkit kerran vuorokaudessa ettei kaasua keräänny pulloon niin paljon että se poksahtaa rikki! Sima on valmista, kun rusinat nousevat sen pintaan.

Chili-limetti-inkiväärisima:

Käytä perusreseptissä sitruunan sijasta:

5-6 luomulimetin mehu ja kuori

2 luomusitruunan mehu ja kuori

1-2 peukalon verran inkivääriä (riippuen kuinka inkivääristä simasta haluat)

1 mieto chili viipaleina, ei siemeniä

Pese sitrukset, inkivääri ja chili hyvin. Poista chilistä siemenet ja leikkaa se muutamaan osaan. Viipaloi inkivääri parin millin siivuiksi (inkivääriä ei tarvitse kuoria kunhan se on pesty hyvin). Kuori muutamasta limetistä ja sitruunoista kuoren keltainen/vihreä osa esim. kuorimaveitsellä ja purista hedelmistä mehu talteen.

Tee sima muuten perusohjeen mukaan, mutta mausta sima pelkkien sitruunoiden sijasta sitruunan sekä limetin mehuilla ja kuorilla sekä chilillä ja inkiväärillä. Maistele simaa maustamisen jälkeen tunnin välein ja poista chili, kun maussa on sopivasti potkua. Siivilöi ja pullota inkiväärisima rusinoiden kera vuorokauden kuluttua kuten perusohjeessa, nosta kylmään vuorokausi pullottamisesta. Muista avata pullojen korkit kerran vuorokaudessa ettei kaasua keräänny pulloon niin paljon että se poksahtaa rikki! Sima on valmista, kun rusinat nousevat sen pintaan.

hapanjuurisima

190 views

Persikkasalaatti & kombucha-vinegretti

by Juulia 2 Comments
Persikkasalaatti & kombucha-vinegretti

persikkasalaattiPersikkasalaatti kombucha-vinegretillä

Persikka

Persikka. Niin herkullinen… ja niin kamala! Siis se kuori: pelkkä ajatuskin saa aikaan puistatusta!

Enhän vain ole ainoa, jolle persikan nukkainen kuori on kauhistus? Persikkaa on sen takia lähestulkoon vaikea koskettaa, saatikka kuvitella haukkaavansa siitä tuosta noin vain kyljestä. Tuore persikka on kuitenkin hurjan hyvää! Niinpä aina välillä on mentävä epämukavuusalueelle … ja kosketeltava persikkaa.

persikka

persikkasalaatti

Onneksi persikan kuoresta pääsee kuitenkin halutessaan eroon, sillä persikka on suhteellisen helppo kuoria kaltattuna. Riittää että sen upottaa ensin kiehuvaan veteen, sitten kylmään. Samalla tavalla sitä kuorisi vaikkapa tomaatin 🙂

Minä laitoin kuoritut persikanlohkot taannoin pikaisen paistokäsittelyn jälkeen salaattiin, jossa oli sesongin kotimaista sokerimaissia, fenkolia, jalapenoa ja mintunlehtiä. Salaatinkastikeen ravistelin öljystä ja kombuchasta!

kirsikka kombucha

kombucha-vinegretti

Kombucha-vinegretti

Olen jo tovin tahtonut kokeilla kombuchaa salaatinkastikkeen pohjana. Kombuchan hapan kirpakkuus kun voisi toimia hyvin viinietikan tapaan vinegretissä! Hieman etikkaa seokseen kuitenkin tarvitaan, että päästään sille happamuustasolle mitä itse vinegretiltäni toivon. Lopputulos on mukavan kevyt ja raikas probioottipitoinen vinegretti, jonka makumaailmaa on helppo muokata vaihtelemalla siihen käyttämäänsä kombuchaa ja öljyä.

Persikkasalaatti sai kaveriksi Roihuvuoren virvoitusjuoman kirsikkakombuchasta ja neitsytoliiviöljystä tehdyn vinegretin. Voisin kuitenkin kuvitella, että myös inkiväärikombucha sekä jonkinlainen pähkinäöljy toimisi tässä seurassa loistavasti!

persikkasalaatti

Persikkasalaatti maissilla, fenkolilla ja mintulla

Vegaaninen

2 persikkaa

2 tuoretta maissintähkää

1 rkl oliiviöljyä

1 pieni fenkoli

ruukku minttua

1 tuore jalapeño

Kombucha-vinegretti:

1/2 dl kombuchaa

1/2 dl neitsytoliiviöljyä

muutama kierros mustapippurimyllystä

0,5 tl suolaa

1 tl Dijon sinappia

1 tl agave/vaahterasiirappia

1 tl limetti/sitruunamehua

1 tl omenaviinietikkaa

Valmista ensin kombucha-vinegretti:

Annostele kastikkeen raaka-aineet pieneen tiiviskantiseen purkkiin ja ravistele kombucha-vinegretti tasaiseksi. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa siirappia, suolaa, pippuria, limettimehua tai omenaviinietikkaa. Kastikkeen voi tehdä myös tuplana ja säilyttää loput jääkaapissa. Kastike kannattaa käyttää muutaman päivän sisällä valmistamisesta.

Valmista sitten persikka-maissisalaatti:

Kuori maissintähkät. Leikkaa terävällä veitsellä jyvät irti kulhoon (itse tuen tähkän kulhon pohjalle nostetun, nurin päin käännetyn pienen kipon pohjaa vasten).

Kuumenna isossa kattilassa persikan syvyydeltä vettä. Viillä persikkojen tyveen millin syvyinen ristiviilto. Kun vesi kiehuu, upota persikat veteen noin minuutiksi. Laita ne sitten jääveteen. Kuoren pitäisi nyt irrota melko helposti! Kuori persikat, halkaise ne ja irrota kivet. Viipaloi persikat.

Suikaloi fenkoli ohueksi viipaleeksi (mandoliini on tässä kätevä!) Säästä fenkolin tupsut. Riivi mintunlehdet irti varsista. Poista jalapeñosta siemenet ja silppua se pieneksi. Sekoita fenkoli, jalapeño ja kombucha-vinegretti isossa kulhossa.

Kuumenna puolet öljystä paistinpannulla ja paahda maissinjyviin hieman väriä. Kippaa jyvät salaatin sekaan. Lisää pannulle loppu öljy ja paista myös persikkaa hetki. Sekoita sitten persikka sekä mintunlehdet salaattiin. Tarjoile vielä hieman lämpimänä!

persikkasalaatti

maissisalaatti

Ps. Jos kaipaat salaattiin ruokaisuutta, kokeile paistaa päälle savutofua! Maitotuotteita käyttävät voivat kokeilla myös paistettua halloumia tai murusteltua fetaa 🙂

78 views

Meksikolainen maissisalaatti aka esquites

by Juulia 0 Comments
Meksikolainen maissisalaatti aka esquites

meksikolainen maissisalaattiMeksikolainen maissisalaatti aka esquites = majoneesia, chiliä, limettiä ja paahdettua maissia

Maissi

Nyt on taas se aika vuodesta, kun minua vaivaa vakava maissihulluus. En voi käydä kaupassa kahmimatta mukaan vähintään neljää kotimaista maissintähkää – vaikka kotona odottaisi käyttöä jo sama määrä tätä keltaista karkkia. Kotimaisen maissin sesonki kun on lyhyt niin se voi yhtähyvin mieleästäni olla intensiivinen 🙂 Mihinkä se maissi nyt ei muka sopisi?

Lempitapani syödä kotimaista maissia on raakana erilaisissa salaateissa. Juu, keitetty maissi on ihanaa. Samoin grillattu maissi. Mutta raa’an maissin makeus ja mehukas rapeus on vaan jotain ihan muuta!

Blogiinkin on kuuden vuoden aikana kerääntynyt jos jonkinlaista maissireseptiä. Niin, blogillani on tänään kuusivuotissynttärit! (Mihin se aika rientää???) Sen kunniaksi kuusi parasta maissireseptiäni, olkaa hyvät:

  1. Maissisalaatti “Born in the USA”
  2. Kylmä ramen maissilla
  3. Lämmin papusalaatti maissilla
  4. Kantarelli-maissi chowder
  5. Maissipizza
  6. Maissilla ja savujuustolla täytetyt poblanot

Sovitaanko samalla, että kukaan ei huomauta että tein reilu vuosi sitten melkein samanlaisen koosteen viidestä maissireseptistäni 😀 Kun kirjoittelee blogia näin pitkään, ei voi kaikkea hei aina muistaa! Ensi vuonna naputtelen varmaan seitsemän maissireseptin koosteen?

maissisalaatti

Elote & Esquites

Mitä tulee tämänpäiväiseen reseptiin, ohje on vegaaninen versio opiskeluvuosien Meksiko-matkalta tutusta katumaissista. Mm. majoneesilla, chilillä, limetillä ja cotija- juustolla kuorrutettuja elote -maissintähkiä myydään Meksikossa kaduilla kuin kaduilla ja jos jossain on sellaisia tarjolla, en voi olla niitä ostamatta.

Tämänkesäisellä Amerikanmatkalla söin elote-maissia Seattlessa Amerikan itsenäisyyspäivän juhlissa ja olen jokseenkin varma siitä, että just maissikojulle oli pisin jono 🙂 Saman makumaailman maissielämykseen pääsee muuten myös ilman maissihampaita (joita ei minusta voi oikein välttää kun syö maissia suoraan tähkästä): meksikolainen maissisalaatti aka esquites on katumaissin tapaan maustettua paahdettua maissia, mutta kulhosta tarjoiltuna. Sellaistakin söimme reissullamme Portlandin etapilla Modern Times panimolla, ja vieläpä vegaanisena versiona. Ei maissihampaita, ihanaa!

Meksikolainen maissisalaatti

vegaaninen

2-4:lle

4 dl maissinjyviä / 3 maissintähkää

1-2 rkl kasvisrasvalevitettä

1 dl vegaanista majoneesia

1 jalapeño

1 pieni valkosipulin kynsi

½ tl karkeaa suolaa

½ tl kuivattua chipotlechiliä

½-1 limetin mehu

Paahda maissintähkiä/jyviä kuivalla pannulla kunnes ne saavat sieltä täältä väriä. Kääntele tähkiä vähän väliä / sekoittele jyviä etteivät ne pala. Voit myös grillata maissit. Lisää lopuksi mukaan kasvisrasvalevite ja anna sen sulaa maissin sekaan.

Nosta maissinjyvät kulhoon. Poista jalapeñosta siemenet ja hienonna se. Jauha chipotle morttelissa suolan kanssa niin hienoksi jauheeksi kuin pystyt. Lisää kulhoon majoneesi, jalapeño ja chipotlesuola. Raasta valkosipulin kynsi hienolla terällä sekaan ja purista perään vielä puolen limetin verran mehua. Sekoita ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa limettiä.

meksikolainen maissisalaatti

Meksikolainen maissisalaatti tarjotaan perinteisesti kupista, mutta meillä osa syötiin tällä kertaa täysjyvätortillan sisällä. Kyytiin pääsi maissin lisäksi muutama lusikallinen kaura fraichea, kourallinen kirsikkatomaatteja, hieman kevätsipulirenkaita, paistettua Vegemin seitan-chorizoa (johon olen tällä hetkellä vahvasti koukussa) sekä korianteria. Nam!

Ps. Jos meidän tämänkesäinen matka kiinnostaa, Instagramistani löytyy kohokohdista kaikki stoorini niin Oregonin Portlandista, Seattlesta kuin Kanadan puolelta Vancouveristakin. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, saan matkasta kasattua jutut blogiin ehkä vuoden kuluttua… vuoden takaisen reissun jutut sain nimittäin aikaan vasta alkukesästä. Silloin matkakohteet olivat Portland Maine, Columbus Ohio sekä New York.

335 views

Ime parsaa! (vihermehu x 3)

Ime parsaa! (vihermehu x 3)

vihermehu

Siitä asti, kun hankin vuosi sitten mehupuristimen, olen ollut raakamehukoukussa. Vihermehu on yleisimmin tekemäni mehutyyppi, vaikka konetta hankkiessa haaveilinkin lähinnä porkkanamehusta 🙂 Ihan joka päivä en innokkaimpien kausienkaan aikana mehua jaksa vääntää, mutta kyllä sitä kerran viikossa vähintään tulee edelleen puristeltua.

Pohjaksi vihermehulleni laitan yleensä joko ananasta tai kirpakkaa vihreää omenaa. Oman kokemukseni mukaan kummatkin häivyttävät sopivasti eri vihannesten makua jo pienessä määrin, mikä sopii minulle – vihermehu kun ei mielestäni oikein ole vihermehu, ellei sen raaka-aineet ole pääsääntöisesti rehuja. Itselleni uppoavat erilaiset vihannesmehut ilman hedelmääkin, mutta pieni määrä hedelmää takaa sen, että mehu maistuu myös Juusolle.

Koska kahden ihmisen vihermehusatsiin saa uppoamaan helposti isonkin määrän rehuja, olen ottanut tavakseni tehdä mehua lähinnä silloin, kun keittiöstäni löytyy raaka-aineita, joita muutoin uhkaisi biojäte. Vihermehuun uppoaakin yleensä sekalainen valikoima jääkaapin aarteita: kurkuntynkä, muutama sellerinvarsi, parsa- tai kukkakaalin kuiva tyvi, ruukkusalaatin jämä … ja niin edes päin. Myös yrttien varret on minusta fiksuinta hyödyntää mehun seassa, kun itseni tuntien kaikki edellä mainittu saattaisi muuten hautaantua jääkaappiin kunnes peli on menetetty.

ime parsaaParsa ja pinaatti löytyi tänään aamupalalta niin lasista kuin lautaseltakin.

Näin keväällä tuppaan laittamaan vihermehuun myös parsan kannat – siis ne puisevat tyvet, joita kenenkään ei tee mieli syödä. Jollen parsalla herkutellessani heti ole tekemässä mehua, laitan tyvet vesilasissa jääkaappiin odottelemaan sopivaa mehun tekohetkeä. Parsaa onkin siksi tullut sekä syötyä että juotua tänä keväänä niin paljon, eikä “ime parsaa” alkaa olemaan uusi mottoni 😀

Vihermehu- ja mehustusbuumia on viime aikoina kritisoitu melkein yhtä paljon kuin hehkutettu, mutta ainakin itselleni vihermehujen tekeminen on tuntuu edelleen perustellulta. Toki salaattikulhollisen puristaminen mehuksi tuntuu itsestäkin välillä hassulta, kun ideaalitilanteessa söisin mehusatsiimme kuluvan määrän raakoja kasviksia mieluusti myös ihan sellaisenaan – kuituineen päivineen. Joskus turhan usein ruokavalioni kuitenkin lipsuu pitkien työpäivien ja muiden kiireiden vuoksi kauas tuosta tavoitteesta: syön lounaaksi täytettyjä sämpylöitä tietokoneen ääressä, tai lounas jää kokonaan välistä … ja kun lopulta ehtii syömään, maha kurnii jo vähintään pizzaburgerijuustopastaa. Sellaisina viikkoina vihermehulasilliset tekevät syystä meillä kauppansa: puristan satsin mehua illalla kotiin könyttyäni ja siitä juodaan lasilliset vielä aamupalaksikin.

Omena-fenkolimehu, nam nam!

Vihermehu × 3

Seuraavaksi kolme tämän keväistä lempparimehuani. Usein tosin lasiin päätyy jonkilainen sekalainen jääkaapintyhjennysseos, kuten edellä jo kerroin, mutta mikäli teen mehua oikein suunnitelmallisesti, lähden usein ostelemaan raaka-aineita johonkin seuraavanlaiseen mehuun 🙂

Järjestys jokaisen vihermehun puristamisessa kannattaa olla pääsääntöisesti pehmeämmistä/mehukkaammista raaka-aineista kovempiin, sillä ainakin oma mehupuristimeni puskee parhaiten kaiken kuidun ulos lopuksi, kun hieman vuorottelen pehmeitä ja kuituisempia raaka-aineita ja säästän lopuksi reilusti niitä kuivempia raaka-aineita. Mitä tulee mehun valmistamisessa käytettävän laitteen tyyppiin, itse kannatan mehupuristimia, jotka säilyttävät ravinteet mehussa linkoa paremmin, koska ne eivät kuumenna raaka-aineita. Kylmäpuristettu vihermehu on paras juoda heti – pisimpään olen sitä säilyttänyt vuorokauden ilmatiiviissä pullossa ja jääkaapissa. Itse tykkään tarjota vihermehun yleensä jäiden kanssa.

Omena-fenkolimehu

1-2:lle

2 granny smith -omenaa

1 keskikokoinen luomufenkoli

puolikas luomukurkku

1-2 limettiä

(kourallinen tuoretta minttua/basilikaa/persiljaa tai niiden varsia)

Pese/huuhdo kaikki raaka-aineet. Kuori limetit terävällä veitsellä ja jaa ne neljänneksiin. Puolita omenat ja koverra siemenkota irti, paloittele omenat. Siisti fenkolista kuiva tyvi sekä varsien kärjet ohuelti pois ja pilko fenkoli mehupuristimeesi sopiviksi suikaleiksi. Pätki kurkunpuolikas kahtia ja jaa se sitten pitkiksi lohkoiksi. Mehusta kaikki raaka-aineet ja tarjoile omena-fenkolivihermehu mieluiten heti.

parsamehuAnanas ja parsa sopii yhteen. Kuka olis arvannut?

Muistan, kun ekan kerran älysin laittaa parsaa vihermehuuni. Ding ding ding! Miten oivallinen vihermehun raaka-aine! Syön parsaa niin valtavan paljon aina keväisin ja kesäisin, että jotenkin minusta on ihanaa, että parsan kannoille löytyi näin hyvä käyttökohde. Puisevimmastakin tyvestä tulee yllättävän paljon mehua, eikä parsan maku ole perus vihermehuissani ollut lainkaan päällekäyvä. Sinne se katoaa siinä missä kaikki muukin ja tuo mehuun aimo annoksen ravinteita. Parsamehusta on tosin hyvä tietää se, että sillä on diureettinen vaikutus. En siis joisi tätä lasillista ilman tilaisuutta päästä vessaan lähitulevaisuudessa 😛

Ananas-parsamehu

1-2:lle

¼ kypsää luomuananasta

yhden vihreän parsanipun kannat

2-4 paksua sellerin vartta / sellerinipun jämät

kourallinen tuoretta nuorta nokkosta, joka on kerätty puhtaalta paikalta / pinaattia

(kurkun pätkä)

(parsakaalin tai broccolinin tyvet)

(kourallinen esim. persiljan varsia)

Kuori ja paloittele ananas. Pese parsan kannat ja leikkaa hyvin ohuelti kannan päästä se kaikkein kuivin osa pois. Pätki selleri ja huuhdo nokkonen / pinaatti hyvin. Pätki myös kurkku, mikäli käytät sitä. Mehusta sitten kaikki raaka-aineet aloittaen pehmeämmistä raaka-aineista. Sekoita ja tarjoile heti!

kuusenkerkkämehuLasillinen kirpeää selleri-kuusenkerkkämehua ja pling! Olet taatusti hereillä.

Runsaasti selleriä, sitruunaa ja hieman kirpeää vihreää omenaa sisältävä pirteä vihermehu on ollut meidän kotona ehkä suurimmassa suosiossa. Lasillinen tätä mehua nimittäin piristää kummasti myös sinä kaikkein harmaimpana ja uuvuttavimpanakin päivänä! Aloitteleville vihermehun juojille en tätä ehkä ilman omenalisäystä suosittelisi, sen verran ytyä kamaa tämä kyllä on 🙂 Kuusenkerkkä tuo tähän mehuun oman bonuskirpeytensä, mutta myös A- ja C-vitamiinia, hivenaineita ja antioksidantteja.

Helppo tapa käyttää kuusenkerkkää ympäri vuoden, on ripotella mehuun Arctic Warriorsin pakastekuivattua kuusenkerkkäjauhetta, joka on muuten  myös virallinen Suomi100-juhlavuoden tuote . Tuoreita kuusenkerkkiä ei oma mehupuristimeni hyödynnä kovin hyvin, joten mikäli käytän niitä, yleensä blendaan ne mehun sekaan.

Selleri-kuusenkerkkämehu

2:lle

nippu luomuvarsiselleriä

1 luomukurkku

1 vihreä omena

1 sitruuna

1-2 tl kuusenkerkkäjauhetta (Arctic Warriors*) tai n. ¼ dl tuoreita kuusenkerkkiä

Pilko sellerit, omena ja kurkku, poista omenan siemenkodat. Kuori sitruuna terävällä veitsellä ja paloittele se. Mehusta kaikki raaka-aineet kuusenkerkkäjauhetta / kuusenkerkkiä lukuunottamatta. Sekoita lopuksi jauhe mehuun. Mikäli käytät tuoreita kuusenkerkkiä, blendaa kuusenkerkät + n. 1 dl mehusta keskenään ja sekoita tämä seos sitten loppuun mehuun. Tarjoile heti!

Hemmottelua mehultaan kaipaaville vielä vinkki: punajuuri ja vesimeloni ovat loistava yhdistelmä!


*) Arctic Warriorsin Kuusenkerkkäjauhe saatu testiin blogin kautta.

315 views